5.3 Tilastokatsauksen väliyhteenveto

Hyvinvointitilastokatsaus

Kuntien väestörakennetta kuvaavista tilastoista demografisen huoltosuhteen; 0–15-, 16–24, 25–64- ja 65–74-vuotiaiden, 75 vuotta täyttäneiden ja opiskelijoiden sekä keskimääräisen eläkkeelle siirtymisiän, ulkomaalaistaustaisten, ulkomaan kansalaisten, muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien osuuksien kehitykset ovat samansuuntaisia jokaisessa lappilaiskunnassa. Taloudellisen huoltosuhteen ja työllisten osuuksien osalta lappilaiskuntien kehitys on eriytynyt.

Koulutusrakenteen osalta keski- ja korkea-asteen tutkintojen suorittaneiden osuuksien kehitykset ovat samansuuntaisia jokaisessa lappilaiskunnassa. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17−24-vuotiaiden kehitys on Ylitorniolla muihin tarkastelualueisiin verrattuna eri suuntaista.

Taloudellisen hyvinvoinnin osalta toimeentulotukea saaneiden 18–24- ja 25–64-vuotiaiden sekä täyttä kansaneläkettä saaneiden kehitykset ovat samansuuntaisia jokaisessa lappilaiskunnassa. Kunnan yleisen pienituloisuusasteen, toimeentulotukea saaneiden 65 vuotta täyttäneiden, toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden ja toimeentulotuki euroa/asukas -osuuksien osalta lappilaiskuntien kehitys on eriytynyt.

Sosiaalisen hyvinvoinnin osalta huostassa vuoden aikana olleiden 0–17-vuotiaiden, työttömien ja yhden hengen asuntokuntien osuuksien kehitykset ovat samansuuntaisia jokaisessa lappilaiskunnassa. 0–17-vuotiaiden lasten, joista on tehty lastensuojeluilmoitus, lastensuojelun avohuollon asiakkaina vuoden aikana olleiden 0–17-vuotiaiden, nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömien, vaikeasti työllistyvien ja yksinasuvien 75 vuotta täyttäneiden osuuksien osalta lappilaiskuntien kehitys on eriytynyt.

Terveydellisen hyvinvoinnin osalta erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuden kehitys samansuuntainen jokaisessa lappilaiskunnassa. Sairastavuus- ja kansantautiindeksien kehitys on eriytynyt lappilaiskunnissa.

Turvallisuustilastokatsaus

Koti- ja vapaa-ajan tapaturmiin liittyvät hoitojaksot ovat kasvussa sekä valtakunnallisesti että Lapissa. Tilastossa korostuvat harvaan asutun maaseudun kunnat, joissa en ikääntynyttä väestöä, mutta myös matkailun osuus on suhteellisempi suurempi kuin useimmissa muissa kunnissa. Valtaosa tapaturmista sattuu muualla kuin liikenteessä ja muulloin kuin työajalla, eli kotona tai vapaa-ajalla. Hoitojaksojen lukumäärä kuvaa tapaturmien aiheuttamaa sairaalahoidon määrää. Hoitojaksojen lukumäärä on jonkin verran suurempi kuin potilaiden määrä, sillä yhdellä potilaalla voi olla useampi sairaalahoitojakso samasta tapaturmasta.

Käytettävissä olevat turvallisuuden indikaattorit eivät mittaa turvallisuuden tunteeseen liitettäviä seikkoja, mutta katsauksesta voidaan muodostaa yleiskuvaa kahdesta arjen turvallisuuden sektorista: rikosturvallisuus ja vapaa-ajan toiminnan turvallisuus. Tämän perusteella voidaan alustavina havaintoina todeta, että Lapissa tilastoidun turvallisuuden indikaattorit noudattelevat valtakunnallisia trendejä, mutta erityisesti matkailulla (vapaa-ajan tapaturmat) sekä muulla elinkeinorakenteella (vammat, myrkytykset), ikääntymisellä (65 vuotta täyttäneiden hoitojaksot) ja kaupunkien sekä harva-alueen profiilieroilla (omaisuusrikokset) voidaan selittää turvallisuuden dynamiikkaa.

Tilastokatsauksen reunaehto

Tilastokatsauksen keskeisen reunaehdon muodostaa joidenkin lappilaskuntien vähäinen väestömäärä, mikä estää kuntakohtaisen tilastotietojen julkisen esittämisen. Valtaosassa Sotkanet.fi -sivuston indikaattoreita alle 5 tapaukset on salattu kuntatasolla.