KONTAKTI RYTMI
& RIIMI
2/2015
SISÄLTÖ
Kontakti 2 2015 JULKAISIJA: Sosiologian opiskeijain yhdistys Kontakti ry PÄÄTOIMITTAJAT: Riina Piirilä Iiris Herlin Krista Nyström KIRJOITTAJAT: Jenni Tuhkanen Maisa Lampinen Riina Piirilä Iiris Herlin Senja Rajalin Riku Niemi Inka Laisi Siiri Nieminen Olli Rekonen Liisa Tatti Sini Järnström Saga Rosenström Mika Keränen KANSIKUVAT: Etukansi: Inka Lähteenaro Takakansi: Iiris Herlin
3
Päätoimittajilta
4
Habitus hälsar!
5
Terveiset Joensuusta
6
Harrastuksena speksi
8
HOL
10 Klasarin kohtalo 12 Pilkahdus Burkina Fason aurinkoa Töölön illassa 16 Kontaktin lukuvuosi 18 Fuksivastaavan terveiset 20 Keep Calm ja hyödynnä akateeminen 15 22 Voiko aikaa jakaa? 24 10 tapaa käyttää Giddensiä 25 Oodi dediksille 26 Ylioppilaskamerat sosiologisen linssin läpi 28 Kaupunkiviljelyn aakkoset 30 Opintovastaavien palsta
PAINO: Picaset Oy
32 Kulttuurivastaavien terveiset
PAINOS: 100 kpl
34 Fuksin checklist
33 PJ:n P.S.
Kontakti saa HYY:n järjestölehtitukea.
2
Pää to
imit
Krista
Rytmi vai riimi? Molemmat? Olen koko pienen ikäni kokeillut erilaisia harrastuksia. Innostunut, motivoitunut, kyllästynyt, lopettanut... ja innostunut uudestaan! Lyhyeksi jääneen koripallourani jälkeen eksyin kokeilemaan taitojani tanssijana. Osui ja upposi. Tanssin rytmit veivät mennessään ja siitä lähtien nämä rytmit ovat rytmittäneet elämääni. Harrastuksesta tuli ennen pitkää työ ja nyt pyrin tempaisemaan muut mukaani samaiseen rytmiin. Rytmin lisäksi olen aina halunnut osata riimitellä. Laulaa, räpätä, runoilla.. Mutta kun en vain osaa. Tästä huolimatta olen ajautunut tilanteisiin, joissa rytmi ja riimi on täytynyt pakon alla yhdistää. Ajoittain tanssitunneilla käyttämäni musiikkilaitteet ovat kyllästyneet rytmittämiseen, pistäneet pelin poikki ja pakottaneet minut ohjaajana laulamaan tanssisalissa odottaville ihmisille. Jostain kumman syystä nämäkin örähdykset ovat tempaisseet salissa naureskelevat ihmiset mukaan tanssin pyörteisiin. ”Ihana oli sellainen primitiivinen meininki!” Näin kontaktilaiset kuvasivat tanssin pyörteitä kokeillessaan Unisportin afrotuntia. Kurkkaa sivulle 12! Tunnilla yhdistyivät sekä rytmi että riimi rytmisoittimien raikaamat rytmit ja rumpalin yllätysräppäyksen riimit. Innostuitko? Kannattaa kokeilla, sillä tunnilla tosiaankin oli ”aivan mahtava boogie!”
Iiris
Opiskelen viidettä vuotta yliopistolla ja olen ehtinyt kokeilla vähän sitä sun tätä opintojen ulkopuolisten aktiviteettien laajasta tarjonnasta. Suurimman jäljen on jättänyt Valtsikan speksi, jonka bändin jäsenenä, näyttelijänä sekä tuotantotiimin osana kolmena eri vuonna olen löytänyt yliopistolta ne kaikista itselleni tärkeimmät ystävät. Itse en voi muuta kuin suositella: kaikille löytyy sopivan kokoinen ja itselle kiinnostava tehtävä produktiosta. Lisää speksin hienouksista voit lukea sivulta 6. Vaikka speksiin saakin kulutettua halutessaan ihan kaiken vapaan aikansa, löytyy yliopistolta loputtoman paljon muutakin tekemistä, joihin kannattaa tutustua. Itse käyn epäsäännöllisen säännöllisesti Unisportin kuntosalilla ja afrotunneilla (lue s.12) ja osallistun vähintään ajatuksen tasolla Ylioppilaskameroiden toimintaan– joskus fyysisestikin, kuten Nuuksion kuvausretkellä. Lehden sisäsivuilta löytyy lisää inspiraatiota uusiin harrastuksiin. Suosittelen kokeilemaan vähän kaikkea ja etsimään omaa juttua, joka saa joskus niin harmaankin opiskeluarjen näyttämään vähän värikkäämmältä! PS. Helppo ratkaisu: lähde hallitukseen ja järjestä ekskursioita niihin kulttuuri- ja urheilurientoihin, jotka kiinnostavat itseäsi. PPS. Tervetuloa fuksit! 3
tajil ta
Riina
Tämän lehden teemoista erityisesti rytmi on itselleni läheinen, sillä olen viimeisen viidentoista vuoden ajan käyttänyt massiivisen osan vapaa-ajastani alttoviulun soittamiseen. Musiikki on läsnä joka päivä, ja klasaritaustasta huolimatta olen musiikkimaultani melko kaikkiruokainen: soittolistoillani ooppera-aariat, elokuvamusiikki ja indierock ovat kaikki sulassa sovussa keskenään. Harmi kyllä muusikkous ei automaattisesti tarkoita sitä, että rytmi olisi hallussa kaikilla muillakin elämän osa-alueilla; unirytmi, koulutöiden ajoissa palauttaminen ja säännölliset ateria-ajat ovat jo vähän haastavampia juttuja, enkä taida olla ajankäyttöön ja elämänrytmiin liittyvien ongelmieni kanssa yksin. Jos tunnistat itsesi kuvauksesta, ei hätää - tästä Kontaktin numerosta löydät vinkkejä niin akateemisen vartin hyödyntämiseen (s. 20) kuin deadlineihin suhtautumiseenkin (s. 25)! Onneksi elämässäni on tilaa myös riimeille. Rakastan lukemista ja kirjoittamista, ja etenkin tenttiä edeltävinä iltoina minut voi löytää Kaisa-kirjastosta väsäämästä lapsellisia muistisääntöjä sisältäviä runoja koealueen vaikeista käsitteistä. Yleensä suurimmat kiksit saan kuitenkin tenttimateriaalien sijaan esimerkiksi säveltäjien elämäkerroista, Suomen kuvalehden politiikan artikkeleista ja jenkkiläisestä gangstarapista, jonka riimejä fiilistelen salaa salilla hikoillessani.
HABITUS HÄLSAR!
”Habitus ordförande 2015, tacksam för chansen att bidra med en text och oblygt både avundsjuk och stolt över er tidning!”
Egentligen händer det ganska ofta att jag ställs frågan om vad jag gör på min fritid; man kunde tro att jag skulle vara förberedd. Det är jag inte. Jag brukar svara med ett bittert skratt, ”vilken fritid?”.
Det är redan flera år sedan jag insåg att jag fungerar bäst under press och, medveten om det eller inte, har jag ordnat min vardag så att det finns ytterst få lediga stunder. Hej på er förresten! Det är jag som är Habitus ordförande i år. Habitus är era svenskspråkiga kusiner på andra sidan gränden, vi är trevliga. Jobbet med ämnesföreningen tar upp en del tid och det är precis som jag vill ha det. Vi håller möten, umgås, samtalar med andra föreningar och ordnar något skojigt då och då. Det får mig att känna mig som en riktig studerande! Jag, som alla andra, har hört romantiserande berättelser om 60- och 70-talens revolutionära ungdomar och om ideal som lyfte en hel generation. Kalla mig drömmare men det är vad Habitus representerar för mig! Vad mera? Flera studerande jobbar vid sidan av studierna men för en som tränar 15 timmar i veckan (jag rekommenderar förresten starkt UNI-Sports tjänster!) är det inte riktigt ett alternativ... Turligt nog har jag kommit på en lösning. Jag vill jobba och tjäna pengar – och jag vill ju uppenbart minimera allt som kunde kallas fritid. Två eller tre kvällar i veckan jobbar jag således som tränare för en av stadens anrika gymnastikföreningar. Det är jättekiva! Om jag efter studierna och allt det här ännu skulle ha någon ledig tid till hands spenderas den bäst på sitz, syendes halarmärken eller med en tekopp någonstans i skolan där studerandena samlas för att slappt och med glimten i ögat förbättra världen... Men ibland struntar jag i allt det ovannämnda och låser in mig med en klichéspäckad TV-serie eller en gammal bok. Man kan inte stressa jämt. Saga Rosenström
4
TERVEISET JOENSUUSTA! Morjens, ja terveiset Joensuusta!
Joensuussa 14.4.-15
Kevättä pukkaa täälläkin Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella, että kohtahan tuota joutaa speedot jalassa kulkemaan. Hehheh. Anyways, kevät aiheuttaa monesti motivaatiopulaa. Se voi vaania ketä tahansa: olipa opiskelija tai jotain muuta. Työt ynnä muut asiat alkavat pikkuhiljaa kasaantumaan, mikä tuntuu jopa ylitsepääsemättömältä, alkaa laiskottamaan ja kehtuuttamaan. Silloin pitää alkaa priorisoimaan asioitaan. Priorisoinnin ideana on käytännössä jättää mahdollisimman paljon ”merkityksettömiä” asioita pois ja keskittyä ”merkityksellisiin” asioihin. Priorisointi on sinällään ihan hyvä idea - annetaan aikaa henkilökohtaisesti tärkeille asioille. Toisaalta siinä näkyvät talous- ja suoritusajattelu varsin selkeästi. Pois jätetyt ”merkityksettömät” ovat melko varmasti sitä ainetta, mitä suoritusyhteiskunta ei tarvitse, mutta miten on ihmisen laita? Olen vakuuttunut, että ihmiset tarvitsevat muutakin kuin suorituksia. Toki täytyy ottaa huomioon, että asioiden merkityksellisyys riippuu ihmisestä ja kulttuurista. Itse olen joutunut koko kevään priorisoimaan asioitani jättämällä pois mielenkiintoisia kursseja, laiminlyömällä vapaa-aikaani ja läheisiäni, koska opintotukikuukaudet loppuvat nyt toukokuussa (kiitos 2011) ja pitäisi valmistua kandiksi. Mielestäni aiemmin mainittu yhtälö ei palvele kokonaisuutta. Opintopisteitä on enemmän kuin tarpeeksi, mutta tällaisen kaksiportaisen yliopistotuen takia joudun hidastamaan maisterivaiheen opintojani ja se myös vaikeuttaa muuta elämää. RANT! Positiivisesti ajateltuna asiat tuppaavat järjestymään, mutta vielä on paljon tehtävää varmasti itse kullakin, joten voimia kevään rutistukseen! Toinen asia, josta haluan mainita tässä kolumnissani: saimme SYY-Joensuun käynnistymään parin vuoden jäissä olon jälkeen. Hurraa! Toiminta käynnistyy pikkuhiljaa, mutta kaikki vaikuttaa lupaavalta. SYY-Joensuu ry on Suomen Yhteiskunta-alan Ylioppilaiden Joensuun paikallisjärjestö. SYY-Joensuu toimii Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen yhteiskuntatieteellisillä ja hallintotieteellisillä koulutusaloilla opiskelevien keskuudessa. PS. Kollektiiviset kiitokset Sosiologipäivistä! Terveisin, Mika Keränen SYY-Joensuu, puheenjohtaja, kohta kai YKT 5
Harrastukse Sosiologian opiskelijat tunnetaan poikkeuksellisen VRÀVWLNRLWXQHLQD MD NXOWXUHOOHLQD \NVLO|LQl HLYlWNl kaikki kulttuurin suhteen tyydykään pelkkään kuluttajan rooliin. Oivan tilaisuuden opiskelijan taiteellis-viihteellisten ambitioiden toteuttamiseen tarjoaa opiskelijamusiikkiteatteri, speksi.
Teksti: Ville Salo Kuvat: Jussi Välipirtti
Produktion tyÜstämisessä on nähtävissä myÜs eräänlainen vahva sosiologinen taustataso. Durkheimlaisittain nähtynä Kaisa-kirjastossa päivisin häärivät metsästäjä-keräilijä-valtsikalaiset kokoontuvat viikonloppuisin nuorisotaloille yhteisiin hurmoksell– Speksi on musikaaliprojekti, joka toteutetaan opis- isiin rituaaleihin, jotka antavat energiaa arjen aherkelijavoimin vakavissaan kieli poskella. Vahva tarkoi- rukseen. tus on olla hauskaa tekijÜille, vaikka yleisÜkin pääsee nauttimaan tyÜn hedelmistä helmikuisella esitys- – Vahvimmat yhteisÜllisyyden kokemukseni olen viikolla. Hauskinta produktiossa on speksiin vahvasti saanut spekseissä. Hieno puoli on myÜs se, että vaikka tyÜryhmä on väliaikainen, siitä voi seurata pidemkuuluva improvisaatioaspekti. mälle kantavia ystävyyssuhteita. – Tosi erilaiset ihmiset tykkäävät speksin tekemisestä ja pitkäjänteisen tyÜn myÜtä muutkin kuin äänek- Ensikertalaisen näkÜkulman speksiin tarjoaa Lucie Hanse, joka uskaltautui heti fuksivuonnaan näytkäimmät tyypit pääsevät esille. telemään. Idea osallistumisesta oli hänen tapauksesHeli toteaa produktion rankkuuden riippuvan ihmis- saan syntynyt jo ennen Valtsikaan tuloa. estä ja siitä, mikä oma rooli produktiossa on. Taustatiimissä pääsee näkemään oman käden jäljen osittain – Viime vuonna näin ensimmäistä kertaa speksin ja vähemmän paikallaoloa vaativissa tehtävissä vaikkapa ajattelin, että tämähän näyttää mukavalta touhulta. maskeerauksen tai markkinoinnin parissa. Syksyllä menin speksin infotilaisuuteen ja siellä vaiKuudennen vuoden kontaktilainen Heli Tikkanen oli tänä vuonna mukana jo viidennessä speksissään toimien tällä kertaa yhtenä speksin käsikirjoittajista ja vastuuohjaajana.
Speksi on musikaaliprojekti, joka toteutetaan opiskelijavoimin vakavissaan kieli poskella.
6
ena speksi En tuntenut ennalta ketään, mutta silti minulla ei missään välissä ollut sellaista oloa, etten kuuluisi joukkoon.
kutti olevan mielenkiintoisia ihmisiä ja oikeanlainen olen kuitenkin saanut yli vaadittavan määrän kursseja ilmapiiri, joten päätin, että tätä pitää kokeilla. kasaan speksistä huolimatta. – Vaikka esiintyminen ei olekaan minulle luontevinta puuhaa, ajatus heittäytymisestä ja improvisoinnista yleisön edessä kiinnosti. Suurimpana yllätyksenä koin ihmiset ja sen kannustuksen ja avoimuuden, joka speksissä vallitsi. En tuntenut ennalta ketään, mutta silti minulla ei missään välissä ollut sellaista oloa, etten kuuluisi joukkoon.
Kolminkertainen speksin lauluvastaava Helmi Linkosalo toteaa speksin olevan koukuttavan kivaa. Hänen mukaansa speksissä tutustuu muihin samanhenkisiin valtsikalaisiin yli oppiainerajojen ja pääsee osaksi suurta ja tiivistä yhteisöä.
– Musailun näkökulmasta speksi tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden päästä tekemään kellaritreenaiMukana olo saattaa erityisesti näyttelijöille ja tanssi- luun verrattuna päämäärätietoista ja moniulotteista joille olla kokonaisvaltaisempaa kuin moni muu va- produktiota. Valtsikasta tuntuu myös löytyvän vuosi paa-ajan viettotapa, vaikkakin intensiivisin treeniaika vuodelta lahjakkaampia muusikoita. sijoittuu lähinnä vuoden alun ja helmikuisen esitysviikon välille. Heli ja Helmi päättävät mittavat uransa Valtsikan speksissä tähän vuoteen, mutta Lucie suunnittelee – Esitysviikko saattaa olla rankka sellaiselle ihmiselle, paluuta valokeilaan myös ensi syksynä. joka kaipaa oma rauhaa, mutta se ei varmaan ole yllätys kenellekään. Minulla ei ollut koulun kanssa ongelmia, koska meille sanottiin, ettei kolmannessa Kiinnostuitko? Valtsikan speksin 2016 käynnistymisestä periodissa kannata ottaa paljon kursseja. Tänä vuonna 7tiedotetaan tarkemmin ensi syyskuussa.
Teksti: Inka Laisi
H O
Haastavaa, mutta Onnell
Hämäläis-Osaku
H
aaveissani oli jo kauan ollut jatkaa katkolla ollutta musiikkiharrastustani kuoron merkeissä, mutta koelaulu tuntui uhkaavalta. Kun fuksina kiertelin yliopiston avajaispäivänä kojulta toiselle, päätin uskaltaa. Vastaan tuli ensimmäisenä HOL, ja hetken päästä lähdin häkeltyneenä jatkamaan matkaa koelaulun ajankohta sovittuna vain muutaman päivän päähän. Jotenkin ihmeellisesti pääsin kuoroon, vaikka koelaulun jälkeen oli tehnyt mieli paeta maasta. Heti alussa lähdin mukaan kuoroleirille autuaan tietämättömänä mitä odottaa. Teemana oli
teinivuodet, ja jo alkuillasta availimme sydämiämme takavuosien vaikeuksista. “Ei se mitään, Inka. Ei se haittaa”, kuittailtiin kasiluokan sekoiluilleni. Leirillä tajusin, etten ole ikinä tuntenut oloani missään näin luontevaksi näin nopeasti. HOL on täynnä naurua, iloa ja rakkautta, mottonaan “Äänen-ja parinmuodostusta jo vuodesta 1929”. Komeilee meillä tälläkin hetkellä (ainakin) yksi pariskunta kuorossa. Ja kaksi sosiologia! Kuorossa on ihanaa, mutta vie se myös paljon aikaa. Kesällä lähdemme Tampereelle kisailemaan Tampereen Sävel- festareille ja Unkariin Europa Can-
”HOL on täynn
iloa ja rakkautt
”Äänen- ja parin
jo vuodesta
8
lista Laulamista tai
unnan Laulajat tat-festareille, joten on treenattava paljon. Äitienpäivänä 10.5. esiinnymme Sörnäisissä Vapaan taiteen tilassa (osana Kallio kukkii-festivaalia) ja mahtuupa alkukesään myös konsertti Auroran salongissa 31.5. Osallistumme Ravintolapäivään kuoron voimin teemanamme “Sokeria ja serenadeja” ja heitämme tavalliseen tapaan kvartettikeikkoja, kun sellaisia ilmaantuu. Keikkailu ja matkat ovat kuitenkin koko harrastuksen parasta antia. Unkariin on tarkoitus matkustaa bussilla tai liftaten pysähtyen Itä -Euroopan ihanissa kaupungeissa...
arjen kiireelle. Kuoroystäväni sanoin: “Yhdessä kuorotovereideni kanssa pystyn tuottamaan kauniimpaa musiikkia kuin ikinä yksikseni, ja laulavasta porukasta muodostuu nopeasti tärkeä ja rakas. Kun opiskelut ja työt äityvät erityisen stressaaviksi, tarjoaa kuoro tehokkaan vastapainon; laulaessani täytyn ilolla ja unohdan hetkeksi kaikki kiireet. Tiistaiilloista on tullut viikkojeni kohokohtia.”
Kuoro voi tarjota myös pakopaikan
Ota yhteyttä: hol.rekrytointi@gmail.com
Kaipaamme myös uusia laulajia, erityisesti korkeita sopraanoja ja tenoreita!
nä naurua,
ta, mottonaan
nmuodostusta
a 1929.”
9
Kuvat: Pyry Kantonen ja Elissa Shaw
O L
K LASAR IN KOHTALO eli miksi vain mummot käyvät kuuntelemassa Mozartia
J
oka keskiviikko eksyessäni Musiikkitalolle iltasaikaan vastassani on tuttu näky: aula kuhisee harmaantuneita herrasmiehiä puvuntakeissaan ja tyylikkäitä rouvia huolellisesti punattuine huulineen ja permanentteineen. Illan ohjelmassa on Mahleria, Mozartia ja lasi kuohuvaa, puheensorina on iloista ja kuulumisia lapsenlasten kehitysvaiheista vaihdetaan salin ulkopuolella ennen kulttuurielämyksen alkamista.
Teksti: Riina Piirilä
Yleisöä riittää kyllä, mutta jotain puuttuu - missä ovat Radion sinfoniaorkesterin nuoret kuuntelijat? Alle kolmekymppisiä Mozart-faneja ei tahdo ilmaantua näköpiiriin, vaikka kuinka kuikuilisi - ja jos ilmaantuu, selässä oleva soitinkotelo paljastaa heidän olevan muusikoita itsekin.
Vaikka molemmissa argumenteissa lienee perää, etenkin viimeinen kuulostaa harmittavan realistiselta. Moni nuori kokee klassisen musiikin monimutkaisena, pitkäveteisenä, vaikeasti ymmärrettävänä ja turhana. On fakta, että klassinen on monimutkaista ja keskittymistä vaativaa, jos sitä vertaa NRJ:n top 50-listan kuuntelemiseen. On myös totta, että vapaaehtoisesti hiljaa istuminen konserttikatsomossa kolmen tunnin ajan kuulostaa hektisessä elämänrytmissä elävän kaupunkilaisnuoren korvaan tylsältä ja ahdistavalta. Puhumattakaan siitä, miten vaikealta voi tuntua aloittaa klassiseen tutustuminen, kun korva on tottunut kaikkialla soivaan amerikkalaiseen pop-musiikkiin ja muut musiikkilajit ovat jääneet vieraammiksi.
Se, että klassisen musiikin piirit ovat Suomessa pienet, tulee tuskin yllätyksenä kenellekään. On kuitenkin huolestuttavaa, että konserteissa pyörivät aina samat ihmiset, joiden keski-ikä tuntuu nousevan vuosi vuodelta. Mitäs sitten käy, kun nykyinen vakioyleisö vanhenee kykenemättömäksi konserttikäynteihin? Eikö Mozart ole tarpeeksi coolia helsinkiläiselle nuorisolle? Johtuuko ikäjakauma siitä, että länsimaisesta taidemusiikista kiinnostutaan ja sille löytyy aikaa vasta vanhemmalla iällä, vai siitä, että nuoremmat ikäluokat eivät yksinkertaisesti enää saa kosketuspintaa klasariin?
Tietenkin opiskelijan vaakakupissa painaa myös raha. Oopperalippujen hinnat lähentelevät satasia, ja on enemmän kuin ymmärrettävää, että opintotuesta yli jäävät 20 euroa laittaa mielummin ruokaostoksiin kuin konserttilippuun. Lisäksi konsertteihin liitetään usein elitistinen, sivistynyt leima. Sinfoniaorkesterin konsertissa pönöttämisen ja skumpan siemailun sijaan on helpompaa mennä fiilistelemään hipsteribändiä lähibaariin ja vaihtaa samalla kuulumisia oluen ääressä - ja kulttuurielämys on silti taattu. Sitä paitsi miksi satoja vuosia vanha musiikki edes on tukemisen ja säilyttämisen arvoista? 10
Vaikka se epäloogiselta tuntuukin, kulttuurin monimuotoisuuden tukeminen on kuitenkin nimenomaan taloudellisesti epävarmoina aikoina elintärkeää. Kulttuuri on suomalaiselle yhteiskunnalle yksi potentiaalisimmista vientituotteista ja niistä alueista, joilla kansainvälinen menestyminen on mahdollista. Monimuotoinen kulttuuritarjonta on suomalaiselle yhteiskunnalle elinehto. Tutkimusten mukaan suomalaiset laittavat eniten rahaa kulttuuriin silloin, kun ajat ovat taloudellisesti haastavat. Monelle taide on taantuman keskellä hedonistinen nautinto ja henkireikä.
muutakin kuin Aviciita ja Katy Perryä. Tämä pätee klassisen lisäksi niin jazziin kuin kansanmusiikkiinkin: harrastajamääriltään marginaalisempia musiikkilajeja täytyy tukea, jotta kulttuurielämä säilyy monipuolisena. Värikkäästä ja eläväisestä musiikkikentästä hyötyvät kaikki muusikot ja kuuntelijat genrestä riippumatta. Se palvelee myös poikkitaiteellista yhteistyötä ja genrejen sekoittumista, joka synnyttää uusia, raikkaita kokeiluja ja ideoita.
On kuitenkin selvää, että klassisen konserttikulttuurin pitää muuttua, mikäli kulttuuriperintö ”Monimuotoinen halutaan säilyttää hengisMikä sitten tekee juuri kulttuuritarjonta on sä ja tennarikansa saadaan länsimaisen taidemusiikin houkuteltua monipuosuomalaiselle tukemisesta ja kulttuurilisen kulttuurin ääreen. perinnön ylläpitämisestä Klassisen esityskäytännöt yhteiskunnalle Suomessa tärkeää? Ensinovat kokeneet vuosisatonäkin satoja vuosia vanha jen aikana radikaalejakin elinehto.” perinne, joka muodostaa muutoksia, joten Mozart perustan Euroopan muja Beethoven tuskin käänsiikkikulttuurille ja liittyvät haudassaan, vaikka tää myös Suomen osaksi konserttietiketti muuttätä kulttuuriperintöä. Aasiassa klassisen musiikin tuisikin nykyistä rennommaksi. Hienoimpia konharrastajien määrä nousee räjähdysmäisesti ja Ete- serttielämyksiä ovat itselleni olleet kesäfestarien lä-Amerikassa esimerkiksi slummien nuorista koo- rennot tilaisuudet, joissa yleisön ja esiintyjien välitut orkesterit ovat niittäneet maailmanlaajuista nen muuri on olematon ja iloinen puheensorina ja mainetta, joten kuolemassa klassinen musiikki ei vapaa pukeutumiskoodi korvaavat iltapuvut ja sitodellakaan ole. Vaikka klassisella on edelleen vankka vistyneen pönöttämisen. Näillä festareilla korostuu asema myös synnyinseuduillaan Keski-Euroopassa, yksi musiikin tärkeimmistä ominaisuuksista: sen on tärkeää, että musiikkia harjoitetaan vielä tulevai- kulttuurirajat ylittävä, yhteisöllistävä vaikutus, joka suudessakin siellä, missä se on alunperin syntynyt. saa ihmiset ympäri maapalloa kerääntymään yhteen tarkoituksenaan nauttia musiikista ja kesästä. Lisäksi länsimainen taidemusiikki on monien tutkimustenkin valossa terapiaa aivoille ja mielelle: mo- Toisaalta mikään ei muutu, jollei asenneilmapiinen kritisoima monimutkaisuus johtuu juuri siitä, ri parane. Siksi aion itse heittää genrejä koskevat että usein musiikin prosessointi vaatii tarkempaa ennakkoluuloni roskiin ja käydä useammin kuunaivotyöskentelyä ja ennen kaikkea keskittymistä telemassa esimerkiksi jazzia. Toivon, että mahkuin se musiikki, jota useimmiten radiosta kuu- dollisimman moni antaa mahdollisuuden myös lemme. Harva harrastus kuitenkaan kehittää aivoja, klasarille ja vaikkapa liittyy joskus naapurin semotoriikkaa ja kärsivällisyyttä niin tehokkaasti kuin tien ja tätien seuraan viettämään mukavaa kultsoittimen soittaminen - ja klassisen musiikin tapauk- tuuri-iltaa Musiikkitalolle. Kuka tietää, vaikka sessa niin harjoittelu kuin kuuntelukin vaativat aivan Mozart osoittautuisikin cooliksi tyypiksi ja tädit erityistä keskittymistä, joka tuntuu olevan katoava eivät katsoisikaan hipsterihtävää olemusta pahalla! luonnonvara nykyisessä, nopeassa elämänrytmissä. Ai niin, ja raha-argumentti ei muuten ole valiKolmanneksi musiikkikulttuurin pluralismin ja di perustelu kieltäytymiselle - yhden opiskelijan genrejen monipuolisuuden ylläpitäminen on tär- konsertti-ilta Suomen parhaan sinfoniaorkestekeää, jotta musiikki tarkoittaa tulevaisuudessakin rin parissa kustantaa vaivaiset kahdeksan euroa.
11
PILKAHDUS BURKINA FASON AURINKOA TÖÖLÖN ILLASSA Teksti & Kuvat: Jenni Tuhkanen Kun kello lyö vartin yli seitsemän maanantai-iltaisin, täyttyy Unisportin Töölön toimipisteenliikuntasali iloisesta ja rytmikkäästä afrikkalaisesta musiikista sekä tanssista. Illan kirkkain tähti on Burkina Fasosta kotoisin oleva tanssinopettaja Lassina ”Lasso” Ouattara, joka positiivisella ja energisellä otteellaan johdattaa oppilaat afrotanssin saloihin. 12
M
illoin aloitit tanssimisen ja milloin sinusta tuli tanssinopettaja? Lasso: ”Aloitin tanssimisen Burkina Fasossa, kun olin kuusivuotias. Myös muut perheenjäseneni tanssivat: isäni soitti rumpuja ja äitini tanssi afrikkalaisia tansseja. Opettelin afrotanssia japerinteisiä tansseja koulussa muiden paikallisten lasten kanssa. Tanssinopettaja minusta puolestaantuli 16-vuotiaana asuessani veljeni luona. Niihin aikoihin Burkina Fasoon alkoi rantautua paljon turismia ja kiireestä johtuen tuurasin veljeäni hänen tanssitunneillaan.”
Lasso: ”Kyllä on. Meillä on Burkina Fasossa monia erilaisia tansseja, ja meillä on tietyt tanssit aina jokaista seremoniaa varten, esimerkiksi niin vihkiseremonioille kuin myös syntymäpäiväjuhlillekin on omat tanssinsa. Burkina Fasossa on kaikkiaan noin 65 erilaista kulttuuria, joten ihmiset osaavat monia eri kieliä sekä tansseja. Kun kaikilla eri etnisillä ryhmillä on omat seremoniatanssinsa, on Burkina Fasossa todellakin hyvin suuri lukumäärä erilaisia tansseja. Oma etninen ryhmäni on varsin suuri, joten meidän tanssimmekin ovat hyvin tunnettuja.”
Voisitko kertoa hieman tanssityylistä, jota opetat tunneillasi? Onko se kehittynyt vain Burkina Fasossa vai onko siinä mukana vaikutteita myös muualta? Lasso: ”Opetan burkinafasolaisia tyylejä, mutta tans-
Minkä vuoksi afrikkalainen tanssi on mielestäsi erityistä? Lasso: ”Mielestäni afrikkalainen tanssi on hyvin erityistä. Kun ystäväni ja perheeni tanssivat, näen mi-
”Mielestäni afrikkalainen tanssi on hyvin erityistä. Kun ystäväni ja perheeni tanssivat, näen miten paljon he rakastavat sitä, ja kun me tanssimme yhdessä, syntyy välillemme yhteys. Ilmassa on paljon rakkautta ja voimme vain nauttia yhdessä melodiasta.”
sin myös muita länsiafrikkalaisia tansseja kuin myös perinteisiäkin tansseja. Tyylini muodostuukin kyseisten tanssilajien sekoituksesta. Toisinaan lisään mukaan vaikutteita myös muista tansseista, esimerkiksi akrobaattisesta tanssista. Osaan lisäksi tanssia balilaisia tansseja, joita olen oppinut paikan päällä Balilla.” Ketkä kaikki voivat tanssia opettamaasi tanssityyliä? Lasso: ”Jokainen voi tanssia tätä tyyliä! Tanssimista ensimmäistä kertaa kokeilevat ihmiset voivat ehdottomasti tanssia tätä. Jos tunnillani on mukana ensikertalaisia, etenemme hitaasti yhdessä ja kaikki saman rytmin mukaisesti. Pyrin selittämään ja avaamaan oppilaille tanssiliikkeitä rauhassa jaajan kanssa.” Onko ihmisillä tapana tanssia paljon juhlissa Burkina Fasossa?
ten paljon he rakastavat sitä, ja kun me tanssimme yhdessä syntyy välillemme yhteys. Ilmassa on paljon rakkautta ja voimme vain nauttia yhdessä melodiasta.” Pidätkö Unisportilla opettamisesta? Lasso: ”Kyllä, pidän Unisportilla työskentelystä. Minulla on omaa tanssituntiani vetäessäni aina todella hauskaa ja pidän siitä, kun näen niin monen ihmisen osallistuvan tunnilleni. Pidän lisäksi siitä mahtavasta energisyydestä, mikä Unisportin tunnillani on. Nautin opettamisesta todella paljon!” Olet tanssinopettaja, mutta käytkö itse tällä hetkellä tanssitunneilla jonkun toisen opissa? Lasso: ”Tässä vaiheessa, kun olen viettänyt koko elämäni musiikin ja tanssimisen parissa, uskon
13
tietäväni mitä teen ja minulla on oma tyylini. Sen vuoksi keskitynkin nyt vain opettamiseen.” Tanssitunnillasi on yksi erityinen piirre, nimittäin paikalla on aina ystäviäsi soittamassa livemusiikkia. Mitä soittimia muusikkoystäväsi soittavat? Lasso: ”Ystäväni Siaka Coulibali soittaa djembe-rumpua ja Issiaka Dembele soittaa balafonia. Kyseiset soittimet ovat perinteisiä burkinafasolaisia instrumentteja. Osaan itse soittaa kymmentä eri soitinta.” Mikä toi sinut Suomeen? Lasso: ”Tapasimme suomalaisen vaimoni kanssa Balilla ja päätimme muuttaa yhdessä asumaan Suomeen. Rakkaus toi minut tänne.” Kuinka koet sopeutuneesi elämään Suomessa? Lasso: ”Kunnioitan suomalaista kulttuuria samalla tavoin kuin kunnioitan kaikkia kulttuureja. Olen nauttinut uusien ihmisten tapaamisesta täällä, sillä kunnioitan paikallista kulttuuria, mutta minulla on myös oma kulttuurini. Olen hyvin sosiaalinen persoona ja tykkään olla vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa, se on auttanut minua pitämään elämästäni täällä.” Onko olemassa joitain asioita Burkina Fasossa, joita erityisesti kaipaisit? Lasso: ”Kaipaan moniakin asioita, kuten auringonpaistetta! Kaipaan myös sitä, kuinka suurin osa ihmisistä on niin hymyileväisiä ja joka päivä järjestetään juhlia.”
Tule tanssimaan Lasson kanssa maanantaiiltaisin kello 19.15 Unisportin Töölön toimipisteelle!
Olet aina hyvin positiivinen ja energinen opettaessasi tanssitunnilla. Mikä on myönteisen asenteesi ja iloisuutesi lähde? Lasso: ”Innostun todella paljon opettaessani tunnilla, kun näen oppilaiden hymyilevän ja tanssivan hyvään rytmiin, josta voin kertoa heille. Silloin tunnen oloni valtavan luovaksi ja energiseksi. Muusikkoystävieni soittaessa hyvin ja oppilaideni onnistuessa askeleissaan tunnen oloni erityiseksi, onnelliseksi ja innostuneeksi.” Onko sinulla mitään omaa elämän ohjenuoraa, jota noudattaisit? Lasso: ”Joka aamu herättyäni menen peilin eteen ja sanon itselleni: ”Lasso, sinä olet ihmeellinen. Rakastan sinua, Lasso!” 14
KONTAKTI KOKEILI AFRO TANSSIA! ”Ihana oli semmonen primitiivinen meininki, semmonen heimotunnelma. Durkheim olis kyllä tykännyt tästä! Mahtava boogie. Kaikki huolet kaikkosivat!” ”Oli kulttuuria ja kuntoilua, kivaa ja mahtavaa oli!”
”Oli muuten mielettömän hauskaa! ” ”Ei voinut kuin hymyillä kun juoksi salia ympäri balafonin ja rummun rytmin tahdissa!” 15
- FUKSI - FUKSI - FUKSI - FUKSI - FUKSI - FUKSI - FUKSI - FUKSI -
KONTAKTIN Mitรค sosiologian opiskelijan vuoteen kuuluu? Tรคhรคn kalenteriin on listattu Kontaktin pitkin vuotta perinteisesti jรคrjestรคmiรค tapahtumia ja muita opiskelijoiden suuria juhlia Iiris Herlin
SYYSLUKUKAUSI
HEINร KUU
ศ ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย
ELOKUU
ศ FUKSI! ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย (ย ยกย ยก ย ย ย ย ย ย อ อ วคอ วคศ ศ FUKSI! ย ย ย ย ย ย ย ย ศ FUKSI! ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย (Lue fuksivastaavan terveiset sivulta 16)
SYYSKUU
ศ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ศ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ศ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ศ Siis mikรค ihmeen speksi? Konkari kertoo sivulla 5)
วฆ
ศ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ศ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ศ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ยกยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกวค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วจ ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ยกย ยกย ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ยกวค
- FUKSI - FUKSI - FUKSI - FUKSI -16FUKSI - FUKSI - FUKSI - FUKSI -
-
FUKSI - FUKSI - FUKSI - FUKSI - FUKSI - FUKSI - FUKSI - FUKSI -
LUKUVUOSI KEVร TLUKUKAUSI
ศ ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย
วฆ
ศ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ศ ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฃย ย ยกยกย ย ร ย ยกยกย ยกย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ศ ยกย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ศ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ยกย ศ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ฦฌ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ยกย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฃ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ยกย ย ย ย ย ร ยกวก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ยกย ยก ย ย วณย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วณ ย ย ย วณย ย ย ย ย ย วณ ย ย ย ย ยกย ยกย ย ยกย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ยกยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค
ศ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย วจ
+
ศ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ยกย ย ยก ศ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ศ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ศ ย ยกย ยกยกย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย วฅ ศ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย
Pitkin vuotta:
ศ Urheiluaวฃ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ยกวก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ยกย ย ย ยกวก ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย วข ย ย ย ย ย ย ย ย ย วข ย ย ย ย ย ย ศ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วจศ วควควค ศ Kulttuuriaวฃ ย ย ย ย วค ย ย ฦกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกย ย ย ย ย ย ย ยกวก ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ยกวก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วควควค ศ Juhliaวฃ ย ย ย ย วค ย ย ย ย ย ย ยกวก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ยกวก ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ย ยกวควควค ศ Opinto- ja tyรถelรคmรคtapahtumiaวฃ ย ย ย ย ย ย ยก ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วก ย ย ร ย ย ยกย ยกย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วข ย ย ย ย ย ย ย ย วฆ ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วข ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ศ ฮช ร ย ย ย ย ย ย ย ย ย วข ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วข ย ย ย ย ย ย ย ย วฆย ย ย ย ย ย วข ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย ย วควควค
FUKSI - FUKSI - FUKSI - FUKSI - 17 FUKSI - FUKSI - FUKSI - FUKSI -
- FUKSI - FUKSI - FUKSI - FUKSI - FUKSI - FUKSI - FUKSI - FUKSI -
Fuksivastaavan terveiset “Moi söpö uusi fuksi ja onnittelut upeasta saavutuksesta! Mä oon Riku ja toimin kuluvalla hallituskaudella sosiologian ainejärjestö Kontaktin fuksivastaavana, ja haluan myös joutua tekemään työtä vastaavuuteeni sopivalla tavalla, eli pitäkäähän mut kiireisenä!” Teksti: Riku Niemi Kuva: Iiris Herlin Olen ensinnäkin mukana suunnittelemassa fuksirientoja, ja toiseksi olen tuutori, ja muutamalle teistä vielä henkilökohtainen tuutori. Sen lisäksi haluan vuorovaikuttaa ja kuulla teidän ajatuksia kaikesta mahdollisesta koko fuksisyksyn ajan. Oon tosi ylpeä teistä kaikista ja toivotan teidät valtavien onnitteluhalauksien myötä tervetulleeksi valtiotieteelliseen tiedekuntaan, sosiologian pääaineeseen ja myös tietenkin Kontaktiin! Muistakaa myös lunastaa halaukset sitten, kun nähdään. Lataan saman tien pöytään fukseille tärkeitä tehtäviä. Ensinnäkin, tilaa opiskelijakortti, jotta et joudu kaivamaan joka kerta Unicaféssa läsnäolotodistusta laukusta ja hankkimaan viikon välein uutta, koska sotket sen tasaisin väliajoin ruokaan. Toiseksi, liity Kontaktiin ja tiedekuntajärjestö Kannunvalajiin, jotta pääset nauttimaan kaikesta siitä, mitä me ja tiedekunta teille tarjotaan. Voit myös jo fuksisyksyllä liittyä erilaisiin järjestöihin ja toimikuntiin ja sitä kautta päästä itse nauttimaan vastuusta.
lupaan tässä ja nyt kaikkien puolesta sen, että kaikki keskustelevat kokemuksistaan mielellään. Kun teille tulee kysymyksiä, voitte helpoiten kääntyä minun, muiden tuutoreiden tai Kontaktin opintovastaavien puoleen, mutta myös opettajatuutoriin ja muuhun henkilökuntaan voi olla itsenäisesti yhteydessä, jos ei liikaa pelota. Se onkin sit jo aika hc. Meidän kaikkien tehtävät tyhjenee sisällöistään ilman uusia opiskelijoita, eli me todellakin ollaan täällä teitä varten. Muista myös, että yliopistossa et ole pelkästään sosiologian opiskelija, vaan osa laajempaa yhteisöä, ja siitäkin kannattaa nauttia. Valitse siis kursseja sieltä sun täältä, varsinkin, jos haluat tutustua eri sivuainemahdollisuuksiin. Täällä ollaan vapaita!
“Muista myös, että yliopistossa et ole pelkästään sosiologian opiskelija, vaan osa laajempaa yhteisöä”
Jos siis olet kiinnostunut järjestötoiminnasta, on sinulla kissanpäivät, sillä sosiologeja löytyy ainejärjestön lisäksi muun muassa Kannunvalajista, osakunnista ja ylioppilaskunnan edustajistostakin, ja
Kerääthän kuitenkin myös opintopisteitä, jotta ei tarvitse antaa satikutia. Opinnoissa kannattaakin ehdottomasti edetä, sillä siten avautuu taas uusia ovia, kuten esimerkiksi vaihto-opiskelumahdollisuus. En kuitenkaan käytä enempää palstatilaa teidän kaitsemiseen, sillä kaikki käytännön asiat kuulette vielä monen monta kertaa. Jossain vaiheessa toivottavasti muistattekin niistä jotain.
- FUKSI - FUKSI - FUKSI - FUKSI -18 FUKSI - FUKSI - FUKSI - FUKSI -
-
FUKSI - FUKSI - FUKSI - FUKSI - FUKSI - FUKSI - FUKSI - FUKSI -
“Muistakaa lunastaa halaukset sitten, kun nähdään”
Kontakti on hyvin aktiivinen ainejärjestö. Me järjestetään paljon juhlia, mutta myös urheilua, kulttuuririentoja, työelämään tutustumista sekä akateemista ajattelua kehittäviä keskusteluiltoja. Hallitustehtävissä toimii tällä hetkellä useita viime syksyn fukseja, eli jos olet valmis sitoutumaan hallitustehtäviin, kannattaa paikkaa lähteä ehdottomasti tavoittelemaan jo tulevan joulukuun vuosikokouksessa. Myös Kontakti-lehden sisällöntuottamiseen voi osallistua heti opintojen alusta lähtien!
Suosittelen vilpittömästi ottamaan fuksisyksystä kaiken irti, sillä fuksivuosi on aikaa, jonka moni eläisi hyvin mielellään uudelleen. Toivottavasti sullakin on niin kivaa, että päädyt pohtimaan sitä, pystyisikö fuksivastaavan tehtävissä huijaamaan itseään ja elää fuksina vielä yhden lukukauden. Se ei ehkä ihan toimi niin (höh), mutta pidetään silti kivaa yhdessä, yhdenvertaisina. Ja lunastakaa ne halaukset! Alkavasta palveluksesta alaisuudessanne iloiten, Riku Niemi, Kontaktin fuksivastaava
FUKSI - FUKSI - FUKSI - FUKSI - 19FUKSI - FUKSI - FUKSI - FUKSI -
Teksti ja kuva: Maisa Lampinen
Yliopisto-opiskelun omanlainen rytmi saattaa yllättää tuoreen yliopistolaisen. Opiskelu on vapaata ja luentoja on usein vain muutama tunti viikossa,
joten
fyysisen koulussa olemisen sijaan suurin osa työstä tehdään itsenäisesti. Opintojen etenemisen ja riittävän vapaa-ajan kannalta on tärkeää käyttää aikaansa hyödyllisesti. Yhden ratkaisun tehokkaaseen ajankäyttöön tarjoaa akateeminen vartti.
20
A
kateeminen vartti on perinteinen käytäntö, joka määrää luennot alkavaksi viisitoista minuuttia tasatunnin jälkeen. Koska oppitunnit myös loppuvat varttia ennen tasaa, luentojen väliin jää puoli tuntia vapaa-aikaa. Tässä viisitoista asiaa, jotka voit tehdä käyttääksesi kaiken yliopistolla viettämäsi ajan tehokkaasti:
1. Kahvittele kaverin kanssa Koska valtsikan kurssit järjestetään lähes poikkeuksetta keskustakampuksella, on kätevää tavata ystävää jossakin alueen lukuisista kahviloista.
2.
Piipahda opettajan vastaanotolla hakemassa selkeyttä mieltä askarruttaviin opintoihin liittyviin kysymyksiin
3. Hae kurssikirjat Kaisasta ja tulosta luentomateriaalit Alexandriassa
4.Lue tenttiin Puolessa tunnissa ennättää yllättävän paljon, joten miksi et käyttäisi aikaa lukeaksesi tenttiin joko yksin tai yhdessä muiden kurssilaisten kanssa.
5.Käy lounaalla Unicafessa
6.Pyöri keskustan kaupoissa 7.Opettele jotakin uutta, esimerkiksi vieraskielinen sana 8.aikatauluta Päivitä to do –listasi ja se 9.Ota nokoset Yliopistolta ja sen läheisyydestä löytyy monta paikkaa päiväunille, jos vain käyttää hieman mielikuvitustaan (eikä ole liian nirso makuualustan suhteen). Sään niin salliessa power nap vaikkapa Espan puistossa viltin päällä piristää mukavasti ja antaa uutta virtaa opiskeluun
10.tajan Palauta kurssityö opetlokeroon 11.Hoida juoksevia asioita
12.Harhaile Helsingissä Keskustakampuksen ympärillä on paljon nähtävää ja tehtävää. Luentojen välissä ehtii hyvin kiertelemään esimerkiksi Krunikassa tai Kauppatorilla. Etenkin vastikään helsinkiläistyneelle tämä on oiva tapa tutustua uuteen kotikaupunkiin!
13.Meditoi 14. Soita sukulaiselle ja kysy kuulumisia 15. Taukojumppaile Unisportilla Tietokoneen ja kirjojen ääressä kyyristely laittaa kropan koetukselle. Onneksi Unisport järjestää pitkin viikkoa maksuttomia 15-30 minuutin mittaisia Huolettomat hartiat –taukohetkiä, jotka tarjoavat helpotusta jumiutuneille lihaksille. Katso Unisportin nettisivuilta tarkemmat aikataulut!
HUOM FUKSI! MUISTA, ETTÄ AKATEEMINEN VARTTI EI KOSKE TENTTeJÄ, NE ALKAVAT AINA TASALTA! 21
Voiko aikaa jakaa? Teksti & Kuva: Senja Rajalin Tutkimuskysymys: Voiko aikaa jakaa? Käytetyt jaot: Työaika vs. vapaa-aika, työminä vs. kotiminä, rooliminä vs. kokominä, työ vs. hupi, mieli vs. ruumis. Rajat sekoittuvat... Viime aikoina olen pohtinut useasti työn ja vapaa-ajan välisiä rajoja. Omassa elämässäni, ja haluaisin väittää, että monien muidenkin opiskelijatovereideni elämässä, työ ja vapaa-aika sekoittuvat, ja raja niiden välillä on häilyvä tai hävinnyt jo kokonaan. Kaikki aika on omaa aikaa, kaikki aika on työtä. ... ja se on ihanaa Teini-ikäisenä suurin tulevaisuuden pelkoni oli joutua isona tekemään jotakin kokopäivätyötä. Joka päivä kahdeksasta neljään hyi yäk ei ikinä, karmeampaa kohtaloa en osannut kuvitellakaan. Eronteko työminän ja kotiminän välillä tuntui masentavalta, tylsältä ja vanhanaikaiselta. Siis kirjaimellisesti keski-ikäiseltä. Viimeisimmän vuoden aikana olen salaa haaveillut selkeistä työajoista. Aikani on kulunut yrityksiin yhdistää opiskelu, leipätyö ja teatteriharrastus. Sen lisäksi olen tietysti halunnut myös ehtiä juhlia, liikkua, nähdä ystäviä, lukea kirjoja, käydä elokuvissa, tehdä spontaaneja retkiä jne. jne. Luppoaikaa ei ole juuri jäänyt.
Aika ei luonnostaan jakaudu kahtia, vaan se täytyy jakaa. Jako työaikaan ja vapaa-aikaan on rajoittava ja yksinkertaistava kahtiajako, joka ei anna totuudenmukaista kuvaa todellisuudesta, joka on rikas ja moninainen, eikä mahdu selkeisiin raameihin. Sitä ei kuitenkaan voi kieltää, että välillä on raskasta kantaa kaikkia minän puolia mukanaan paikasta toiseen. On raskasta olla kokonainen. Voi käydä niin, kuten itselleni usein, että yrittäessään olla kaikki ja kaikkialla, ei olekaan läsnä missään, missä on. Ravintolatyössä olen kohdannut usein kehotukseen ”olla oma itsensä”. Olen tulkinnut tämän niin, ettei minulla tarvitse olla päällä mitään erityistä asiakaspalveluroolia, vaan voin antaa persoonallisuuteni kukkia ja rehottaa työssäni vailla rajoitteita. Olen kokenut kehotuksen hurjan haastavaksi toteuttaa käytännössä. Tarkoittaako lupa olla oma itsensä sitä, että jos minulla on paska päivä, eikä oikeastaan voisi kiinnostaa koko työnteko, niin voin antaa sen näkyä ulospäin? Voinko kiroilla, jos mieli tekee? Voinko vastailla tarjoilun lomassa tekstiviesteihin? Voinko laiskotella? Voinko kertoa asiakkaille rehellisen mielipiteen myymistäni tuotteista? En. ”Ole oma itsesi”-fraasi kuulostaa ihanalta ja lempeältä ja sallivalta, mutta itse asiassa se on käsky. Se sisältää velvoitteen olla monta, monipuolinen, kokonainen, vastakohtanaan yksipuolinen, yhdelle asialle omistautunut, vajaa.
Rooliminät ovat niin passé. On muodikasta olla täysi. Kokominä ei mahdu rooleihin, sillä kokominä on monta. Roolit ovat performansseja, esityksiä, näytöksiä, eli siis falskeja ja epärehellisiä ja vääristäviä kuvia kokominästä. Kuinka joskus kaipaankaan lupaa olla vain osa itseäni. Rehdisti ja Ajan henkeen kuuluu, että työminä ja kotiminä häpeilemättä rajallinen. Rooli. Ravintolatyössä olen muodostavat saumattoman kokonaisuuden. sivuuttanut täysin ”ole oma itsesi”-kehotuksen ja Yksityinen ja julkinen kulkevat käsi kädessä antanut itselleni luvan tukeutua rooliin. Olen paikasta toiseen, ovet paukkuen, rakenteet rymisten. huomannut yllätyksekseni, että silloin olen Kokonaisvaltaisuus on ihanaa. Ei tarvitse ajatella paremmin läsnä. Saan keskittyä yhteen asiaan erillisiä puolia. Ei tarvitse olla erikseen työminää kerrallaan, saan olla rooli ja rooli saa olla totta, ja kotiminää. Voi olla vain minä. Minä on monta, juuri nyt, tällä hetkellä. kaikkialla, koko ajan, minne ikinä menenkin. ... ja se ahdistaa
Tarvitaan joustavia rajoja... 22
” Rooliminät ovat niin passé ” Rajan työn ja vapaa-ajan välillä ei välttämättä tarvitse olla vain rajoittava. Se voi olla myös hyödyllinen. Jako voi helpottaa jäsentämään ympärillä olevaa kaaosta. Totta kai se on rakennettu. Rajoilla on tapana olla. Mutta ei se sitä poista, että rajat voivat olla hyödyllisiä. Itse päädyin tekemään puolitosissani nelikentän omasta ajankäytöstäni. Käytin siinä jakoja, jotka olen viime aikoina opinnoissani ja vapaa-ajallani, eli kokonaisvaltaisessa minä–ajassani tottunut kyseenalaistamaan. Jaoin ajankäyttöni työhön ja hupiin, ja ”minän” käyttöni mieleen ja ruumiiseen. Syntyi neljä lokeroa, joihin voin jaotella päivittäisiä askareitani, joilla on tapana olla päässäni ja kehossani yhtenä suurena epämääräisenä möykkynä. Kuvio tuottaa minulle suunnatonta tyydytystä. Sen katseleminen tuntuu samalta kuin äiti tai isä silittäisi päätä ja sanoisi, että ei mitään hätää, kaikki järjestyy. Jako on hyödyllinen työkalu. Se on helpottanut minua suhtautumaan jokapäiväiseen sekasortoon. Ei aikani tietysti oikeasti mahdu paperille, eikä varsinkaan nelikenttään. Ajallani on taipumus valua, liukua ja karata kohti kotiaan, kaaosta. Lokeroleikki on kuitenkin välillä ihan kiva. Voin taputtaa itseäni päähän ja sanoa: ”Ensin työ ja sitten hupi.” Sillä lailla äidillisesti. Tai isällisesti. Minun täytyy kuitenkin olla tarkkana. Jos en ole itselleni tarpeeksi lempeä, alan kapinoida.
Kirjoittaja työllistää itseään vapaa-ajallaan Helsingin Kellariteatterissa. Vastakkainasetteluihin pureutuva esitys JAKO saa ensi-iltansa 11.6.2015.
23
10 GIDDENSIÄ
TAPAA KÄYTTÄÄ
Sosiologian fuksit ovat vuosikausien ajan saneet aloittaa yliopistouransa tieteenalan hienoimman perusteoksen parissa. Giddensin Sociology saattaa vaikuttaa pienen fuksin silmään pelottavalta ja jopa tylsältä, mutta ei syytä huoleen: tästä tiiliskivestä on moneksi!
1. Unohda Giddens sängyn alle 14. lainauskerran ja kurssin loppumisen jälkeen tuet samalla Kaisa-kirjaston toimintaa maksamalla kesällä mojovat sakot fuksivuotesi ilostuttajasta.
2. Käytä painona haalarimerkkien liimauksessa, kun odottelet kärsimättömästi liiman kuivumista. Kukaanhan ei oikeasti jaksa ommella niitä, eihän? 3. Hanki ihailevia katseita kylään tulevilta ei-sosiologikavereiltasi asettelemalla kirjanmerkkejä pursuava opus yöpöydälle. ”Kevyttä iltalukemista vaan”, voit viileästi todeta frendien ihmettelyihin.
4. Hajota selkäsi, olkapääsi ja mielenterveytesi kantamalla kirjaa laukussasi päivittäin. 5.avulla Käytä painona salitreenissä ja hanki sixpack Anthonyn kanssa: Giddensin onnistuvat niin perusvatsat kuin Russian Twistitkin. Opus toimii tarvittaessa myös kahvakuulana, levypainona ja joogapalikkana!
6. Unohda kirja kotiin Giddens-piiriin mennessäsi ja saat hyvän tekosyyn olla osallistumatta keskusteluun. 7. Jos et saa illalla unta, lampaiden sijaan kannattaa laskea Giddensistä esimerkiksi sanoja”social” tai ”society”. Toinen hyvä vaihtoehto on etsiä
kaikki eroavaisuudet vaikkapa kuudennen ja seitsemännen painoksen välillä.
8. Käytä kätevänä jakkarana, kun et ylety keittiön yläkaapeilla lojuviin muropaketteihin. 9.ainaMitä tahansa esseetä, tutkimusta tai analyysiä teetkään, Giddensistä löytyy materiaalia, jolla saada tekstin sivumäärä täyteen ja lisää asiantuntevan kuuloisia lähteitä lähdeluetteloon.
10.
Lue se - mutta hei, älä nyt sentään koko kirjaa! Toimitus on havainnut kappaleiden lopussa olevat tiivistelmät hyödyllisiksi tenttien läpäisemisen kannalta. 24
Teksti: Riina Piirilä
M
ikä on alkuviikosta tyhjä, keskiviikkona jo ruuhkainen ja viikonloppuna tupaten täynnä menoa? Se on muumikuvioinen kalenterini. Ilmeisesti tyhjät valkoiset sivut ahdistavat minua niin paljon, että joka päivälle on pakko tunkea ainakin muutama ohjelmanumero. Sitten voin illalla käydä nukkumaan hyvällä omallatunnolla: olenhan tehnyt jotain tärkeää ja hyödyllistä, sillä muuten se ei olisi kirjattu kalenteriini. Miinuspuolena on se, että todellisuudessa täyteen töherretty paperi ahdistaa vielä valkoistakin enemmän. Joku päivä vielä opin sanomaan ei, mietin iltaisin, kun katson seuraavan päivän täyteen tungettua aikataulua puolinukuksissa ja epätoivoisena. Se päivä ei ole vielä tullut. Pahimpia eivät kuitenkaan ole salakavalasti päiväohjelman vapaisiin rakoihin ilmestyvät joogatunnit, lounastreffit ja ylimääräiset treenit vaan deadlinet. Niiden kohdalla kuumotus nousee aivan uusiin sfääreihin. Deadlinet ovat yleensä muiden säätämiä, mikä tekee niistä aivan erityisen inhottavia. Kuten todettu, suunnittelu ja kalenterin täyttäminen ohjelmalla on tietyllä tapaa todella nautinnollista, mutta haluaisin jääräpäisesti tehdä homman omilla ehdoillani enkä valmiiksi asetettujen päivämäärien sanelemana. Lisäksi dedikset liittyvät usein koulutehtäviin, lomakkeiden täyttämiseen, maksujen maksuun tai muuhun enemmän tai vähemmän epämiellyttävään tehtävään. Deadlineihin sisältyy myös kummallinen oletusasetus: mitä tahansa dedis kehoittaakaan tekemään, se aloitetaan aina edellisenä iltana. Ei koskaan edellisenä aamuna, ei viikonloppuna, vaan edellisenä iltana aikaisintaan kello kymmenen kieppeillä. Tämä ei varsinaisesti edesauta järkevän unirytmin ylläpitoa. Ja kuitenkin deadlinet tuntuvat olevan edellytys koko elämälleni. Itse asiassa mukavuudenhaluisena ihmisenä luulen, etten olisi saanut mitään kehittävää elämässäni aikaan ilman muiden asettamia takarajoja. Olen todennut, että niin esseistä kuin hakemuksistakin tulee yleisesti ottaen parhaita pienen paineen ja stressin alla juuri hetki ennen deadlinea. Väitteelleni tuskin löytyy tieteellisiä todisteita, mutta flow-tila ja kirjoittamisvauhti tuntuvat olevan parhaimmillaan aina juuri ennen esseen palautuspäivää. Lisäksi valmis kirjoitelma, hakemus tai tutkimus tuntuu aina tuplasti paremmalta, kun sen palauttaa valtavan kertaurakan jälkeen kolmea minuuttia ennen deadlinea. Jes, viime hetkellä! Mikä voittajafiilis! Dedikset rytmittävät elämää, auttavat kaltaisiani organisoinnin saralla lahjattomia fuksinrääpäleitä pysymään kärryillä kursseilla ja pakottavat meidät suorituksiin, joihin emme tienneet kykenevämme. Ennen dedistä tapahtuvat loppukirit tuovat sopivasti jännitystä elämään, ja palautetun esseen tai tentin jälkeen voi hyvällä omallatunnolla lösähtää Netflixin ääreen syömään jäätelöä. Älkäämme siis vihatko deadlineja, sillä ei ole niiden vika, että olemme laiskoja ja mukavuudenhaluisia. Tämäkin Kontakti-lehti olisi todennäköisesti valmistunut vasta ensi marraskuussa, jollemme olisi pysyneet lujina ja kirjanneet kalentereihin tiukkoja päivämääriä, joista ei sitten luisteta. Tai no, ei ainakaan monella viikolla. 25
O O D I D E D I K S I L L E
YLIOPPILASKAMERAT SOSIOLOGISEN LINSSIN LÄPI Kuvat & teksti: Inka Lähteenaro Järjestötoiminta antaa yliopisto-opiskelulle lisämaustetta ja rytmittää opiskelijan arkea tarjoamalla erilaisia opinnoista poikkeavia aistikokemuksia. Liityin itse fuksivuotenani HYY:n valokuvausjärjestöön Ylioppilaskameroihin ja sillä tiellä räpsin vieläkin näitä kokemuksia keräten.
Millaisia aistikokemuksia Ylioppilaskamerat sitten tarjoavat? Mitä siellä voi nähdä, kuulla, haistaa, maistaa ja tuntea? Kameran etsimestä näkyy usein joukko hyväntuulisia kuvaajia, jotka innostuvat yhteisistä kuvaussessioista studiolla. Kuvakellareissa katsellaan jäsenten kuvia ja istutaan iltaa. Linturetkillä siristellään silmiä lintuja bongaillessa. Pimiöllä on laatikollinen vanhoja kasetteja. Vedostusta säestää useimmiten rahiseva Bollywoodmusiikkia sisältävä kasetti, joka saattaa innostaa yksinäisen pimiötyöskentelijän ottamaan muutaman 26 tanssiaskeleenkin punaisten valojen loisteessa.
Kuvausmatkalla Islannissa voi tuntea kostean tuulen henkäyksen poskellaan nostaessaan kameran kohti horisonttiin mutkittelevaa vuoristoa.
Maanantaisin Domman toimistolla tuoksuu kahvi ja siellä päivystää yksi hallituslainen jäsenten ilmoittautumisia tai muita hoidettavia asioita varten. Päivystykset ovat myös oivia tilaisuuksia kysellä lisää toiminnasta ja vuokrattavista kuvausvälineistä.
Hallitustoiminnassa ei tarvitse pettyä kokoustarjoiluiden makuihin! Jokaiseen kokoukseen ostetaan suolaisia ja makeita tarjoiluita, joita voi mukavasti mussuttaa budjettia läpi käytäessä. Myös pikkujoulujen tarjoilut maistuvat Polaroid-kameran laulaessa taustalla. Kuvausmatkalla Islannissa voi tuntea kostean tuulen henkäyksen poskellaan nostaessaan kameran kohti horisonttiin mutkittelevaa vuoristoa. Kuudennen aistin olemassaoloon en ota sen enempää kantaa, mutta pimiöllä ei onneksi ole näkynyt kuolleita ihmisiä.
Liity jäseneksi tai lue lisää Ylioppilaskameroiden toiminnasta: www.ylioppilaskamerat.fi / info@ylioppilaskamerat.fi
27
KAUPUNKIVILJELYN AAKKOSET
2PLVWD SLQDDWHLVWD MD OXRQQRVWD NHUlW\LVWl QRNNRVLVWD WHKG\W OHWXW ,WVH NDVYDWHWXLVWD \UWHLVWl WRPDDWHLVWD MD NXUNXVWD YDOPLVWHWWX VDODDWWL 8XGHW SHUXQDW VXRUDDQ NDYHULQ NDQVVD MDHWXVWD YLOMHO\VlNLVWl Kaupunkiviljely on ollut jo muutaman vuoden pinnalla ja yliopistollakin aloitettiin kampusviljely vuonna 2013. Nyt kokeilu on vakiintunut toimikunnan perustamisen myÜtä ja laajentunut Viikkiin. Tämän kauden viljelysäkit on jo jaettu, mutta kaupunkiviljelypaikat eivät siihen lopu. Kuvat ja teksti: Iiris Herlin
A B C
Tässä Kontakti-lehdeltä inspiraatiota ja ideoita aloitteleville viherpeukaloille!
Aloita kaupunkiviljelyn suunnitteleminen tutustumalla lähiympäristÜsi mahdollisuuksiin: voisiko esimerkiksi taloyhtiÜn pihassa kasvattaa porukalla jotain? Nopeiten aloitat omalta ikkunalta. Basilika on todella helppo ja maukas yrtti, jonka kasvattaminen sujuu sisälläkin. Kasvaa erityisen hyvin tomaatin kanssa! Chili on toinen helpohko kasvatettava. Se kaipaa paljon valoa ja lämpÜä kasvupaikalleen.
D E F 28
Dodo ry. on sitä mieltä, että ilmastonmuutos torjutaan kaupungeissa ja näyttää esimerkkiä Pasilan kaupunkiviljelypuutarha KääntÜpÜydällä. Empiirinen tutkimustieto: �Yhden naisen empiirisen tutkimuksen mukaan [kaupunkiviljely] lisää yhteisÜllisyyttä ja helpottaa taloudellisesti.� Flora: vihannesten ja yrttien lisäksi myÜs omien kukkien kasvattaminen on hauskaa, ja syÜtävistä lajikkeista saa koristusta ruokiin, kuten salaattiin tai kakun päälle.
G H I J K L M N O P
Guerrilla gardening: tee siemenpommeja ja heittele niitä kaupungin puistoihin. Mistä tupsahtaa ensimmäisenä esiin rucolaa tai kehäkukkia? Hyötykasvisyhdistys on ”Suomen suurin puutarhayhdistys”, jonka tavoitteena on edistää ”luonnonmukaista harrastusviljelyä ja kasvien monipuolista käyttöä”. Idätys on helppoa, halpaa ja sitä voi tehdä ympäri vuoden. Ohjeita löytyy netistä. Jakaminen: jos oman viljelyksen perustaminen yksin tuntuu liian raskaalta, kannattaa hankkia yhteinen säkki kaverin kanssa. Vastuu jakautuu ja ilo ensimmäisistä sadoista moninkertaistuu. “Satoa on myös mahtavaa viedä tuliaisiksi illalliselle tai grillijuhliin.” Kulttuuri: ”Olen kiinnostunut kaupunkikulttuurista ja siitä, miten ihmiset toteuttavat itseään kaupungeissa sekä osallistuvat asuinalueidensa muokkaamiseen.” Millaisia mahdollisuuksia kaupunki antaa asukkaiden omalle toiminnalle? Missä saa viljellä, kuinka vapaasti, ja kuka? Läheisyys: jos perustat tai hankit oman viljelypaikan, varmista että se on hyvällä paikalla joko lähellä kotiasi tai tavanomaisten kulkureittiesi varrella. Muuten kitkeminen, kasteleminen ja sadon kerääminen jäävät helposti hoitamatta! Mätä: ”Harmittaa muiden säkkien pursuavat ja mätänevät ruuat heinäkuun lopussa.” Kaupunkiviljely ei ole automaattisesti säästöä, jos materiaalit heitetään hukkaan eikä satoa kerätä. Muista siis sitoutua hoitamaan viljelyksiä koko kasvukaudeksi! Nopeaa tulosta saat, kun istutat vaikkapa rucolaa tai retiisejä: niitä ehtii myös istuttaa monta kertaa kesän aikana. Oma: itse istutettu ja poimittu, omalla työllä ja rakkaudella kasvatettu ruoka maistuu ihan pikkaisen maukkaammalta kuin kaupan antimet. Parveke: jos olet niitä onnekkaita, joka asuu Helsingin harvoissa parvekkeellisissa kodeissa, voit aloittaa laajemmankin viljelyn kotonasi. Kunhan parveke ei osoita suoraan etelään, sopii sinne kasvamaan vaikka kokonainen puutarha. Mielikuvitus on rajana!
Q R S T U V W X Y
Z Å Ä Ö
Q&A: Hyötykasviyhdistyksen sivuilta löydät viljelyvinkkejä, joiden avulla selviät hankalemmistakin pulmista kasvimaalla. Runsaus: ”Olin yllättynyt runsaasta sadosta, jonka pienikin viljelysäkki antoi.” Ei pelkkää näpertelyä! Säkki on yksi vaihtoehdoista viljelyalustoiksi, ja niitä käytetään myös kampusviljelyssä. Laatikot tai vaikka rei’itetty ämpäri sopivat nekin kasvatusalustoiksi. Taimikasvatus: joitain lajeja ei kannata istuttaa suoraan ulos vaan antaa itää ja kasvaa taimeksi sisällä ennen pihalle istuttamista. Ulkona: kaupunkiviljely on hyvä harrastus sellaiselle, joka tykkää puuhailla ulkona. Viljelyn voi yhdistää muihin ajanvietteisiin, ota vaikka hyvä kirja mukaan ja syvenny välillä lukemaan kitkemisen välissä. Vaihtotalous: Kaupunkirenki on palvelu, joka yhdistää ihmisiä puutarhojen kautta. Monien omakotitalojen omistajat eivät jaksa tai ehdi pitää huolta omasa kasvimaastaan tai puutarhastaan, ja useat kerrostaloissa asuvat taas kaipaavat omaa viljelypalstaa. Osallistumalla pihan hoitoon kaupunkirengit saavat omaa palstatilaa autettaviensa tontilta. Westerworldinraiheinä: tästäkään ruoholajista et tiennyt aiemmin. X eli kielto: älä jätä viljelyksiäsi hoitamatta (ks. M) Yliopiston kampusviljely on käynnissä keskustakampuksella ja Viikissä jo kolmatta vuotta. Tämän vuoden säkit varattiin loppuun ennätysvauhtia. ”Ajatus siitä, että kampuksella järjestetään jotain aktiviteettia liittyen omaan elämään, on kiva!” Zucchini eli kesäkurpitsa on runsassatoinen kasvatettava: kesän lopussa voit jopa ehtiä kyllästyä kesäkurpitsaan syötyäsi sitä kaikissa muodoissa miten valmistaa keksit. Åkerbär eli mesimarja on Arktisten alueiden marja, josta on kehitetty myös puutarhaversio. Älä ota liikaa paineita! Viljelyn tarkoitus on kuitenkin olla kiva harrastus eikä riippakivi. ”Örebrossa Ruotsissa taloyhtiöiden pihoilla on palstoja, jotka kuuluvat automaattisesti asuntoon.”
Juttua varten on haastateltu Helsingin yliopiston opiskelijoita Mette Bremeriä ja Katariina Mäkelää sekä ruokatoimittaja Riikka Väliahdetta, jotka kaikki ovat innokkaita kaupunkiviljelijöitä. Kirjoittaja itse ei ole kiireiltään ehtinyt istuttaa tänä vuonna mitään edes ikkunalaudalle, mutta aikoo korvata oman palstan ilot villiyrttejä keräilemällä.
Lähteitä ja lisää tietoa kaupunkiviljelystä: Kampusviljely: KWWS EORJV KHOVLQNL À NDPSXVYLOMHO\ FDPSXV IDUPLQJ Dodo ry:n kaupunkiviljelijät: KWWS NDXSXQNLYLOMHO\ À Kaupunkiviljelypuutarha Kääntöpöytä: KWWS NDDQWRSR\WD À 29 Hyötykasviyhdistys: KWWS K\RW\NDVYL\KGLVW\V À
o t n i Op
ta s l a ien p
v a a t vas
H
yvät kontaktilaiset,
Keväällä sosiologeja on puhuttanut moni asia, kuten ryhmätyöt, tenttiakvaario ja tutkintorakenneuudistus. Pienistä ongelmista huolimatta sosiologian oppiaineella menee tiedekunnassa varsin hyvin. Maisteri- ja tohtorikoulutus ovat huippuluokkaa UNIFI:n RAKE- uudistuksen mukaan, ja sosiaalitieteisiin satsaaminen nähdään tiedekunnan prioriteettina. Valtsikan oppiaineet tulevat kuitenkin uudistumaan tiedekunnan Iso pyörä-hankkeen myötä, tähtäimenä laajat kandit. Johtosääntöuudistus, yliopiston profilointi, ja muut uudistukset voivat horjuttaa tieteen autonomiaa, perustutkimusta ja opetusta. Siksi sosiologiasta on pidettävä huolta myös tulevaisuudessa.
puututtiin, joten ensi vuonna sellaista ei enää tapahdu! Korostamme siis edelleen palautteen antamisen tärkeyttä, niin weboodissa kuin suoraan kurssin vetäjälle. Monet kyselivät tenttiakvaarion perään ja ilolla voimmekin ilmoittaa sen suuresta tulemisesta syksyllä! Akvaariosta tulee valtakunnallinen järjestelmä, jonka odotamme olevan laajempi ja laadukkaampi kuin aiemmin. Jos uudistus onnistuu, helpottaa ja sujuvoittaa se huomattavasti tenttien suorittamista jatkossa. Jospa lauantaisista tedareista vielä joskus pääsisimme... Myös monille päänvaivaa aiheuttaneista TVT- opinnoista on annettu palautetta, jonka avulla niitä pyritään mahdollisuuksien mukaan sujuvoittamaan.
Ongelmia opiskelijoilla tuotti mm. aiempien perusopintojen hyväksilukeminen. Myös osa vanhemmista opiskelijoista näki opintojen suorittamisen aiemman rakenteen mukaan miltei mahdottomana. Murrosvaiheissa on aina ongelmia, joilta voi olla vaikea välttyä, mutta opiskelijoiden kustannuksella se ei saisi tapahtua. Jos vastaavia tilanteita vielä tapahtuu, kannattaa suoraa päätä olla yhteydessä opintovastaaviin, Kannun opintosihteereihin, sosiologian oppiaineen opintoihmisiin tai tiedekunnan opintoasiainsuunnittelijaan.
Tulevat fuksit haluamme toivottaa lämpimästi tervetulleiksi valtsikaan ja erityisesti Kontaktiin! Pyrimme olemaan tuutorien ohella tukena opintoihin liittyvissä asioissa. Järjestämme erilaisia tapahtumia, joihin kannustamme kaikkia teitä fukseja myös osallistumaan! Tapahtumat ovat parhaita tapoja saada kiinnostavaa tietoa oppiaineesta, ainejärjestöstä sekä tutustua uusiin ihmisiin yli oman vuosikurssin. Nähdään orientaatioviikolla!
Saimme teiltä jonkin verran palautetta, mikä auttoi monien asioiden eteenpäin viemisessä. Kiitos siis niistä! Esimerkiksi perusopintojen päällekkäisyyteen
Terveisin kontaktin opintovastaavat Siiri ja Inka PS. Opintojenkehittämispäivä 12.5.!! Teemana opetusmuodot ja lopuksi tietenkin perinteinen petankkiottelu!
30
ESITTÄYTYY
4. Suurin sosiologi-idolisi?
RAKE
eli yhteiskuntatieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen - Tavoitteena tutkimuksen ja koulutuksen laadun parantaminen sekä yliopistojen yhteistyön parantaminen vähentämällä päällekkäistä toimintaa ja luomalla kansainvälisesti toimintakykyisempiä yksiköitä - uusi “Global Studies”: tiedekuntarajoja ja oppiaineita ylittävä tutkimusohjelma - Sosiaalitieteet ja sosiaalitieteiden metodologia:
Johtosääntöuudistus - valta ja päätösten tekeminen keskitetään ylemmälle tasolle (esimerkiksi dekaanin ja laitosjohtajan valinta) - opiskelijaedustus päätösten tekemisessä saattaa pienentyä - uusi määräaikainen virka: työelämäprofessori
ANNA HOLVIO, VARAPUHEENJOHTAJ FUKSEILLE! TALOUDENHOITAJA, TILAVASTAAVA
ANNA HOLVIO, tiedekunnan kärkialoja, yhteistyö Turun yliopiston VARAPUHEENJOHTAJA, kanssa kvantimenetelmien ja big datan tiimoilla OLLI REKONEN, ALOUDENHOITAJA, - orientaatioviikko: 25.28.8. PUHEENJOHTAJA ILAVASTAAVA RIKU NIEMI, - Tilastotiede uuteen menetelmäkeskukseen, keskit- SIHTEERI SEKÄ Utelias,opintopitkäpinnainen tyy tulevaisuudessa sivuaine, maisteri - ja tohtorikouFUKSIJA TASA-ARVO- tärkeitä ihmisiä:1. Kontaktin 1.VASTAAVA Vekkuli, iso, fyysinen vastaavat Inka Laisi tahtoinen. lutukseen . Utelias, pitkäpinnainen, hyvänja Siiri Nieminen, Kontaktin fuksivastaava Riku Niemi, 2. Olen hallituksen puheenjoh2. Aion estää Kontaktia jo ahtoinen. Soc & komin liittäminen tiukemmin osaksi valtsiopintoasiainsuunnittelija Kati Mustala, . Aion estää Kontaktia joutu1. Mässäilevä, innostuva, taja ja pyrin siihen, että jäsenismasta vararikkoon, pitää kaa: ruotsinkielisen tutkimuksen ja opetuksen vahopintosihteeri Aija Rossi, oppiainevmasta vararikkoon, pitää puolia tömurehtiva nauttisi sosiologian tila-asioissa ja tehdä sitä, vistaminen astaava Ilkka Arminen (kaikki kolme ila-asioissa ja tehdä sitä, mitä 2. Tavoitteena on luoda yhteopiskelusta sen kaikkine puovarapuheenjohtajalle tarjo sosiologian o ppiaineessa), Kannunvalaarapuheenjohtajalle näinen ja helposti lähestyttävä lineen. Totta oppia sen, mitä - Sosiaalityö tarjotaan. vain maisteri-ja tohtoritasolla jien opintosihteerit Riikkakai Tähkävuori Totta kai oppia sen, mitä en viime Kontakti. 3. Bittiavaruus vielä oppinut ja n (myös sosiologi!) vuonna ja Henna Pursiainen, ja uonna vielä oppinutjajaorganisaatioden nauttia 3. Irtokarkkihyllyt - Hallinnon tutkimus liitetään tietenkin ihanat tuutorinne! 4. Simo Frangén siitä, mitä tulee vuoden ai iitä, mitä tulee aikana 4. Richard Sennett muihinvuoden valtio-opin linjoihin eteen. teen. -yliopistossa ja erityisesti valtsikassa on 3. Lämmin suihku. Tai oi . Lämmin suihku. Tai oikeastaan kivaa! mikä tahansa paikka kesä mikä tahansa paikka kesäyönä. 4. Saanko kiertää kysymy . Saanko kiertää kysymyksen ja sanoa vielä hakevani paik anoa vielä hakevani paikkaani?
Inka
i r i i SIIRI NIEMINEN, OPINTOVASTAAVA S
STAAVA
INKA LAISI, OPINTOVASTAAVA
aan opiskeli-
1. Ailahteleva, pohdiskelija, fuxi 31 1. Pirtsakka, eloisa, 2. Haluan toimia hyvänä linkkinä oppilaiden ja ystävällinen
INKA L
1. Ailah
n e i v a asta
iv r u u t Kult ys d h e v ter
T
ervehdys, Kontaktin kulttuurivastaavat Liisa ja Sini tässä!
Nyt kun kevätlukukauden loppu alkaa häämöttää edessä, on hyvä hetki hengähtää ja miettiä mitä on tullut viime kuukaudet tehtyä. Kontaktin kulttuurikevät käynnistyi Docpoint-ekskulla, jonka jälkeen olemme käyneet katsomassa Valtsikan speksiä ja myös viettäneet rentoa leffailtaa. Tekemistä on riittänyt, mutta on ollut hienoa järjestää tapahtumia aktiivisille ja innostuneille kontaktilaisille. Kiitos teille kaikille, jotka olette olleet mukana!
Kesän jälkeen koittaa taas uudet kuviot. Luvassa on ainakin perinteeksi muodostunut ekskursio Rakkautta ja Anarkiaa -elokuvafestivaaleille, mutta myös muita kulttuurielämyksiä laidasta laitaan. Toivomme, että pääsemme syksyllä tutustumaan uusiin ja innokkaisiin fukseihin kulttuuritapahtumien merkeissä.Ennen kaikkea kuitenkin tahdomme järjestää toimintaa, joka saa liikkeelle kaikki kontaktilaiset vuosikurssista riippumatta, ja siihen tarvitsemme teidän apuanne. Jakakaa hulluimmatkin ideat kanssamme – meitä ei ole kovin vaikea saada innostumaan! Tavataan taas!
Liis
a
LIISA TATTI, KULTTUURI- JA TIEDOTUS-
32
i n i S
SINI JÄRNSTRÖM, KULTTUURIVASTAAVA
LIISA TATT KULTTUUR VASTAAV
1. Esteetikk anpaikanka
K
ontakti-lehden tämän numeron teema oli Rytmi & Riimi. Minulle tämä sanapari juolauttaa automaattisesti mieleen rap-musiikin. Räppimusa jakaa vahvasti ihmisten mielipiteitä. Toisten mielestä se on musiikkigenreistä kaunein: runouden ja musiikin mestariseos. RAP = Rhythmically Articulated Poetry, liekö tämä sattumaa? Mielipidesateenkaaren toinen pää taas näkee räpin ihmiskunnan syöpänä, jonka kautta vääränlaisen kasvatuksen saaneet ja huonokäytöksiset lökäpöksyjanarit össöttävät huumeista, rahasta ja naisten alistamisesta. Eiväthän räppärit osaa edes soittaa oikeita soittimia! Oma mielipiteeni on, että rap- ja hiphop-musiikista on mahdotonta tehdä koko genren kattavia ja kaikkiin sen sisällä toimiviin artisteihin yleistettävissä olevia johtopäätöksiä. Räppigeimeihin, tai pitäisikö sanoa ”skeneen”, mahtuu monenlaista musiikintekijää. Atlantan ghetoissa Gucci Mane ja kumppanit räppäävät videoillaan paidattomina ja automaattiaseet käsissään poliisin vittumaisuudesta, uusimmista autoistaan ja tuhansien eurojen rolexeistaan. Samaan aikaan Helsingissä Paperi T intertekstualisoi loppuunmyydyllä Tavastialla niin taiteellisesti Alain Resnais’ta ja Marienbadista, ettei iso osa yleisöstäkään tiedä mistä tarkalleen ottaen on kyse.
PJ:n P.S. Kirjoitan tämänkertaisessa post-scriptissäni räpistä, koska kuuntelen sitä paljon ja se on alakultuureineen mielestäni omaa sukupolveani kuvaileva kulttuuri-ilmiö. Väitän rap-musiikin olevan myös yhteiskunnallisesti kantaaottavimpia ja poliittisesti aktiivisimpia musiikkigenrejä yhdessä muun muassa punkin kanssa. Erilaiset kokemukset ja mielipiteet maailmasta tulevat monipuolisesti esiin sen välityksellä. Teen tämän tekstin lopuksi myös pienen puheejohtajapaljastuksen ja kerron, että olen yläasteikäisenä itsekin heittänyt räppikeikan. Venuena toimi niinkin katu-uskottava paikka kuin Herttoniemen kirkon joulukoristeita pursuava juhlasali. Täräytin teinifinnit naamalla yhden kappaleen ytimekkään setin, jonka taustana käytin Wu-Tang Clanin ”Ain’t Nuthin’ Ta F’ Wit” -klassikon instrumentaaliraitaa. Jaloissani komeilivat luonnollisesti Eminem-tyyliset Caterpillar-bootsit. Kuulemma keikasta on yhä edelleen olemassa video jossain bittiavaruuden syövereissä. En tosin ole varma, uskaltaisinko enää katsoa sitä. Word! Ja hyvää kesää kaikille! Olli Rekonen, Kontaktin PJ
33
- FUKSI - FUKSI - FUKSI - FUKSI - FUKSI - FUKSI - FUKSI - FUKSI -
FUKSIN CHECKLIST ALKAVAAN SYKSYYN FUKSI! Kohta aloitat opintosi Helsingin yliopistossa. Tässä muistilista tärkeistä ja vähemmän tärkeistä asioista, jotka kannattaa tehdä fuksisyksyn aikana: Lue Kontakti-lehteä Hanki opiskelijakortti Hae ilmainen opiskelijakalenteri HYY:n toimistolta tai lukuvuosiilmoittautumispaikasta Liity Kontaktin (ainejärjestösi) ja Kannunvalajien (tiedekuntajärjestösi) jäseneksi Liity Kontaktin Facebook-ryhmään Käy fuksitapaamisissa Osallistu fuksiaisiin Tutustu yliopiston harrastusjärjestöjen tarjontaan, esimerkiksi opiskelijakalenterin takaosasta Käy sitseillä Hanki Kannunvalajien laulukirja Kirjoita terveisiä kavereiden laulukirjoihin Käy Kontaktin tapahtumissa Käy jonkun muun ainejärjestön tapahtumissa Soita huonoa musiikkia Kontaktin Paskan Musan Festareilla Kirjoita tai kuvita juttu Kontakti-lehteen (ota yhteyttä lehden päätoimittajiin jos lehdenteko kiinnostaa!) Hanki vähintään yksi haalarimerkki Käy Kuppala-bileissä Hengaile Synnärissä (pyydä tuutoria esittelemään paikka) Kiroa Kaisa-kirjastossa yo-kirjoituksiin pänttääviä abeja Osallistu Kontaktin vuosikokoukseen joulukuussa Opiskele myös välillä
- FUKSI - FUKSI - FUKSI - FUKSI -34FUKSI - FUKSI - FUKSI - FUKSI -
Lämpimät kiitokset kaikille Sosiologipäiville osallistuneille. Joka ikinen vahvisti osallistumisellaan sosiologista yhteenkuuluvuutta. Päivillä mm. tutustuttiin ja suunniteltiin paljon tulevaa, pysy siis kuulolla! - Joonas Hihnala, WOP:n puheenjohtaja
Sosiologipäivät Helsingissä 5.-6.3.2015
35
Kuvat: Inka Lähteenaro
Hyv채채 kes채채! T. Kontakti-lehden toimitus