2 / 2021
Hyvinvointi ja vastuullisuus pinnalla kulutusvalinnoissa Tuotetiedon hallinta tulevaisuudessa yhä tärkeämpää yrityksille
Koronaepidemia vaikuttanut elintarvikealan pk-yrityksiin eri tavoin
SISÄLTÖ
Maaliskuu 2021 Leipuri 119. vuosikerta 8 numeroa vuodessa Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Julkaisija Suomen Leipuriliitto ry www.leipuriliitto.fi Lehden osoite PL 115, 00241 Helsinki (Pasilankatu 2)
2
LEIPURI 2 / 2021
Päätoimittaja Mika Väyrynen puh. 0400 887 761 mika.vayrynen@leipuriliitto.fi Toimituspäällikkö/ilmoitukset Elina Matikainen puh. 040 719 9021 elina.matikainen@leipuriliitto.fi Toimituksen sihteeri Kati Sinda puh. 050 330 5661 kati.sinda@leipuriliitto.fi
3
Pääkirjoitus Veitsenterällä olemisesta viranomaisen vallan kasvattamiseen
4
Murusia
8
Korona kolautti elintarvikealan pk-yrityksiä
10
Leipomoyrittäjät tiukilla, mutta luottavat parempaan tulevaisuuteen
12
Ruuan monet roolit
15
Ruokahävikkikartta valmistunut
16
Millainen on pandemian jälkeinen arki?
18
Kotimaisuus, hyvinvointi ja vastuullisuus pinnalla kulutusvalinnoissa
20
Yrityksen kannattaa suojata immateriaalioikeutensa
22
Lisää luomua tarjolle
24
Leipurin Oy:n trainee-ohjelma hyvässä vauhdissa
26
Tuotetiedon hallinnan merkitys kasvaa
27
Kolumni EU:n uusi terveysohjelma edistää kansalaisten terveyttä
28
Koronapandemia muutti leivän myyntikanavia
30
Vainajia
31
Merkkipäivät, nimitykset, tunnustukset
32
Leipurissa kirjoitettua
33
Uutuudet
34
Uutuuskirjoja
34
Palveluhakemisto
38
Ledaren Från att balansera på en knivsegg till att öka myndighetens makt
39
Suomen Leipuriliitto ry:n toimisto ja hallinto
Leipuriliiton toimisto puh. 0207 121 570 fax (09) 1488 7201 Tilaushinnat 65 € vuosi 42 € vuosi/jäsentilaukset (+ alv 10 %) Seuraava Leipuri ilmestyy nro 3 - vko 16.
Taitto Anita Kataja Paino Waasa Graphics Oy Kansikuva Shutterstock ISSN 0024-0699
Seuraa Suomen Leipuriliittoa Twitterissä @Leipuriliitto ja Facebook-tapahtumasivullamme @leipuriliitto
PÄÄKIRJOITUS
Veitsenterällä olemisesta viranomaisen vallan kasvattamiseen
K
oronaepidemia on jyllännyt nyt yli vuoden ajan keskuudessamme ja THL on toistanut koko epidemian ajan viestiään ”nyt ollaan veitsenterällä”. Tuota on taottu kansalaisten selkärankaan kuukausi toisensa jälkeen niin paljon, että Iltalehti julkaisi 19.2.2021 asiasta jopa pilapiirroksenkin. Itse olen seurannut koronaepidemian ajan leipomo- ja konditoriayritysten arkea ja voin todeta, että ”nyt ollaan veitsenterällä” monen yrityksen tulevaisuuden osalta. Niin vakavaan taloudelliseen tilanteeseen valtiovallan päättämät erilaiset rajoitustoimenpiteet ovat ajaneet todella monet yritykset. Sillä, että valtio velkaantuu hurjasti, yrityksiä menee konkurssiin, ihmisiä jää työttömäksi ja lasten pahoinvointi lisääntyy, ei näytä olevan juuri merkitystä. Vaikuttaa siltä, että kaikkeen muuhun saa Suomessa sairastua ja/tai kuolla, kunhan kukaan ei sairastu tai kuole koronaan. Kaksi työelämään ja yksi harrastuksiini liittyvää tuttuani on lähiaikoina menehtynyt yllättäviin ja nopeasti edenneisiin sairauksiin, joilla ei ollut mitään tekemistä koronaepidemian kanssa. Tavallisista kuolemista ei Suomessa juuri kerrota, mutta jokainen koronakuolema on suuri mediauutinen, jota toistetaan kaikissa medioissa useasti päivän aikana. Ja kun koronakuolemia toistetaan tasaisesti, ei ole juuri väliä kuinka monen yrittäjän elämäntyö päättyy sairastumiseen tai konkurssiin. Tätä kirjoittaessani tuli tieto, että Suomeen julistetaan kolmen viikon sulkutila ajalle 8.3-28.3.2021, mikä osaltaan tulee johtamaan lisääntyviin konkursseihin ja työttömyyteen. En halua vähätellä pienimmässäkään määrin koronaviruksen vaarallisuutta. On selvää, että taudin levitessä päättäjät ovat monelta osin vaikeassa välikädessä, varsinkin kun koronapelkoiset ihmiset vaativat erilaisia toimenpiteitä. Mutta eri valtioiden laajat kansalaisten oikeuksiin kohdistuneet rajoitustoimet ovat myös eräänlainen ihmiskoe, jonka kaikkia seurauksia emme ole vielä nähneet. Tuskin kukaan rajoitustoimista nyt päättävä henkilö tulee tulevaisuudessa myöntämään, että koronaan liittyneet rajoitustoimet olisivat syy joidenkin ihmisten mielenterveydellisiin ongelmiin ja muihin sairauksiin, saati kuolemiin. Olen usein jo ennen koronaa ihmetellyt suomalaisten innokkuutta ja valmiutta lisätä viranomaisen valtaa, jolla kansalaisten ja/tai yritysten toimintaa ja oikeuksia voidaan rajoittaa. Koronaepidemian aikana suuri joukko ihmisiä on sokaistunut tilanteeseen ja he ovat valmiita hyväksymään lähes mitä tahansa viranomaisen esittämiä rajoitustoimenpiteitä. En olisi koskaan uskonut, että Suomessa joutuu seuraamaan julkista keskustelua siitä, että kansalaisten suojaksi säädetty perustuslaki olisi este ”tarvittaville toimille” eli viranomaisen vallan kasvattamiselle, ja sen takia perustuslakia tulisi tulkita nyt toisin kuin miten sitä on tulkittu vuosikymmenten ajan. Olemme kansa, jossa suuri enemmistö kuuliaisesti hyväksyy
aina sen, mitä viranomainen kertoo. Johtuuko tämä kuuliaisuus kenties siitä, että muutamia sukupolvia sitten olimme yli 100 vuotta Venäjän vallan alla? Sieltäkö on peritty tämä kuuliainen asenne viranomaisen kaikkitietävyyteen? Harrastuksekseni olen lukenut 1900-luvun Saksan historiaa, erityisesti Itä-Saksan historiaa. Kun tiedän, mihin kaikkeen saksalaiset viranomaiset pystyivät 1900-luvun aikana, voin vain ihmetellä sitä naiviutta, jolla suomalaiset uskovat viranomaisten ainaiseen vilpittömyyteen ja hyvyyteen. Kun maailman menoa katsoo, tulee mieleen vanha sanonta: ”ainoa mitä historiasta opimme, on se, että historiasta emme opi”. Ja niin historia pääsee toistamaan itseään. Suomessa kuten muuallakin Euroopassa on taas tullut aika, jolloin viranomaisen valta kasvaa ja erilainen valvonta tulee lisääntymään*. Kansalaisten teknisen valvonnan ja seurannan lisääminen tulee olemaan tästä yksi esimerkki. Tulemme tulevina vuosina näkemään vielä monta kertaa kuinka myös koronaepidemian ”aikaisia kokemuksia” käytetään erilaisissa lainsäädäntöhankkeissa verukkeena viranomaisen valtaa kasvatettaessa ja kansalaisten oikeuksia heikennettäessä. Kun viranomaisen valta kasvaa, ihmiset ajan myötä ymmärtävät, että suuntaus on huono. Mutta kun valtamedian edustajatkaan eivät näe tässä suuntauksessa tällä hetkellä mitään ongelmia, viranomaisen vallan kasvattaminen onnistuu varsin vaivattomasti. Median tulisi toimia vallan vahtikoirana, mutta media toimii liian usein lähinnä vain vallan sylikoirana, joka kertoo mitenkään kyseenalaistamatta vallanpitäjien ja viranomaisten näkemykset kansalaisille. Näyttää siltä, että lähes kaikki median edustajat lähtevät asiassa kuin asiassa siitä, että viranomaisen kertoma näkemys on myös ”ainoa totuus”**. Tämä on ollut hämmentävää seurattavaa erityisesti nyt koronaepidemian aikana. Median edustajat ovat aina valmiita ja taitavia hyökkäämään yksittäisen vaikutusvaltaisessa asemassa olevan henkilön kimppuun, jos henkilö tekee työssään näkyvän virheen. Tuollaisessa tilanteessa median edustajat pyrkivät tuomaan hyvin esille havaitsemiaan epäkohtia, ja penkovat asiaa taitavasti, näin myös koronaepidemian aikana. Muutoin suurin osa mediasta toimii vallanpitäjien ja viranomaisten tiedonvälitystoimistona ja vallassa olevien poliitikkojen ilmaisena mainostoimistona. Mika Väyrynen
* Oikeushistorian professori Heikki Ylikangas ennusti tämän tulevan kehityksen jo vuonna 1986 kirjoittamassaan kirjassa ”Käännekohdat Suomen historiassa”, lukusuositus kappaleisiin ”Keskittyvä valta” ja ”Menneisyys tulevaisuudessa”. ** Muiden tahojen näkemykset uutisoidaan ”väitteinä”, ”selityksinä”, ”kiistämisinä” jne., jos he yrittävät tuoda esille viranomaisen näkemyksestä poikkeavia näkökantoja. LEIPURI 2 / 2021
3
v MURUSIA v
VUOSIKOKOUS- JA KESÄPÄIVÄT HELSINGISSÄ 2021 – ILMOITTAUTUMINEN ALKANUT Suomen Leipuriliitto ry:n 121. vuosikokous ja kesäpäivät (Leipuripäivät) järjestetään Helsingissä 13.-15.8.2021 Hilton Helsinki Kalastajatorpalla. Leipuripäivät järjestetään yhdessä Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät ry:n kanssa. Erilaisista nyt käytössä olevista ja mahdollisesti tulevista rajoitustoimista huolimatta uskomme siihen, että koronavirus on saatu taltutettua rokotuksilla viimeistään elokuuhun mennessä ja pääsemme tapaamaan toisiamme suurella joukolla Leipuripäiville Kalastajatorpalle. Kun riskiryhmäläiset ja vanhempi polvi on saatu kesän aikana rokotettua, niin rajoitustoimille ei sen jälkeen ole enää varmaankaan tarvetta. Leipuripäivien viikonlopun ohjelmassa on tuttuun tapaan perjantaiaamusta 13.8.2021 Raisio Open -golfkilpailu, paikka ilmoitetaan myöhemmin. Perjantai-iltana on Valio Oy:n juustobuffet Kalastajatorpan Pyöreässä salissa, jonka jälkeen iltaa jatketaan samassa paikassa muun ohjelman ja seurustelun merkeissä. Lauantaina 14.8.2021 klo 9.30 alkaa Leipuriliiton vuosikokous Kalastajatorpan Merisalissa. Tavarantoimittajien näyttely järjestetään 14.8. Kalastajatorpan
Siirtomaasalissa, Keltaisessa salissa sekä niiden aulatilassa. Näyttelyn jälkeen on Condite Oy:n järjestämä ohjelmanumero. Lauantaina on aamusta myös Fazer Myllyn järjestämä lastenretki. Lauantai-ilta huipentuu juhlaillalliseen Kalastajatorpan Pyöreässä salissa sekä Siirtomaasalissa. Tapahtuman tarkemmasta ohjelmasta tiedotetaan kevään kuluessa. Majoitus on Hilton Helsinki Kalastajatorpalla. Majoitusvaraukset tehdään suoraan hotelliin, kuten aikaisempinakin vuosina (ei Leipuriliittoon). Varauksen voi tehdä puhelimitse puh. +358 (0)9 45811 tai sähköpostilla: helsinkikalastajatorppa@hilton.com. Varaustunnus on G2LEIB. Kiintiömme on voimassa 14.6.2021 asti, jonka jälkeen Kalastajatorpalla on asteittain oikeus pienentää sitä, eikä huoneita välttämättä sen jälkeen ole tarjolla Leipuripäivä-hinnalla. Huomatkaa, että voitte peruuttaa varaamanne hotellihuoneet kuluitta aina Leipuripäivien tulopäivää edeltävään iltaan saakka. Hotellihuoneiden varaamisen lisäksi Leipuripäiville tulee ilmoittautua Leipuriliittoon (Leipuripäivien kokouspa-
ketin varaaminen). Se onnistuu kätevimmin Leipuriliiton kotisivujen kautta, tapahtumat-kohdasta, josta löytyy tarvittava ilmoittautumislinkki sekä hinnat. Samalla sivulla on myös hotellivarausohjeet sekä huonehinnat. Kaikki löytyvät siis osoitteesta www.leipuriliitto.fi/tapahtumat/ Lisätietoja voi kysyä Leipuriliiton toimistosta numerosta 0207 121570 tai osoitteesta kati.sinda@leipuriliitto.fi.
Leipomotuotteet esiin teemapäivinä ja -viikkoina vuonna 2021
Leipomoiden valmistamat tuotteet kuuluvat moneen juhla- ja teemapäivään oleellisena osana. Leipätiedotus kokosi listan vuoden 2021 päivistä ja -viikoista, jolloin leivän ja muiden leipomo- ja viljatuotteiden nostaminen esiin mediassa on ajankohtaista. Lista kannattaa ottaa avuksi viestintäkalenteria ja sosiaalisen median päivityksiä suunniteltaessa.
4
LEIPURI 2 / 2021
Suklaakakkupäivä (27.1.) Runebergin päivä (5.2.) Ystävänpäivä (14.2.) Laskiainen (14.2. ja 16.2.) Näkkileipäpäivä (19.2.) Ruisleipäpäivä (28.2.) Naistenpäivä (7.3.) Aivoviikko (vko 12) Pääsiäinen (2. - 5.4.) Sydänviikko (12. – 25.4.) Vappu (1.5.) Äitienpäivä (9.5.) World baking day (17.5.) Juhannus (26.6.) Mustikkapiirakkapäivä (6.8.) Suomalaisen ruoan päivä (4.9.) Keliakiaviikko (6. - 12.9.) Viljan päivä (12.9.) Leipäviikko (13 - 19.9.) Korvapuustipäivä (4.10.) Puuropäivä (10.10.)
Kansainvälinen leipäpäivä (16.10.) Halloween, Kekri (31.10.) Vegaanipäivä (1.11.) Isänpäivä (14.11.) Whole Grain Day (19.11.) Itsenäisyyspäivä (6.12.) Joulu Uusi vuosi
ASIAKKAAMME
MENESTYS ON MEIDÄNKIN MENESTYKSEMME Leipurin-tiimiin voit luottaa myös haastavina aikoina. Päivitämme tuotevalikoimaamme markkinatilanteen mukaan, ja ammattitaitoisen henkilökuntamme tietotaito on aina asiakkaidemme käytettävissä.
LEIPURINSTORE.COM
LEIPURIN.COM
v MURUSIA v
Koronavuonna 2020 ostettiin ruokaa kotiin Poikkeuksellinen vuosi veti ruokakaupan myynnin jyrkkään nousuun. Eniten kasvoi vihannesten myynti. Lihatuotteista eniten kasvoi naudanlihan myynti, mihin vaikutti voimakkaasti ruokailun siirtyminen ravintoloista kotikeittiöihin. Myös erilaiset säilyvät tuotteet tekivät kauppansa kiivaaseen tahtiin. Vuonna 2020 päivittäistavarakaupoissa myytiin elintarvikkeita ja alkoholittomia juomia 14,2 miljardilla eurolla. Kasvua edellisestä vuodesta oli 7,3 prosenttia. Tuoteryhmätasolla kasvu oli merkittävintä vihanneksissa, joiden hintojen lasku siivitti kilomääräisen myynnin reippaaseen nousuun. Korona näkyi päivittäistavarakaupan myynnissä läpi koko vuoden. Leipää myytiin viime vuonna 701,9 miljoonalla eurolla. Kasvua edelliseen vuoteen oli 3,9 prosenttia. Muita leipomotuotteita myytiin samana aikana 576,2 eurolla, missä kasvua vastaavasti oli 1,65 prosenttia. Kotona on valmistettu entistä enemmän ruokaa, joten peruselintarvikkeita ja säilyviä tuotteita on myyty kautta linjan enemmän kuin aiemmin. Maaliskuun hamstrauspiikki jäi poikkeukseksi, mutta koronasta johtuvat muutokset ovat silti niin merkittäviä, että ne värittävät koko vuotta. Muutokset näkyvät suorimmin lihan myynnissä, mutta vaikuttavat myös esimerkiksi maito- ja viljatuotteiden myynnin kehitykseen. Hieman yllättävää on, että makeisten ja suklaan myynti on kehittynyt selvästi
keskimääräistä elintarvikkeiden myynnin kasvua hitaammin. Päivittäistavarakauppa ry:n jäsenyritysten päivittäistavaroiden myynnin arvon rakennetta ja muutoksia alettiin tilastoida vuoden 2020 alussa. Sen ansiosta myynnistä on nyt tarjolla tilastotietoja tuoteryhmäkohtaisella tasolla. Tilastot tehdään neljännesvuosittain ja ne koostaa Tilastokeskus. Mukana ovat SOK, Kesko, Lidl, Tokmanni, Minimani, R-kioski ja M-ketju, joten tilasto kattaa lähes koko Suomen päivittäistavaramarkkinan.
Valion uudet ravitsemussitoumukset Juomaostokset siirtyivät koronavuonna kauppaan Valio on tehnyt kolme uutta ravitsemussitoumusta. Ne tarttuvat
ajankohtaisiin ruokatrendeihin. Sitoumuksissa autetaan kohti terveellistä ja ilmastoystävällistä ruokailua kotona ja tarjotaan ratkaisuja sydänystävälliseen joukkoruokailuun. Ravitsemussitoumus on vapaaehtoinen, suomalainen toimintamalli, joka auttaa ja kannustaa ruoka-alan toimijoita sekä sidosryhmiä parantamaan ruokavalion ravitsemuksellista laatua sekä edistämään ravitsemusvastuullisia toimintatapoja. Ensimmäisessä sitoumuksessa luvataan kehittää kotikokkaajille ravitsemuksellisesti suositeltavia, ilmastoystävällisiä reseptejä: 10 reseptiä vuoteen 2021 mennessä.Ilmastovastuullisuuden kriteerinä käytetään Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteisessä RuokaMinimi-tutkimushankkeessa esiteltyjä ilmastoystävällisempiä ruokavalioita. Ravitsemuslaadun mittarina käytetään Sydänmerkki-aterioille asetettuja raja-arvoja rasvan määrässä ja laadussa sekä suolan määrässä. Sitoumuksen mukainen määrä reseptejä on jo julkaistu Valion reseptipalvelussa. Toiseksi luvataan tuplata ammattikeittiöille suunnattujen Sydänmerkki-reseptien määrä: 12 uutta Sydänmerkki-reseptiä luvataan kehittää vuoteen 2022 mennessä. Kolmanneksi luvataan tuoda suosittuja Valio.fi-reseptipalvelun arkiruokareseptejä esiin lautasmallikuvien muodossa ja näin kannustaa kasvisten lisäämiseen ruokavaliossa: 20 suosittua arkiruokareseptiä kuvataan lautasmallin muodossa vuoteen 2022 mennessä.
6
LEIPURI 2 / 2021
Panimojuomien myynti ravintoloissa romahti viime vuonna koronaepidemian seurauksena. Juomaostokset siirtyivät päivittäistavarakauppaan lähes kokonaan. Olutta, siideriä, long drink -juomia sekä virvoitusjuomia ja kivennäisvesiä myytiin viime vuonna yhteensä 805,5 miljoonaa litraa. Kokonaismyynti kasvoi 6,8 miljoonaa litraa eli 0,9 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Luvut perustuvat Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton jäsenyritysten Hartwallin, MBH Breweriesin, Momentin Groupin, Olvin, Red Bullin ja Sinebrychoffin myyntitilastoihin. Niiden osuus Suomessa toimivan panimoteollisuuden myynnistä on noin 95 prosenttia. Alkoholia sisältäviä panimojuomia, olutta, siideriä ja lonkeroa, myytiin yhtensä 430,1 miljoonaa litraa ja virvoitusjuomia ja kivennäisvesiä 375,4 miljoonaa litraa. Koronapandemian alettua ennustettiin, jopa peloteltiin, että erityisesti olutta hamstrataan koteihin. Oluen osalta vain alkoholittoman oluen myynti kasvoi, edellisvuoteen verrattuna 10,2 prosenttia Matkustajatuonti väheni vain kolmanneksella, vaikka laivamatkat vähenivät 66 prosenttia. Yhä harvempi toi siis yhä isomman määrän alkoholia. Virosta haetaan erityisesti olutta, jonka määrä alkoholituonnista on puolet.
v MURUSIA v
Uusi ominaisuus Leiko-palveluun Leiko-palveluun on lisätty ominaisuus, jolla leipomot/konditoriat voivat luoda rinnakkaiskäyttäjiä omalle Leiko-tililleen. Tätä ominaisuutta ovat monet Leikon käyttäjät toivoneet, ja nyt tuo toivomus on saatu toteutettua. Uudistuksen myötä Leipuriliiton jäsenyrityksenä olevan yrityksen useampi toimipiste voi hyödyntää samaa Leiko-tiliä. Leikon käyttäjät voivat luoda omalle Leiko-tililleen kahdenlaisia rinnakkaiskäyttäjiä – sekä lukuoikeudellisia että muokkausoikeudellisia rinnakkaiskäyttäjiä. Lukuoikeudelliset rinnakkaiskäyttäjät Lukuoikeudelliset rinnakkaiskäyttäjät saavat ainoastaan lukuoikeuden leipomon resepteihin ja raaka-aineisiin, sekä mahdollisuuden ladata tuoteselosteet palvelusta. Lukuoikeudelliset rinnakkaiskäyttäjät eivät kuitenkaan pysty muokkaamaan mitään tietoja palvelussa. Lukuoikeudelliset tunnukset sopivat erityisen hyvin esimerkiksi leipomon omien kahvilatoimipisteiden käyttöön. Muokkausoikeudelliset rinnakkaiskäyttäjät Muokkausoikeudelliset rinnakkaiskäyttäjät pystyvät luomaan leipomon/konditorian Leiko-tilille uusia reseptejä ja raaka-aineita sekä pystyvät muokkaamaan jo olemassa olevia reseptejä ja pakkausselosteita. Muokkamisesta huolimatta resepteihin jää kuitenkin aina näkyviin sekä reseptin alkuperäinen tekijä että muokkaaja ja muokkauspäivämäärä. Muutokset ovat siis helposti seurattavissa, myös pääkäyttäjäleipomolle. Tämä rinnakkaiskäyttäjätyyppi on kätevä silloin, kun leipomoyrityksellä on useampia toimipisteitä, jotka käyttävät samoja reseptejä. Leipuriliitto on kustantanut tämän uuden toiminnallisuuden, joten Leiko-palvelun käyttäjät voivat ottaa sen nyt käyttöön ilman erillisiä toimenpiteitä tai erillisiä maksuja. Leikoa käyttävä yritys on itse vastuussa luomistaan rinnakkaistunnuksista, eri käyttöoikeuksista näille sekä siitä, kenelle yritys antaa rinnakkaistunnuksia. Tarkemmat ohjeet rinnakkaistunnuksien luomiseen ja käyttöön löytyvät täältä: https://leiko.fi/app/uploads/2017/06/Leiko-reseptipalvelun_ohje.pdf
Messutapahtumia siirretään Tampereen Messut Oy:n neljän ammattimessutapahtuman kokonaisuus eli EuroSafety-, Työhyvinvointi-, Elintarviketeollisuus- ja Logistiikka-messut oli alun perin tarkoitus järjestää syyskuussa 2020. Pandemiatilanteesta johtuen messut siirrettiin toukokuulle 2021. Nyt tapahtuma on päätetty siirtää tämän vuoden syksylle. Uuden aikataulun mukaisesti EuroSafety- ja Työhyvinvointi-messut järjestetään 13.–15.9.2022 ja Logistiikka- ja Elintarviketeollisuus-messut 14.–15.9.2022 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Messujen teemat ja sisällöt pyritään säilyttämään ennallaan. Myös Helsingin Messukeskukseen tälle keväälle suunnitellut Kevätmessut eli Kevätpuutarha, Asu & Remontoi, OmaMökki, Sisusta sekä Lähiruoka & Luomu siirtyvät eteenpäin. Tapahtuma järjestetään seuraavan kerran vuoden 2022 keväällä 7.-10.4.2022.
Vuoden Leipäkaupan palkitseminen siirtyy Muutos Leipuri-lehden jakeluun Leipuri-lehden kevään 2021 jakeluun tulee muutos koronaepidemian vuoksi. Leipurissa nro 2/2021 piti olla artikkeli Vuoden Leipäkaupan palkitsemisesta ja tämä numero piti postittaa kaikkiin päivittäistavarakauppoihin. Leipuriliiton toimistolla olleen korona-altistuksen vuoksi Vuoden Leipäkaupan arviointikierrosta ei kuitenkaan saatu vietyä loppuun helmikuussa, ja myös palkitseminen siirtyi eteenpäin. Arviointikierrosta ei päästä jatkamaan myöskään maaliskuussa valtiovallan asettaman koronasulun (8.3.-28.3.) vuoksi, joten arviointikierroksen jatkaminen sekä Vuoden Leipäkaupan palkitseminen siirtyvät huhti-toukokuulle. Päivittäistavarakauppajakelussa tulee sen vuoksi olemaan vasta Leipuri-lehti numero 4/2021, joka ilmestyy kesäkuun alussa.
Ruisleipäpäivä virtuaalisesti Sunnuntaina 28.2. juhlistettiin suomalaista kansallisruokaa, ruisleipää, nyt jo viidettä kertaa. Koronan takia huomio nostettiin virtuaaliseen maailmaan, kun kohtaamisia haluttiin suositusten mukaisesti välttää. Sosiaaliseen mediaan teetettiin kaksi erilaista rukiista efektiä, jossa ruisleipä nousi joko silmille laseina tai pään yläpuolelle pyörimään (ks.kuva). Näitä hauskoja ruisleipäefektejä pystyi lisäämään omiin videoihin ja kuviin Instagramissa, Facebookissa ja Tik Tokissa. Efektit ovat käytössä myös jatkossa ja löytyvät efektilistoilta sosiaalisessa mediassa nimellä #ruisleipäpäivä #ruisleipälasit. Ne ovat jokaisen käytettävissä vapaasti. Faktaa ruisleivästä ja kotimaisesta rukiista Suomalaisten leivän kulutus on ollut pitkään samalla tasolla: suomalaiset syövät vuosittain reilut 40 kilogrammaa leipää. Leipätiedotuksen tilaston mukaan tästä kotimaista pehmeää ruokaleipää on noin 33 kg. Kotimaisesta pehmeästä leivästä ruisleipää on lähes puolet, reilut 15 kg. Suomalaiset syövätkin eniten ruista koko maailmassa ja se maistuu meille parhaiten leipänä Vielä kymmenen vuotta sitten elintarviketeollisuuden käyttämästä, noin 100 miljoonasta ruiskilosta, puolet tuotiin ulkomailta. Viime vuosikymmenen aikana koko ruisketju on sitoutunut kotimaisen rukiin käyttöön, minkä ansioista rukiin viljely on lisääntynyt Suomessa. Nykyisin olemme omavaraisia rukiin osalta: leipomoiden leipoma ruisleipä leivotaan suomalaisesta rukiista. Kun rukiin tuonti vielä vuonna 2012 oli yli 50 miljoona kiloa, oli se vuonna 2019 enää alle kymmenesosa siitä. LEIPURI 2 / 2021
7
v KORONASELVITYS v
Koronaepidemia kolautti elintarvikealan pk-yrityksiä Pärjäämisen edellytykset
TEKSTI Elina Matikainen
Elintarvikealan pk-yrityksille tehty kysely kertoo, että koronaepidemia on vaikuttanut eri tavoin niiden myyntiin, kannattavuuteen, tuotantomääriin ja asiakasmäärään. Lähes neljä viidestä kyselyyn vastanneesta leipomo- ja konditoriayrityksestä arvioi, että myynti on vähentynyt. Reilusti yli puolella myös asiakkaita on ollut entistä vähemmän.
V
altakunnallinen Ruokasektorin koordinaatiohanke selvitti syksyn 2020 aikana koronapandemian vaikutuksia elintarvikealan pienten ja keskisuurten jalostusyritysten toimintaan. Gaia Consulting Oy toteutti Turun yliopiston Brahea-keskuksen tilaaman selvityksen, jonka tavoitteena oli kerätä tietoa yritysten kokemuksista korona-aikana, muutoksen mukanaan tuomista uusista toimintatavoista sekä tulevaisuuden näkymistä. Selvityksen tulokset tarjoavat näköalaa elintarvikealan pk-yritysten kokemuksiin koronaepidemian aikana selvitykseen osallistuneiden yritysten näkökulmasta, mutta tuloksia ei voi yleistää koskemaan koko elintarvikealaa tai kaikkia alan pk-yrityksiä. – Elintarvikealan pk-yritykset ovat hyvin heterogeeninen joukko niin toimialojen, tuotteiden, koon kuin myyntikanavien osalta ja koska ne ovat keskenään erilaisissa tilanteissa, ovat koronaepidemian vaikutuksetkin olleet eri yrityksille erilaisia, kertoo projektipäällikkö Päivi Töyli Turun yliopiston Brahea-keskuksesta. Selvityksen mukaan vaikutukset ovat voineet olla positiivisia, negatiivisia tai vähäisiä ja jopa olemattomia. Tiedonkeruu toteutettiin verkkokyselyllä viime vuoden loka-marraskuun vaihteessa, ja siihen vastasi 106 elintarvikealan pk-yritystä. Lisäksi 20 yritykselle tehtiin puhelinhaastattelu. Vastauksia saatiin
8
LEIPURI 2 / 2021
kohtuullisen kattavasti eri maakunnista ja toimialoista, mutta eniten, eli kaikkiaan 43, niitä tuli leipomo- ja konditoria-alan yrityksistä
Leipomoissa haastavat ajat Enimmällä osalla vastaajista koronaepidemia oli vaikuttanut negatiivisesti myyntiin (65 %:lla), kannattavuuteen (64 %), tuotantomääriin (58 %) ja asiakasmäärään (56 %). Koska elintarvikealan pk-yritykset ovat heterogeeninen joukko, ovat koronaepidemian vaikutukset olleet eri yrityksille erilaisia. Vähiten vaikutuksia on koettu olleen tuotantokustannuksiin, raaka-aineiden saantiin ja henkilöstömäärään. Toimialoittain tarkasteltuna leipomoja konditoriatuotteissa vaikutukset ovat olleet pääosin negatiivisia. 79 % vastaajista arvioi vaikutuksen negatiiviseksi myynnin osalta ja 63 % asiakasmäärien osalta (kuva 1). Liha- ja lihatuotealalla arvioi vaikutuksen negatiiviseksi myyntiin ja asiakasmääriin 67 % vastaajista. Liha-alalla koetaan myös tulevaisuuden näkymät negatiivisemmin kuin esimerkiksi leipomoalalla. Myös marja- ja hedelmätuotteissa sekä vihannes- juures- ja perunatuotteissa nähdään suhteellisen paljon negatiivisia vaikutuksia myyntiin, asiakasmääriin ja tulevaisuudennäkymiin. Molemmissa kategorioissa on myös selkeät ryhmät, joilla on ollut positiivisia vaikutuksia tai ei ole ollut merkittäviä vaikutuksia ko. asioihin.
Koronaepidemiassa pärjäämisen tärkeimpiä kulmakiviä ovat aineiston perusteella yrityksen entuudestaan vahva taloudellinen tilanne ja monipuoliset myyntikanavat. Taloudellisen puskurin olemassaolon tärkeys mainittiin yleisimmäksi koronakriisin tarjoamaksi opiksi tulevaisuutta varten. Myös kohdemarkkinoiden hajauttamisen ja asiakaskunnan heterogeenisuuden tärkeys on aineiston perusteella yksi merkittävimmistä opeista tulevaisuutta ajatellen. Myyntikanavien monimuotoisuutta onkin koronaepidemian aikana lisätty avaamalla uusia kanavia (esim. verkkokauppa) ja suuntaamalla tarjontaa uusille asiakassegmenteille, kuten kuluttajamarkkinoille ruokapalvelusektorin rinnalla. Henkilöstön osaamisen ja motivoituneisuuden tärkeys on ymmärretty koronan myötä. Myös henkilöstön tilannekohtaisen optimoinnin tärkeys on kirkastunut. Lisäksi on opittu digiteknologian käytön tehostaminen. Uudesta tilanteesta selviäminen vaatii yrityksiltä myös kekseliäisyyttä ja joustavuutta. Esimerkkinä mainittiin aukioloaikojen joustot tilanteen mukaan sekä pienten paikallisten liikkeiden houkuttelevuuden markkinointi vaihtoehtona suurten liikkeiden ihmismassoille. Varautumissuunnitelmia yrityksissä oli tehty erilaisten häiriötekijöiden varalta melko vähän ennen koronaepidemiaa. Häiriötekijöitä voivat olla erilaiset kriisit, kuten koronan kaltaiset yrityksen ulkopuoliset tekijät, yrityksen sisäiset tilanteet, kuten yrittäjän tai henkilöstön sairastuminen, tapaturmat, onnettomuudet, tai hankintaketjun muutokset, jotka vaikeuttavat esimerkiksi raaka-aineiden tai pakkausmateriaalien saatavuutta. Koronaepidemian seurauksena yritykset ovat laatineet erityisesti henkilöstöön liittyviä varautumissuunnitelmia. Myös raaka-aineiden saatavuushäiriöihin on varauduttu koronaepidemian seurauksena hieman entistä kattavammin.
v KORONASELVITYS v
Koronaepidemian vaikutukset yrityksiin toimialoittain
Olennaisimmaksi riskiksi on arvioitu asiakaskunnan katoaminen, mutta koronakokemustenkaan jälkeen selvästi yli puolella vastaajista ei ole siihen liittyvää varautumissuunnitelmaa. Varautumattomuus liittyy eniten resurssien puutteeseen tai osaamattomuuteen ja siten tilanteisiin reagoidaan vasta niiden tullessa eteen.
Tukipolitiikka
Kuva 1: Koronaepidemian vaikutukset yrityksiin toimialoittain. Lähde: Elintarvikealan pk-yritysten koronaselvitys, loppuraportti, Gaia Consulting Oy.
Kuva 2: Tärkeimmät opit tulevaisuuteen varautumiseen. Lähde: Elintarvikealan pk-yritysten koronaselvitys, loppuraportti, Gaia Consulting Oy.
Aineiston perusteella yritysten koronaepidemian aikana saama tuki on painottunut eniten rahalliseen tukeen, maksuaikahelpotuksiin ja esimerkiksi tilavuokrien alennuksiin. Jonkin verran yritykset ovat saaneet myös tukea yritysneuvonnan, koulutuksen, lainantakausten ja sidosryhmien omaehtoisen yhteistyön muodossa. Yritysten odotuksissa näkyy kuitenkin selkeästi lisääntynyt tarve myös edellä mainituille, rahallisen tuen lisäksi. Noin neljännes vastaajista ei ollut hakenut minkäänlaista tukea. Vastaajista 7 % kertoi, ettei yritys hakemisesta huolimatta ole saanut minkäänlaista ulkopuolista tukea. Syyksi nämä arvioivat mm. yrityksen väliinputoajan roolin, liian heikon oman pääoman, epäselvät myöntökriteerit tai lyhyen hakuajan, jolloin ei ollut resursseja hakea. Suorien tukien sijaan toivottiin myös mm. joustoja eläkemaksuihin ja lainanlyhennyksiin sekä tukea pienempiin, koronasta johtuviin täysin ennakoimattomiin kuluihin, kuten lainojen uudelleen neuvottelemisen kuluihin. Yritykset ehdottivat tukimuodoiksi myös markkinointiapua, investointitukea uusiin koneisiin ja laitteisiin, julkisen puolen apua tuotannon turvaamiseen Suomessa sekä tilaisuuksia ja paikkoja henkilökohtaiseen myyntityöhön. Koronaepidemialla on ollut negatiivisia vaikutuksia yritysten tulevaisuudennäkymiin. Toisaalta lähes neljäsosa yrityksistä kokee epidemian vaikuttaneen tulevaisuudennäkymiin positiivisesti. Tehdyt sopeutumisratkaisut koetaan pääosin edelleen oikeiksi. Enemmistöllä (74 %) vastaajista on suunnitteilla investointeja ja muita kehittämistoimia vuodelle 2021, mikä kertoo yritysten vahvasta uskosta tulevaisuuteen. Vaikka korona on heikentänyt yrityksen tulevaisuudennäkymiä, halua kehittämiseen on siitä huolimatta. LEIPURI 2 / 2021
9
v JÄSENYRITYSTEN KOKEMUKSIA v
Leipomoyrittäjät tiukilla, mutta luottavat parempaan tulevaisuuteen TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen
Kysyimme muutamalta leipomoyrittäjältä eri puolilta maata, miten kulunut koronavuosi on sujunut ja miltä näyttää tänä vuonna jatkossa. Kaikilla oli ollut omat vaikeutensa ja ongelmansa etenkin pandemian alussa, jolloin esimerkiksi kahvilat piti sulkea kokonaan. Osa on löytänyt uusia myyntikanavia esimerkiksi kaupasta. Tulevaa kesää odotetaan, vaikka epävarmuus kalvaa siinäkin. Lisäksi tietenkin toivotaan, että tilanne normalisoituu rokotusten myötä. Mutta milloin, on vielä kaikille epävarmaa.
Heikki Kokko, Laurell Oy, Hämeenlinna Hämeenlinnalaisen Laurell Oy:n toimitusjohtaja Heikki Kokko toteaa, että koronasta tavallaan jo selvittiin tai luultiin, että oli selvitty viime kesän jälleen. Silloin näytti, että tilanne alkaa normalisoitua ja kysyntäkin alkoi hiljalleen elpyä. Kevät oli kuitenkin koetellut, sillä kaksi kuukautta kahvilat olivat kiinni ja henkilöstö lomautettuna. - Silloin lähdimme myös tarjoamaan tuotteitamme kauppoihin. Se on ollut yksi pelastusrengas tässä tilanteessa ja osittain korvannut menetettyä myyntiä, Kokko toteaa, mutta lisää saman hengenvetoon, että todellakin vain osittain. - Vaikka kysyntä etenkin kesällä elpyikin jo mukavasti, tuli syksyllä takapakkia ja etenkin kahviloissa on ollut hiljaista. Iäkkäämmät asiakkaat, joita meillä on yleensä paljon, puuttuvat. Laurell Oy:n lippulaivatuotteita ovat konditoriatuotteet ja kahvileivät, ruokaleipä on ollut tähän asti pienemmässä roolissa. Ennen koronaa tuotteet myytiin kuluttajille lähinnä omien seitsemän toimipisteen kautta. Lisäksi tuotteita myytiin tukku- ja yritysmyyntinä. - Korona muutti tuotepainotusta, sillä olemme nyt leiponeet tavallista enemmän ruokaleipää juuri vähittäiskauppoihin. Myös muita tuotteita sinne on mennyt, mutta esimerkiksi konditoriatuotteiden kanssa on hieman enemmän haastetta, sillä niiden hyllyikä on varsin lyhyt. - Lisäksi kauppaan menoa olisi ehkä helpottanut, mikäli kaikki tuotteet olisivat olleet valmiiksi pakattuja ja viivakoodillisia. Kaikkea
10
LEIPURI 2 / 2021
ei kuitenkaan pienessä yrityksessä näin lyhyellä varoitusajalla pystytty järjestämään. Kaiken kaikkiaan Heikki Kokon mukaan lähiseudun, kuten Hämeenlinnan ja Riihimäen kauppoihin on päästy sisään hyvin. - Niihin on varmasti ollut paljon tavallista enemmän tarjontaa. Ainakin itse olen tyytyväinen siihen, että kaupan kanssa yhteistyö on toiminut ja olemme saaneet tuotteitamme myytyä sitä kautta. Vaikka kevään jälkeen Laurellin kaikki työntekijät pääsivät palaamaan töihin, oli tammikuussa, kun koronatilanne huononi, jälleen tehtävä uusi ratkaisuja. Helmikuun alussa alkoivat henkilöstön uudet lomautukset, joita jokaisen työntekijän kohdalle osui pari kolme viikkoa kahden kuukauden aikana. Se ei yrittäjästä tunnu hyvältä, mutta hän jaksaa kuitenkin olla myös positiivinen. - Luotan siihen, että kyllä tästä selvitään. Mutta tiukkaa tekee, ellei tilanne kesän jälkeen ala laueta. Yritykset eivät mitenkään enää kestä toista samanlaista huonoa vuotta, Heikki Kokko tuumii.
Marja Kotonen, Konditoria Huovila Oy, Hamina Haminalainen Konditoria Huovila koki vuoden 2020 keväällä saman kuin lukuisat muutkin leipomo-konditoriat, jotka olivat siihen asti myyneet tuotteensa omasta kahvila-myymälästään kaupungin keskustassa. - Kaikki isot tilaukset loppuivat lähes tyystin niin yksityispuolelta kuin yrityksiltäkin. Lisäksi kahvila piti panna kiinni kahdeksi kuukaudeksi ja työntekijät lomauttaa, kertoo yrittäjä Marja Kotonen, joka pyörittää yritystä yhdessä veljensä Mika Huovilan kanssa. Vaikka kahvila oli kiinni, oli takeaway sallittua, ja se alkoi parin viikon ”harjoittelun” jälkeen toimia varsin hyvin. Kauppa alkoi siis käydä sitä kautta kohtuullisesti. - Teimme myös valmiita tuotekasseja, joita markkinoimme somen kautta. Kassin saattoi hakea myymälästämme ja kasseja toimitettiin kotiinkuljetuksina ympäri kaupunkia. Samalla sabluunalla jatkamme vielä nytkin, Marja Kotonen kertoo ja toteaa, että kassimyynti oli pitkälti kesän ja syksyn pelastus. - Toki kesällä vilkastui muutoinkin, kun kotimaan matkailu pääsi vauhtiin. Silloin saimme käyttöön myös kahvilan ulkoterassin, mikä houkutteli asiakkaita, kun ilmatkin suosivat. Vähittäiskauppaan Konditoria Huovilan tuotteilla ei ole pyritty aikaisemmin eikä nytkään. - Toimintamme on pienimuotoista ja tuotteet on aina myyty vain omasta pisteestä, joten kauppoihin emme ole lähteneet laajentamaan. Meillä on onneksi uskollinen kanta-asiakaskunta ja nytkin se on pitänyt huolen siitä, että myyntiä on ollut koko ajan, perustelee Marja Kotonen. Työntekijätkin ovat olleet töissä koko ajan kevään lomautuksen jälkeen, eikä jatkolomautuksia ollut näköpiirissä ainakaan haastatteluhetkellä. Toki harmittaa, että isot tärkeät tapahtumat, kuten Hamina Tattoo jouduttiin viime kesänä perumaan. Se teki ison loven myös konditorian myyntiin. Ensi kesästäkään ei vielä ole mitään varmuutta.
v JÄSENYRITYSTEN KOKEMUKSIA v
Kotonen uskoo lujasti, että yritys selviää koronakoettelemuksesta. Kolhaisu jää onneksi hieman pelättyä pienemmäksi. - Viime kesä antoi uskoa siihen, että kyllä tästä noustaan. Toivottavasti suomalaiset matkailevat tänä vuonna yhtä aktiivisesti kotimaassa kuin viime kesänä.
Petri Laaksonen, Kontion Konditoria Oy, Rauma - Meillä täällä Raumalla koronatilanne oli varsin rauhallinen pitkään, mutta helmikuun puolivälissä telakalla todettiin suuri määrä tartuntoja. Varuillaan on siis meilläkin oltava entistä enemmän koko ajan. Hermoja tämä kyllä koettelee, toteaa raumalaisen Kontion Konditorian toimitusjohtaja Petri Laaksonen. Yrittäjää mietityttää muun muassa se, jos joku työntekijöistä tai yrittäjät itse sairastuisivat. Onneksi sitä ei ole tapahtunut, sillä se toisi entisten lisäksi vielä lisää mutkia matkaan. Konditoriatuotteisiin erikoistuneen Kontion Konditorian molemmat kahvilat ovat olleet auki siitä lähtien, kun se viime kesänä oli taas mahdollista. Molemmat yrittäjät eli Petri itse sekä sisarensa Saija Laaksonen-Uusi-Marttila ovat tehneet pitkää päivää yrityksessä. Silloinkin kun kaikki työntekijät oli pakko lomauttaa. Kesä meni kohtalaisen hyvin, vaikka esimerkiksi hääkakkuja ei tehty tai tapahtumatilauksia ei ollutkaan. Asiakkaita sentään oli kahviloissa ja Kontion Konditoriasta toimitettiin tuotekasseja myös kotiinkuljetuksina. Mutta vielä syksylläkin isommat juhlatilaisuudet olivat poissa, ja hotellit ja ravintolat kävivät puoliteholla. Myöskään paikallisissa jääkiekko-otteluissa ei ollut yleisöä ja niihin leipomo aina aikaisemmin oli toimittanut paljon tuotteita. - Edelleenkin olemme kuitenkin myyneet tuotteemme vain omista pisteistä, vähittäiskauppaan niitä ei ole tarjottu, toteaa Petri Laaksonen. Hänen mukaansa yksi syy siihen on se, että lisäkustannukset, kuten pakkausmateriaalit, päällysmerkintöjen laatiminen ja kuljetukset olisivat helposti syöneet toiminnan katteen. - Onneksi asiakkaat ovat käyneet kahviloissamme ja myös ostaneet tuotteita mukaan. Kontion Konditorian työntekijöillä on ollut lähes koko ajan töitä viime vuoden lomautuksen jälkeen. Tämän vuoden tammikuussa kuitenkin oli lomautettuna yksi työntekijä leipomosta sekä autonkuljettaja. - Minä sitten hoidin jälkimmäisen pestiä eli kuljetusten lisäksi esimerkiksi lumitöitä, joita onkin ollut ihan kiitettävästi, Petri naurahtaa. Lisäksi hän tekee töitä konditorian tuotannossa. Toiminta on kuitenkin saatu sillä tavalla tasaiseksi, että lisää lomautuksia ei ainakaan näillä näkymin ollut tiedossa. Kesää kuitenkin jo odotellaan kovasti ja luonnollisesti myös rokotuksia. - Entä mikä tulee olemaan uusi normaali sitten kun koronatilanne on ohi, palaavatko kaikki asiakkaat, Laaksonen miettii. - Tullaanko työpaikoille enää jatkossa hakemaan ”perjantaipullia” vai jääkö etätyö pysyväksi ilmiöksi?
Teemu Eskelinen, Savonlinnan HerkkuPekka Oy - Meillä viime vuoden liikevaihto jäi noin 35 prosenttia odotettua pienemmäksi, toteaa savonlinnalaisen HerkkuPekka Oy:n toimitusjohtaja Teemu Eskelinen ja jatkaa, että alkushokki viime maaliskuussa oli melkoinen ja mielessä kävi, että mitenkähän tässä oikein loppujen lopuksi käy. Oman kahvilan, nettikaupan ja yritysmyynnin varassa pitkälle pyörineen leipomo-konditorian myynnistä jäi jäljelle kymmenesosa. Vaikka yrityksen tilanne ja myös yrittäjän mieliala on vuodentakaisesta kohentunut, on HerkkuPekan kahvilassa edelleenkin hiljaista. Ihmiset eivät uskalla tulla kahville ja lounaalle. Myös kakkupuolella on hiljaista, koska mitään juhlia tai tapahtumia ei ole eikä tarjoilujakaan näin ollen tarvitse tilata. - Pelastavia tekijöitä meille ovat olleet kaupat, joihin olemme saaneet tuotteita myyntiin. Ilman kauppoja emme ehkä enää leipoisi. Ne korvasivat menetettyä myyntiä osittain, ei kuitenkaan kokonaan. Teemu Eskelisen mukaan erityisesti Savonlinnan K-Citymarketin kauppias on ollut hyvin yrittäjäystävällinen ja ottanut tuotteita myyntiin paikallisilta pieniltä elintarvikealan yrityksiltä. Siis muiltakin kuin leipomoilta. Tämän kaupan hyllyiltä oli jo aikaisemmin löytynyt myyntitilaa HerkkuPekan rouheleivällle, mutta nyt myös makeille tuotteille, kuten hyydykekakuille, runebergintortuille, toscatortuille, porkkanakakuille ja muille herkuille. - Myös K-market Kirkkokadun kauppias, jonka kanssa yhteistyö alkoi jo ennen koronaa leivän osalta, tilaa meiltä nyt myös makeita tuotteita ja tuotevalikoiman kehittely jatkuu edelleen. HerkkuPekan tuotteet olivat jo toki ennen koronaa tunnettuja paikkakunnalla, mutta yritystä esittelevä artikkeli paikallisessa sanomalehdessä siivitti erityisesti leivän myyntiä. - Iso apu oli nyt Leipuriliton Leiko-palvelusta, joka on minulla aktiivisessa käytössä. Sillä oli helppo tehdä tuotteisiin pakkausmerkinnät. Viivakooditkin meillä oli jo käytössä. Samoin pussi omalla logolla oli teetetty jo aikaisemmin eli käytännön järjestelyt eivät vaatineet erityisponnisteluja. Onneksi viime kesä oli vilkas Savonlinnassa, kun suomalaiset viettivät lomaansa kotimaassa. Vaikka oopperajuhlat oli peruttu, turisteja saapui runsain määrin. Niinpä myyntiä oli myös niissä paikoissa, mm. hotelleissa ja ravintoloissa, joihin HerkkuPekka toimittaa tuotteitaan. - Ensi kesänä oopperajuhlat aiotaan järjestää puolella normaalista istumapaikkamäärästä, mutta katsotaan nyt miten siinä käy, Teemu mainitsee. Positiivista koronassa hänen mukaansa on ollut se, että yrittäjä itse on nyt oppinut pitämään joka toisen viikonlopun vapaana. Aikaisemmin hän teki työtä lähes vuorotta. Myös yrityksen työntekijöiden hyvä suhtautuminen saa kiitosta. Se on auttanut tukalasta tilanteesta selviytymisessä. Lomautuksiin ei viime aikoina juuri ole tarvinnut mennä.
LEIPURI 2 / 2021
11
v KULUTUSTRENDIT MUUTOKSESSA v
Terveys, hyvinvointi, kestävyys ja ympäristö
Ruuan monet roolit Foodwest Oy:n Superhyvä-hankkeen päätöswebinaarissa tammikuun lopussa kuultiin muun muassa kulutustrendeistä Suomessa ja Ruotsissa. Jo pitkään ruoka on ollut terveys- ja hyvinvointikysymys, nyt mitä enemmän myös kestävyys- ja ympäristökysymys. TEKSTI Elina Matikainen
F
oodwest oy:n koordinoiman Superhyvä-hankkeen tavoitteena oli auttaa erityisesti maaseudulla toimivia elintarvikealan pk-yrityksiä kehittämään hyvinvointitrendiin liittyviä tuotteita ja ratkaisuja uuden markkinatiedon, kuluttajaymmärryksen, uuden raaka-ainetietouden, tuotekehityksen ja valmistusteknologioiden avulla. - Käytännön toteutus poikkesi siitä, mitä olimme hanketta aloittaessamme suunnitelleet. Korona muutti suunnitelmia, mutta olosuhteiden muuttumisesta huolimatta saimme hienosti vietyä hanketta eteenpäin, totesi Foodwest Oy:n toimitusjohtaja Karri Kunnas Superhyvän päätöswebinaarissa 26. tammikuuta. Kulutustrendit ovat muutoksessa koko ajan, mutta viime vuosina niissä on ollut tiettyjä selkeitä ajureita, jotka ovat heijastuneet myös Superhyvän kehitystoimintoihin. Foodwestin kehityspäällikkö Eeva-Liisa Häklin mukaan esimerkiksi kiinnostus ruokaan ja sen alkuperään on lisääntynyt, vastuullisuutta arvostetaan yhä enemmän samoin kuin kotimaisuutta ja paikallisuutta. Terveellisyyden ja hyvinvoinnin merkitys on kasvussa ja vegebuumi on todellisuutta. Niin ikään teknologia ja digitaalisuus ovat tulleet mukaan, kun esimerkiksi ruuan tilaaminen verkon kautta on lisääntynyt. Erityisen mielenkiinnon kohteina ovat hankkeessa olleet uudet proteiininlähteet, mutta myös muun tyyppiset hyvinvointituotteet. Rahoitus hankkeelle saatiin EU:sta eli Manner-Suomen maaseutuohjelmasta 2014-2020. Hanke kesti hieman
12
LEIPURI 2 / 2021
yli kaksi vuotta eli heinäkuusta 2018 vuoden 2020 loppuun. Päätöswebinaarissa tarjoiltiin monipuolinen kattaus hankkeen tuloksiin, ruokatrendeihin meillä ja muualla sekä erilaisiin kasviproteiini- ja hyvinvointituotteisiin.
Muutosten vuosi Ruotsissa Kiinnostavaa oli kuulla naapurimaamme Ruotsin tilanteesta. Ruokatrendeistä siellä sekä terveys- ja hyvinvointitrendin vaikutuksesta kuluttajien valintoihin kertoi Lundin yliopiston professori Ulf Johansson. Hänen mukaansa koronan vuoksi viime vuosi oli erityinen ja jopa dramaattinen ruuan myynnin osalta Ruotsissakin. Osa näistä asioista voi jäädä pysyviksi. Esimerkiksi etätyö on lisääntynyt, kun ihmiset ovat huomanneet, että he voivat tehdä töitä kotoa käsin. Johanssonin mielestä voidaankin jo kysyä, tuleeko kaupungistuminen jatkumaan Ruotsissa niin kovalla vauhdilla kuin on ennustettu. Nyt ei enää näytä niin itsestään selvältä, että ’kaikki’ haluavat kaupunkeihin. Ruotsin elintarviketeollisuuteen vahvimmin vaikuttavat demografiset tekijät ovat Ulf Johanssonin mukaan maahanmuuttajien, erityisesti Euroopasta tulevien maahanmuuttajien lisääntynyt määrä, sekä väestön ikääntyminen. - Maahanmuuttajat tuovat maahan omia tapojaan ja tottumuksiaan, vaikuttaen erityisesti ravintolasektoriin. Väestön ikääntyminen puolestaan vaikuttaa hyvin monella tavalla, esimerkiksi elintarvikkeiden jakelukanaviin, ravitsemukseen, makutottumuksiin ja pakkaamiseen. Jo ennen koronaa ruuan hankintaka-
Kasvistrendi sekä kestävyys ovat nousseet yhtä tärkeiksi trendeiksi terveyden ja hyvinvoinnin rinnalle.
v KULUTUSTRENDIT MUUTOKSESSA v
navat näyttivät muuttuvan: kivijalkakaupan suosio oli laskussa, verkkokaupan suosio oli kasvussa ja myös ravintoloiden suosio oli kasvussa. Korona-aikana Ruotsissakin ruuan verkkokaupan suosio suorastaan räjähti ja food service -sektori puolestaan jäi kärsijäksi, kun paikkoja jopa suljettiin tai ainakin niiden toimintaa rajoitettiin. Ruuan verkkokauppa tulee Johanssonin ennusteen mukaan entisestään lisääntymään Ruotsissa. Kasvuvaraa kyllä on, ja varmasti entistä useampi tulee huomaamaan internetin tarjoamat mahdollisuudet. - On myös mielenkiintoista nähdä, mikä tulee olemaan tilanne muutoin koronan jälkeen: missä asutaan, tehdään työtä ja ruokaillaan. Palaako ulkona syöminen ennalleen ja jatkuuko food service -sektorin kehitys siitä, missä se oli ennen koronaa. Juuri nyt on Johanssonin mukaan ravintolasektorista turha puhua, koska koronan vuoksi koko ala on niin pysähdyksissä.
Kestävyystrendi vahvistaa otettaan Eri ruoka-aineiden kulutuksessa kehitys on ollut Ruotsissa viime vuosina samansuuntaista kuin meillä eli lihankulutus on vähentynyt (pitkällä aikavälillä se on kasvanut) ja kasvisten ja vihannesten kulutus kasvanut. Leivässä ja viljatuotteissa kulutus on lyhyellä tähtäimellä vähentynyt, mutta pidemmällä aikavälillä taas kasvanut. Kalan kulutus on kasvanut. Maidon ja hapatettujen maitotuotteiden sekä voin kulutus on vähentynyt samoin kuin sokerin ja makeisten. Alkoholittomia juomia nautitaan entistä enemmän ja myös alkoholia nautitaan enemmän lukuun ottamatta nuorempaa ikäpolvea. - Viimeksi mainittu on kiinnostava asia tulevaisuutta ajatellen, sillä meillä on nuorisossa kasvava joukko, joka ei käytä lainkaan alkoholia, Johansson toteaa. Free from -tuotteet ovat Ruotsissa edelleen kasvava tuoteryhmä, samoin ns. ’hyvä-elämä’ -tuotteet (good living), puolivalmisteet sekä terveys ja hyvinvointituotteet. Näitäkin enemmän on kuitenkin kasvussa eläinten hyvinvoinnin arvostus sekä paikalliset tuotteet samoin kuin kestävyys ja ympäristöystävälliset tuotteet. Vaikka lihankulutus on Ruotsissa kasvanut vuosi vuodelta, on esiin noussut vastakkaisia trendejä, jotka ovat viime
Etätyö on lisääntynyt niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Ihmiset ovat huomanneet, että he voivat tehdä töitä kotoa käsin. Ainakin Ruotsissa pohditaan, tuleeko kaupungistuminen jatkumaan niin kovalla vauhdilla kuin on ennustettu. Enää ei näytä niin itsestään selvältä, että ’kaikki’ haluavat kaupunkeihin.
Erilaiset lihaa ja maitotuotteita korvaavat tuotteet kasvattavat suosiotaan Ruotsissa sellaisella vauhdilla, että Johanssonin ennustuksen mukaan ne ohittavat siipikarjan vuoteen 2025 ja muun lihan vuoteen 2030 mennessä.
vuosina vahvistuneet. Fleksaajat syövät vähemmän lihaa, vegaanit ja vegetaristit eivät syö lihaa lainkaan. Fleksaajia on Ulf Johanssonin mukaan jo noin neljäsosa ruotsalaisista. - Suurimmissa kaupungeissa on hyvin yleistä pitää yksi kasvisruokapäivä viikossa. Erityisesti nuoret naiset tekevät näin ja hyvin yleisesti myös muut kuluttajaryhmät Erilaiset lihaa ja maitotuotteita korvaavat tuotteet kasvattavat suosiotaan sellaisella vauhdilla, että Johanssonin ennustuksen mukaan ne ohittavat siipikarjan vuoteen 2025 ja muun lihan vuoteen 2030 mennessä. - Kestävyys ja yhteiskuntavastuu ovat kuluttajille jo lähes must-asioita, eli yri-
tyksille ne eivät enää ole pelkkiä kilpailukeinoja. Myös reilun kaupan tuotteet kasvattavat suosiotaan edelleen.
Tiede avuksi terveysruokiin Entä sitten terveys ja hyvinvointi? - 85 % ruotsalaisista uskoo, että ruoka voi ehkäistä sairauksia pitkällä tähtäimellä ja 75 % ostaa vihanneksia ja hedelmiä niiden myönteisten terveysvaikutusten vuoksi. Toisaalta 40 % kertoo, että söisi terveellisempää ruokaa, jos tietäisi mitä se on. Johanssonin mukaan jo lähes kolmannes ruotsalaisista on halukas tekemään DNA-testin optimoidakseen syömisensä. Toisaalta viidennes kansasta kuuluu kasvavaan, ns. ei-niin hyvinvoivaan joukkoon, jolla tähän ei ole mahdollisuutta. Ulf Johansson kuvaa uusia terveellisiä ruokia hyvin ’tiedesuuntautuneiksi’ eli näyttää siltä, että tiede on nyt otettu avuksi, kun puhutaan terveydestä ja hyvinvoinnista ruuissa. On DNA-räätälöityä ruokaa, ’sci-ruokaa’ sekä ’free-from&fullof ’ -pikaruokaa. Tarjolla on myös runsaasti esimerkiksi vegaanisia levitteitä, erilaisia uudenlaisia jauhoja (mm. banaanijauho), erilaisia kuplivia terveysjuomia ’bubbling bubbles’ tai hyönteisproteiinia, joka Johanssonin mukaan maistuu paremmalta kuin kuulostaa.
LEIPURI 2 / 2021
13
v KULUTUSTRENDIT MUUTOKSESSA v
Lähes kolmannes ruotsalaisista on halukas tekemään DNA-testin optimoidakseen syömisensä.
- Kauppaketjut toimivat eräänlaisina kuluttajien ’kouluttajina’. Kaupoissa on erilaisia tapahtumia, ne kouluttavat henkilökuntaansa, järjestävät koulutustapahtumia lapsille ja nuorille ja nostavat esiin terveellisiä tuotteita tai vaikkapa ’waste-free’ -tuotteita. Terveys ja hyvinvointitrendi on siis Ruotsissa edelleenkin vahva. Ulf Johanssonin mukaan ei kuitenkaan enää se kaikkein vahvin. Rinnalle ja ohikin ovat nousseet kasvistrendi sekä kestävyys. Kuitenkin niin, että terveys ja hyvinvointi ovat edelleenkin matkassa mukana.
Näin Suomessa Terveyssosiologian professori Piia Jallinoja Tampereen yliopistosta pohti esityksessään ruokaa, terveyttä ja kestävyyttä kulttuurin kehityskulujen, muoti-ilmiöiden ja tulevaisuuden kannalta. Mitä ruokasuhteellemme on tapahtunut, oli hänen ensimmäinen kysymyksensä. - Yksi iso ilmiö on valtava ruuan tarjonnan kasvu joka paikassa, annoskokojen kasvu ja valikoiman kasvu ja myös ruuan merkityksen kasvu arjessa ja juhlassa, hän kiteytti. Mielenkiintoista on seurata esimerkiksi maidon kehityskulkua, joka alkoi ns. tilamaidosta 50-luvulla ja eteni sitten 60- ja 70-luvuilla erilaisiksi maitolaaduiksi eli kevyt-, kulutus- ja rasvattomaksi maidoksi. Se tapahtui lähinnä terveysperustaisuuden eli rasvamäärän pohjalta. Nykyisin maito on entistä moniulotteisempi
14
LEIPURI 2 / 2021
tuote, jossa argumentteina ovat esimerkiksi energiamäärä, kalsiumpitoisuus, proteiinipitoisuus, yöunen parantaminen, vatsaystävällisyys, eläinystävällisyys, ympäristöystävällisyys ja lukemattomat muut seikat. Ja purkkeja maitohyllyssä on riittämiin. Ruoka hahmottuu mielissämme kahdeksi erilaiseksi asiaksi. Toisaalta se on ongelmavyyhti, joka pirstaloituu lukuisiin kysymyksiin, kuten terveellisyyteen, ruuan riskeihin, mainonnan vaikutuksiin, ympäristöön jne. Toisaalta ruoka on meille nautintoa, iloa, yhteisöllisyyttä eli positiivinen asia, jossa voimme ja haluamme tehdä vapaita valintoja (esteettinen ruoka). Näiden kahden välillä sitten tasapainoilemme. Jallinojan mukaan molemmista voidaan vetää myös ’ilmansuuntia’, jotka ääripäissään ovat vallitsevia ruokatrendejä. Esimerkiksi perinteisyys – uudet trendit, itse tehty – teollisesti valmistettu, helppous – vaivannäkö, halpa – luksus. Kaikilla näillä on oma houkuttelevuutensa. Ruokatrendejä ei siis ole vain yksi, vaan niitä on useita yhtä aikaa.
Kokemusasiantuntijoita mediassa Terveys ja ruoka ovat esillä myös mediassa. Piia Jallinojan mukaan on hämmästyttävää, miten esimerkiksi iltapäivälehtien lööpeissä terveyden ja ruuan yhteys tuodaan esiin nimenomaan ongelmaperspektiivissä. Samat teemat, kuten diabetes, vyötärölihavuus, alzheimer ja laihdutus toistuvat tasaisesti. Tätä aikaa kuvaavia
ovat myös ruokaan ja ruokavalioon liittyvät kohut julkisuudessa. - Kiinnostava ilmiö ovat ’julkkikset kokemusasiantuntijoina’. Jossakin vaiheessa näitä ’esimerkillisen laihduttajan tarinoita’ oli lehdissä paljon. Uudempi tyyppi ovat julkkisten terveys- ja paino-ongelmat, jotka toimivat reality-ohjelmien käyttövoimana. Mukaan on tullut myös uusia terveysvaikuttajia julkkiksina, jotka antavat ruokavalioneuvoja. He puhuvat ruokavalioiden ohella monesti myös muista asioista ja osaavat paljastaa yksityiselämänsä käännekohtia ja tunnekokemuksiaan uskottavalla tavalla (esim. Maria Nordin tai Olli Posti). Terveyskysymyksen rinnalla tulee Piian Jallinojan mukaan olemaan keskeistä ns. kasvis/lihakysymys. - Jännittävä juttu on, että 2010-luvuilla on ollut kaksi ruokavalioiden megatrendiä: hiilihydraattitietoiset ruokavaliot ja toisaalta kasvisruokavaliot. Eli samaan aikaan voi olla vallalla siis useampi, toisilleen osin jopa ristiriitainen trendi. Vähähiilihydraattinen ruokavalio tai karppaus oli vahvimmillaan vuonna 2012 ja on sen jälkeen laantunut, mutta se ei kuitenkaan ole katoamassa. Pikemminkin se on saanut uusia muotoja. Ruoka on Jallinojan mukaan ollut ympäristökysymys jo pitkään, sillä jo 60-luvulla tuotiin esiin ruokavalion ilmasto- ja ympäristökuormaa. Trendi on eri tavoin jatkunut tähän päivään asti. Nyt ollaan taas uudenlaisessa tilanteessa, kun ns. kasvisruokabuumi valtaa alaa. Esimerkiksi kasvipohjaisten juomien kysyntä on kasvanut samoin kuin fleksaajien ja kasvisruokavaliota noudattavien määrä. - Sosiologin näkökulmasta on erityisen kiinnostavaa lyhyessä ajassa tapahtunut muutos vegaanisen ruuan mielikuvissa. Se mikä aikaisemmin oli askeettista, tylsää, marginaalista ja epäterveellistä onkin yhtäkkiä trendikästä, herkullista, terveellistä, ekologista ja eettistä. - On mielenkiintoista nähdä, mitä jatkossa tapahtuu. Jatkaako vegaaninen ruoka voittokulkuaan, normalisoituuko se osaksi ruokavaliota vai tapahtuuko ns. lihan voitto. Lopuksi Piia Jallinoja muistuttaa, että suurin osa ihmisistä noudattaa kuitenkin edelleen ns. perusruokavaliota luottaen tuttuun ja hyväksi havaittuun. Muut ruokavaliot ovat vähemmistössä ainakin toistaiseksi.
v RUOKAHÄVIKKI v
Suomelle selkeät suuntaviivat ruokahävikin vähentämiseksi Kaikkien EU-jäsenmaiden on raportoitava hävikki- ja elintarvikejätemääriään EU:lle vuodesta 2020 eteenpäin. Lisäksi Suomi on sitoutunut puolittamaan ruokahävikin vuoteen 2030 mennessä. Meillä on nyt suunnitelma (tiekartta) hävikin vähentämiseksi, ensimmäisenä Euroopassa. TEKSTI Elina Matikainen
R
uokahävikin seurantatyötä jo pitkään tehnyt Luonnonvarakeskus (Luke) on koordinoinut työtä, jossa Suomeen on kehitetty kansallinen ruokahävikin seurantajärjestelmä. Tämä kansallinen ruokahävikkitiekartta on laadittu yhteistyössä elintarvikealan toimijoiden kanssa. Sen tavoitteena on vähentää ruokahävikkiä elintarvikeketjun kaikissa vaiheissa: alkutuotannossa, teollisuudessa, kaupoissa, ravitsemuspalveluissa ja kotitalouksissa. Tiekartan tarkoituksena on auttaa tunnistamaan keskeisiä ratkaisuja ruokahävikin vähentämiseksi, täsmentää ja konkretisoida niitä. tavoitteena on myös, että olemassa olevat hävikkiratkaisut tunnistetaan ja niitä seurataan osana tiekarttaa. Tiekartta tiivistää ruokahävikin vähentämiskeinot kuuteen keihäänkärkeen, joissa linjataan keinoja ruokahävikin vähentämiseksi Suomessa. Keihäänkärjissä korostuvat vapaaehtoiset ja lainsäädännölliset ohjauskeinot, koulutus ja tiedottaminen, teknologiat ja liiketoimintamallit, ympäristö- ja tuotemuotoilu, tutkimus sekä yhdessä tekeminen. Esimerkki vapaaehtoisista keinoista on materiaalitehokkuussitoumus. Sen tavoite on parantaa yritysten kannattavuutta ja pienentää ympäristövaikutuksia. Ruokahävikin vähentämisen tulisi olla esillä myös kouluissa, varhaiskasvatuksesta ja ala-asteelta lähtien. Teknologioista voidaan mainita vaikkapa satoennusteet, joita ravintolat ja kaupat voivat hyödyntää tilauksissaan tai hävikkiruoka-aplikaatiot mobiilissa. Myös pakkaukset vaikuttavat, esimerkiksi niiden koko ja uudelleen suljettavuus. Vastuullisuutta voi myös brändätä, jolloin ns. hävikkituotteet saadaan muutettua haluttaviksi. Myös tuotesijoittelulla kaupoissa on merkitystä. Niin
ikään vaikutusta on sosiaalisilla normeilla ja niiden muuttumisella, esimerkkinä ns. punalaputettujen tuotteiden muuttuminen halutummiksi. Nämä vain muutamia esimerkkejä. Tarkoitus on, että tiekarttaa päivittyy jatkuvasti. - Tavoitteena on, että alan toimijat ilmoittavat tiekarttasivustolle omissa organisaatioissaan toteuttavia ratkaisuja ruokahävikin vähentämiseksi. Näin lukuisista toimenpiteistä tehdään kaikille näkyviä, kertoo Luken tutkija Inkeri Riipi. Tätä varten on tulossa oma sähköpostiosoite, mutta alussa viestejä voi lähettää osoitteeseen inkeri.riipi@luke.fi. Hyvät käytännöt kootaan ja niiden perusteella toimijat näkevät mitä keinoja hävikin vähentämiseen on olemassa. Tiekartta-sivulle linkitetään ratkaisujen lisäksi tietoa tutkimushankkeista, kehitysprojekteista ja poliittisista linjauksista. Hyvien käytäntöjen toivotaan edistävän myös yritysten verkostoitumista. - Tiekartta ei ole vain lista yksittäisiä hävikkiratkaisuja, vaan ennen kaikkea tiekartan päämääränä on edistää tiivistä yhteistyötä alan toimijoiden välillä, täsmentää tutkija Hanna Hartikainen. Jatkossa tärkeä osa tiekarttaa on myös hävikkiratkaisuiden vaikuttavuuden arviointi. Näin voidaan todentaa, että toimenpiteillä on todella vaikutusta hävikin vähentämiseen. vaikuttavuutta tullaan arvioimaan Luken järjestämissä yhteisissä työpajoissa. Lisäksi ruokahävikin kokonaismäärää seurataan koko Suomen kattavalla ruokahävikin seurantajärjestelmällä. - Suomen tiekartta on
kansainvälisestikin hyvin ajankohtainen ja uraauurtava, sillä tiedossamme ei ole, että ihan yksityiskohtaisia hävikkitiekarttoja olisi vielä juurikaan julkaistu muualla maailmassa, erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri sanoo. Suomen ruokahävikin seurantatyö ja nyt valmistunut tiekartta ovat herättäneet suurta kiinnostusta myös EU:ssa ja sen jäsenmaissa. Myös niissä hävikki- ja elintarvikejätemääriään raportointi EU:lle tulee pakolliseksi vuodesta 2020 eteenpäin. Suomen toimenpiteitä onkin käyty esittelemässä EU:n komissiolle. Lukessa on työtä hävikkitutkimuksessa tehty jo vuodesta 2008 alkaen ja ensimmäisiä tuloksia saatiin vuosina 2012-13. Meillä ollaan asiassa pidemmällä kuin monessa muussa Euroopan maassa. YK:n kestävän kehityksen tavoitteena on puolittaa vähittäiskaupan ja kuluttajien ruokahävikki ja vähentää sen syntyä koko elintarvikeketjussa. Euroopan komission päätöksen (2019/1597, 2008/98/ EY) mukaan jäsenmaiden on raportoitava elintarvikejätteensä komissiolle vuodesta 2020 lähtien. Ruokahävikkitiekartta on osa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tehtävää työtä. Lisätietoja: luke.fi/ruokahavikkiseuranta/tiekartta/
LEIPURI 2 / 2021
15
v VTT - TUTKIMUS v
Millainen on pandemian jälkeinen arki? VTT tutki korona-ajan elämäntapaa ja kulutuskäyttäytymistä kolmen kuukauden ajan viime syksynä. Poikkeuksellinen aika on muovannut elämän kaikkia osa-alueita. Tutkimus hahmotti elämäntapojen erilaisia kehityskulkuja pandemian jälkeen. Tuloksia kerrottiin Valion ja VTT:n järjestämässä webinaarissa helmikuussa. TEKSTI Elina Matikainen
I
hmisten elämäntapa on muuttunut ainakin väliaikaisesti, ja myös merkkejä pidemmän aikavälin muutoksesta on. Esimerkiksi lisääntynyt etätyö, tiiviimpi yhdessäolo perheen kesken sekä terveyteen ja hyvinvointiin panostaminen olivat asioita, joita ihmiset halusivat jatkaa myös pandemian jälkeen, kertoo projektin vastaava tutkija Pauli Komonen VTT:ltä. Laadulliseen tutkimukseen osallistui
16
LEIPURI 2 / 2021
27 ihmistä ikäryhmässä 18-66. Osallistujat valittiin siten, että heidän sosioekonominen taustansa ja elämäntilanteensa olivat mahdollisimman monipuolisesti Suomen väestöä edustavia. Tutkimuksen tiedonkeruu tapahtui 17.9.2020 – 17.12.2020. Osallistujat kertoivat elämästään verkkopäiväkirjoissa ja chat-ryhmäkeskusteluissa. Tavoitteena oli saada mahdollisimman kokonaisvaltainen kuva kuluttajien elämäntavasta korona-aikana ja sen jälkeen Suomessa. Tiedonkeruussa keskityttiin viikoittain tiettyyn teemaan, joita osallistujat pohtivat heille esitettyjen kysymyksien pohjalta. Teemoja olivat mm. kuluttaminen, terveys ja hyvinvointi, arvot ja asenteet, ruoka, sosiaaliset suhteet, työ ja opiskelu, asuminen ja tulevaisuus.
Kuluttamisessa painottui harkinta Kuluttamisessa ovat painottuneet varovaisuus ja harkinta, ja ihmiset ovat panostaneet arjen perusasioihin. Tutkimuksen osallistujat kertoivat käyttäneensä selkeästi aiempaa vähemmän rahaa esimerkiksi ravintoloihin, vaatteisiin ja liikkumiseen, mutta menojen arvioitiin pysyneen suunnilleen ennallaan eli merkittäviä säästöjä ei ole kertynyt. Ruoka-
Ruoanlaitto kotona on lisääntynyt merkittävästi, mutta samalla ihmiset ovat havahtuneet siihen, kuinka paljon se vie aikaa.
kauppa on selvä voittaja, sillä kotitalouksien ruokakulut ovat kasvaneet. Monille ruokakauppakäynti kerran viikossa toi myös tervetullutta vaihtelua, Myös verkkokaupasta on hyvä kokemuksia, mutta sen sijaan ns. ajanvieteshoppailusta on ilo kadonnut. Koska korona-ajan elämä keskittyy kotiin, ihmiset kokivat, että kodista on tullut huomattavasti aiempaa tärkeämpi paikka. Se on tietynlainen ’turvasatama’. Kodin väljyyttä ja etäistä sijaintia arvostettiin eri tavalla kuin aiemmin. Aineistossa ei kuitenkaan näkynyt ns. maallemuuttotrendi. Asumiseen on myös panostettu esimerkiksi remontoimalla, ja kodin merkitys eräänlaisena arjen monitoimikeskuksena on vahvistunut. Toisaalta osalla ihmisistä on ollut vaikeuksia sopeutua kotikeskeiseen elämäntapaan. Yksinäisyyttä ovat kokeneet etenkin yksin asuvat. Ruoanlaitto kotona on lisääntynyt merkittävästi, mutta samalla ihmiset ovat havahtuneet siihen, kuinka paljon se vie aikaa. Arkea on helpotettu esimerkiksi päivittäistavaroiden ja ravintolaruoan kotiinkuljetuksella, mikä on ollut kuluttajille positiivinen kokemus. Moni on nyt havahtunut myös siihen,
v VTT - TUTKIMUS v
miten hyviä asioita työpaikka- ja kouluruokailu ovat. Niiden helppoutta ja monipuolisuutta kaivattiin. Ruoan paikallisuuden, terveellisyyden ja ympäristöystävällisyyden arvostus on lisääntynyt. Moni halusi tukea paikallisia tuottajia ja ravintoloita, vaikka se olisi muita vaihtoehtoja kalliimpaa.
Terveyteen panostaminen korostui Terveyden osalta korona-ajalla on ollut monia myönteisiä vaikutuksia. Useat tutkimuksen osallistujat kertoivat nukkuneensa paremmin, syöneensä terveellisemmin ja liikkuneensa enemmän. Osalla vastaajista tilanne oli johtanut passivoitumiseen, yksipuoliseen syömiseen ja epäsäännölliseen päivärytmiin. Monelle korona-aika on ollut eräänlainen herätys terveydelle ja hyvinvoinnille. Se on vaatinut uudenlaista yksilöllistä aloitteellisuutta oman elämän ohjaamisessa. Osallistujat uskoivat, että korona-aika tulee lisäämään ihmisten kykyä varautua kriiseihin, keskittyä elämän olennaisiin asioihin ja pitämään huolta terveydestään. Vaikka äkillinen siirtyminen etätyöhön ja opiskeluun on pakotanut ihmiset omaksumaan uusia työtapoja, se on kuitenkin ollut positiivinen kokemus. On syntynyt kokemus siitä, että muutokseen pystytään ja asioita voidaan hoitaa uudella tavalla. Etätyön lisääntyminen oli valtaosalle vastaajista tervetullut muutos, vaikka ihmiset tunnetasolla kaipaavatkin työyhteisöä. Toistaiseksi kotitoimistoihin on ’investoitu’ hyvin vähän.
Toisaalta esimerkiksi yksin asuvilla ja riskiryhmään kuuluvilla tilanne saattoi olla vaikeampi. Yhtenä suurimmista haasteista pidettiin sitä, jos perheenjäseniä asui ulkomailla. Myös uusiin ihmisiin tutustuminen koettiin aiempaa vaikeammaksi. Korona-aika on tehnyt omasta sosiaalisesta verkostosta näkyvän, kun ihmissuhteiden ylläpitoa on pitänyt ajatella uusin tavoin. Ihmisten perusarvot eivät ole muuttuneet, mutta jollakin tavalla poikkeusajan koettiin vahvistaneen perheeseen, yhteisöllisyyteen ja terveyteen liittyviä arvoja. Arvoista on tullut näkyviä, kun niiden mukaan eläminen ei ole olut mahdollista. Kun puhuttiin tulevaisuuteen liittyvistä asioista, nousivat myös ympäristölliset arvot vahvemmin esiin. Tulevaisuuteen suhtauduttiin varovaisen optimistisesti. Elämän ennakoitiin palaavan ennalleen korona-ajan jälkeen. Henkilökohtaiset haaveet ja suunnitelmat olivat maanläheisiä. Merkittävän monella etätyöskentely oli olennainen osa tulevaisuuden elämäntapaa.
Neljä elämäntapojen muutossuuntaa Tutkimuksen aineistosta tunnistettiin neljä elämäntapojen kehityskulkua, jotka antavat suuntaa pandemian jälkeiselle arjelle: • kotikeskeisen elämäntavan vahvistuminen • monipaikkainen työelämä • vuorovaikutuksen virtualisoituminen • matkailun, konserttien ja urheilutapah-
tumien kaltaisten sosiaalisten aistielämysten paluu. Elämän keskittyminen kotiin avaa uusia mahdollisuuksia esimerkiksi verkkokaupoille ja kuljetuspalveluille. Monipaikkainen työelämä ja vuorovaikutuksen virtualisoituminen muuttavat työmarkkinoita niin työntekijän kuin työnantajan näkökulmasta. Vaikka ihmiset kaipasivat ulkomaanmatkoja, niin monet ovat myös oivaltaneet, miten kiinnostavia kohteita Suomessa on. Etenkin nuoret olivat myös hyvin tietoisia matkailun ympäristövaikutuksista.
Korona-ajan keittiöissä arkiruokaa Vuonna 2020 moni suomalainen laittoi kotona ruokaa enemmän kuin koskaan. Valio.fissä muutos näkyi erityisesti maalis-toukokuussa, jolloin arkiruokasisältöjen kulutus kasvoi moninkertaisesti edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Koko vuoden kävijämäärät kehittyivät reippaalla kolmanneksella vuodesta 2019. Poikkeusvuosi sai Valion verkkosivujen kävijät palaamaan lapsuudesta tuttujen ruokien ääreen. Kysyttyjä olivat myös kotimaisista juureksista, marjoista ja sienistä valmistetut ruoat ja leivonnaiset sekä vinkit raaka-aineiden käyttöön. Poikkeusvuosi sai monet kokeilemaan uutta: eteläkorealaista dalgona-kahvia, syötävillä kukilla ja yrteillä koristeltua focacciaa ja ravintolatason illallista kotona. Myös leivonnan ensikertalaisia oli liikkeellä runsaasti.
Kriisi teki ihmissuhteista näkyviä Korona-aikana sosiaaliset verkostot ovat olleet koetuksella, kun ihmisten tapaaminen on ollut aiempaa vaikeampaa. Tutkimuksen osallistujat olivat pääosin luottavaisia omien ihmissuhteidensa kestävyyteen, vaikka yhteydenpito olisi vähentynyt tai siirtynyt digitaalisiin kanaviin. - Yksi kiinnostavimpia havaintoja oli se, että ihmiset saattoivat kokea korona-ajan vaikutuksen sosiaaliseen elämään jopa kokonaisuudessaan positiiviseksi, vaikka suuri osa yhteydenpidosta olisi siirtynyt verkkoon. Se kertoo myös siitä, että eri-ikäiset ihmiset ovat omaksuneet uusia viestintäkanavia nopeasti. Ihmiset myös kokivat, että yhteydenpitoon on tullut aiempaa välittävämpi sävy, Komonen kertoo.
Moni on nyt havahtunut myös siihen, miten hyviä asioita työpaikka- ja kouluruokailu ovat. Niiden helppoutta ja monipuolisuutta kaivattiin.
LEIPURI 2 / 2021
17
v TRENDIT v
Kuvio 1: Kuluttajien valinnoissa korostuvat tiedostava kuluttaminen sekä hyvinvointi.
TEKSTI Elina Matikainen KUVA K-ryhmä
Kotimaisuus, hyvinvointi ja vastuullisuus pinnalla kulutusvalinnoissa Molemmat isot kaupparyhmät, K- ja S-ryhmä, julkaisivat viime vuoden lopulla omat katsauksensa siitä, miltä näyttävät ruokamaailman trendit tänä vuonna. Koronan vaikutukset näkyvät ainakin kotimaisuuden ja omavaraisuuden arvostuksen kasvuna. Myös huoli omasta terveydestä on lisääntynyt. Lisäksi moni haluaa, että kulutusvalinnat kuormittaisivat yhä vähemmän ympäristöä.
K-ryhmän trendikatsaus 2021: Harkittu kuluttaminen suurin ruokailmiö K-ryhmä tutkii suomalaisten ostokäyttäytymistä Ruokailmiöt -kyselytutkimuksissa, joita on tehty jo vuodesta 2017. Loppuvuodesta 2020 julkaistun uusimman tutkimuksen mukaan poikkeusvuonna 2020 ruoanvalmistus kotona lisääntyi ja verkkokauppa kasvoi. Koronan myötä myös omasta terveydestä huolehtiminen lisääntyi. Koronavuosi opetti myös ymmärtämään, mikä merkitys on omavaraisuudella ja huoltovarmuudella. Kotimaisen ruuan ja lähiruuan arvostus kasvoivat. Online kyselynä toteutettuun tutkimukseen vas-
18
LEIPURI 2 / 2021
tasi 1151 aikuisväestöön kuuluvaa henkilöä eri puolilta Suomea. Vastaajat ilmoittivat tärkeimmäksi syyksi suosia suomalaista sen, että halutaan tukea suomalaista työtä. Lisäksi arvostetaan suomalaisten tuotteiden puhtautta, laatua, turvallisuutta ja luotettavuutta. Jo vuoden 2019 Ruokailmiöt-tutkimus nosti suurimmaksi ilmiöksi tiedostavan kuluttamisen. Tiedostava kuluttaminen jatkaa valtailmiönä edelleen, mutta jakautuu nyt harkittuun kuluttamiseen ja hyvän omantunnon valintoihin. Harkittu kuluttaminen heijastuu valintoihin peräti 38 prosentilla kuluttajista ja se on nyt suurin ruokailmiö. Tässä ryhmässä py-
ritään vähentämään ruokahävikkiä, lajittelemaan ja kierrättämään, suosimaan lähellä tuotettua ruokaa. Harkittu kuluttaminen liittyy koronavuoteen. Halutaan tehdä järkeviä valintoja ja tukea suomalaista tuotantoa sekä toisaalta pienentää ympäristön kuormittumista. Hyvän omantunnon valinnat korostuvat 22 prosentilla, ja tämän kuluttajaryhmän ennustetaan kasvavan merkittävästi tänä vuonna. Nämä kuluttajat nauttivat hyvästä ruuasta, mutta pyrkivät ostamaan eettisesti ja ekologisesti kestäviä tuotteita. Valinnoissa korostuu arjen helppous. - Hyvän omantunnon valintoja tekevä kuluttaja suosii mm. hävikkiraaka-aineista tehtyjä tuotteita ja tällä tuoteryhmällä on erittäin kovat kasvuodotukset tänä vuonna, toteaa kyselyn tuloksia avannut K-ryhmän päivittäistavaratoimialan asiakasnäkemysjohtaja Heidi Jungar.
Hyvinvointia tavoitellaan Lisäksi kuluttajien valinnoissa korostuu kokonaisvaltainen hyvinvointi; jopa
v TRENDIT v
37 % kuluttajista pyrkii valinnoillaan vaikuttaman oman mielen ja kehon hyvinvointiin. Ruokavalintojen lisäksi korostuvat riittävä uni sekä mielen hyvinvointi. Kolmas tänä vuonna eniten ostopäätöksiin vaikuttava tekijä on halu kehittyä ruuanlaittajana. Jopa kolmannes kuluttajista halua oppia uusia ruuanlaiton tekniikoita, joita poimitaan mm. verkosta sekä ammattilaisilta. Myös esimerkiksi erilaiset etniset tuotteet samoin kuin ravintolatason ratkaisut kiinnostavat. Täsmähyvinvointi on kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista irtaantunut ilmiö. Nämä kuluttajat eivät ole valinnoissaan aivan yhtä tiukkoja kuin kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin pyrkivät. Suuren kuluttajaryhmän muodostavat myös ne, jotka etsivät ruuasta elämyksiä ja estetiikkaa. Vaivattomuuteen nykyajan kuluttajat ovat jo tottuneet, mutta nyt uutena ryhmänä ovat supervaivattomuutta arvostavat kuluttajat, jotka etsivät uudenlaisia arkea helpottavia tuotteita ja palveluita, kuten nopeasti valmistettavia ruokia tai ruokaostoksia verkkokaupasta. Tutkimus paljastaa myös, että nykylas-
ten arkiruokamieltymykset ovat muutoksessa. Enää ei mennä nakki-muusi-linjalla, vaan lapsille erilaiset ruokaelämykset ovat arkipäivää. Tutkimuksen mukaan jopa 73 % lapsiperheistä tarjoaa lapsilleen uusia ja totutusta poikkeavia kokemuksia ruoan parissa, jotta heistä ei kasvaisi nirsoja aikuisia. Lapsiperheet ostavat esimerkiksi paljon sushia. Niinpä lapsille maistuvat yhä monipuolisemmat ja mausteisemmat ruuat. Premium-tuotteiden myyntikehitys näyttää hyvältä ainakin vuoden 2020 kysynnän valossa. Premium-tuotteet kehittyivät tuolloin paremmin kuin hintatietoiset-tuotteet. Myös kasvisbuumi jatkuu ja tuotevalikoima monipuolistuu ja laajenee. Leivän asema suomalaisessa ruokakulttuurissa on Heidi Jungarin mukaan vankka ja myös mielenkiintoinen, sillä esimerkiksi perinteinen ruisleipä on osoittautunut muuntautumiskykyiseksi. Siitä on tullut markkinoille uudenlaisia vaihtoehtoja, kuten ohut ohuen palaleipä, joka on noussut kuluttajien suosioon. Myös erilaiset premium-leivät kiinnostavat. Vuonna 2021 trendiostoskoriin kuuluu
seuraavia edelläkävijäkuluttajien listaamia raaka-aineita, tuotteita ja palveluita. Mitä ylempänä listalla maininta on, sitä useampi sen on maininnut: 1. Lähellä viimeistä käyttöpäivää olevat alennetut tuotteet 2. Pakkaamattomat tai mahdollisimman vähään pakkausmateriaaliin pakatut elintarvikkeet 3. Sushi 4. Kaurapohjaiset vaihtoehdot maitotuotteille 5. Ruoan ostaminen verkkokaupasta 6. Terveelliset valmisruoat 7. Helposti mukana kulkevat ja liikkeellä syötävät välipalat 8. Matalan hiilijalanjäljen tuotteet 9. Kotimainen superruoka 10. Inkivääri Lisäksi nousussa ovat runsasproteiiniset tuotteet, personoidut ruokakassit, hävikkiruoasta valmistetut tuotteet, tunnettujen tai suosikkiravintolan valmistamien annosten ostaminen kotiin ruokakaupasta sekä kasvisvalmisruoat.
S-ryhmän tilastot paljastavat kahdeksan ruokailmiötä Ruokakaupan trendejä ja suomalaisten mieltymyksiä havainnollistavat kahdeksan ajankohtaista ruokailmiötä, jotka nousevat esille S-ryhmän tekemästä katsauksesta. Tiedot perustuvat S-ruokakauppojen eli Prisman, S-marketin, Sale ja Alepa -myymälöiden sekä Food Market Herkku -ruokakauppojen ja ruoan verkkokaupan tilastoihin. Tiedot ovat ajanjaksolta 10/2019 - 10/2020. Koko Suomi leipoo. Innostus leipomiseen ja kotikokkaukseen on kasvava trendi. Eniten jauhoja suhteessa ostosten määrään ostetaan Itä-Suomessa Koillismaalla, Pohjois-Karjalassa ja Savossa), Näillä alueilla ostetaan myös keskimääräistä vähemmän valmisruokaa kaikista ostoksista. Peruna palaa ruokapöytiin. Korona-aika sai suomalaiset kokkaamaan kotona enemmän kuin vuosikymmeniin ja palautti myös perunan takaisin keittiöihin. Pohjanmaalla perunaa syödään erityisen paljon, sillä se kattaa yli 22 % hevi-osastoilta myydyistä kasviskiloista. Tuore kala kasvattaa rooliaan ruoka-
pöydässä. Tuoreen kalan myynti S-ryhmän ruokakaupoissa on kasvanut peräti 20 % viime vuoteen verrattuna. Kotimaiset järvikalat haastavat jo vähitellen kestosuosikki lohen asemaa. Muikku, silakka, kuha ja siika kasvattavat suosiotaan. Makuelämyksiä etsitään ravintoloiden rinnalla myös ruokakaupoista. Esimerkiksi sushin myynti kasvoi S-ryhmän ruokakaupoissa 10-kertaisesti vuonna 2020, ja ”sushiraja” kattaa käytännössä jo koko Suomen. Suomalainen juo sokeritonta. Sokerittomien juomien myynnin kasvussa on nähty merkittävä harppaus. Niitä ostetaan erityisesti suurissa asutuskeskuksissa. Alkoholittomien oluiden asema vahvistuu. Alkoholittomien oluiden osuus on noussut jo yli 2 %:iin oluiden kokonaismyynnistä S-ryhmän ruokakaupoissa ja niiden litramyynti on kolminkertaistunut vuodesta 2012. Vegaanisten tuotteiden suosio nousee. Erityisesti kasvipohjaiset ruokajuomat ovat lisänneet vahvasti suosiotaan. Tämä trendi on nähtävissä erityisesti pk-seudulla.
Suomalaiset maustavat entistä enemmän yrteillä. Valtakunnallisesti suosituimmat yrtit ovat tilli, basilika ja persilja. Kotimaisuus, hyvinvointi ja vastuullisuus ovat vahvistuvia valintakriteerejä ruokaostoksilla. Kehityksen taustalla ovat sekä pitkään vaikuttaneet muutosvoimat että lyhyen aikavälin tekijät, kuten korona-aika, joka on luonut kysyntää muun muassa kotikokkaukselle. Kotimaisuustrendin kehitys näkyy konkreettisesti Suomessa tuotettujen elintarvikkeiden suosiossa. Monille kotimaisuus merkitsee luotettavuutta, johon kiinnitetään nyt entistä enemmän huomiota niin tuotteen laadun kuin alkuperänkin osalta. Tämä kulkee käsi kädessä hyvinvointi- ja vastuullisuustrendin kanssa, sillä kuluttajat haluavat tehdä entistä tietoisempia valintoja itsensä ja ympäristön puolesta Vastuullisuusnäkökulma liittyy myyntitilastojen valossa erityisesti ruokaostosten ympäristövaikutukseen. Tästä esimerkkinä on vegaanisten tuotteiden menekin lisääntyminen ja kalan syönnin vahva kasvu. LEIPURI 2 / 2021
19
v TALOUS v
Yrityksen kannattaa suojata immateriaalioikeutensa IPR on lyhenne sanoista intellectual property rights eli immateriaalioikeudet. Ne ovat aineettomia oikeuksia, eli omistusoikeuksia yrityksen omaan osaamiseen ja ideoihin. Niiden suojaaminen on nykyisin yhä tärkeämpää yritysten menestyksen kannalta. Rautaisannoksen IPR:stä osana liiketoimintaa antoi patenttitoimisto Boco IP:n toimitusjohtaja Karri Leskinen viime vuoden lopulla pidetyssä webinaarissa. TEKSTI Elina Matikainen
Patentointi on yleistynyt elintarviketeollisuudessa esimerkiksi kauratuotteiden kehittämisen myötä.
I
nnovaatiot ovat voima, joilla yritykset kasvavat ja menestyvät. Karri Leskisen mukaan Suomi on hyvin innovatiivinen maa, meillä on innovaatiomyönteinen ympäristö ja osaavat ihmiset. Paistattelimme pitkään innovaatioiden edelläkävijänä, mutta emme enää viime vuosina. Vuodesta 2012 lähtien on yritysten tutkimus- ja kehittämismenojen määrä maassamme ollut selkeästi laskussa. Tämä on huolestuttava kehitys etenkin siinä mielessä, että kilpailijamaissamme nämä menot ovat olleet kasvukäyrällä. Maailma on Leskisen mukaan muut-
20
LEIPURI 2 / 2021
tunut myös siltä osin, mihin yritysten varallisuus on tänä päivänä sitoutunut. Aikaisemmin se oli kiinni lähinnä koneissa, laitteissa ja kiinteistöissä. - Nykyisin yhä suurempi osa yritysten varallisuudesta on ns. aineetonta, arviolta jo lähes 85 %. Se tarkoittaa varallisuutta, joka liittyy brändipääomaan, tietotaitoon sekä teknologiaosaamiseen eli patenttien kautta tunnistettavaan osaamiseen, ihmisiin, tietokoneohjelmiin, jakelutekniikkaan ja niin edelleen. Samalla kun aineettoman pääoman (IP) arvo ja merkitys yritysten menestys-
tekijänä on kasvanut, yritykset joutuvat yhä enemmän miettimään sitä, miten ne pystyvät suojaamaan aineettoman varallisuutensa kilpailulta. Globaaleilla markkinoilla innovaatioiden suojaustarve tulee lisääntymään entisestään. Mitä riskejä immateriaalioikeuksien suojaamattomuuteen sitten voi liittyä? - Esimerkiksi kopiointiriski ja sekä toimintavapauteen liittyvä loukkausriski. Etenkin resurssien puutteessa ne voivat pahimmillaan johtaa koko liiketoiminnan lopettamisen, Karri Leskinen vastaa.
Suojauksen muodot Tärkeimpiä ja tunnetuimpia immateriaalioikeuksien suojauksen muotoja ovat patentti, tavaramerkki, mallisuojaus sekä hyödyllisyysmalli.
v TALOUS v
Patenttia voi hakea, kun on kehitetty teknologinen ratkaisu (menetelmä, tuote tai laite) jollekin teknologiselle ongelmalle. Patentilla suojataan siis teknologiaa. Patentin saaminen edellyttää muun muassa, että keksintö on absoluuttisesti ja maailmanlaajuisesti uusi. Lisäksi patentoitavan keksinnön tulee erota olennaisesti aiemmin tunnetuista ratkaisuista eli olla keksinnöllinen ja keksinnön on oltava teollisesti käyttökelpoinen. Patentti on yksinoikeus, jonka perusteella voi kieltää muilta keksinnön kaupallisen hyväksikäytön 20 vuodeksi. Tavaramerkillä suojataan brändiä (sanat, logot, sloganit, kuviomerkit, värit jne.). Se on tunnusmerkki, joka erottaa yrityksen tarjoamat tuotteet ja palvelut muiden yritysten vastaavista. Tavaramerkki toimii siis markkinoilla erottamisvälineenä. Mallisuojaus koske muotoilua. Muotoilu suojataan rekisteröimällä malli, jolloin mallioikeuden hakija saa vahvistettua itselleen yksinoikeuden muotoilemiinsa tuotteisiin. Neljäs suojamuoto on hyödyllisyysmalli, joka ei liity malleihin, vaan muistuttaa enemmän patenttia. Sillä voidaan suojata tuotteita ja laitteita, mutta ei menetelmiä. Sen saa patenttia nopeammin, mutta sen suoja-aika on korkeintaan kymmenen vuotta eli se on patenttia lyhyempi. Hyödyllisyysmallin voi saada vain sellaiseen keksintöön, joka on uusi ja keksinnöllinen (eroaa selvästi aiemmin tunnetuista ratkaisuista). Suojauksista löytyy tietoa esimerkiksi Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) verkkosivuilta. Apuna voi käyttää hyväksi myös IPR-palveluntarjoajia, joita löytyy Suomesta useita.
Myös elintarvikkeita suojataan Ruokaan liittyvien aineettomien oikeuksien ja keksintöjen suojausta koskevat samat periaatteet kuin muitakin aloja. Mikäli esimerkiksi elintarvikkeen tai raaka-aineen valmistusmenetelmä tai koostumus on kilpailutekijä tai muutoin ainutlaatuinen, se kannattaa suojata patentilla tai muulla immateriaalioikeussuojalla. Mikäli ei halua tehdä suojausta, voi kyseisen asian pitää liikesalaisuutena, joka ei sinällään vaadi muuta kuin salassapitoa. Ellei salassapito onnistu, ei suojaa käytännössä juuri ole.
Keksintö voi liittyä menetelmän, laitteen tai tuotteen lisäksi uuteen käyttöön eli jotain tunnettua tuotetta käytetään uudessa yhteydessä ja tähän liittyy jotain keksinnöllistä (esim. jokin kemiallinen yhdiste ollut ennen öljyn lisäaine ja nyt keksitään, että toimii rikkaruohojen estämisessä, jolloin tämän aineen käyttö rikkaruohojen estoaineena voidaan patentoida.) Mikäli esimerkiksi brändin rakentamiseen on käytetty aikaa ja resursseja, on Karri Leskisen mukaan suorastaan tyhmää jättää se suojaamatta tavaramerkillä. Brändin tietynlainen ’omiminen’ omalla, hieman samankaltaisella brändinimellä ei ole harvinaista Suomessakaan. Suojaamatonta brändiä on jonkun toisen varsin helppo käyttää hyväkseen. Kun aineettoman pääoman (IP) arvo ja merkitys yritysten menestystekijänä on kasvanut, yritykset joutuvat yhä enemmän miettimään sitä, miten ne pystyvät suojaamaan aineettoman varallisuutensa kilpailulta, toteaa Karri Leskinen.
Karri Leskisen mukaan patentointi on yleistynyt elintarviketeollisuudessa etenkin erilaisten funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämisen myötä. Myös kauraan ja kasviproteiineihin liittyvien patenttihakemusten määrä on viime vuosina lisääntynyt. Näin pyritään suojaamaan näiden tuotteiden valmistusprosesseja sekä uusia koostumuksia. Patentoidaan siis uudenlaista valmistusteknologiaa tai uudenlaisia tuotteita. Uusi menetelmä voi liittyä esimerkiksi - kustannussäästöihin (esim. tehokkaampi prosessi: kuluttaa vähemmän raaka-aineita tai energiaa, tai vain nopeampi) - saadaan uusia ominaisuuksia tuotteeseen - valmistetaan kokonaan uutta tuotetta Mutta keksintö voi liittyä myös uuteen (elintarvike)tuotteeseen, jossa keksintönä voi olla esim. - parempi säilyvyys - erilainen (fyysinen)rakenne (voi vaikuttaa pakattavuuteen, suutuntumaan tai mihin vaan) - funktionaalisen komponentin lisäys tai muulla tavalla uusi komponenttien yhdistelmä, jolla joku keksinnöllinen yhteisvaikutus
Suojaaminen liittyy menestykseen Pelkästään omien oikeuksien suojaaminen ei riitä, vaan vähintään yhtä tärkeää on oman toimintavapauden varmistaminen. Tämä tarkoittaa sen varmistamista, ettei loukkaa muiden oikeuksia. Näiden IPR-riskien haltuunotto tarkoittaa mm. sitä, että on seurattava jatkuvasti kilpailijoita. Lisäksi voi teettää erillisen toimintavapausselvityksen ja ottaa jopa IPR-vakuutuksen, joita eräät vakuutusyhtiöt myöntävät. Toimintavapausselvityksiä tehdään esimerkiksi PRH:ssa, mutta myös patenttitoimistot tarjoavat tällaista palvelua. Kun ei loukkaa kenenkään muun voimassa olevaa patenttia tai hyödyllisyysmallia, säästää vaivaa ja rahaa. Toimintavapausselvityksen voi teettää koskemaan myös Eurooppaa ja USA:ta. Eurooppapatenttien osalta selvitys koskee EPC-maita eli 38:aa Euroopan patenttijärjestelmään kuuluvaa valtiota, mutta tämä tutkimus ei kata automaattisesti näissä maissa jätettyjä kansallisia patentteja. Kannattaa muistaa myös, että samalla tavoin kuin immateriaalioikeuksien suojaaminen, on myös omien oikeuksien valvominen yrityksen omissa käsissä. Kukaan ei tee sitä yrityksen puolesta. - Yritykset joutuvat itse valvomaan ja puuttumaan mahdollisiin loukkaustapauksiin. Karri Leskinen huomauttaa, että kyky suojata innovaatioita on yksi tärkeimmistä yrityksen menestystä ennustavista kriteereistä. Tekesin vuonna 2016 tekemän tutkimuksen perusteella se oli neljän LEIPURI 2 / 2021
21
v TALOUS v
tärkeimmän kriteerin joukossa. Samoin sekä kotimaisissa että eurooppalaisissa tutkimuksissa on todettu, että IP-strategialla ja erityisesti eri suojausmenetelmien kattavalla hyödyntämisellä on suuri vaikutus innovatiivisten pk-yritysten kasvuun. - IP-oikeuksilla tulee panostaa innovaatioista saatavien tuottojen suojaamiseen, toteaa Leskinen, mutta jatkaa, että yritykset, jotka tehokkaimmin pystyvät hyödyntämään aineettomia oikeuksia monipuolisesti osana liiketoimintastrategiaansa, ovat tulevaisuuden menestyjiä. - Se tarkoittaa nimenomaan sitä, että IP-oikeuksia käytetään moninaisesti. Ei ainoastaan kieltävästi, vaan esimerkiksi lisenssituloja hyödyntäen tai yhteistyössä muiden yritysten kanssa ns. patenttipooleissa. Viimeksi mainitussa on mahdollista jakaa omaa teknologiaa muiden käyttöön ja saada sitä vastaan muiden kehittämää teknologiaa oman yrityksen käyttöön. Niin ikään yliopistojen kanssa on mahdollista tehdä yhteistyötä siten, että jaetaan omaa osaamista yliopistojen kanssa ja saadaan niiden tutkimukset mukaan omien liiketoimintojen kehittämiseen.
Lisää luomua tarjolle
Case Rolls-Royce Yksi kuuluisimmista tavaramerkkitapauksista on ns. Rolls-Royce -case, joka opettaa, että yrityskaupoissa on oltava tarkkana siinä, kenelle tavaramerkkioikeudet kuuluvat. Britannialainen Vickers-yhtiöt pani kuuluisia luksusautoja valmistavan Rolls-Royce Motor Cars Ltd -yhtiön myyntiin 90-luvun lopulla. Kilpailevat ostajat olivat saksalaiset autojätit VW ja BMV, joista VW teki huutokaupassa paremman tarjouksen (430 miljoonaa puntaa). Se voitti huutokaupan eli sai näin Rolls Roycen tuotantokapasiteetin, muotoilun ja tuotantotilat. BMW oli kuitenkin selvittänyt, että Rolls-Royce -tavaramerkki ei kuulunut Vickersille, vaan lentokonemoottoreita valmistavalle Rolls-Royce Plc:lle, joka ei kuulunut kauppaan. BMW teki Rolls-Royce Plc:n kanssa lisenssisopimuksen (40 miljoonaa puntaa), joka kattoi Rolls-Royce ja RR-merkkien käytön autoissa. Näin se saattoi kieltää muita käyttämästä näitä merkkejä autojen myynnissä ja markkinoinnissa. Vaikka VW todellisuudessa tavoitteli Rolls-Royce-tavaramerkkiä, se ei ollut ennen kaupantekoa selvittänyt, kenelle tavaramerkkioikeudet kuuluivat. Siten VW:llä ei ollut kaupasta sellaista hyötyä, kuin oli ajateltu. Koska VW:llä oli riittävästi autotehtaita ennestään, se vuokrasi Rolls-Roycen tuotantolaitokset BMW:lle. BMW valmisti Rolls-Royce-autoja niissä, kunnes rakensi oman tehtaansa tätä varten. Vuonna 2005 Rolls-Roycet alkoivat tulla tästä BMW:n uudesta tehtaasta ja myös täysin yhtiön omalla teknologialla. VW joutui siis hiljaisesti hyväksymään virheensä, mutta loppujen lopuksi se kuitenkin sai balsamia haavoilleen. Kaupassa se oli saanut myös Bentley-autot ja -tuotemerkin. Niinpä VW lähti kehittämään Bentleytä luksusautoksi. Nyt voidaan sanoa, että VW selviytyi kaupasta vähintään kuivin jaloin, sillä Bentleystä on tullut sen huomassa halutuin luksusautomerkki samalla kun Rolls-Roycen viehätys on hiljalleen himmentynyt. Niinpä tänä päivänä on vaikea sanoa, kuka kaupassa lopulta oli voittaja ja kuka häviäjä.
22
LEIPURI 2 / 2021
Luomubuumi-hankkeen alussa tehdyn luomubarometrin mukaan kuluttajat toivovat laajempia valikoimia leivästä ja muista viljatuotteista. Hankkeessa kehiteltiin myös tuotekonsepteja leipomotuotteista, joilla voisi olla markkinapotentiaalia. TEKSTI Maarit Mäki, Luonnonvarakeskus, Luomubuumi-hanke
L
uomubuumi-hanke on valtakunnallinen yhteistyöhanke, jota rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 – 2020. Hanketta toteuttavat Luonnonvarakeskus, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Luomuinstituutti. Hankkeen tavoitteena on edistää luomutuotteiden ja -luonnontuotteiden kysyntää ja tarjontaa sekä rohkaista uusia yrittäjiä näkemään luomun kasvavan kysynnän liiketoimintamahdollisuudet. Markkinoinnin ja tuotekehityksen tueksi on tuotettu tietoa luomuun liittyvästä tutkimuksesta, markkinapotentiaalista ja -aukoista, verkostoiduttu eri puolilla Suomea järjestetyissä työpajoissa ja kehitetty luomutuotekonsepteja, joiden avulla havainnollistetaan uusia luomutuotteita. Kasvava luomukysyntä tarjoaa paljon uusia mahdollisuuksia pienille elintarvikealan toimijoille. Kaupan arvion mukaan luomumarkkina voidaan lähivuosina vähintään kaksinkertaistaa. Suomalaista noin puolet käyttää luomutuotteita vähintään kerran kuukaudessa, reilu neljännes kuluttajista ostaa vähintään kerran viikossa. Uusien tuotteiden avulla saadaan luomuelintarvikkeiden käyttöä lisättyä ja sitä kautta luomutuotannon kannattavuutta parannettua.
v LUOMU v
<< Ohrarieska kuuluu pohjoissuomalaiseen leipäperinteeseen ja selvityksen mukaan se on yksi niistä tuotteista, joilla voisi olla potentiaalia myös luomuna. < Juureen leivotulla luomumaalaisleivällä voisi olla kysyntää.
Hankkeen alussa Pro Luomu ry kartoitti luomutuotteiden markkinapotentiaalia päivittäistavarakaupassa. Luomutuotteiden kasvupotentiaali perustuu siihen, että luomutuotteiden käyttäjäkunta laajenee ja luomuostot kasvavat, luomuvalikoimat laajenevat ja tarjolla on myös edullisia perustuotteita. Luomubarometrin mukaan toiseksi eniten kuluttajat toivovat laajempia valikoimia leivästä ja muista viljatuotteista lihan jälkeen. Valtakunnallisten luomuleipien lanseeraukset ovat osoittautuneet haasteellisiksi ja leipämarkkina on muuttumassa muun muassa kaupassa tapahtuvan leivonnan lisääntyessä. Kaupan edustajien näkemys oli, että parhaiten tilaa olisi paikallisille leiville, joissa on mahdollista yhdistää tuoreus ja omaleimaisuus. (Pro Luomu ry 2019) Luomun tuoma lisäarvo vaihtelee eri tuoteryhmissä ja se pienenee tuotteen jalostusasteen kasvaessa. Luomutuotteen menestymistä markkinoilla edesauttaa se, että se yhdistää useita kulutustrendejä, jolloin se kiinnostaa myös niitä kuluttajia, joille luomu ei ole tärkein ostokriteeri. Trendien lisäksi tuotteen tarina kiinnostaa ja sillä voidaan erilaistaa. Tulevaisuuden ruokatrendeissä korostuvat sekä oma että ympäristön hyvinvointi, elämykset ja arjen helppous. Huoli ympäristöstä on lisääntyneen tiedon ja keskustelun myötä kasvanut ja se on vahvistanut vastuullisuustrendiä. Paikallisuus, halu suosia kotimaisia ja lähellä tuotettuja tuotteita ovat myös osa vastuullisuustrendiä. (Pro Luomu ry 2019)
Uusia tuoteideoita Luomussa ei sallita kaikkia leipomoissa käytettäviä paranteita. Kotimaisesta viljasta valmistettuja luomujauhoja ja luomussa sallittuja paranteita sisältäviä luomujauhoseoksia on kuitenkin saa-
tavilla. Askorbiinihappoa (E300) on lisätty valmiiksi moniin luomujauhoihin. Luomuvehnägluteenia käytetään markkinoilla olevissa sämpylöissä nostamaan proteiinitasoa. Raskia tai esitaikinaa käyttämällä voidaan korvata emulgointiaineita, joita on saatavana myös kasvipohjaisena, kuten luomusoijalesitiiniä. Lesitiini E322 lasketaan maatalousperäiseksi aineeksi, joten sen määrä lasketaan mukaan 95 %:iin maatalousperäisistä raaka-aineista ja sen on oltava luonnonmukaisesti tuotettua. Emulgointiaineita voidaan korvata kananmunalla tai munankeltuaisella (Nuora ym. 2013) Luomubuumi-hankkeen tavoitteena on houkutella yrittäjiä valmistamaan luomuelintarvikkeita ideoimalla tuotekonsepteja. Luonnonvarakeskuksen kehittämät luomutuotekonseptit perustuvat Pro Luomu ry:n markkinapotentiaaliselvitykseen, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin kauppahyllytarkasteluun sekä hankkeen työpajoissa yrityksiltä saatuihin toiveisiin. Tuoteideoita on haettu myös mm. internetistä, kauppojen tarjonnasta sekä kansainvälisiltä messuilta. Työpajat toteutettiin yhteistyössä alueellisten ja valtakunnallisten hankkeiden kuten MarketWise-hankkeen kanssa. Työpajoissa oli mukana mm. kaksi leipomoa, jotka valmistavat paikallisia leipätuotteita. Työpajojen tärkeänä antina pidettiin vuorovaikutusta muiden alan toimijoiden kanssa, samalla kun saatiin tietoa markkina-aukoista ja uusista koti- ja ulkomaisista tuoteideoista. Tuotekonseptit ovat sivun mittaisia tiivistelmiä, joissa on kerrottu taustaa tuoteideoille, kuten pääasialliset kohderyhmät ja tuoteideaa tukevat kuluttajatrendit. Tuotteiden mahdolliset reseptit, valmistusperiaatteet ja pakkaukset on kuvattu lyhyesti. Konseptien tarkoituksena ei ole tarjota yksityiskohtaista tietoa tuotekehitystä varten tai valmiita reseptejä, vaan niissä esitetään esimerkkejä tuotteista, joilla selvitysten perusteella voisi olla markkinapotentiaalia. Leipätuotekonsepteiksi kehitettiin luomukakko, luomuohrarieska, luomumaalaisleipä sekä luomukarpalomyslileipä, joilla kuvattiin paikallisia leipätuotteita. Luomukakko on satakuntalaiseen perinteeseen liittyvä leipä, ohrarieska kuuluu pohjoissuomalaiseen leipäperinteeseen, luomumaalaisleipä on hapanjuurella leivottu leipä ja luomukarpalomyslileipä voisi olla kotimainen vaihtoehto ns. myslileiville. Siemenillä, marjoilla, juureksilla tai muilla luomuun sopivilla lisäkkeillä saadaan leipiin tuotua uusia makuja. Tuotekonseptit tullaan julkaisemaan Luomuinstituutin Luomubuumi-hankkeen sivuilla. Lisätietoja löytyy Luomubuumi-hankkeen verkkosivuilta osoitteesta https://luomuinstituutti.fi/tutkimus/elintarvikkeet-hankkeet/luomubuumi/ Viitteet: Nuora, M., Pöytäniemi, E., Harjula, M., Marin, P., Arolaakso, A. ja Manner, H. 2013. Luomujatkojalostajan opas. Saatavissa: https://luomutietopankki.fi/ wp-content/uploads/sites/4/2013/04/Luomujatkojalostusopas_Nuora_2013.pdf Pro Luomu ry. 2019. Luomutuotteiden mahdollisuudet ja markkina-aukot kaupan valikoimassa. Saatavissa: https://luomuinstituutti.fi/wp-content/uploads/2019/04/raportti-proluomu_valmis.pdf
LEIPURI 2 / 2021
23
v LEIPURIN OY:N TRAINEE-OHJELMA v
TEKSTI Elina Matikainen KUVA Leipurin Oy
Leipurin Oy:n trainee-ohjelma
hyvässä vauhdissa Uutta raikasta tuulta taloon, apukäsiä kiireisiin sekä hyödyllistä työkokemusta nuorille osaajille oli pääajatuksina, kun Leipurin Oy:ssä tämän vuoden alusta päätettiin lähteä toteuttamaan uutta trainee-ohjelmaa. Nyt talossa on kolme harjoittelijaa, jotka ahkeroivat digimarkkinoinnissa, koeleipomossa sekä johdon ja liiketoiminnan kehittämisessä.
T
Taloon saatiin uutta raikasta osaamista ja apua käytännön tekemisessä ja samalla voimme nostaa profiiliamme. Opiskelijat puolestaan saavat kiinnostavaa työkokemusta alalta kansainvälisessä yrityksessä ja toivottavasti hyvän kokemuksen työelämästä.
24
LEIPURI 2 / 2021
rainee-ohjelman aloittaminen Leipurin Oy:ssä oli oikeastaan useamman tekijän summa, vaikka jo jonkin aikaa olikin mietitty, miten taloon saataisiin uutta raikasta osaamista ja myös apukäsiä talon monipuolisiin toimintoihin ja tehtäviin muutoin kuin perinteisillä rekrytoinneilla. - Ajattelimme, myös, että nimenomaan nyt korona-aika olisi hyvä hetki aktivoida ja työllistä nuoria, toteaa ideoinnissa mukana ollut Leipurin Oy:n markkinointijohtaja Mika Coles. Niin ikään haluttiin hänen mukaansa lisätä Leipurin Oy:n houkuttelevuutta hyvänä työnantajana. Apukäsille oli alkanut olla enemmän ja enemmän tarvetta etenkin digitaalisessa markkinoinnissa, joka on Colesin omaa vastuualuetta. Yhä isompi osa asiakkaista hakee tietoa verkosta ja käyttää verkkokauppaa. Myös kotisivujen ja sosiaalisen median käyttö lisääntyy koko ajan. Talossa viime syksynä aloittaneella toimitusjohtaja Heli Arantolalla oli trainee- eli harjoittelijaohjelmista hyviä kokemuksia ennestään, joten sitä päätettiin testata ja etsiä Mika Colesin tiimiin digimarkkinointiin harjoittelija. Aika nopeasti huomattiin, että myös koeleipomossa olisi paljon sopivaa tekemistä harjoittelijalle. Kolmas eli management trainee otettiin hallinnon puolelle, toimitusjohtajan rinnalle tehtävään, joka keskittyi johdon ja liiketoiminnan kehittämiseen. Ensisijaisesti paikkoihin haettiin henkilöitä, jotka olivat opintojensa loppuvaiheessa ja joilla oli kiinnostusta elintarvi-
ke- ja leipomoalaan. Lisäksi harjoittelijoilla piti olla oikea asenne. - Päätimme hakea harjoittelijat omien kanaviemme kautta. Ellei se olisi onnistunut, olisimme turvautuneet ulkopuoliseen apuun. Käytimme sosiaalista mediaa, kotisivujamme ja viestitimme oppilaitoksille ja muille yhteistyöverkostoillemme asiasta, kertoo Coles, jonka mukaan hakuprosessi onnistui tällä tavoin erinomaisesti. Erityisesti LinkedIn osoittautui tehokkaaksi kanavaksi tässä kohdassa.
Paljon hyviä hakijoita Hakijoita oli runsaasti, peräti pari kolmekymmentä jokaiseen tarjolla olevaan pestiin. Hyviä tarjokkaita oli paljon ja valinnat tehtiin etähaastattelujen jälkeen. Trainee-ohjelmaan valitut Sofia Ratinen, Heidi Tuominen ja Ella Oksala aloittivat Leipurin Oy:ssä tämän vuoden tammikuun alussa. - Olemme halunneet itse panostaa aikaa trainee-ohjelman suunnitteluun ja rekrytointiin. Jokaiselle on laadittu esimerkiksi oma perehdyttämisohjelma ja sparraamme harjoittelijoita mielellään muutoinkin, kertoo Mika Coles. - Hyöty on ajateltu kaksisuuntaiseksi. Taloon saatiin uutta raikasta osaamista ja apua käytännön tekemisessä ja samalla voimme nostaa profiiliamme. Opiskelijat puolestaan saavat kiinnostavaa työkokemusta alalta kansainvälisessä yrityksessä ja toivottavasti hyvän kokemuksen työelämästä. Muutaman viikon jälkeen voin sanoa, että homma on lähtenyt liikkeelle
v LEIPURIN OY:N TRAINEE-OHJELMA v
todella hienosti ja harjoittelijamme ovat hypänneet määrätietoisesti uusiin haasteisiin ja tehtäviin. Colesin mukaan harjoittelijoiden pesti kestää heillä kaksitoista kuukautta eli vuoden. Tässä ajassa he ehtivät päästä kunnolla sisälle sekä työtehtäviinsä että taloon. Ehkä tulevaisuuden suunnitelmatkin selkenevät tänä aikana. Mahdotonta ei ole, että harjoittelupaikasta voisi aueta pysyväkin työpaikka. - Harjoittelijoissa voisi olla ideaa myös leipomoille ja konditorioille yrittäjän avuksi muuhunkin kuin varsinaiseen tuotantoon. Vaikkapa markkinointiin, johon kiireisillä yrittäjillä voi jäädä niukasti aikaa. Sovellettavissa on varmasti eri pituisia harjoittelujaksoja, Mika Coles miettii. - Kannattaa kuitenkin hakea harjoittelijaa kohdennetusti, aika tarkasti määriteltyyn tehtävään. Lisäksi on oltava valmis panostamaan itse ainakin alussa omaa aikaansa ja muistettava, että harjoittelijalle on maksettava myös palkkaa liittojen suositusten mukaisesti.
Hyvät harjoittelupaikat kiven alla Leipurin Oy:n traineet Sofia Ratinen, Heidi Tuominen ja Ella Oksala olivat haastatteluhetkellä helmikuun alussa kaikki hyvällä mielellä siitä, että hyvä harjoittelupaikka oli löytynyt. Paikoista on heidän mukaansa kova kilpailu aina, korona-ajasta puhumattakaan. Nyt, noin kuukauden kokemuksen jälkeen kaikki kolme olivat hyvin tyytyväisiä. Traineet oli otettu hyvin vastaan ja työnkuva oli jokaisella odotettu ja mieleinen. Myös heidän oma asenteensa tuntui olevan kohdallaan. Digimarkkinoinnin harjoittelijaksi valittu Heidi Tuominen, 28, kertoo opiskelevansa Laurean ammattikorkeakoulussa Espoossa tradenomiksi pääaineinaan markkinointi ja myynti. Opinnoissa on menossa viimeinen vuosi ja tavoitteena valmistua tämän vuoden syksyllä. Leipurin Oy:n trainee-paikka osui silmään LinkedInistä ja tarkemman tutkimisen jälkeen työtehtävät osoittautuivat digimarkkinointiin liittyviksi eli juuri mieleisiksi. Käytännössä hänen kädenjälkensä näkyy mm. Leipurin Oy:n somekanavilla ja verkkokaupassa. - Opintoihini sisältyi jonkin verran digimarkkinointia, mutta jo nyt olen oppinut valtavasti lisää. Saan käyttää luovuuttani ja
Sofia Ratinen (vas.), Heidi Tuominen ja Ella Oksala alittivat Leipurin Oy:ssä harjoittelijoina vuoden alussa. Tähän asti kokemukset ovat olleet hyvin myönteiset niin heillä kuin työnantajallakin.
osaamiseeni myös uskotaan. Fiilis on kaikin puolin erinomainen, Heidi hehkuttaa.
Paikka tuntui näköalapaikalta Aalto yliopiston kauppakorkeakoulussa kuudetta vuottaan opiskeleva management trainee Ella Oksala, 25, kertoo, että gradu on työn alla ja valmistuminen häämöttää tänä vuonna. Opintojen kanditutkinnon hän teki markkinoinnista, maisterivaiheen opinnot keskittyvät management and international business -aihepiiriin. - Kun huomasin tämän paikan sosiaalisesta mediasta, en voinut olla hakematta, vaikka graduni olikin vielä kesken. Elintarvikeala kiinnosti ja paikka tuntui näköalapaikalta. Ilokseni minut valittiin, sillä työ on juuri sitä mitä olen opiskellut ja nyt pääsen toteuttamaan oppeja käytännössä, Ella kertoo silminnähden innostuneena. Hän iloitsee monipuolisista työtehtävistä, annetusta vastuusta ja siitä, että on päässyt toimitusjohtajan ”apukätenä” mukaan erilaisiin projekteihin mm. vastuullisuuteen ja strategiaan liittyen. Se ei ole kaikissa harjoittelupaikoissa itsestään selvää.
Koeleipomossa käytännön leipomista Sofia Ratinen, 19, puolestaan kertoo valmistuneensa Vammalan ammattikoulusta leipuri-kondiittoriksi viime keväänä. Viime vuonna hän osallistui myös Leipuriliiton Rinkeli GP-kilpailuihin ja kävi työssäoppimassa Espanjassa kuukauden ajan. Valmistumisen jälkeen opinnot jat-
kuivat vielä yhdellä tutkinnon osalla, joka oli huippuosaajana toimiminen. Tämä osio valmensi osallistumaan leipuri-sarjassa viime vuoden Euro Skillseihin, jotka peruttiin. Nyt Sofian tähtäimessä ovat ensi vuonna Shanghaissa pidettävät ammattitaidon MM kilpailut eli World Skills. Hän on hakenut suorittamaan myös leipurin ammattitutkintoa. Käytännön leipominen on siis Sofian ’juttu’ ja sitä hän saa nyt tehdä Leipurin Oy:n koeleipomossa Kimmo Virtasen ja Tarja Sjöfeltin kanssa. Leipurin Oy:n harjoittelijan paikasta hän kuuli valmentajaltaan, joka oli kannustanut hakemaan. - Tämä on kyllä ihan unelmapaikka juuri valmistuneelle opiskelijalle niin työtehtävien kuin ohjaajienkin osalta, hän toteaa tyytyväisenä. Työhän kuuluvat koeleipomon moninaiset tehtävät, kuten esimerkiksi koeleivonnat, tuotekehitys ja webinaarijärjestelyt. Kaiken kaikkiaan Leipurin Oy:n traineet tuntuvat olevan harjoittelupaikkoihinsa niin tyytyväisiä, etteivät ainakaan tässä vaiheessa löydä kuin myönteistä sanottavaa. Ainoa haittapuoli tuntuu olevan korona, joka on estänyt mm. henkilökohtaisia tapaamisia uusien työkavereiden kanssa. Muutoin on pärjätty hyvin, Sofia, Heidi ja Ella kertovat, vaikka töiden aloittaminen poikkeusaikana jännittikin. Kuluva vuosi näyttää siis näille kolmelle nuorelle osaajalle mieluisalta traineen-pestissä. Mahdoton ajatus kenellekään heistä ei myöskään olisi jatkaa talossa sen jälkeenkin. Siihen on kuitenkin vielä aikaa ja matkaa, joten ei mennä vielä tässä vaiheessa asioiden edelle.
LEIPURI 2 / 2021
25
v TUOTETIEDON HALLINTA v
Tuotetiedon hallinnan merkitys kasvaa tulevaisuudessa Myynnin ja markkinoinnin siirtyminen yhä enemmän verkkoon on herättänyt yritykset huomaamaan myös hyvän tuotetiedon hallinnan merkityksen. TEKSTI Elina Matikainen
J
opa 84 % yrityksistä pitää keskitettyä tuotetiedonhallintaa kriittisenä tulevaisuuden menestystekijänä. Toisaalta vain 11 % on erittäin tyytyväisiä yrityksensä tuotetiedon hallintaan ja lähes puolet on tyytymättömiä. Muun muassa tämä kävi ilmi Canter Oy:n teettämästä tutkimuksesta, jonka tuloksia käytiin läpi webinaarissa tammikuun lopussa. Vastauksia oli saatu 106 yritykseltä. Tutkimuksen toteutti Tutkimustoimisto Vastakaiku Oy. Maailmalla tuotetiedon hallinnan järjestelmien kysyntä on ollut kasvussa jo vuosia, mutta Suomessa markkinat ovat lähteneet kasvuun etenkin vuodesta 2016 lähtien, kertoi Minna Andersson Canter Oy:n myynnistä ja markkinoinnista. Juuri nyt kasvua vauhdittaa verkkokaupan voimakas kasvu ja yli päänsä myynnin digitalisoituminen. Taustalla tärkeä tekijä on hyvälaatuinen data, johon puolestaan tuotetiedon hallinnan järjestelmät (product information management PIM) vastaavat. Canterin teettämään tutkimukseen vastanneet 106 yritystä edustivat pääosin vähittäiskauppaa, tukkukauppaa ja valmistavaa teollisuutta. 7 % yrityksistä edusti jotakin muuta toimialaa. Hieman
26
LEIPURI 2 / 2021
yli puolella näistä yrityksistä oli käytössä keskitetty tuotetiedon hallintajärjestelmä. Mielenkiintoista oli, että kautta linjan kaikki yritykset arvoivat digitaalisten kanavien myynnin tuplaantuvan lähimmän kahden vuoden aikana. Ns. kolmannen osapuolen markkinapaikkaa pitää kiinnostavana 35 % vastaajista, kun taas 36 % ei pidä sitä soveltuvana omalle liiketoiminnalleen. Valtaosalla yrityksistä on myös selkeä käsitys siitä, miten suuri merkitys tuotetiedolla on asiakkaan ostopäätöksissä. 76 % pitää merkitystä suurena ja peräti 87 % pitää tuotetietojen rikastamista merkittävänä erottautumistekijänä digikanavissa. Minna Anderssonin mukaan ehjä tuotekokemus on olennainen asia koko asiakaspolun ajan, sillä se vaikuttaa merkittävästi asiakaskokemukseen ja samalla ostopäätökseen. Yhtenäisyys syntyy helpommin, jos tuotetietoa hallinnoidaan yhdestä paikasta. Tällöin tuotteista on mahdollista kommunikoida yhdenmukaisesti yrityksen kaikissa eri kanavissa. Mikäli tuotetiedot ovat yrityksessä pirstaleisina ja hajanaisina, on niiden hakeminen ja ylläpitäminen hankalaa ja sekavaa. Lisäksi se vaatii paljon manuaalista työtä. Jos tiedon hallinnointi yrityksessä on hajanaista ja epäyhtenäistä, vaatii työtä, että data saadaan järjestykseen yhteen ja samaan järjestelmään. Vaikka työ tuntuisi ylivoimaiselta, se onnistuu, jos liikkeelle lähdetään selvittämällä, missä yrityksessä mennään ja asetetaan kehittämistavoitteet asteittain. Pala palalta kokonaisuus alkaa rakentua valmiiksi ja samalla tiedostetaan yhä paremmin sen tarjoamat hyödyt. Toi-
miva järjestelmä tukee liiketoimintaa, lisää tiedon hyödyntämisen tehokkuutta, vähentää virheitä ja säästää työaikaa. Kun kaikki tärkeä tieto on yhdessä paikassa, on myös päivittäminen järjestelmällistä ja helppoa. Tuotetiedon hallinnan järjestelmä linkittyy tyypillisesti yrityksen muihin järjestelmiin sekä usein myös yrityksen ulkopuolisiin järjestelmiin, esimerkiksi kauppakumppanien järjestelmiin. On siis tärkeää, että nämä järjestelmät keskustelevat keskenään. Siksi erilaisten integraatioiden merkitys tulee jatkossa vain kasvamaan. Tuotetiedon hallinnassa korostuu siis jatkossa helppous kerätä tietoa eri lähteistä ja hyödyntää sitä eri tavoilla ja eri kanavissa, kuten vaikkapa verkkokaupassa, tarjouksissa, hinnastoissa, yrityksen kotisivuilla. Tämä kannattaa ottaa huomioon, jo siinä vaiheessa, kun tuotetiedon hallinnan mallia aletaan suunnitella ja rakentaa yrityksessä. Kun tieto on yhden kerran tallennettu oikealla tavalla, se on hyvin laajasti hyödynnettävissä. Tuotetiedon hallinnan järjestelmiä on tarjolla erilaisia. Kun hankintaa lähetään miettimään, tarvitaan selkeä käsitys yrityksen nykytilasta. Tulee ymmärtää, missä mennään ja myös se, mitä halutaan saada aikaiseksi. Tietoa erilaisista järjestelmistä saa esimerkiksi järjestelmätoimittajilta. Ellei ole varma niiden neutraaliudesta, voi käyttää puolueetonta konsulttia, joka tekee määrittelyt yrityksen tarpeiden pohjalta ja kilpailuttaa järjestelmät. On hyvä valita omalle yritykselle kulttuurisesti sopiva järjestelmätoimittaja. Pienelle asiakkaalle iso toimittaja voi olla ”liian” iso, jolloin yhteistyö ja keskusteluyhteys ei toimi. Asiakaan pitää olla houkutteleva myös toimittajan näkökulmasta, neuvoo Canter Oy:n toimitusjohtaja Patrik Palaz. Lisäksi kannattaa selvittää, onko toimittajalla näyttöä oman toimialan järjestelmätoimituksista ja siitä, miten ne ovat onnistuneet. Canter on tuotetiedonhallintaan ja julkaisuautomaation ratkaisuihin erikoistunut teknologiayritys, joka Taitounited Oy:n kanssa on rakentanut myös Leipuriliiton jäsenpalvelunaan tarjoaman Leiko-järjestelmän. Myös Leikossa oikeiden ja ajantasaisten tuotetietojen tarjoaminen leipomo- ja konditoriayrityksille on keskeistä. Nämä tiedot vievät Leikoon yhteistyöyritykset eli raaka-ainetoimittajat, joita ilman palvelu ei olisi mahdollinen.
K OLU MN I
EU:n uusi terveysohjelma edistää kansalaisten terveyttä Komissio on esitellyt uuden terveysohjelmansa EU4Healthin vastauksena koronaviruspandemiaan. Kunnianhimoisen ohjelman suuruus on EU:n seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä jopa 5,1 miljardia euroa. Pitkällä tähtäimellä kyse ei ole kuitenkaan pelkästään pandemioiden torjunnasta, vaan keskeisemmän eurooppalaisen roolin muodostamisesta kansalaisten terveyden suojelussa. Isompi rooli EU:lle terveysasioissa on jo pitkään ollut tarpeen. On totta, että terveydenhuollon järjestäminen on pääasiassa kansallisessa toimivallassa eli jäsenmaiden itsensä päätettävissä, mutta tosiasiassa EU:n perussopimukset antavat EU:lle ison vastuun kansalaisten terveyden suojelusta ja turvaamisesta. Usein kyse on nimenomaan yli rajojen tarttuvista tartuntataudeista, mutta myös terveydestä laajemminkin. Nyt olisikin tärkeää, että globaalit terveyskysymykset saisivat vihdoin ansaitsemansa kokoisen roolin EU-politiikassa. EU4Healthin tarkoitus on rakentaa joustavia terveydenhuoltojärjestelmiä muun muassa ehkäisemällä tauteja ja edistämällä terveyttä ikääntyvässä väestössä sekä parantamalla heikossa asemassa olevien ryhmien pääsyä terveydenhoitoon, ja näin vähentää terveyseroja. Ohjelma parantaa EU:n valmiutta reagoida vakaviin rajat ylittäviin terveysuhkiin, kuten nykyiseen covid-19-kriisiin, luomalla lääkintätarvikevarannot kriisejä varten ja lisäämällä muuta rajat ylittävää yhteistyötä esimerkiksi eurooppalaisten osaamisverkostojen avulla. EU4Health lisää tukea terveyden edistämiseen, terveydenhuoltojärjestelmien tasa-arvoistamiseen ja tautien ehkäisyyn sekä digitaalisia välineitä ja palveluita terveydenhuoltoon esimerkiksi edistämällä eurooppalaisen terveysdata-avaruuden perustamista. Komissio tehostaa ja laajentaa terveysalan kiireellisiin painopisteisiin liittyvää työtä. Tämä tarkoittaa useiden aloitteiden
Sirpa Pietikäinen europarlamentaarikko sirpa.pietikainen@ep.europa.eu
edistämistä: harvinaisten sairauksien eurooppalaisia osaamisverkostoja, syövän torjuntaa, mikrobilääkeresistenttien tulehdusten vähentämistä, joka liittyy myös covid-19-tautiin, ja globaaleja terveysuhkia ja -haasteita koskevaa kansainvälistä yhteistyötä. Erityisesti työ mikrobilääke- eli antibioottiresistenssiä vastaan on tärkeää. Pelkästään Euroopassa noin 33 000 ihmistä vuodessa kuolee infektioihin, joihin antibiootit eivät enää tehoa. On
myös arvioitu, että mikrobilääkeresistenssi maksaa EU:lle vuosittain 1,5 miljardia euroa terveydenhuollon kustannuksina ja tuottavuuden menetyksinä. Olisi järkevää pohtia myös eurooppalaisten ravitsemussuositusten yhdistämistä EU4Health-ohjelmaan. Yhteisiä eurooppalaisia suosituksia ollaan nyt puuhaamassa, koska ei ole mitään syytä sille, että suositukset suuresti poikkeavat toisistaan eri jäsenmaissa. Suositukset tulee laatia tiede edellä ja niitä voi pohjata Maailman terveysjärjestön jo olemassa oleviin suosituksiin. Yhteiseurooppalaiset suositukset kuitenkin puuttuvat toistaiseksi, vaikka niiden olemassaololla pystyttäisiin edistämään kaikkien eurooppalaisten terveyttä heidän arjessaan. Myös työterveys luonnollisesti kuuluu terveysohjelmaan. EU4Healthia tehdään yhteistyössä useiden EU-ohjelmien ja -virastojen kanssa, näistä yhtenä Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston kanssa. Terveysohjelmassa etsitään yhteistyömahdollisuuksia Euroopan sosiaalirahaston kanssa kaikkien EU:ssa työskentelevien ihmisten terveyden suojelemiseen. Työterveyden puolella pääpainon pitäisi olla työperäisten terveysriskien vähentämisessä, kuten terveydelle vaarallisten aineiden vähentämisessä ja kieltämisessä työpaikoilla. Lisäksi työterveyteen täytyy kuulua myös mielenterveys, jossa työpaikoilla ja koko yhteiskunnassa tullaan näkemään vielä pitkään koronapandemian jälkimaininkeja.
LEIPURI 2 / 2021
27
v LEIPÄTIEDOTUS v
Koronapandemia muutti leivän myyntikanavia TEKSTI Terhi Virtanen, Leipätiedotus ry
Leipätiedotus ry:n mukaan suomalaiset söivät kotimaista pehmeää ruokaleipää vuonna 2020 edellisten vuosien tapaan, keskimäärin noin 33,5 kg/hlö. Tämä vastaa 3 leipäviipaletta päivässä. Vaikka syödyn leivän määrä pysyi viime vuonna ennallaan ja jopa kasvoi hieman, vaikutti koronatilanne merkittävästi leivän hankintakanaviin.
Täysjyväiset kaura- ja ruisleipä maistuvat suomalaisille molemmat ja niillä on tutkitusti runsaasti terveysvaikutuksia. Kuva Leipätiedotus ry.
K
oska suomalaiset työskentelivät ja viettivät viime vuonna paljon aikaa kotona ja ulkona syöminen väheni merkittävästi, siirtyi myös leivän syönti koteihin. Koronatilanteen vuoksi koulu- ja henkilöstöravintoloihin, kahviloihin ja ravintoloihin toimitettiin viime vuonna leipää huomattavasti aiempaa vähemmän ja leivän ostokanavana painottui entistä enemmän vähittäiskauppa. Myös ruoan, ja sen myötä leivän, verkkokauppa kasvoi ennätyksellistä vauhtia, kun osa kuluttajista siirtyi tilaamaan ruokaa verkosta. Edelliseen vuoteen verrattuna kotimaiset leipätoimitukset suurkeittiöpuolelle vähenivät jopa reilun neljänneksen (26 %). Tämä käy ilmi Leipätiedotus ry:n ylläpitämästä kotimaisten leipomotuotteiden myyntitilastosta. Kotimaisen pehmeän leivän kulutus ei kuitenkaan viime vuonna vähentynyt. Kotimaisten leipäostosten määrä vähittäiskaupassa kasvoi 3,6 miljoona kiloa,
28
LEIPURI 2 / 2021
saman verran kuin vastaavien leipätoimitusten määrä suurkeittiöpuolella laski. Vaikka suurkeittiöiden leipätoimitukset näyttävätkin siirtyneen vähittäiskaupan puolelle eikä leipätoimitusten kokonaismäärässä ole tapahtunut muutosta, on syytä muistaa, että kaikki suurkeittiöpuolen leipomotoimijat eivät ole pystyneet siirtämään toimituksiaan vähittäiskauppaan tai vähittäiskaupan verkkomyyntiin. Vaikka leivän toimitusten kokonaiskilomääristä ei ole tapahtunut muutosta, on sen myyntikanavan painottuminen entistä vahvemmin vähittäiskauppaan jakanut toimijat voittajiin ja häviäjiin. Osa leipomoista on onnistunut nostamaan vähittäiskaupan toimitusten määrää samalla kun toimitukset suurkeittiöihin romahtivat. Osalla yrityksistä oli jo valmiiksi vahva vähittäiskaupan toimitusketju ja tilanteen muutos vain lisäsi vähittäiskaupan kysyntää. Valitettavasti löytyy myös toimijoita, joiden pääasiallinen toimiala on
ollut suurkeittiösektori eikä vähittäiskaupan puolelta ole löytynyt vallitsevassa tilanteessa korvaavaa myyntikanavaa. Myös näkyvyys verkkokaupan valikoimassa on ollut joillekin toimijoille haastavaa saavuttaa eikä verkkokaupan yllättävän nopeaan kasvuun ehditty kaikkialla reagoida riittävän nopeasti.
Ruisleipä pitää pintansa ruokapöydässä Vaikka leivän ostokanavat korona-aikana muuttuivat, leivän laadussa ei tapahtunut muutosta: vaalean ja tumman leivän suhde säilyi aikaisempien vuosien tasolla. Terveellinen ja trendikäs kaura on nostanut suosiotaan myös leipävalikoimassa, mutta ruisleipä pitää edelleen sisukkaasti pintansa suomalaisten ruokapöydissä. Suomalaisen syömästä kotimaisesta pehmeästä ruokaleivästä ruisleipää on lähes puolet, reilut 15 kg, ja vaaleaa leipää 18 kg. Tämä käy ilmi Leipätiedotus ry:n ylläpitämästä leipomotuotteiden toimitustilastosta. Tilastossa ei ole huomioitu näkkileipää, hapankorppuja eikä muita kuivaleipätuotteita. Myöskään ulkomailta tuotua ruokaleipää tilastossa ei ole mukana. Viimeisten vuosikymmenten aikana suomalaiset ovat syöneet enemmän vaaleaa kuin tummaa ruokaleipää (kuvio 1). Myynnissä on kuitenkin tapahtunut siirtymää leipomotuoteryhmien sisällä, sillä tumman ruokaleivän suosio on noussut. Vielä 90-luvun puolivälissä tumman leivän osuus kotimaisen leivän kulutuksesta oli kolmannes. Vuosituhannen vaihteessa sen osuus kasvoi vaalean leivän kulutuksen säilyessä entisellä tasollaan. Kun karppaus vielä 2010-luvun alussa vähensi vaalean leivän menekkiä, nousi tumman leivän osuus puoleen kotimaisten leipien myynnissä vuonna 2015. Aiemmin vaalea leipä oli pitkälti vehnäleipää, joka tosin grahamjauhoista leivottuna on kuitupitoista ja terveellistä. Vielä 90-luvulla tässä tuoteryhmässä oli paljon valkoisesta puhdistetusta vehnäjauhosta valmistettuja tuotteita, mutta nykyisin yhä enemmän kaupan hyllyillä on täysjyväisiä kuitupitoisia, jopa runsaskuituisia, vaaleita leipiä. 2010-luvun lopulla leivontateknologian kehittyessä tuoteryhmään on tullut täysjyväkaurasta leivottuja 100 % kauraleipiä, joiden terveysvaikutukset ovat kiistämättömiä. Kauraleivän kulutuksen kasvun selitys löytyy mark-
v LEIPÄTIEDOTUS v
kinoiden kasvaneesta kauraleipien tarjonnasta ja kauran sopivuudesta moneen ruokavalioon. Kaura on luontaisesti gluteeniton vilja ja moni vatsaoireista kärsivä kokee sen sopivan ruokavalioonsa. Kauran tunnetut terveysvaikutukset, kuten kaurakuidun (beta-glukaani) kolesterolia alentava vaikutus, ovat lisänneet sen suosiota. Ajatus vaalean leivän epäterveellisyydestä onkin virheellinen ja täysjyväisillä tummilla ruisleivillä ja vaaleilla täysjyväisillä kaura-, vehnä- ja sekaleivillä on paikkansa terveellisessä ruokavaliossa. Kauraleipien vahva kasvu markkinoilla on nostanut vaalean leivän suosion jälleen tumman leivän edelle. Tumman leivän kulutus on kuitenkin ollut tasaista ja ruisleivän voi todeta säilyttävän asemansa suomalaisten ruokapöydissä vuosikymmenestä toiseen. Tumman leivän suosiota selittää mm. täysjyväisen rukiisen leivän todetut terveysvaikutukset. Tutkimusten mukaan täysjyväruis antaa suojaa muun muassa sydän- ja verisuonitauteja sekä hormonivälitteisiä syöpiä vastaan. Täysjyväviljojen on todettu pienentävän merkittävästi riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin ja suolistosyöpään.
Kotimaista kahvileipää ja konditoriatuotteita kaksi kertaa viikossa Koronapandemian aiheuttama muutos näkyy vielä ruokaleipääkin vahvemmin kotimaisen kahvileivän ja konditoriatuotteiden toimituksissa. Vaikka yhteiskunnan hankalat ajat, kriisit ja laskusuhdanteet näkyvät usein herkkujen kulutuksen kasvuna väestön ruokailutottumuksissa, kävi viime vuonna toisin. Tästä voisi päätellä, että suomalaiseen kahvileipäkulttuuriin kuuluvat vahvasti sosiaaliset tilanteet ja yhdessä herkuttelu, niin kotona, kahviloissa kuin työpaikoillakin. Kun isojen juhlien järjestämistä rajoitettiin eikä läheisten ja tuttavien kutsumista koteihin suositeltu, väheni kakkujen, kahvileivän ja konditoriatuotteiden myynti niin vähittäiskaupassa kuin konditorioissa. Myös asiointikertojen määrä kaupoissa väheni ihmisten noudattaessa suosituksia ja sen myötä heräteostosten, joihin myös moni kakkupala, leivos ja pulla kuuluvat, määrä väheni. Kun kahviloiden asiakasmääriä rajoi-
kuvio 1: Kotimaisen tuoreleivän toimitukset 1994-2019.
tettiin ja osa kahviloista joutui sulkemaan ovensa vähäisten asiakasmäärien takia, myynti väheni kahvila- ja ravintolasektorilla. Osansa tähän toivat tapaamisrajoitukset, kun ystäviä ja tuttavia ei enää tavattu juhlissa, kaupungilla tai kahviloissa. Eikä sovi unohtaa työpaikkojen kokoustarjoiluja sekä perjantaipullia. Harvempi varmasti tarjoilee itselleen Teams -kokouksessa kokouskahveja kakkupalalla tai kokouspullalla. Eikä työkavereiden kanssa kokoonnuta kahvitunnilla kotikoneiden ääreen vaihtamaan kuulumisia ja syömään työkaverin vuorollaan tuomia leipomoherkkuja, kuten aiemmin tapana oli. Leipätiedotus ry:n ylläpitämän leipomotuotteiden toimitustilaston mukaan vuonna 2020 kotimaisten kahvileipien ja konditoriatuotteiden toimitukset vähenivät vähittäiskauppaan ja suurkeittiösektorille yhteensä noin 9 % edelliseen vuoteen verrattuna. Määrällisesti tämä tarkoittaa tuoteryhmässä vajaan kolmen miljoonan kilon laskua toimitusmäärissä. Toki myös konditoriatuotteiden valmistajien ja kahvileivän leipojien välillä oli viime vuonna eroja. Osalla toimipaikat ovat sijainneet asuinalueilla tai työpaikka-alueilla, joilta ei siirrytty etätyöhön. Ja näin asiakasvirrat ovat edelleen löytäneet ostoksille. Päinvastaisessa tilanteessa toimijan tilanne saattaakin sitten olla hyvin tukala, jos toimipisteet sijaitsevat tyhjentyneissä kauppakeskuksissa tai etätöiden takia hiljentyneillä toimistoalueilla eikä vähittäiskaupankaan kautta ole löytynyt pelastavaa myyntikanavaa. Leipätiedotuksen toimitustilaston mu-
kaan suomalainen söi viime vuonna kotimaista kahvileipää ja konditoriatuotteita noin 5,2 kg / hlö, joka on puolisen kiloa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Viikkotasolla kotimaisella leipomotuotteella herkuteltiin siis pari kertaa viikossa. Tilastot eivät sisällä pikkuleipiä eivätkä keksejä.
Ruokaisia tuotteita heräteostoksina ja evääksi Koska ihmisten liikkumista kauppakeskuksissa ja kaupoissa kehotettiin viime vuonna rajoittamaan, ruokaisien tuotteiden ostokset vähenivät niin vähittäiskaupoissa kuin kahviloissakin. Monesti evääksi ostettavien ja heräteostoksina tehtävien, nopeasti syötävien ruokaisien tuotteiden ostot vähenivät, kun ihmiset olivat aiempaa enemmän kotona ja käyntimäärät kauppoihin vähenivät. Ruokaisiin tuotteisiin katsotaan kuuluvan mm. karjalanpiirakat ja riisipiirakat, pikku pitsat, pasteijat, lihapiirakat, croisantit ja täytetyt patongit, leivät ja sämpylät. Leipätiedotuksen toimitustilastojen mukaan toimitukset vähittäiskauppoihin laskivat vuonna 2020 edelliseen vuoteen verrattuna kotimaisten ruokaisien tuotteiden osalta reilu 3 % ja suurkeittiöpuolelta jopa 21 %. Keskimäärin lasku oli noin 8 %, mikä tarkoittaa hiukan yli 2 miljoonan kilon tiputusta ruokaisien tuotteiden myynnissä. Lähde: Leipätiedotus ry:n Leipomotuotteiden toimitustilastot
LEIPURI 2 / 2021
29
In memoriam jatkuvana prosessina, minkä myötä yritys saavuttikin markkinajohtajan aseman eräissä tuoteryhmissä. Kaitsu oli myös järjestöihminen, joka teki mittavan uran Leipuriliiton paikallisyhdistyksissä, valtuuskunnassa ja hallituksessa. Hän toimi Suomen Leipuriliiton puheenjohtajana vuosina 1998-2003 ollen samalla viimeinen esimieheni. Siinäkin roolissa hän oli kannustava, oikeudenmukainen ja rehti, jonka vahvaan selkänojaan oli hyvä turvata. Kaitsu esiintyi aina moitteettomasti, ollen ulkoasultaan ja käytökseltään huoliteltu, tip-top herrasmies. Siksipä hän oli myös menestyvä ja pitkäaikainen paikallispoliitikko, jonka osaamiselle oli kysyntää, etenkin elinkeinopolitiikan saralla. Kaj Boström toimi Leipuriliiton puheenjohtajana vuosina 1998-2003. Kuva on Leipuriliiton 100-vuotisjuhlakokouksesta vuonna 2000.
Kaj Boström on poissa Suomen Leipuriliiton entinen puheenjohtaja ja kunniajäsen Kaj Boström kuoli 28.1.2021 74-vuotiaana. Hänet tunnettiin ja tunnustettiin laajasti sympaattisena, empaattisena, osaavana, yhteistyökykyisenä ja ammattitaitoisena yritysjohtajana. Hän oli joukkuepelaaja, joka tuli erinomaisesti toimeen kaikkien kanssa. Hänellä oli lämpimät ja läheiset suhteet pohjoismaisten kollegojensa kanssa kuten myös oman liittomme laajan jäsenistön kanssa. Henkilökuntaansa ja perhettään Kaitsu arvosti suuresti ottamalla heitä mukaan matkoille ja erilaisiin alan koulutustapahtumiin. Näinhän viisas päällikkö kauaskatsoisesti tekee. Erityisesti omien tyttäriensä sisään ajaminen on ollut mestarisuoritus, minkä voimme kaikki tänä päivänä todeta. Hän oli innovaattori ja kehittäjä, minkä seurauksena Oy E. Boström Ab:stä kasvoi melko nopeiden ja jatkuvien laajennusten myötä moderni ja tehokas yritys, joka menestyi myös vientisektorilla. Tuotantoteknologiaa ja uutuuksia kehiteltiin
Monessa muussakin hän ehti olla mukana. Ravit ja hevoset kiinnostivat ja mm. omat suomenhevosjuoksijat Grim ja Pommi toivat jännitystä leipomon ulkopuoliseen elämään. Erityisen innokas ja taitava hän oli ampumisen ja metsästyksen saralla, josta muistona ovat kotona lukuisat täytetyt karhut. Lähimetsästystä hän harrasti valiotasoisten suomenajokoiriensa kanssa usein Kalvholmenilla, jossa olen saanut olla mukana kuuntelemassa ajurien kiivasta ajoa ja haukuntaa. Kaj oli, aivan viimeisiä vuosiaan lukuun ottamatta, erittäin kovaa liikuntaa paljon harrastanut vireä eläkeläinen. Hän osallistui monta kertaa mm. Vaasahiihtoon Ruotsissa, jossa matkana oli 90 kilometriä. Pyörällä taittui toistuvasti 300-kilometrinen Vättern rundan, yksi maailman suurimmista pyöräilytapahtumista. Leipomon johdosta luopumisen jälkeen Kaj’lle oli rauhoittavaa todeta leipomon olevan taitavissa käsissä, kun omat tyttäret Annika ja Johanna jatkoivat menestyksekkäästi yrityksen toimintaa. Teen kunniaa Kaitsun elämäntyölle ja saavutuksille sekä liityn kiitollisena omaisten, läheisten ja ystävien surijajoukkoon.
Olli Kuhta Suomen Leipuriliiton toimitusjohtaja vv. 1978-2003
In memoriam Helsinkiläisen Haagan Leipä Oy:n pitkäaikaisena omistajana tunnettu Raisa Turunen nukkui pois 12.2.2021 92-vuotiaana. Raisa teki elämäntyönsä leipomoyritykselle miehensä perustaja Matti Turusen rinnalla läpi vuosikymmenten. Raisan tinkimätön työteko ja asenne kuten niin monet kultaiset neuvot läpi vuosikymmenten seuraavat meitä kaikkia myös tästä eteenpäin ja hänen yrittäjähenkisyytensä heijastuu meidän jokapäiväiseen tekemiseemme. Kiitos Raisa! Pasi ja Virve Turunen Haagan Leipä Oy:n henkilökunta
30
LEIPURI 2 / 2021
Merkkipäivät Susanne Ahlnäs vaasalaisessa Oy Othello-Products Ab:ssa täyttää 60 vuotta 14.3.2021. Ei juhlia. LÄMPIMÄT ONNITTELUMME!
Tunnustuksia Keliakialiiton Vuoden 2020 gluteeniton yritys -tunnustuksella palkittiin Pirjon Pakari Kauhajoki Oy. Yrityksen kaikki tuotteet myydään Hannun 100 % Gluteeniton -brändin alla. Pirjo Pakari Kauhajoki Oy on leipomoyrittäjä Hannu Malmivaaran yritys. Kilpailuraati perusteli valintaa Pirjon Pakari Kauhajoki Oy:n pitkäjänteisellä tuotekehityksellä, innovatiivisuudella ja tuotevalikoiman monipuolisuudella. Tuotevalikoimassa on muun muassa tuoreita leipiä, kuivattuja hapannappeja ja pikkuleipiä. Vuoden 2020 gluteenittomaksi tuotteeksi valittiin Helsingin Myllyn Myllärin Kasvis Kaura Ateria-aines. Kunniamaininnan sai Pirkka gluteeniton rahkamunkki, jonka valmistaa Pirkkalassa Brander Oy. Vuoden gluteenittoman tuotteen valintakriteereinä ovat muun muassa maku, saatavuus, monipuolinen käytettävyys, uutuusarvo, ravitsemuksellisuus ja hinta. Edellytyksenä on, että tuote on tullut markkinoille edellisen valinnan jälkeen.
Kakkutalon Gilan Oy:n yrittäjä, toimitusjohtaja Mika Gilan täytti 50 vuotta 15.2.2021 Järvenpäässä. Leipomolla onnittelemassa kävi myös joukko leipuriystäviä, jotka ovat toimineet Etelä-Suomen alueyhdistyksessä. Tällä hetkellä Mika Gilan toimii alueyhdistyksen puheenjohtajana. Kuvassa vasemmalla Kai Schulz, sitten päivänsankari, jonka vieressä Juha Mattila ja oikeassa reunassa Matti Hokkinen. LÄMPIMÄT ONNITTELUMME!
Nimitykset
Linkosuo-yhtiöt Tanja Muranen on aloittanut Linkosuo-yhtiöiden markkinointipäällikkönä 4.1.2021. Hän on toiminut aikaisemmin markkinointipäällikkönä Vitaseege Oy:ssä.
Bedika Oy Lektar Yhtymään kuuluvan Bedika Oy:n toimitusjohtajaksi on nimitetty ETM, insinööri (AMK) Niko Nurminen 1.3.2021 alkaen. Hänellä on pitkäaikainen kokemus elintarviketeollisuudesta ja hän on viimeksi toiminut Vesantti Oy:ssä myyntijohtajana. Bedika Oy:n toimitusjohtajana vuodesta 2003 toiminut Tarmo Ahonen siirtyy myynnin projektitehtäviin.
Keliakialiitto Keliakialiiton toiminnanjohtajana on 25.1.2021 aloittanut hallintotieteiden tohtori Niina Puronurmi.
Apurahat Jane ja Aatos Erkon säätiön hallitus on myöntänyt vuoden 2020 viimeisessä kokouksessaan avustuksia, joista suurimman, 1 648 000 euroa neljälle vuodelle, sai Turun yliopiston professori Kati Hanhineva tutkimusryhmineen. Kati Hanhineva aloitti vuoden 2020 alussa Raisio Oyj:n Tutkimussäätiön lahjoittamassa Turun yliopiston pohjoisten elintarvikkeiden professuurissa, joka keskittyy Suomessa viljeltävien kasvien tutkimukseen, tukee kestävään kehitykseen pohjautuvaa suomalaisten elintarvikkeiden vientiä ja lisää hyvinvointia edistämällä terveellisten elintarvikkeiden kehittämistä. Hanhinevan ryhmän tutkimus keskittyy jalostettujen kasviproteiiniruokien terveysvaikutuksiin ja uudenlaisten elintarvikkeiden tuottamiseen. Tutkimus on merkityksellinen elintarvikekehitystieteelle ja ravitsemuksellisten vaikutusten arvioinnille.
Valinnat
Professoriliitto on valinnut Vuoden Professoriksi 2021 lääketieteen professori Juhani Knuutin Turun yliopistosta. Knuuti on kansainvälisesti arvostettu tutkija. Hän on julkaissut 574 tieteellistä vertaisarvioitua artikkelia, joihin on viitattu runsaasti. Yhteiskunnallisesti Knuuti on näkyvä kommentoija tärkeissä terveyteen liittyvissä julkisissa keskusteluissa, ja hän on puhunut mediassa ja seminaareissa muun muassa sosiaalisen median virheellisiä terveysväittämiä vastaan. Knuuti kirjoittaa tiedettä yleistajuistavaa blogia ja vaikuttaa itse aktiivisesti sosiaalisessa mediassa.
LEIPURI 2 / 2021
31
Leipurissa kirjoitettua Valittuja paloja Leipuri-lehdistä muutamina historian tasakymmenvuosina
Leipuri 95 vuotta sitten, nro 2/1926 Pääkirjoituksessa ilmaistaan voimakas huoli osuusliikkeiden aloittamasta leivän tehdasmaisesta valmistuksesta. Sen päämääränä arvellaan olevan kaiken yksityisen yritteliäisyyden ja pienempien leipomoiden hävittäminen. Kirjoituksen mukaan jotkut osuustoiminnalliset liikkeet ovat hankkineet itselleen huomattavia etuja, kuten verohelpotuksia ja luvan
pankkiliikkeen harjoittamiseen. Nämä edut antavat niille niin suuren etumatkan muihin liikkeenharjoittajiin nähden, että niillä on mahdollisuudet valloittaa suurin osa kauppaa itselleen. Tämän vuoksi pidetään välttämättömänä, että maan kaikki leipurit liittyvät yhteen sankoin joukoin samaan liittoon ja sen alaosastoihin, joita niitäkin tulee perustaa lisää. Yksi ja sama liitto kykenisi kirjoituksen mukaan perustamaan myllyjä, raaka-ainetehtaita ja tukkukaupan haaraosastoja vaikka jokaista maakuntaa varten. ”Silloin kävisi meille
helpommaksi taistella sitä vaaraa vastaan, mikä meitä uhkaa erikoisasemassa olevien osuusliikkeiden taholta.” Lehdessä mainostetaan erilaisia vehnäjauhoja useassa eri ilmoituksessa, eikä kehuja niiden korkeasta laadusta säästellä. Jauhoja on tarjolla ainakin kahdeksalta eri myllyltä ja valtaosin ne tulevat Pohjois-Amerikasta tai Englannista. Myös Suomessa jauhettuja vehnäjauhoja on tarjolla, tosin viljan alkuperästä ei näillä kohdin ole mainintaa. Leipurilla on siis jauhoissa runsaasti valinnan varaa.
Leipuri 75 vuotta sitten, nro 2/1946 Maailman leipäviljatilanne on vaikeutunut. Pääkirjoituksessa puhutaan jopa Eurooppaa uhkaavasta nälänhädästä. Vilja on hyvin merkittävä ruoka-aine ihmisten ruokavaliossa kaikkialla Euroopassa ja siksi viljapula huolestuttaa. Englannissa suunnitellaan leivän säännöstelyn aloittamista ja Intiassa leipäannoksia on jo supis-
tettu kolmasosalla. Suurinta osaa Algeriaa ja Italiaa uhkaa nälänhätä ja myös Saksan ja Itävallan tilannetta pidetään kriittisenä. Suomessakin ehdittiin jo suunnitella leipävilja-annosten korottamista USA:sta tuotavan viljan avulla, mutta tästä suunnitelmasta oli luovuttava. Sen sijaan Suomessa halutaan lisätä kalsiumkarbonaattia eli kalkkia ruisleipään, koska maitotilanne on huono ja ihmisten kalkinsaannissa puutteita. Ohjeiden lisäämiseen luvataan tulevan kansanhuoltomi-
nisteriöstä. Lehdessä on myös maininta, että valtioneuvosto on asettanut komitean (sosialisointikomitea) tutkimaan ja suunnittelemaan sopivien elinkeinoelämän alojen mahdollista yhteiskunnan haltuun ottamista taikka muussa muodossa tapahtuvan yhteiskunnallisen vaikutusvallan lisäämistä elinkeinoelämään. Komitea tekee tästä ehdotukset valtioneuvostolle.
Leipuri 60 vuotta sitten, nro 2/1961 Pääkirjoituksessa todetaan, että on hyvin ilmeistä, että paluu leivän runsaampaan käyttöön maassamme on tapahtunut tai edelleenkin tapahtumassa. Tähän voidaan olla hyvin tyytyväisiä. Syynä tähän nähdään, että laihdutuspropagandan yhteydessä harjoitettu ajojahti leipää kohtaan on laimentunut
ja lisäksi leivän merkitys ravintoaineena ja suojaravinto-aineena on selventynyt. Lehdessä on useita reseptejä ’riisikaakkuihin’, joissa käytetään vedessä keittämällä pehmennettyjä tavallisia hyvälaatuisia riisinjyviä. Perusteluna riisiohjeiden antamiseen kerrotaan ”nykyisin olevan niin paljon riisidieettiin altistuneita ihmisiä, että aikaansa seuraava alamme ammattimies sopeutuu tähän asiantilaan ja tarjoaa näille huomattaville piireille herkullisia riisileivonnaisia.”
Kauppakorkeakoulun myyntimieskurssilla on kerrottu tieto, että hintalaput liikkeiden näyteikkunoissa lisäävät ikkunoiden eteen pysähtyvien ihmisten määrää ja vielä enemmän ne lisäävät myyntiä. Tuoreen tutkimuksen mukaan ihmisten määrä lisääntyi 60 % ja myynnin peräti 80 %. Lisäksi kadulla kulkijat viipyivät tällaisen näyteikkunan edessä kauemmin.
Leipuri 40 vuotta sitten, nro 2/1981 Keskustelu leipomotyöajoista oli kuumentunut ja lehden mukaan SEL oli päättänyt kokouksessaan 23.1.1981 irtisanoa kaikki kolmivuorosopimukset leipomoissa. Tämä merkitsee kolmivuorotyön loppumista tietyllä siirtymäajalla suurimmissa (teollisissa) leipomoissa. Työajoista ja erityisesti yötyöstä oli keskusteltu jo
32
LEIPURI 2 / 2021
pidempään, sillä tilanne koettiin epäoikeudenmukaiseksi niin työnantajien kuin myös työntekijöiden kannalta. Pehmeän leivän valmistaminen kolmivuorotyöllä oli vuodesta 1968 lähtien ollut sallittua teollisissa suurleipomoissa ja siihen tarvittiin erityislupa. Näitä lupia oli kuitenkin myönnetty varsin kitsaasti. Muut leipomot saivat aloittaa työt vasta kello viisi aamulla, sitä ennen se ei ollut sallittua edes leipomoyrittäjälle itselleen. Työaikalaki ei siis ollut sama kaikille leipomoalan yrityksille.
Leipuri-lehti oli kysynyt asiasta mielipidettä viideltä leipomoyrittäjältä tai leipomon johtajalta. Heiltä ei herunut myötätuntoa SEL:n päätökselle, ennemminkin herätti ihmetystä, miksi työntekijäjärjestö pyrkii estämään jäsentensä työnteon ja parempien ansioiden saamisen. Kansataloudellisestikaan katsoen siinä ei nähty mitään myönteistä. Sen sijaan kannatusta sai se, että jokainen yritys voisi itse ratkaista, miten se työnsä rytmittää ja aloittaa.
v UUTUUDET v
Atrian kevään uutuuksia Atrian kevään uutuuksiin kuuluvat Kaurakuorrutetut siipikarjatuotteet tulevat kauppoihin dippikastikkeiden kera ja kierrätettävissä rasioissa. Vaihtoehdot ovat Atria Kanan Kaurakuorrutettu Sisäfilee & Kurkkumajoneesidippi sekä Atria Kanan Kaurakuorrutettu Paistipala & Firecracker-dippi. Molemmat ovat kypsennettäviä tuotteita. Sorminsyötävää naposteltavaa kylmänä tai lämpimänä erityisesti nuorison makuun tarjoavat uudet, rapeasti kuorrutetut kypsät Atria Napsittavat -sarjan kanatuotteet Kanan Fileefingers ja Kanan Fileebites. Uusien Atria Artesaani -laatikoiden reseptit on suunniteltu yhteistyössä Atria Mestarien kanssa. Makuina ovat Eränkävijän Kiusaus 600 g, Liha-makaronilaatikko 650 g sekä Kana-pestopasta.
Valio tuo tuutteja kesään Kevään jäätelöuutuuksissa Valio Jäätelöfabriikin makumaailma pakataan uuteen formaatiin, tuuttiin. Makuja tulee olemaan neljä: Kreisi Kinuski, Super Vanilja, Unelma Suklaa ja Salmiakkipommi. Kaikki tuutit ovat laktoosittomia sekä gluteenittomia. Purkeissa myytävät uutuudet ovat vähälaktoosinen Valkosuklaa mansikka 450 ml sekä kasvipohjainen laktoositon Härtelö salmiakki 500 ml & 150 ml.
Puumuovi Vihreäkeijun yrttipakkauksissa Vihreäkeiju tuo valittuihin K-ruokakauppoihin puupohjaiseen muoviin pakatun korianterin. Kotimainen innovaatio Woodly on täysin puupohjainen muovi, jonka pääraaka-aineena on puuselluloosa. Materiaali vastaa ominaisuuksiltaan tavanomaisia fossiilisia muoveja, mutta se on hiilineutraali ja kierrätettävä. Vielä tällä hetkellä muovin käyttö on välttämätöntä yrttien säilyvyyden takaamiseksi. Woodly tukee Vihreäkeijun vastuullisuustavoitteita, sillä se aikoo luopua fossiilisten raaka-aineiden käytöstä pakkausmateriaaleissa vuoteen 2023 mennessä. Vihreäkeiju on osa Laihian Mallas -konsernia, joka on 1910 perustettu perheyhtiö. Vihreäkeiju-tuotteita viljelevät Honkatarhat Oy ja Kyröntarhat Oy.
Muu-uutuuksia Kauppoihin on tullut iso määrä kasvispohjaisia Muu-uutuuksia. Muu Muukalainen on kalaton kalapuikko, joka valmistajan mukaan oikeasti maistuu kalalta. Muu Pinaattipyörykkä on pinaattia pyörykän muodossa. Se on myös runsas kuidun lähde. Muu Kasvisuikale Hunajainen puolestaan haastaa perinteisen hunajamarinoiden kanasuikaleen paikkaa suomalaisena kansallisruokana. Se käy esimerkiksi wokkiin, pastaan, salaattiin. Mustapapupohjainen Muu Bolognese-kastike on gluteeniton, maidoton ja soijaton ja pakattu tuubiin. Kypsä kastike on lämmitystä vaille valmis. Muu VegejauhisMuru on valmiiksi kypsennettyä Muu Jauhista. Muu Chorizonakki on gluteiiniton, soijaton ja maidoton. Sen voit paistaa sellaisenaan tai vaikkapa paloitella pastakastikkeen tai munakkaan joukkoon. Muu Suupala chili on silattu chilin poltteella. Tuote sopii hyvin dipattavaksi.
Premiumpakastepizzoja Dr. Oetker on laajentanut pakastepizzavalikoimaansa kolmella ohuella, rapeareunaisella premiumtason La Mia Grande -uutuuspizzalla. Kiviuunissa paistetuissa pizzoissa makuvaihtoehdot ovat Salami Piccante, tomaattinen Margherita sekä juustoinen Quatro Formaggi. Paistoaika kotiuunissa on 5-8 minuuttia.
Jymy toi markkinoille hiilinegatiivisen jäätelön Suomisen Maito Oy:n valmistamien Jymy-jäätelöiden tuoteperhe kasvoi helmikuussa hiilinegatiivisella Taivas-sarjalla. Se laajentaa Jymyn jäätelövalikoimaa kolmella uudella makuyhdistelmällä ja tarjoaa jäätelönystäville ensimmäisen hiilinegatiivisen jäätelön Suomessa. Taivas-jäätelöiden hiilikuorma pellolta purkkiin asti on minimoitu ja ylikompensoitu niin, että jäätelön hinnalla istutettavat hiilinielut Etiopiassa sitovat hiiltä enemmän kuin jäätelön valmistus ja pakkaaminen on tuottanut. Näin Taivas-jäätelöä syömällä voi syödä myös maapallon hiilikuormaa sen kasvattamisen sijaan. Hiilinegatiivinen jäätelö on Jymyn keino vastata omalta osaltaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin ja toisaalta luonnollinen askel yritykselle, jonka missio on haastaa alan toimintamalleja. Taivas-jäätelöiden kompensaatiosta vastaa Nordic Offset ja niiden päästökertymän on laskenut Envitecpolis.
Myllärin gluteenittomat Myllärin uudistaa koko gluteenittoman tuotesarjansa pakkaukset kevään aikana. Tuoteperheeseen tulee myös uusia tuotteita, joista ensimmäisenä gluteeniton kaakaomuro. Myllärin gluteenittomat kaakaomurot (375 g) ovat maissista valmistettuja kaakaonmakuisia muropalloja. Kaakaomurot eivät sisällä säilöntä- tai lisäaineita ja ne ovat maidottomia. Aiemmin Myllärin Gluteeniton Kotileipurin Kaurapala-aines -nimellä tunnettu leivonta-aines on saanut uuden nimen Myllärin Gluteeniton Tumma Palaleipäaines. Uusi nimi kuvastaa tuotetta paremmin, sillä taikinajuuren sisältävästä jauhoseoksesta valmistuu hapanleivän tyyppistä maukasta leipää. Itse tuote on säilytetty ennallaan. Kauraa jauhoseos sisältää jopa 68%.
LEIPURI 2 / 2021
33
v KIRJAT v
Vihreyttä puutarhaan Linda Peltolan Viherpuutarha – Harmoniaa lehtikasveilla -kirjassa esitellään kasveja perennoista koristeheiniin, pensaisiin, havu- ja lehtipuihin sekä kirjavalehtisiin sipulikasveihin. Kirja antaa vinkkejä helppoihin ja kestäviin kasviyhdistelmiin ja neuvoo lajikevalinnoissa, kun puutarhaan halutaan elävyyttä ja tyyliä erilaisten lehtimuotojen kauneutta hyödyntämällä. Varjopuutarhassa menestyvät lukuisat lehtiperennat, samoin paahteisille paikoille on omat lajikkeensa. Kirjassa esitellään Suomen oloissa harvinaistenkin kasvien kokonaisuuksia, tuhansien lajikkeiden metsä- ja perennapuutarha, piha, jossa harmoniaa luovat erilaiset muotoon leikatut kartiovalkokuuset, katajat ja marjakuuset sekä värikylläisyyttä pursuava puutarha, joka on koostettu kuunliljoilla ja japaninvaahteroilla. Kirjan on kustantanut Docendo.
PALVELUHAKEMISTO Annostusjärjestelmiä
Kohti ilmastoystävällistä sekasyömistä Kustannusosakeyhtiö Otavan kustantama Sanna Mansikkamäen uutuuskeittokirja Kiitos! tarjoaa helppoja ja herkullisia arkiruokia ja ohjeita ilmastoystävälliseen ruokailuun. Kirjassa on tietoa ja ruokaideoita sekasyöjälle, joka haluaa syödä kasvispainotteisemmin mutta nauttia maltillisesti myös lihaa, kalaa ja maitotuotteita. Kirja tarjoaa lukijalle tietopaketin ilmastoviisaasta ruokailusta, ruokahävikin vähentämisestä sekä paremmista ruokavalinnoista. Se tarjoaa myös yli 60 erilaista, ilmastoystävällistä kasvis-, liha- ja kalareseptiä. Miltäpä kuulostaisi vaikka riistasta tehty metsäinen osso buco, spelttirisotto ja sieniliemi tai maailman helpoin linssikeitto?
Vinkkejä ruoanlaittoon etätyöaikana Maarit Kattilakosken ja Aino Pietarisen maaliskuussa ilmestyvään Etätyön keittokirjaan (Basam Books 2021) on koottu ohjeita etätyöajan ruuanlaittoon ja työskentelyyn. Kirja sisältää reseptejä jokaiselle aterialle – niin lämpimiä kuin kylmiä ruokia, välipaloja ja herkutteluhetkiä unohtamatta. Reseptien lomassa vuorottelevat kirjoittajien eri lähteistä kokoamat ohjeet etätyöskentelyyn. Etätyön keittokirja tarjoaa käytännön vinkkejä muun muassa etäkokoustamiseen sekä työergonomiasta että työyhteisön hyvinvoinnista huolehtimiseen.
34
LEIPURI 2 / 2021
Erikoistukkukauppaa
THINK DELICIOUSLY
Tarjoamme asiakkaillemme tietotaitoamme huomioiden viimeisimmät innovaatiot ja trendit: www.leipurin.com
Leipurilehti_1610_121x80mm_Palveluhak.indd 1
14.10.2016 14:26:16
PALVELUHAKEMISTO Erikoistukkukauppaa Ajattelee
Konsultointia LEIPOMORAAKA-AINE RATKAISUT JO VUODESTA 1904
maailmanlaajuisesti - Toimii paikallisesti Finnbakels Oy • Puh.010 424 9700 • bakels@finnbakels.fi www.finnbakels.fi • Koivunoksa 15, 04200 Kerava
Leipomo- ja elintarvikealan investointien konsultointi ☞ esiselvitykset ☞ 3D-suunnittelu ja layoutit
☞ investointibudjetit ja kannattavuusanalyysit ☞ kokonaisvaltainen projektinhallinta Ari-J. Ignatius, ari@bakari.fi 0400 483 346, www.bakari.fi
Räätälöidyt leivontaratkaisut ammattilaisille Fazer Myllyltä. WWW. FAZERMYLLY.FI
Tuotetiedot - Laatu - Elintarviketurvallisuus PALVELUITAMME Synkka - Pakkausmerkinnät Ainesosaluetteloiden koostaminen Laatu - Elintarviketurvallisuus - Jäljitettävyys Omavalvonta - Hygieniapassit - FSSC22000 ISO22000 - IFS - BRC - ISO9001 - ISO14001 ISO45001 - MSC - ASC - Sisäiset auditoinnit vesa.koivumaa@elap.fi - 044 544 0007 www.elap.fi
Laadukkaita raaka-aineita ja luotettavaa palvelua elintarviketeollisuuden toimijoille. CONDITE OY Puh. (02) 436 5900 Lisenssikatu 5, 21100 Naantali condite.fi
HERKULLISTA, HELPPOA JA UNIIKKIA Tarjoamme toimintaa nopeuttavia ratkaisuja, raaka-aineita ja reseptiikkaa.
Varaa paikka omalle yrityksellesi Palveluhakemistoon! elina.matikainen@leipuriliitto.fi tai 040 719 9021
Oy Roberts Ab Puh. 02 278 5000 myynti@roberts.fi
BAKERYSHOP.FI
Seuraa Suomen Leipuriliittoa myös Twitterissä @Leipuriliitto ja Facebook-tapahtumasivullamme @leipuriliitto
LEIPURI 2 / 2021
35
PALVELUHAKEMISTO Leipomokoneita • PINNAVAUNU-UUNIT • NOSTATUSLAITTEET • NOSTATUSKAAPIT • PINNAVAUNUT • PAISTOPELLIT
Suomalaista laatutyötä
LEIPOMOUUNIT – KONEET
• Siivuttajat • Pussituskoneet • Spiraalikuljettimet • Raskilaitteistot • Kuljetinjärjestelmät • Niputtajat • Sämpylälaskurit • Keräilypöydät • Halkaisulaitteet • Pomadointilaitteet
KOTIMAISTA VALMISTUSTA Lu-Ko Oy VUODESTA 1968
www.lu-ko.fi
puh. (03) 275 2200 www.ipeka.com
Varastokatu 17 05800 Hyvinkää Puh. 010 320 8010
Schutte Bagclosures clipsnauhat kysy kampanjahinta!
Metos Oy Ab Ahjonkaarre, 04220 Kerava p. 0204 3913 › metos.finland@metos.fi › www.metos.fi
Metos System Rational -yhdistelmäuunit › KARHUyleiskoneet › Vitriinit › RST-kalusteet mittatilaustyönä
Tmi Tarmo Palomaa Käytetyt leipomokoneet, asennukset, huollot ja korjaukset
Uudet ja käytetyt leipomokoneet LKM Trade Oy Matias Lakkapää p. 0400 694 805 Marko Willig p. 050 567 8752 www.leipomokoneet.fi info@lkmtrade.fi
Puh. 0500 166 355
FRITSCH is part of the MULTIVAC group
ME PIDÄMME HUOLEN – SINÄ ONNISTUT
Leipomoteollisuuden koneet ja tarvikkeet Juhanilantie 4 C l 01740 Vantaa puh. 010 273 7000 l myynti@solotop.fi www.solotop.fi
0400 682 850 / kari.iso-junno@finnleican.fi Sammontie 12, 70900 Toivala • www.finnleican.fi
leipomohihnat.fi
www.cortex.fi
SEURAAVA LEIPURI
Leipuri 3/2021 ilmestyy viikolla 16 - teemana ravitsemus
36
LEIPURI 2 / 2021
PALVELUHAKEMISTO Pakkaustarvikkeita
Tietojärjestelmiä
www.peltolanpussi.fi Patamäenkatu 3, 33900 Tampere. Puh. 03 213 6700
Pölynpoistolaitteita
P. 0207 815 400
Toiminnanohjaus LEIPOMOILLE • Tilausten käsittely • Ketjunohjaus • Valmistuksen ohjaus • Käyttöönotto • Sähköiset liittymät ja tuki • Kassajärjestelmä
www.skj.fi Kokonaisvaltaista
pakkausosaamista pakkauksen suunnittelusta ja valmistuksesta aina pakkauskoneen valintaan asti.
GO & SAUMA® ohjelmistot
LEIPOMOT KAHVILAT - toiminnanohjaus - työvuorosuunnittelu - työajan hallinta
www.softone.fi
Tapahtumia
pyroll.com pyrollkauppa.com p. 030 624 2450
Suomen Leipuriliitto ry:n vuosikokous ja kesäpäivät eli Leipuripäivät pidetään Helsingissä Hotelli Hilton Kalastajatorpalla 13.-15.8.2021
LEIPURI 2 / 2021
37
LEDAREN
C
Från att balansera på en knivsegg till att öka myndighetens makt
oronaepidemin har nu pågått i över ett år och Institutet för hälsa och välfärd THL har under hela epidemin upprepat budskapet ”nu balanserar vi på en knivsegg”. Detta har inpräntats i medborgarna medvetande månad efter månad så pass mycket att Iltalehti publicerade en skämtteckning om saken 19.2.2021. Jag har själv följt vardagen i bageri- och konditoriföretagen under coronaepidemin och kan konstatera att vi ”balanserar på en knivsegg” också när det gäller många företags framtid. Så allvarlig är den ekonomiska situation som olika restriktionsåtgärder beslutade av statsmakten har drivit många företag till. Det verkar sakna betydelse att staten skuldsätter sig i enorm takt, företag går i konkurs, människor blir arbetslösa och barn mår sämre. Det verkar som att man i Finland får insjukna i och/eller dö av allt annat, bara man inte insjuknar i eller dör av coronaviruset. Två personer som jag känner genom arbetslivet och en person som jag känner via hobbyverksamhet har under den senaste tiden dött av överraskande och snabbt framskridande sjukdomar som inte har något att göra med coronaepidemin. Det rapporteras knappt alls om vanliga dödsfall i Finland, men varje coronadödsfall är en stor medienyhet som upprepas i alla medier flera gånger om dagen. Och när coronadödsfallen upprepas hela tiden, har det knappt någon betydelse hur många företagares livsverk som slutar i sjukdom eller konkurs. I skrivande stund kom nyheten om att Finland stängs ned i tre veckor under tiden 8–28.3.2021, vilket för sin del kommer att leda till fler konkurser och ökad arbetslöshet. Jag vill inte på något sätt underskatta coronavirusets farlighet. Det är klart att beslutsfattarna i många avseenden har en besvärlig sits när viruset sprids, i synnerhet då coronarädda människor kräver olika åtgärder. Men de omfattande restriktioner som många stater riktat mot medborgarnas rättigheter är också ett slags människoexperiment, vars alla följder vi ännu inte har sett. Knappast någon av de personer som nu beslutar om restriktionsåtgärderna kommer i framtiden att medge att coronavirusrelaterade begränsningar skulle vara orsaken till mentala problem och andra sjukdomar hos vissa människor, för att inte tala om dödsfall. Redan före coronaepidemin förundrades jag många gånger över finländarnas ivrighet och beredskap att öka myndigheternas makt för att begränsa medborgarnas och/eller företagens verksamhet och rättigheter. Under coronaepidemin har många människor blivit förblindade av situationen och är redo att acceptera nästan vilka som helst restriktioner som myndigheterna lägger fram. Jag skulle aldrig ha trott att man i Finland blir tvungen att följa en offentlig debatt om att grundlagen, som stiftats för att skydda medborgarna, skulle utgöra ett hinder för ”nödvändiga åtgärder”, dvs. för att öka myndigheternas makt, och att grundlagen därför bör tolkas på ett annat sätt än den tolkats i decennier.
38
LEIPURI 2 / 2021
Vi är ett folk där den stora majoriteten alltid lydigt accepterar vad myndigheterna berättar. Beror denna lydnad kanske på att vi bara för några generationer sedan lydde under Ryssland i över 100 års tid? Är det därifrån vi har ärvt den ödmjuka inställningen till myndighetens allvetande? På fritiden har jag läst tysk 1900-talshistoria, i synnerhet Östtysklands historia. När jag vet vad tyska myndigheter var kapabla till under 1900-talet, kan jag bara förundras över den naivitet med vilken finländarna tror på myndigheternas evinnerliga uppriktighet och godhet. När man betraktar världens gång, tänker man osökt på den gamla frasen ”av historien lär vi oss att vi inget lär av historien”. Och så kan historien upprepa sig själv. Det har återigen kommit en tid i Finland och övriga Europa när myndigheternas makt ökar och olika typer av övervakning kommer att öka*. Den ökade tekniska övervakningen och uppföljningen av medborgare kommer att bli ett exempel på detta. Under de kommande åren kommer vi att många gånger få se hur erfarenheterna från coronaepidemin används som en förevändning i olika lagstiftningsprojekt för att öka myndigheternas makt och försämra medborgarnas rättigheter. När myndigheternas makt ökar, inser människor över tid att det är en dålig riktning. Men när inte ens representanter för etablerade medier ser några problem med trenden för närvarande, så är det tämligen enkelt att öka myndigheternas makt. Media borde fungera som maktens vakthund, men alltför ofta är media bara maktens knähund, som utan att ifrågasätta återger makthavarnas och myndigheternas synpunkter för människorna. Det förefaller att nästan alla representanter för media utgår från att det som myndigheten berättar också är den ”enda sanningen”**, oberoende av vad saken gäller. Detta har varit förbryllande att följa med, i synnerhet nu under coronaepidemin. Media är alltid redo och skickliga på att attackera en enskild person i en inflytelserik ställning, om personen begår ett synligt misstag i sitt arbete. I en sådan situation försöker media synliggöra missförhållanden som de upptäckt och gräver skickligt djupare i saken, så också under coronaepidemin. I övrigt fungerar största delen av media i stor utsträckning som informationsbyrå för makthavare och myndigheter och som en gratis reklambyrå för de politiker som är vid makten. Mika Väyrynen
* Juridikprofessor Heikki Ylikangas förutspådde denna utveckling redan år 1986 i boken ”Käännekohdat Suomen historiassa”, där jag särskilt rekommenderar kapitlen ”Keskittyvä valta” och ”Menneisyys tulevaisuudessa”. ** Andra aktörers åsikter rapporteras som ”påståenden”, ”förklaringar”, ”förnekelser” osv., om de försöker lyfta fram synpunkter som avviker från myndigheternas syn.
Suomen Leipuriliitto ry:n toimisto ja hallinto Toimisto
Valtuuskunta
Mika Väyrynen, toimitusjohtaja p. 0400 887 761 mika.vayrynen@leipuriliitto.fi
Jari Elonen, puheenjohtaja Elonen Oy Leipomo, Jämsä jari@elonen.fi
Elina Matikainen, toimituspäällikkö Leipuri-lehden toimittaminen ja ilmoitusten hoito p. 040 719 9021 elina.matikainen@leipuriliitto.fi Kati Sinda, talous– ja toimistosihteeri Talousasiat, toimiston hoito, jäsenasiat, Leipuri-lehden tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 050 330 5661 kati.sinda@leipuriliitto.fi
Hallitus Kari Meltovaara, puheenjohtaja Leipomo Rosten Oy, Turku kari.meltovaara@leipomorosten.fi Harri Jaakkola, varapuheenjohtaja Leivon Leipomo Oy, Tampere harri.jaakkola@leivonleipomo.fi Pekka Eskelinen, Savonlinnan HerkkuPekka Oy, Savonlinna pekka.eskelinen80@gmail.com Eerikki Lounamaa, Brander Oy, Pirkkala eerikki.lounamaa@brander.fi Mikko Heikkinen, Hyvärisen Leipomo Oy, Kuhmo mikko.heikkinen@hyvarisenleipomo.com Jukka Hämäläinen, Kotileipomo Hämäläinen Oy, Mustasaari jukka.hamalainen@netikka.fi
Anttu Rautio, varapuheenjohtaja Kotileipomo Siiskonen Oy, Juva anttu.rautio@kauraleipa.fi Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät ry Mika Gilan, Kakkutalo Gilan Oy, Järvenpää mika@kakkutalogilan.fi Kaakkois-Suomen Leipomoyrittäjät ry Simo Vainikka, Rikkilän Leipä Oy, Lappeenranta simo.vainikka@pp.inet.fi Pirkanmaan Leipomot ry Henri Lehtimäki, Mikon Leipä Oy, Tampere henri@mikonleipa.fi Keski-Suomen Leipomoyhdistys ry Jari Elonen, Elonen Oy Leipomo, Jämsä jari@elonen.fi Etelä-Pohjanmaan Leipomoyhdistys ry Nina Teemu, Pirjon Pakari Seinäjoki Oy, Seinäjoki nina.teemu@pirjonpakari.fi Savon Leipomoyhdistys ry Isto Huikuri,Ramin Konditoria Kahvila Oy, Mikkeli isto.huikuri@raminkonditoria.fi Pohjois-Pohjanmaan Leipomot ry Helmi Tyykiluoto, Putaan Pulla Oy, Haukipudas helmi.tyykiluoto@putaanpulla.fi Turun Seudun Leipuriyrittäjät ry Mikko Hietala, MBakery, Turku mikko.hietala@mbakery.fi Satakunnan Leipomoyhdistys ry Petri Laaksonen, Kontion Konditoria Oy, Rauma petri.laaksonen@kontion.fi
Hannu Räinä, Pulla-Pirtti Oy, Oulu hannu.raina@pullapirtti.com
Pohjois-Karjalan Leipomoyrittäjät ry Teemu Eskelinen, HerkkuPekka Oy, Savonlinna teemu.eskelinen@herkkupekka.fi
Markku Kiiskinen, Aetoleipuri Oy, Kuopio markku.kiiskinen@aeto.fi
Vaasan Piirin Leipomoyhdistys ry Andreas Knip, Andreas Knips Hembageri, Koivulahti andreas.knip@netikka.fi
Petri Kivineva, Porin Leipä Oy, Pori petri.kivineva@porinleipa.fi
Keski-Pohjanmaan Leipomoyhdistys ry Nina Uusikangas, Leipomo Emilie Oy, Kokkola juhlatalo@ukkohjalmar.fi Kainuun Leipomoliikkeenharjoittajat ry Marianne Huusko, Kaesan Kotileipomo Oy, Kuhmo marianne@kaesankotileipomo.fi Lapin Leipomoyrittäjät ry
PL 115 (Pasilankatu 2) 00241 HELSINKI puh 0207 121 570 fax (09) 148 87201 sähköposti: etunimi.sukunimi@leipuriliitto.fi www.leipuriliitto.fi
LEIPURI 2 / 2021
39