Kun lääkäri ja insinööri

Avustetulla videovastaanotolla voidaan tutkia esimerkiksi silmiä ja korvia tai kuunnella sydäntä. Korkeatasoinen kuva ja ääni välittyvät verkon kautta etävastaanoton toisessa päässä olevalle lääkärille.

Kun lääkäri ja insinööri lyövät kättä päälle

Lääketieteen korkea taso perustuu yhä enemmän alan kykyyn soveltaa innovaatioita ja ottaa käyttöön huipputeknologiaa.

Terveydenhuolto on toimialana yhtä aikaa erittäin konservatiivinen sekä innovatiivinen ja ennakkoluuloton.

Konservatiivisuus tulee siitä varovaisuudesta, jota tarvitaan uusien menetelmien käyttöönotossa. Varsinkin silloin, kun ihmiseen kajotaan fyysisesti tai häneen jopa asennetaan apulaitteita, täytyy olla suuri varmuus siitä, että toimenpiteistä on hyötyä eikä potilasta vahingoiteta.

Uusien menetelmien käyttöönotossa on taustalla aikaa vievää perustutkimusta. Toisaalta lääketiede on edennyt nykyiselle korkealle tasolleen innovatiivisen soveltavan tutkimuksen, lääkekehityksen ja terveysteknologian kehittämisen avulla. On osattu yhdistää lääketieteen, biotieteen ja insinööritieteen osaamista.

ENNAKKOLUULOTTOMASTI MONIA TEKNOLOGIOITA

Wondersensin erityisasiantuntija Sean Donovan sanoo, että terveysteknologiassa on hyödynnetty teknologioita nanosta ydinteknologiaan, lämpötiloja kuumimmasta kylmimpään ja taajuuksia korkeimmasta matalimpaan. ”Sairaalalaitteet ja diagnostiikka ovat olleet pioneereja elektroniikan, mikroprosessoreiden, sulautettujen ohjelmistojen, tiedontallennuksen ja langattoman kommunikaation teknologioissa. Lääketiede on myös ollut ensimmäisten joukossa hyödyntämässä geeni, molekyyli ja nanoteknologiaa”, hän selvittää.

Donovanin mukaan sairaalalaitteista voidaan tehdä aina vain pienempiä. Esimerkiksi rytminsiirtolaitteet tai infuusiopumput voidaan nykyään valmistaa tulitikkuaskin kokoisiksi ja niitä voidaan asentaa kehoon implantteina. ”Millimetrin kokoinen röntgenlaite voidaan asentaa kehon onkaloihin syövän paikalliseksi hoitamiseksi. Vatsaa ja suolistoa voidaan tutkia nieltävän, pillerin kokoisen videokameran avulla. 3D ja 4Dmallinnusdiagnostiikka yleistyy nopeaa vauhtia. Uuden sukupolven lääkkeet ja niiden kanssa yhteensopivat diagnostiikkamenetelmät lisääntyvät”, Donovan kertoo.

Yliopistolliset sairaalat ovat Suomessa edelläkävijöitä uusien lääketieteellisten menetelmien kehittämisessä ja käyttöönotossa. Syitä on kaksi: niillä on kiinteä yhteys yliopistojen tutkimukseen sekä moniin muihin terveysalan toimijoihin verrattuna huomattavasti paremmat resurssit.

Mutta myös yksityinen terveydenhuolto on aina ollut innokas kehittämään ja ottamaan käyttöön uusia teknologioita. Erityisen kiinnostavaa on ollut teknologian hoitoprosesseihin tuoma apu sekä toiminnan tehostaminen uuden teknologian avulla.

NOPEAA REAGOINTIA JA SUURIA RISKEJÄ

Magneettikuvaus on hyvä esimerkki yksityisen terveydenhuollon nopeasta reagoinnista kehittyvään teknologiaan. Samalla se on esimerkki rohkeasta riskinottokyvystä.

Potilasmonitorointia 1970-luvulla ja 2020-luvulla.

Pulssi ja Helsingin Lääkärikeskus hankkivat molemmat oman magneettikuvauslaitteen vuonna 1989. Magneettikuvausta ei tuolloin ollut julkisella sektorillakaan muualla kuin muutamassa yliopistollisessa sairaalassa.

Pulssi panosti uuteen teknologiaan myös kouluttamalla siitä eniten hyötyviä lääkäreitä, erityisesti neurologeja ja ortopedeja. Kun tasokasta koulutusta ei ollut tarjolla Suomessa, lääkäreitä vietiin kursseille ja seminaareihin Keski ja EteläEurooppaan. Pulssin silloisen toimitusjohtajan Sakari Alhopuron mukaan julkisella sektorilla koulutettiin lähinnä röntgenlääkäreitä. ”Meillä oli parhaimmillaan käytössä kolme isoa magneettilaitetta. Koko Suomen terveydenhuollossa kuvauksia pystyi tuottamaan enemmän vain HUS. Turun yliopistollinen sairaalakin osti magneettikuvauksia Pulssista”, Alhopuro muistelee.

Kun Helsingin Lääkärikeskus hankki magneettilaitteen, yritykselle ennustettiin loppua. Niin suuri investointi ei kerta kaikkiaan voisi onnistua. Mutta se onnistui, koska lähetteitä alkoi tulla myös julkisesta terveydenhuollosta.

PohjoisSuomessa LänsiPohjan Lääkärikeskus otti käyttöön magneettikuvaukset solmimalla sopimuksen KeskiSuomen Magneettikuvaus Oy:n kanssa kiertävän magneettirekan käynneistä. Auto kävi Kemissä kahden viikon välein ja kuvauspäivät oli aina varattu täyteen. ”Keskussairaalan johtohenkilöt kävivät palvelun avajaistilaisuudessamme, mutta yhtään tilausta ei tullut. Seuraavan vuoden budjetissa keskussairaalalla sitten olikin määräraha magneettilaitteen hankintaan”, Aarne Pasanen kertoo.

YKSITYISET EDELLÄKÄVIJÖITÄ PALVELUIDEN DIGITALISAATIOSSA

Digitalisaatio on nyt siirtymässä laitteista ja ohjelmistoista palveluihin. Tässä digitalisaatiossa yksityinen sektori on tiennäyttäjä. Mehiläinen ja Terveystalo tuottivat vuonna 2019 kumpikin noin 15 000 digitaalista etävastaanottoa kuukaudessa. Myös julkisella sektorilla on etävastaanottoja, mutta niitä on suhteellisesti vähemmän ja useimmiten niiden varaaminen ei ole kovin dynaamista.

Helsingin Diakonissalaitos

Kun koronapandemia iski Suomeen keväällä 2020, sekä Mehiläinen että Terveystalo raportoivat etävastaanottokäyntien määrän moninkertaistumisesta lyhyessä ajassa sen jälkeen, kun valtiovalta ohjeisti välttämään lähikontakteja. ”Etävastaanoton vahvuus on nopea hoitoon pääsy. Chatvastaanotolla se on meillä noin seitsemän sekuntia. Yleislääkäri tai hoitajachatin lisäksi on tarjolla monia muitakin etävastaanottoja kuten ajanvaraukseton tai ajanvarauksellinen videovastaanotto, eri erikoisalojen chatvastaanotot ja avustettu videovastaanotto”, Terveystalon johtava ylilääkäri Petri Bono kertoo.

Mehiläisen lääketieteellisenä johtajana pitkään toiminut Jarmo Karpakka sanoo, että digitaalisten palveluiden tuotekehityksessä haasteena on erilaisten osaamisten yhdistäminen. ”Informaatioteknologian osaajilta puuttuu terveydenhuollon toimialan ymmärrystä ja terveydenhuollon toimijoilta tietoa digitaalisuuden kehittämisestä. Me olemme Mehiläisessä rakentaneet 40 hengen itkehitysorganisaation, jota täydentää laaja tiimi liiketoiminnan ja terveyspalveluiden asiantuntijoita. Osaamisen ja näkemyksen lisäksi tarvitaan kokeilemisen kulttuuria, tietoa asiakkaiden odotuksista ja ymmärrystä heidän käyttäytymisestään”, Karpakka sanoo.

Mobiiliteknologia tulee kovaa vauhtia terveydenhuollon palveluihin.

Eiran sairaala, Jaakko Lukumaa