maailman puhtaimmassa maakunnassa. Tilannekuva, visio ja painopisteet 28.2.2019

43 Toteuttajina Lapin poliisilaitos yhdessä sosiaali- ja terveystoimen sekä järjestötoimijoiden kanssa. • Ankkurimalli (Varhaisen puuttumisen malli nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi): toimintamalli rikolliseen käyttäytymiseen, elämäntilanteen ja avun tarpeen selvittämiseen, avun tai tuen piiriin ohjaamiseen; nopeaan puuttumiseen lähisuhde- ja perheväkivaltaan sekä avun tai tuen piiriin ohjaamiseen. Toteutus monialaisena yhteistyönä poliisin, sosiaalityön, perusterveydenhoidon, nuorisotoimen, rikossovittelun ja seurakuntien toimesta, yhdessä nuoren ja hänen perheensä kanssa. • MARAK-toimintamalli (Moniammatillinen riskinarviointimalli lähisuhdeväkivaltaan): vakavan parisuhdeväkivallan riskinarvioinnin ja uhrin auttamisen moniammatillinen menetelmä. Tavoitteena on, että väkivalta ja sen uhka loppuu, ja että uhri saa avun yhdellä ilmoituksella mahdollisimman helposti ja nopeasti.

3.2.3 Lapin hyvinvointiohjelma 2025. Me teemme kaikille hyvän elämän maailman puhtaimmassa maakunnassa. Tilannekuva, visio ja painopisteet 28.2.2019

Lapin hyvinvointiohjelma on Lappi-sopimuksen alaohjelma, ja ne yhdessä ohjaavat maakunnallista hyvinvointityötä ja sen kehittämistä ja rahoituksen suuntaamista. Hyvinvointiohjelman keskeinen ajatus on ”Hyvinvointi on kaikkien asia. ” Se sisältää ajatuksen sektorirajat ylittävästä yhteistyöstä, missä ihminen asetetaan keskiöön. Hyvinvointi on monien asioiden summa, kuten luonto, yhteisö, turvallisuus, koulutus, työ ja toimeentulo. Ennaltaehkäisy ja hyvinvoinnin edistäminen monitoimijaisessa yhteistyössä rakentaa lappilaista sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää arjen turvaa. Ohjelma rakentuu ikäryhmittäisistä painopistealueista:

Me teemme kaikille hyvän elämän maailman puhtaimmassa maakunnassa. • Lappilainen onnellinen lapsi kasvaa turvallisessa perheessä, aktiivisessa yhteisössä, yhteydessä luontoon. • Lappilainen nuori on tulevaisuuteen orientoitunut, onnellinen ja aktiivinen osa tasa-arvoista Lappia. • Lappilainen sujuva arki mahdollistaa aktiivisuuden ja osallisuuden sekä omasta itsestä ja läheisistä välittämisen. • Lapissa ikäännytään arvostettuna ja aktiivisena osana yhteisöä sekä turvallisesti omanlaista elämää eläen.46

Hyvinvointia yhdessä

Hyvinvointi on kaikkien asia, on ajatus, jonka pohjalta Lapin hyvinvointiohjelma on rakennettu. Jokainen toimija lähestyy hyvinvointia omasta näkökulmastaan, mutta kaikkien toimijoiden intresseissä on lappilainen ihminen ja hänen hyvinvointi.47

Lapin hyvinvointiohjelma perustuu avoimeen, laaja-alaiseen verkostoyhteistyöhön. Keskeistä on laaja-alainen yhteistyö kuntien kanssa hyvien käytäntöjen käyttöönottoon sekä hyvinvointitiedon tuottamiseen ja analysointiin. Resurssien tehokkaan hyödyntämisen näkökulmasta eri toimijoiden tiedon jakaminen ja yhdessä asioiden suunnittelu on olennaista.

Lapissa kavennetaan hyvinvointi- ja terveyseroja sekä lisätään hyvinvointia, turvallisuutta, terveyttä ja toimintakykyä. Sosiaalista eriarvoisuutta vähennetään ja sairauksia, tapaturmia ja syrjäytymistä ehkäistään. Kaiken keskiössä on lappilaisen osallisuuden vahvistaminen. Tavoitteiden saavuttamiseksi tehdään sopimuksellista yhteistyötä kuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa.48

Lapin hyvinvointiohjelma perustuu kerättyyn tietoon mm. indikaattorien ja hyvinvointikyselyn pohjalta. Näiden perusteella koottiin tietoa lappilaisen hyvinvoinnin tilasta, minkä jälkeen monialaiset työryhmät työstivät ikäpohjaiset hyvinvointipainopistealueet. Näin kehittämistyötä

46 Lähde: Lapin hyvinvointiohjelma 2025, 2. 47 Lähde: Lapin hyvinvointiohjelma 2025, 4. 48 Lähde: Lapin hyvinvointiohjelma 2025, 28.

44 voidaan suunnata tietoperusteisesti. Useimmilla väestön hyvinvoinnin mittareilla Lappi ei poikkea suuresti maan keskiarvosta. Vaihtelu kuntien välillä on kuitenkin suurta.

Hyvinvointiohjelmassa todetaan, että sujuva ja turvallinen arki on hyvinvoinnin perusta. Monenlaiset tekijät kuten kuntakentän muutokset, väestön ikääntyminen, palveluiden keskittyminen kuntakeskuksiin ja erityisryhmien tarpeet aiheuttavat ihmisille huolta palveluiden saatavuudesta

Lasten, lapsiperheiden ja nuorten hyvinvointi

Lapsiin ja lapsiperheisiin kannattaa panostaa erityisesti ennaltaehkäisevästä näkökulmasta. Liikunta, kulttuuri, oppiminen, terveet elämäntavat ja osallisuus ovat tärkeitä hyvinvointitekijöitä. Hyvinvoinnissakin on huomattavissa polarisoitumista, vanhempien elintavat periytyvät herkästi lapsille. Yhteisö on tärkeässä roolissa lasten ja perheiden tukemisessa. Lapissa panostetaan lähiyhteisöön, etenkin asuinyhteisöllä on suuri rooli turvallisuuden tunteessa. Ennaltaehkäisevään toimintaan keskittyvät palvelut paikkaavat aukkoja lasten ja perheiden tukiverkostoissa.

Nuorten osalta korostetaan osallisuutta, nuorten ottamista mukaan laajempaan keskusteluun, päätöksentekoon ja toimintaan heitä itseään koskevissa asioissa. Nuorten osalta hyvinvoinnin polarisoituminen on erityisen huolestuttavaa, koska se näyttää jyrkemmältä kuin lasten ja lapsiperheiden osalta. Polarisoitumista tapahtuu myös eri oppilaitosten oppijoiden välillä. Esimerkiksi erot päihteidenkäytön, liikunnan, yksinäisyyden ja vaikkapa uupumuksen suhteen ovat selkeästi erotettavissa lukiolaisten ja toisaalta ammattiopistojen opiskelijoiden välillä. Yksilöllisten opiskelu- ja työmahdollisuuksien löytäminen ja siinä tukeminen on Lapissa keskeistä, samoin perheiden tukeminen kasvatustehtävässään myös nuorten itsenäistyessä.

Opiskelua, toimeentuloa, työllistymistä, terveyttä, vapaa-aikaa ja sosiaalisia suhteita sekä henkistä jaksamista tukevia verkostoja ja tukimuotoja tiivistetään ja yhteen sovitetaan tukemaan ja ohjaamaan nuoria itsenäisen ja vastuullisen elämän polulla.49

Työikäisten hyvinvointi keskiössä

Lappilaiset välittävät omasta ja toistensa hyvinvoinnista. Työikäiset ovat keskeisessä roolissa lappilaisen päivittäisen arjen turvan, hyvinvoinnin ja elinvoiman tekemisessä.50

Työikäiset usein ovat eri ikäryhmiä yhdistävä tekijä, jotka huolehtivat lasten, nuorten, toisten aikuisten ja ikääntyvien hyvinvoinnista. Tästä näkökulmasta työikäisten hyvinvoinnista huolehtiminen on avainasemassa. Luonto, kulttuuri ja yhteisöllisyys tukevat erityisesti saamelaisten hyvinvointia. Hyvät elintavat tukevat jaksamista. Lapissa työikäisten elintavat ovat huonommalla tasolla kuin muussa maassa. Psyykkinen jaksaminen myös haastaa työikäisten toimintakykyä. Työkyvyttömyyseläkettä Lapissa saadaan enemmän kuin koko maassa. Työttömien määrässä on suurta kuntakohtaista vaihtelua. Työ, osaaminen ja toimeentulo ovat hyvän ja turvallisen elämän perusta.

Työssäkäyviä huolettaa oma jaksaminen monenlaisten odotusten ristitulessa – on lapsia, ikääntyviä vanhempia tai sukulaisia, joista tulee huolehtia, omasta fyysisestä ja henkisestä kunnosta pitäisi pitää huolta, pitäisi jaksaa kouluttautua ja olla aktiivinen työelämässä pysymiseksi. […] Kyse on elämän eri alueiden yhteensovittamisesta, joihin työantajat, työntekijät, yrittäjät ja työttömät löytävät ratkaisut

49 Lähde: Lapin hyvinvointiohjelma 2025, 19. 50 Lähde: Lapin hyvinvointiohjelma 2025, 20.