Korona kolautti elintarvikealan pk-yrityksiä

Koronaepidemia kolautti elintarvikealan pk-yrityksiä

TEKSTI Elina Matikainen

Elintarvikealan pk-yrityksille tehty kysely kertoo, että koronaepidemia on vaikuttanut eri tavoin niiden myyntiin, kannattavuuteen, tuotantomääriin ja asiakasmäärään. Lähes neljä viidestä kyselyyn vastanneesta leipomo- ja konditoriayrityksestä arvioi, että myynti on vähentynyt. Reilusti yli puolella myös asiakkaita on ollut entistä vähemmän.

Valtakunnallinen Ruokasektorin koordinaatiohanke selvitti syksyn 2020 aikana koronapandemian vaikutuksia elintarvikealan pienten ja keskisuurten jalostusyritysten toimintaan. Gaia Consulting Oy toteutti Turun yliopiston Brahea-keskuksen tilaaman selvityksen, jonka tavoitteena oli kerätä tietoa yritysten kokemuksista korona-aikana, muutoksen mukanaan tuomista uusista toimintatavoista sekä tulevaisuuden näkymistä.

Selvityksen tulokset tarjoavat näköalaa elintarvikealan pk-yritysten kokemuksiin koronaepidemian aikana selvitykseen osallistuneiden yritysten näkökulmasta, mutta tuloksia ei voi yleistää koskemaan koko elintarvikealaa tai kaikkia alan pk-yrityksiä. – Elintarvikealan pk-yritykset ovat hyvin heterogeeninen joukko niin toimialojen, tuotteiden, koon kuin myyntikanavien osalta ja koska ne ovat keskenään erilaisissa tilanteissa, ovat koronaepidemian vaikutuksetkin olleet eri yrityksille erilaisia, kertoo projektipäällikkö Päivi Töyli Turun yliopiston Brahea-keskuksesta.

Selvityksen mukaan vaikutukset ovat voineet olla positiivisia, negatiivisia tai vähäisiä ja jopa olemattomia.

Tiedonkeruu toteutettiin verkkokyselyllä viime vuoden loka-marraskuun vaihteessa, ja siihen vastasi 106 elintarvikealan pk-yritystä. Lisäksi 20 yritykselle tehtiin puhelinhaastattelu. Vastauksia saatiin kohtuullisen kattavasti eri maakunnista ja toimialoista, mutta eniten, eli kaikkiaan 43, niitä tuli leipomo- ja konditoria-alan yrityksistä

Leipomoissa haastavat ajat

Enimmällä osalla vastaajista koronaepidemia oli vaikuttanut negatiivisesti myyntiin (65 %:lla), kannattavuuteen (64 %), tuotantomääriin (58 %) ja asiakasmäärään (56 %). Koska elintarvikealan pk-yritykset ovat heterogeeninen joukko, ovat koronaepidemian vaikutukset olleet eri yrityksille erilaisia. Vähiten vaikutuksia on koettu olleen tuotantokustannuksiin, raaka-aineiden saantiin ja henkilöstömäärään.

Toimialoittain tarkasteltuna leipomo- ja konditoriatuotteissa vaikutukset ovat olleet pääosin negatiivisia. 79 % vastaajista arvioi vaikutuksen negatiiviseksi myynnin osalta ja 63 % asiakasmäärien osalta (kuva 1). Liha- ja lihatuotealalla arvioi vaikutuksen negatiiviseksi myyntiin ja asiakasmääriin 67 % vastaajista. Liha-alalla koetaan myös tulevaisuuden näkymät negatiivisemmin kuin esimerkiksi leipomoalalla.

Myös marja- ja hedelmätuotteissa sekä vihannes- juures- ja perunatuotteissa nähdään suhteellisen paljon negatiivisia vaikutuksia myyntiin, asiakasmääriin ja tulevaisuudennäkymiin. Molemmissa kategorioissa on myös selkeät ryhmät, joilla on ollut positiivisia vaikutuksia tai ei ole ollut merkittäviä vaikutuksia ko. asioihin. Pärjäämisen edellytykset

Koronaepidemiassa pärjäämisen tärkeimpiä kulmakiviä ovat aineiston perusteella yrityksen entuudestaan vahva taloudellinen tilanne ja monipuoliset myyntikanavat. Taloudellisen puskurin olemassaolon tärkeys mainittiin yleisimmäksi koronakriisin tarjoamaksi opiksi tulevaisuutta varten.

Myös kohdemarkkinoiden hajauttamisen ja asiakaskunnan heterogeenisuuden tärkeys on aineiston perusteella yksi merkittävimmistä opeista tulevaisuutta ajatellen. Myyntikanavien monimuotoisuutta onkin koronaepidemian aikana lisätty avaamalla uusia kanavia (esim. verkkokauppa) ja suuntaamalla tarjontaa uusille asiakassegmenteille, kuten kuluttajamarkkinoille ruokapalvelusektorin rinnalla.

Henkilöstön osaamisen ja motivoituneisuuden tärkeys on ymmärretty koronan myötä. Myös henkilöstön tilannekohtaisen optimoinnin tärkeys on kirkastunut. Lisäksi on opittu digiteknologian käytön tehostaminen.

Uudesta tilanteesta selviäminen vaatii yrityksiltä myös kekseliäisyyttä ja joustavuutta. Esimerkkinä mainittiin aukioloaikojen joustot tilanteen mukaan sekä pienten paikallisten liikkeiden houkuttelevuuden markkinointi vaihtoehtona suurten liikkeiden ihmismassoille.

Varautumissuunnitelmia yrityksissä oli tehty erilaisten häiriötekijöiden varalta melko vähän ennen koronaepidemiaa. Häiriötekijöitä voivat olla erilaiset kriisit, kuten koronan kaltaiset yrityksen ulkopuoliset tekijät, yrityksen sisäiset tilanteet, kuten yrittäjän tai henkilöstön sairastuminen, tapaturmat, onnettomuudet, tai hankintaketjun muutokset, jotka vaikeuttavat esimerkiksi raaka-aineiden tai pakkausmateriaalien saatavuutta.

Koronaepidemian seurauksena yritykset ovat laatineet erityisesti henkilöstöön liittyviä varautumissuunnitelmia. Myös raaka-aineiden saatavuushäiriöihin on varauduttu koronaepidemian seurauksena hieman entistä kattavammin.

Koronaepidemian vaikutukset yrityksiin toimialoittain

Kuva 1: Koronaepidemian vaikutukset yrityksiin toimialoittain. Lähde: Elintarvikealan pk-yritysten koronaselvitys, loppuraportti, Gaia Consulting Oy.

Kuva 2: Tärkeimmät opit tulevaisuuteen varautumiseen. Lähde: Elintarvikealan pk-yritysten koronaselvitys, loppuraportti, Gaia Consulting Oy. Olennaisimmaksi riskiksi on arvioitu asiakaskunnan katoaminen, mutta koronakokemustenkaan jälkeen selvästi yli puolella vastaajista ei ole siihen liittyvää varautumissuunnitelmaa. Varautumattomuus liittyy eniten resurssien puutteeseen tai osaamattomuuteen ja siten tilanteisiin reagoidaan vasta niiden tullessa eteen.

Tukipolitiikka

Aineiston perusteella yritysten koronaepidemian aikana saama tuki on painottunut eniten rahalliseen tukeen, maksuaikahelpotuksiin ja esimerkiksi tilavuokrien alennuksiin. Jonkin verran yritykset ovat saaneet myös tukea yritysneuvonnan, koulutuksen, lainantakausten ja sidosryhmien omaehtoisen yhteistyön muodossa. Yritysten odotuksissa näkyy kuitenkin selkeästi lisääntynyt tarve myös edellä mainituille, rahallisen tuen lisäksi.

Noin neljännes vastaajista ei ollut hakenut minkäänlaista tukea. Vastaajista 7 % kertoi, ettei yritys hakemisesta huolimatta ole saanut minkäänlaista ulkopuolista tukea. Syyksi nämä arvioivat mm. yrityksen väliinputoajan roolin, liian heikon oman pääoman, epäselvät myöntökriteerit tai lyhyen hakuajan, jolloin ei ollut resursseja hakea.

Suorien tukien sijaan toivottiin myös mm. joustoja eläkemaksuihin ja lainanlyhennyksiin sekä tukea pienempiin, koronasta johtuviin täysin ennakoimattomiin kuluihin, kuten lainojen uudelleen neuvottelemisen kuluihin. Yritykset ehdottivat tukimuodoiksi myös markkinointiapua, investointitukea uusiin koneisiin ja laitteisiin, julkisen puolen apua tuotannon turvaamiseen Suomessa sekä tilaisuuksia ja paikkoja henkilökohtaiseen myyntityöhön.

Koronaepidemialla on ollut negatiivisia vaikutuksia yritysten tulevaisuudennäkymiin. Toisaalta lähes neljäsosa yrityksistä kokee epidemian vaikuttaneen tulevaisuudennäkymiin positiivisesti. Tehdyt sopeutumisratkaisut koetaan pääosin edelleen oikeiksi.

Enemmistöllä (74 %) vastaajista on suunnitteilla investointeja ja muita kehittämistoimia vuodelle 2021, mikä kertoo yritysten vahvasta uskosta tulevaisuuteen. Vaikka korona on heikentänyt yrityksen tulevaisuudennäkymiä, halua kehittämiseen on siitä huolimatta.