2 minute read
Aikamoisia sissejä
Anni Vepsäläisen mielestä resurssien tehokas hyödyntäminen on parasta yhteiskuntavastuuta.
”Ajattelin, että tämä on ihan täydellinen juttu”, Anni Vepsäläinen kuvaa tunnelmiaan eräänä iltana vuonna 2008. Hän oli juuri saanut puhelun, jossa häntä pyydettiin tapaamiseen Helsingin Diakonissalaitokselle. Tarjolla olisi Diacorin toimitusjohtajan pesti. Vepsäläinen on koulutukseltaan tuotantotalouden diplomiinsinööri, ja hän oli siihen mennessä muun muassa johtanut Suomen suurinta teleoperaattoria ja toiminut konsulttiyrityksen toimitusjohtajana. Tätä taustaa vasten Diacorin johtaminen ei siis vaikuttanut mitenkään ilmiselvältä uran jatkolta. ”Mutta olin jo useamman vuoden ajan pohtinut, että haluaisin tehdä töitä organisaatiossa, joka toimii ihmisten parissa. Siihen toiveeseen terveyspalveluyritys sopi täydellisesti”, hän sanoo.
Advertisement
JULKINEN TOIMII TOISTEN RAHOILLA
Myöntävälle vastaukselle Diacorin kutsuun oli toinenkin syy. Anni Vepsäläinen tiesi, että Diacor on hyvin johdettu yritys. Se oli hänelle tärkeää, etenkin kun politiikassa ja talouselämässä puhutaan yhä painokkaammin yhteiskuntavastuusta. ”Hyvin ja vastuullisesti hoidettu liiketoiminta on parasta mahdollista yhteiskuntavastuuta. Vastuullisuutta on se, että käyttää resursseja tehokkaasti ja kehittää toimintaa jatkuvasti”, Vepsäläinen sanoo. ”Tämä pätee yhtä hyvin tai jopa enemmän julkisella sektorilla, koska siellä käytetään toisten rahoja. Silloin on vastuullista toimia fiksusti ja kehittää toimintaa siten, että käytettävissä olevilla resursseilla saadaan mahdollisimman paljon hyötyjä”, hän painottaa. ”Helsingin Diakonissalaitoksen perustaja Aurora Karamzin on yksi esikuvistani. Hän käytti omaa varallisuuttaan silloisten sosiaali- ja terveyspalveluiden rakentamiseksi. Tämä työ oli Diacorin taustalla, ja se on minulle yhä erittäin tärkeä asia”, Vepsäläinen pohtii.
TYÖYHTEISÖ ON TÄRKEÄ
Anni Vepsäläiselle työ ihmisten parissa ei tarkoita pelkästään asiakkaiden kanssa työskentelyä. Myös henkilökunta ja sen hyvinvointi ovat hänelle tärkeitä. Diacorissa oli tärkeää, että kaikki, myös ammatinharjoittajat, kokivat olevansa diacorilaisia. Työyhteisöä kehitettiin sen mukaisesti. ”Vaikka olin Diacoriin tullessani jo kokenut yritysjohtaja, minuun teki suuren vaikutuksen se, kuinka terveyspalvelualan henkilöstö ja ammatinharjoittajat välittävät asiakkaistaan. Tun-
Anni Vepsäläinen on toteuttanut yhteiskuntavastuuta myös yksityisesti. Hän on muun muassa yksi Naisten Pankin perustajista ja toimii sen ohjausryhmän puheenjohtajana.
teen palo oli aivan toisenlainen kuin aikaisemmissa työpaikoissani. Osittain sitä selittänee se, että hoitoalalle hakeutuu vähän erityyppisiä ihmisiä kuin vaikkapa insinöörialoille. Mutta kyllä siinä työkulttuurillakin on merkitystä”, hän sanoo. ”Minulle tämä uusi kulttuuri tarkoitti sitä, että minun piti muuttaa omaa johtamistyyliäni aika paljon”, Vepsäläinen kertoo.
SOTESTA TULLUT PUOLUEPOLIITTINEN TEMMELLYSKENTTÄ
Anni Vepsäläinen toimii nykyään Suomen Messujen toimitusjohtajana. Terveydenhuollon uudistus askarruttaa Vepsäläistä yhä, vaikka se ei häntä enää kosketa muutoin kuin kansalaisena. ”Olen sanonut entisille kollegoille, että olette te aikamoisia sissejä, kun jaksatte. Mikä siinä on, että Suomessa tällaisen asian ratkaiseminen on niin vaikeaa? Suomi on vain 5,5 miljoonan asukkaan maa yhtenäisellä aikavyöhykkeellä ja meillä on aika yhtenäinen kulttuuri. Kyllä meillä pitäisi olla kykyä ja rohkeutta tehdä iso rakennemuutos. Mutta sote-uudistuksesta on tullut puoluepoliittinen temmellyskenttä”, Vepsäläinen toteaa.