v KORONASELVITYS v
Koronaepidemia kolautti elintarvikealan pk-yrityksiä Pärjäämisen edellytykset
TEKSTI Elina Matikainen
Elintarvikealan pk-yrityksille tehty kysely kertoo, että koronaepidemia on vaikuttanut eri tavoin niiden myyntiin, kannattavuuteen, tuotantomääriin ja asiakasmäärään. Lähes neljä viidestä kyselyyn vastanneesta leipomo- ja konditoriayrityksestä arvioi, että myynti on vähentynyt. Reilusti yli puolella myös asiakkaita on ollut entistä vähemmän.
V
altakunnallinen Ruokasektorin koordinaatiohanke selvitti syksyn 2020 aikana koronapandemian vaikutuksia elintarvikealan pienten ja keskisuurten jalostusyritysten toimintaan. Gaia Consulting Oy toteutti Turun yliopiston Brahea-keskuksen tilaaman selvityksen, jonka tavoitteena oli kerätä tietoa yritysten kokemuksista korona-aikana, muutoksen mukanaan tuomista uusista toimintatavoista sekä tulevaisuuden näkymistä. Selvityksen tulokset tarjoavat näköalaa elintarvikealan pk-yritysten kokemuksiin koronaepidemian aikana selvitykseen osallistuneiden yritysten näkökulmasta, mutta tuloksia ei voi yleistää koskemaan koko elintarvikealaa tai kaikkia alan pk-yrityksiä. – Elintarvikealan pk-yritykset ovat hyvin heterogeeninen joukko niin toimialojen, tuotteiden, koon kuin myyntikanavien osalta ja koska ne ovat keskenään erilaisissa tilanteissa, ovat koronaepidemian vaikutuksetkin olleet eri yrityksille erilaisia, kertoo projektipäällikkö Päivi Töyli Turun yliopiston Brahea-keskuksesta. Selvityksen mukaan vaikutukset ovat voineet olla positiivisia, negatiivisia tai vähäisiä ja jopa olemattomia. Tiedonkeruu toteutettiin verkkokyselyllä viime vuoden loka-marraskuun vaihteessa, ja siihen vastasi 106 elintarvikealan pk-yritystä. Lisäksi 20 yritykselle tehtiin puhelinhaastattelu. Vastauksia saatiin
8
LEIPURI 2 / 2021
kohtuullisen kattavasti eri maakunnista ja toimialoista, mutta eniten, eli kaikkiaan 43, niitä tuli leipomo- ja konditoria-alan yrityksistä
Leipomoissa haastavat ajat Enimmällä osalla vastaajista koronaepidemia oli vaikuttanut negatiivisesti myyntiin (65 %:lla), kannattavuuteen (64 %), tuotantomääriin (58 %) ja asiakasmäärään (56 %). Koska elintarvikealan pk-yritykset ovat heterogeeninen joukko, ovat koronaepidemian vaikutukset olleet eri yrityksille erilaisia. Vähiten vaikutuksia on koettu olleen tuotantokustannuksiin, raaka-aineiden saantiin ja henkilöstömäärään. Toimialoittain tarkasteltuna leipomoja konditoriatuotteissa vaikutukset ovat olleet pääosin negatiivisia. 79 % vastaajista arvioi vaikutuksen negatiiviseksi myynnin osalta ja 63 % asiakasmäärien osalta (kuva 1). Liha- ja lihatuotealalla arvioi vaikutuksen negatiiviseksi myyntiin ja asiakasmääriin 67 % vastaajista. Liha-alalla koetaan myös tulevaisuuden näkymät negatiivisemmin kuin esimerkiksi leipomoalalla. Myös marja- ja hedelmätuotteissa sekä vihannes- juures- ja perunatuotteissa nähdään suhteellisen paljon negatiivisia vaikutuksia myyntiin, asiakasmääriin ja tulevaisuudennäkymiin. Molemmissa kategorioissa on myös selkeät ryhmät, joilla on ollut positiivisia vaikutuksia tai ei ole ollut merkittäviä vaikutuksia ko. asioihin.
Koronaepidemiassa pärjäämisen tärkeimpiä kulmakiviä ovat aineiston perusteella yrityksen entuudestaan vahva taloudellinen tilanne ja monipuoliset myyntikanavat. Taloudellisen puskurin olemassaolon tärkeys mainittiin yleisimmäksi koronakriisin tarjoamaksi opiksi tulevaisuutta varten. Myös kohdemarkkinoiden hajauttamisen ja asiakaskunnan heterogeenisuuden tärkeys on aineiston perusteella yksi merkittävimmistä opeista tulevaisuutta ajatellen. Myyntikanavien monimuotoisuutta onkin koronaepidemian aikana lisätty avaamalla uusia kanavia (esim. verkkokauppa) ja suuntaamalla tarjontaa uusille asiakassegmenteille, kuten kuluttajamarkkinoille ruokapalvelusektorin rinnalla. Henkilöstön osaamisen ja motivoituneisuuden tärkeys on ymmärretty koronan myötä. Myös henkilöstön tilannekohtaisen optimoinnin tärkeys on kirkastunut. Lisäksi on opittu digiteknologian käytön tehostaminen. Uudesta tilanteesta selviäminen vaatii yrityksiltä myös kekseliäisyyttä ja joustavuutta. Esimerkkinä mainittiin aukioloaikojen joustot tilanteen mukaan sekä pienten paikallisten liikkeiden houkuttelevuuden markkinointi vaihtoehtona suurten liikkeiden ihmismassoille. Varautumissuunnitelmia yrityksissä oli tehty erilaisten häiriötekijöiden varalta melko vähän ennen koronaepidemiaa. Häiriötekijöitä voivat olla erilaiset kriisit, kuten koronan kaltaiset yrityksen ulkopuoliset tekijät, yrityksen sisäiset tilanteet, kuten yrittäjän tai henkilöstön sairastuminen, tapaturmat, onnettomuudet, tai hankintaketjun muutokset, jotka vaikeuttavat esimerkiksi raaka-aineiden tai pakkausmateriaalien saatavuutta. Koronaepidemian seurauksena yritykset ovat laatineet erityisesti henkilöstöön liittyviä varautumissuunnitelmia. Myös raaka-aineiden saatavuushäiriöihin on varauduttu koronaepidemian seurauksena hieman entistä kattavammin.
