33 vuoden jälkeen

Paluu satamaan 33 vuoden jälkeen

Ensimmäinen luonnoskuva yhteisterminaalista, jonka muoto toteutuessaan saattaa vielä muuttua. Kuva Schauman.

Turun Sataman tuore toimitusjohtaja Erik Söderholm palasi kotikaupunkiinsa oltuaan maailmalla 33 vuotta. Nyt hän haluaa yhdistää kahden varustamon terminaalit, kehittää maantielogistiikkaa ja avata laivayhteyden Turusta Puolaan.

Teksti Sari Järvinen

Erik Söderholm seisoi 40 vuotta sitten Turun Satamassa ja katseli laivaan ajavia autoja. Tuore ylioppilas oli päässyt Satamaan töihin, ja opiskeli samalla kauppakorkeakoulussa. Kun Söderholmin sai käteensä maisterin paperit, hän lähti saman tien maailmalle. – Vuonna 1987 Turussa oli ikävät tunnelmat. Useat pääkonttorit lopettivat ja huolinta-ala meni alaspäin, Söderholm muistelee. Nuorella miehellä riitti kuitenkin tarmoa. Hän tuntui saavan töitä, minne tahansa logistiikan saralla menikin: mereltä, ilmasta, maanteiltä, kiskoilta. Pääkaupunkiseudulta, Ruotsista, Puolasta. Työnantajina oli muun muassa Kuehne & Nagel, Enso-Gutzeit (nyk. Stora Enso) Scansped, Wilson Logistics, Pohjolan Liikenne, DB Schenker ja VR. Kului yli 30 vuotta kunnes Söderholm sai yhteydenoton entisestä kotikaupungistaan. Turun Satama Oy:n pitkäaikainen johtaja Christian Ramberg oli jäämässä eläkkeelle ja Söderholmilta kysyttiin, kiinnostaisiko häntä jatkaa Rambergin työtä.

Monia hankkeita käynnissä

– Turun Sataman johtajan työ oli kiinnostava tilaisuus. Olen 58-vuotias ja ehdin vielä tehdä yhden hyvän ponnistuksen, Söderholm toteaa. Hän aloitti Turun Sataman johtajana joulukuussa 2019. Käynnissä oli monta mielenkiintoista hanketta. – Kesällä odotetaan päätöstä Turun uudesta yhteisterminaalista kaupungin, Turun Sataman, Viking Linen ja Tallink Siljan kanssa. Se merkitsisi noin 200 miljoonaa euroa infraan, joka yhdistäisi varustamojen operoimat kaksi terminaalia yhdeksi uudeksi. Satama hoitaisi sen operoinnin. Lisäksi sataman läheisyyteen nousee uusi merellinen kaupunginosa, Linnakaupunki. Satamaan asti ulottuu upea rantabulevardi, jonka varrelle on suunniteltu museota, ravintoloita ja muita palveluja.

Satelliittiluotsausta kehitetään

Turun seudulla on tehty uraauurtavaa työtä autonomisten alusten parissa. Merilogistiikan digitali-

saatiota kehittävät yrittäjät ovat kuitenkin esittäneet satamille haasteen. Älykkäät laivat tarvitsevat älykkäitä satamia, jotta ne pystyvät rantautumaan ja operoimaan. – Tässä on väärinkäsitys. Digitaalisia palveluja tarjoavien yritysten pitäisi touhuta varustamojen, ei satamien kanssa. Meillekin on tänne tullut useita palveluntarjoajia, mutta satama tarvitsee vain tiedon, koska laiva tulee ja koska se lähtee. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö Söderholm olisi kiinnostunut digitalisaatiosta. Kauniin saariston takia Turun Satamalla on Suomen pisin luotsausmatka, joka nostaa kuluja. – Finnpilot kehittää satelliittiluotsausta. Se on mielenkiintoinen hanke. Tavoitteena on, että viiden vuoden kuluttua luotsia ei enää tässä tehtävässä tarvita, muissa töissä kyllä.

Maantielogistiikkaa eteenpäin

Söderholm myös kehittäisi maantieliikenteen digitalisaatiota. – Kun rekka lähestyy satamaa, se pitäisi näkyä ohjelmissamme automaattisesti. Akselipainot voisi mitata digitaalisesti. Näin auto voitaisiin ohjata digitaalisten näyttöjen avulla suoraan laivaan. Autot lastataan alukseen niin, että se on painon puolesta tasapainossa. Yksi yhteinen ohjelma voisi tehdä ennakkotietojen pe-

Turun Sataman uusi johtaja Erik Söderholm pyrkii järjestämään Turusta laivayhteyden Puolaan. Kuva Markku Koivumäki.

rusteella lastaussuunnitelman. Nyt tiedot ajoneuvoista tulevat varustamojen kautta perämiehelle, joka tekee lastaussuunnitelman. Autojen painot ovat ennakkotietoja. Koska satamamaksut perustuvat tonneihin, ajoneuvon tai irtoperän painoksi on houkuttelevaa ilmoittaa todellisuutta kevyempi paino. – Isot yhtiöt eivät yleensä harrasta tällaista, mutta ns. vähemmän tunnetut ja vähemmän stabiilit voivat näin joskus toimia.

Vahvalla pohjalla

Tätä haastattelua tehdessä huhtikuun alussa Turun Satama oli hiljaisempi kuin koskaan Söderholmin nuoruudessa. Normaalisti Turun Sataman kautta kulkee noin 250 000 matkustajaa kuukaudessa, mutta kun Söderholm katsoo pihalle, parkkipaikat ovat tyhjillään. Korona aloitti taantuman, tyrehdytti matkustajaliikenteen ja vähensi konttien määrää. Tämän taloudellisen notkahduksen vuoksi Söderholm ei kuitenkaan ole jälleen lähtemässä kaupungista. – Turku on muuttunut edukseen. Koronasta huolimatta meillä on Meyerin telakka, Uudenkaupungin autotehdas, Turku Science Park ja Biocity. Rahti liikkuu yhä. Ne ovat kaikki hyviä juttuja. Kyllä tästä selvitään, alan konkari toteaa.