5 HYVINVOINTI- JA TURVALLISUUSTILASTOKATSAUS

Tilastokatsauksen tavoitteena on saada riittävä kuntakohtainen kokonaiskuva lappilaisten hyvinvoinnin turvallisuuden tilasta ja sen kehityksestä 2000-luvulla, jotta voidaan priorisoida Arjen turvallisuuden tiekartta − aktivoiva osallisuus syrjäytymisen ehkäisyssä -hankkeen kehittämiskohteet indikaattoreineen ja konkreettisine toimenpide-ehdotuksineen suhteessa muihin Lapin maakunnallisiin kehittämis- ja toimenpidekokonaisuuksiin.

Arjen turvallisuuden tiekartta − aktivoiva osallisuus syrjäytymisen ehkäisyssä -hankkeen tutkimusasetelma jakaantuu kokemus-, näkemys- ja faktatietoon perustuvaan aineistonkeruuseen. Tilastokatsaus muodostaa jatkumon kansalliselle ja alueelliselle asiakirjadokumentti- sekä Lapin maakuntaan paikantuvalle kehittämishankekatsaukselle kolmannen osakokonaisuuden objektiivisen faktatiedon kokonaisuudesta. Tilastokatsauksen tilastot on hankittu kansallisen ja alueellisen asiakirjadokumenteista tehdyn sisällönanalyysin pohjalta (esim. Tuomi & Sarajärvi 2009; ks. tark. Kuvio 1.).

Hyvinvointitilastokatsaus jakaantuu kuntalaisten viiteen osakokonaisuuteen, joissa mahdollisuuksien mukaan kuvataan hyvinvoinnin kehittymistä sekä hyvinvointipalveluja tuottavan kunnan että hyvinvointipalveluja käyttävän kuntalaisen näkökulmasta (ks. tark. esim. Viinamäki 2014). Väestörakenne-osio luo yleiskuvan lappilaiskunnista väestö- ja ikäryhmittäin. Koulutusrakenne-osio kuvaa lappilaisten koulutustason kehittymistä. Taloudellinen hyvinvointi -osio kuvaa kuntalaisten toimeentuloa pienituloisuuden näkökulmasta. Sosiaalinen hyvinvointi -osio kuvaa hyvinvointia lastensuojelun, työttömyyden ja yksinäisyyden näkökulmista. Terveydellinen hyvinvointi -osio lappilaisten diagnosoitua sairastavuutta.

Turvallisuustilastokatsaus jakaantuu rikosturvallisuuteen ja arjen toimintaturvallisuuteen. Päihteiden, mm. huumausaineiden, käytön esiintyvyydestä ei ole voitu muodostaa ehjiä tilastosarjoja havaintojen puuttumisen vuoksi pienissä kunnissa. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset, omaisuus- ja liikennerikkomukset sekä päihteiden vaikutuksen alaisina tehdyt väkivaltarikokset ja alioikeuksissa tuomittujen määrä sisällytetään rikosturvallisuuteen kuuluviksi ja arjen toimintaturvallisuutta puolestaan kuvaavat kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot sekä vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalaan joutuneiden määrät.

Tilastot on poimittu ilmaisesta Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi -tilastotietokannasta. Poimitut tilastot ovat tarkastelualueen väestöön suhteutettuja tarkastelualueiden vertailun mahdollistamiseksi (ks. esim. Suikkanen ym. 2014a, 273−294). Joidenkin tilastojen osalta puuttuu kuntakohtaisia tietoja, koska valtaosassa indikaattoreita alle 5 tapaukset on salattu kuntatasolla. Tilastot esitetään arvotaulukot sisältävinä kuvioina sekä taulukkona, jossa on kuvattu muutosyksikkö ensimmäisestä tilastovuodesta viimeisimpään tilastovuoteen. Tilastojen esittämisjärjestyksenä on koko maa, Lapin maakunta sekä lappilaiskunnat aakkosjärjestyksessä. Tilastot näin esittäen kunnat asemoituvat suhteessa sekä toisiinsa että koko maahan ja Lapin maakuntaan. Alaviitteissä on kuvattu kunkin tilaston keskeisin tietosisältö sekä lueteltu kunnat, joista ei ole laskettu muutosta aikasarjassa olevien puuttuvien tietojen vuoksi.