Mister Laastarivero muistelee

Martti Ahlstén

”Laastarivero on yksi suomalaisen terveydenhuollon merkillisimpiä viritelmiä. Samalla sen kumoaminen on hyvä esimerkki siitä, mitä yhteisellä edunvalvonnalla voidaan saada aikaan”, sanoo Sairaala Botnian perustajiin kuuluva ja Botniaa pitkään johtanut Esa Jormakka.

Laastariveron poistaminen oli terveyspalvelualan järjestöjen välisessä työnjaossa Suomen Yksityisten Sairaaloiden Yhdistyksen, SYSYn tehtävä. Esa Jormakka oli SYSYn hallituksen jäsen ja hanke laastariveron kumoamiseksi annettiin hänen johdettavakseen. SYSY sulautettiin vuoden 2005 järjestöfuusiossa osaksi Lääkäripalveluyritykset ry:tä (LPY).

Nykyään, kun vakuutusyhtiön asiakas tarvitsee hoitoa esimerkiksi tapaturman takia, hänet joko hoidetaan yhtiön omassa sairaalassa tai lähetetään johonkin muuhun yksityissairaalaan. Vuoteen 2005 saakka tilanne oli toinen: vakuutusyhtiöt lähettivät asiakkaansa julkiselle sektorille ja maksoivat siellä tapahtuvasta hoidosta vain terveyskeskusmaksun tai sairaalan poliklinikka tai hoitopäivämaksut, jotka eivät vastanneet läheskään hoidon kustannuksia.

Tämän kompensoimiseksi valtio peri vakuutusyhtiöiltä niin sanottua laastariveroa, joka tilitettiin Kelan rahastoihin. Valtio siis keräsi itselleen rahaa, joka olisi kuulunut kunnille. Kansalaiset maksoivat vakuutuksista, mutta eivät saaneet valita hoitopaikkaa vaan joutuivat julkisen terveydenhuollon jonoon.

VAKUUTUSYHTIÖT EIVÄT

KÄYTTÄNEET YKSITYISIÄ

Koska vakuutusyhtiöt joutuivat maksamaan laastariveroa, ne eivät antaneet maksusitoumuksia yksityiselle sektorille. Se

Esa Jormakka on tehnyt urallaan noin 15 000 ortopedista leikkausta. Enää hän ei leikkaa, mutta pitää eläkepäivinään harvakseltaan vastaanottoa. Harrastuksia ovat muun muassa sotahistoria ja valokuvaus. Kitarakin soi omaksi ja ystävien iloksi.

tarkoitti, että lakisääteisten vakuutusten potilaat suljettiin pois yksityisen terveydenhuollon palveluntuottajilta, joitakin harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta. ”Laastariveron lakkauttaminen oli iso urakka. Omistauduin sille niin perusteellisesti, että SYSYn piirissä minua alettiin kutsua nimellä mister Laastarivero. Lobbasin, kirjoitin asiasta ja hioimme vakuutusyhtiöille suunnattavaa palvelua”, Esa Jormakka muistelee.

Palvelun kehittämisessä yksi tärkeimpiä asioita oli yhtenäisen hinnaston luominen. ”Ei niin, että sairaalat olisivat sopineet hinnat keskenään, sillä se on kiellettyä. Mutta hinnastot laadittiin yhtenäisin perustein siten, että ostajan oli mahdollista verrata eri tuottajien hintoja”, Jormakka kertoo.

Kun laastarivero poistettiin, vakuutusyhtiöt alkoivat käyttää yksityisiä palveluita yhä enemmän. Nykyään lähes kaikki vakuutuspotilaat hoidetaan yksityisellä sektorilla. ”Se on nopeampaa, käytettävissä ovat huippuosaajat ja komplikaatioita on vähemmän. Eli toiminta yksityisen kanssa on vakuutusyhtiöille kaikin puolin edullista. Yksityisen sektorin leikkaustoiminnassa vakuutuspotilaat ovat nykyään toiminnan selkäranka”, Jormakka sanoo.

YKSITYISEN LAATUA JA OSAAMISTA EI ENÄÄ KIISTETÄ

Kun Esa Jormakka tuli mukaan yksityisen terveyspalvelualan järjestötoimintaan, ala oli hänen mukaansa huonosti arvostettu. ”Pahimmillaan yksityistä terveydenhuoltoa pidettiin puoskarointina. Saimme tehdä töitä vuosikausia maineen parantamiseksi viestinnän ja markkinoinnin, mutta erityisesti laadukkaan toiminnan ja hyvien tuotteiden avulla”, hän kertoo. ”Nyt profiilimme on sellainen, että kukaan ei kiistä yksityissektorin osaamista ja laatua. Niitä pidetään itsestään selvänä. Jopa mieluummin hakeudutaan kokeneen lääkärin hoitoon yksityiselle kuin mennään jonon kautta julkiselle, jossa vastassa saattaa olla aloitteleva lääkäri”, Jormakka sanoo.

Asiakkuusajattelu yhdistää

Yksityisellä terveydenhuollolla on sama tavoite kuin Kelalla: erinomainen asiakaskokemus. Julkisessa hallinnossa ei ole yleensä totuttu käyttämään termiä asiakas. Kun tehtävät on määritelty laissa ja määrärahat tulevat budjetin momenteilta, miksi nähdä vaiva? Vastaus on yksinkertainen: siksi, että se lain määräämä tehtävä tulee hoidetuksi paremmin asiakkuusajattelun kautta. Siksi asiakas on keskiössä myös Kelan strategiassa ja käytännön toiminnassa.

Asiakkuus on korostunut pitkään Kelan ja terveyspalveluyritysten välisessä yhteistyössä. Vuonna 1964 voimaan tullutta, Kelan hoitamaa lakisääteistä sairausvakuutusta pidetään järjestäytyneen yksityislääkäritoiminnan merkittävänä vauhdittajana.

Korvausjärjestelmää parannettiin myöhemmin suorakorvausmenettelyllä, jossa terveyspalveluyritys voi vähentää asiakkaan saaman sairausvakuutuskorvauksen laskusta heti, ja Kela korvaa tämän vähennyksen yritykselle myöhemmin. Tämä on helpottanut kansalaisten asiointia yksityisessä terveydenhuollossa.

Sairausvakuutuskorvaukset ovat osaltaan vähentäneet julkisen terveydenhuoltojärjestelmän paineita, kun osa ihmisistä on pystynyt hakeutumaan hoitoon yksityiselle sektorille.

Sairausvakuutusjärjestelmä on antanut Kelalle mahdollisuuden nopeaan

”Asiakas on aina keskiössä”

reagointiin koronapandemian aikana. Kriisin hoidossa tarvittavien palveluiden saatavuutta parannettiin siten, että Kela lisäsi yritysten tuottamat digitaaliset vastaanotot niiden palveluiden joukkoon, joista voi saada sairausvakuutuskorvauksen. Päätimme myös, että yksityisiltä terveydenhuollon toimijoilta hankituista koronatesteistä saa korvauksen.

Työterveyshuoltolaki on hyvä esimerkki yhteisestä asiakkuusajattelusta. Lain perusteella Kelan kautta korvataan osa työnantajille aiheutuneista työterveyshuollon kuluista. Tämä paransi työterveyspalveluiden saatavuutta huomattavasti.

Terveydenhuollon kansallisen tietojärjestelmän (Kantapalveluiden) kehittämisessä ja käyttöönotossa Kelan ja yksityistä sektoria edustavan LPY:n yhteistyö on ollut tiivistä ja tuloksekasta. Kantapalveluiden avulla on voitu kehittää terveyspalvelutuotannon prosesseja tavalla, joka on parantanut palveluiden saatavuutta ja potilasturvallisuutta. Tämäkin yhteinen kehitystyö jatkuu.

Sairausvakuutuskorvausten taso on vuosien varrella laskenut ja niiden lakkauttamistakin väläytetään ajoittain. Myös työterveysjärjestelmän rooli, uudistaminen tai jopa lakkauttaminen nousee aika ajoin keskusteluun. Mikään järjestelmä ei tietenkään voi olla koskematon. Kehittämistyötä on kuitenkin tehtävä niin, että asiakas on aina keskiössä.

Me Kelassa onnittelemme 50vuotiasta LPY:tä ja uskomme hyvään, asiakaskeskeiseen yhteistyöhön jatkossakin.

OUTI ANTILA

pääjohtaja Kela