turvallisuussuunnittelun kansalliset linjaukset

27 palveluväylä, Tuovi, mitä kautta on saatavilla jäsenneltyä ja analysoitua tietoa turvallisuustyön pohjaksi. Sitä kautta voidaan myös esimerkiksi jakaa hyviä käytäntöjä.

3.1.3 Turvallisuutta kaikkialla − paikallisen ja alueellisen turvallisuussuunnittelun kansalliset linjaukset

Turvallisuussuunnittelun kansallisilla linjauksilla on tarkoitus ohjata paikallista ja alueellista turvallisuussuunnittelua. Se ei ole lakisääteistä toimintaa, ja sen tilanne vaihteleekin suuresti alueittain ja kunnittain, mikä lisää asukkaiden eriarvoisuutta. Turvallisuussuunnittelua tekevät alueen toimijat verkostoyhteistyössä turvallisuusongelmien ratkaisemiseksi ja vähentämiseksi. Sillä varmistetaan samansuuntainen toiminta ja tehostetaan resurssien käyttöä.

Aluehallintovirastojen yhtenä tehtävänä on edistää alue- ja paikallishallinnon turvallisuussuunnittelua. Turvallisuussuunnittelun linjauksissa kuvaillaan menettelytapoja, eri toimijoiden vastuita ja hyviä käytäntöjä. Tämän lisäksi toimenpidekortit sisältävät tavoitteita ja toimenpiteitä, joita paikallisten ja alueellisten toimijoiden tulisi toteuttaa. Näiden lisäksi toteutetaan omia alueellisista lähtökohdista määriteltyjä toimenpiteitä. Sisäisen turvallisuuden strategian lisäksi toimenpiteet pohjautuvat muihin ohjelmiin:

Turvallisesti Yhdessä - kansallinen rikoksentorjuntaohjelma 2016–2020, Turvallisesti kaiken ikää: Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn ohjelma 2021–2030 sekä selvitys kustannuksista, Kansallisen lasten ja nuorten turvallisuuden edistämisen ohjelman tavoite- ja toimenpidesuunnitelma vuosille 2018–2025, sekä Turvallinen elämä ikääntyneille -toimintaohjelma (2018)13

Turvallisuussuunnitelma pohjautuu alueen väestön turvallisuuden tilan arvioon, mikä tehdään yhteistyössä mm. eri viranomaisten, kuntien, oppilaitosten, elinkeinoelämän ja järjestöjen kanssa. Arviossa tunnistetaan keskeiset turvallisuusongelmat alueella, joihin vastaukseksi laaditaan toimenpiteet. Niille laaditaan tavoitteet, vastuutahot, mittarit ja aikataulu. Yleensä valitaan yksi päävastuutaho, mutta useampi toteuttaja, jotta eri tahojen osaamisen, resurssien ja toimivaltuuksien yhdistämisellä saadaan parempi vaikuttavuus. Näin yhteinen turvallisuussuunnitelma tuottaa myös aitoa lisäarvoa.

Turvallisuussuunnittelu on kunnan vastuulla, mutta toimenpiteiden toteuttamisen osallistuu myös muita tahoja. Mikäli maakunnallista turvallisuussuunnittelua tehdään, tulee varmistaa, että maakunnallisen suunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet tukevat kunnan suunnitelmaa. Linjauksessa ohjeistetaan, että turvallisuussuunnitelma hyväksytään alueen päättävissä elimissä (valtuusto, hallitus tai virkamiesjohto). Tämän lisäksi se tulisi viedä vähintään tiedoksi valtuustolle.

Hyvinvointikertomuksessa tulisi seurata turvallisuusongelmien kehittymistä alueella erilaisilla indikaattoreilla. Siinä missä turvallisuussuunnitelmassa keskitytään toimenpiteisiin, hyvinvointikertomuksessa keskitytään väestön hyvinvoinnin ja turvallisuuden tilanteen seurantaan.14

Turvallisuussuunnitelma ja hyvinvointikertomus täydentävät toisiaan. Turvallisuus ja hyvinvointi nivoutuvat yhteen seuraavalla tavalla: juurisyyt (hyvinvointi ja terveys) →kohonneet riskit (turvallisuussuunnittelu) →arjen rikokset, onnettomuudet ja häiriöt →laajat häiriöt (varautuminen). Mahdollisia paikallisessa turvallisuussuunnitelmassa käsiteltäviä aihealueita ovat esimerkiksi: • Rikollisuuden ehkäisy ja torjunta • Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy • Asumisen turvallisuus • Lasten ja nuorten turvallisuus

13 Lähde: Maailman turvallisinta maata tekemässä, Sisäisen turvallisuuden strategian toimeenpanoraportti 31.5.2019, 7. 14 Lähde: Maailman turvallisinta maata tekemässä, Sisäisen turvallisuuden strategian toimeenpanoraportti 31.5.2019, 12.