Millainen on pandemian jälkeinen arki?

Ruoanlaitto kotona on lisääntynyt merkittävästi, mutta samalla ihmiset ovat havahtuneet siihen, kuinka paljon se vie aikaa.

VTT tutki korona-ajan elämäntapaa ja kulutuskäyttäytymistä kolmen kuukauden ajan viime syksynä. Poikkeuksellinen aika on muovannut elämän kaikkia osa-alueita. Tutkimus hahmotti elämäntapojen erilaisia kehityskulkuja pandemian jälkeen. Tuloksia kerrottiin Valion ja VTT:n järjestämässä webinaarissa helmikuussa.

TEKSTI Elina Matikainen

Ihmisten elämäntapa on muuttunut ainakin väliaikaisesti, ja myös merkkejä pidemmän aikavälin muutoksesta on. Esimerkiksi lisääntynyt etätyö, tiiviimpi yhdessäolo perheen kesken sekä terveyteen ja hyvinvointiin panostaminen olivat asioita, joita ihmiset halusivat jatkaa myös pandemian jälkeen, kertoo projektin vastaava tutkija Pauli Komonen VTT:ltä.

Laadulliseen tutkimukseen osallistui 27 ihmistä ikäryhmässä 18-66. Osallistujat valittiin siten, että heidän sosioekonominen taustansa ja elämäntilanteensa olivat mahdollisimman monipuolisesti Suomen väestöä edustavia. Tutkimuksen tiedonkeruu tapahtui 17.9.2020 – 17.12.2020. Osallistujat kertoivat elämästään verkkopäiväkirjoissa ja chat-ryhmäkeskusteluissa. Tavoitteena oli saada mahdollisimman kokonaisvaltainen kuva kuluttajien elämäntavasta korona-aikana ja sen jälkeen Suomessa. Tiedonkeruussa keskityttiin viikoittain tiettyyn teemaan, joita osallistujat pohtivat heille esitettyjen kysymyksien pohjalta. Teemoja olivat mm. kuluttaminen, terveys ja hyvinvointi, arvot ja asenteet, ruoka, sosiaaliset suhteet, työ ja opiskelu, asuminen ja tulevaisuus.

Kuluttamisessa painottui harkinta

Kuluttamisessa ovat painottuneet varovaisuus ja harkinta, ja ihmiset ovat panostaneet arjen perusasioihin. Tutkimuksen osallistujat kertoivat käyttäneensä selkeästi aiempaa vähemmän rahaa esimerkiksi ravintoloihin, vaatteisiin ja liikkumiseen, mutta menojen arvioitiin pysyneen suunnilleen ennallaan eli merkittäviä säästöjä ei ole kertynyt. Ruokakauppa on selvä voittaja, sillä kotitalouksien ruokakulut ovat kasvaneet. Monille ruokakauppakäynti kerran viikossa toi myös tervetullutta vaihtelua, Myös verkkokaupasta on hyvä kokemuksia, mutta sen sijaan ns. ajanvieteshoppailusta on ilo kadonnut.

Koska korona-ajan elämä keskittyy kotiin, ihmiset kokivat, että kodista on tullut huomattavasti aiempaa tärkeämpi paikka. Se on tietynlainen ’turvasatama’. Kodin väljyyttä ja etäistä sijaintia arvostettiin eri tavalla kuin aiemmin. Aineistossa ei kuitenkaan näkynyt ns. maallemuuttotrendi. Asumiseen on myös panostettu esimerkiksi remontoimalla, ja kodin merkitys eräänlaisena arjen monitoimikeskuksena on vahvistunut.

Toisaalta osalla ihmisistä on ollut vaikeuksia sopeutua kotikeskeiseen elämäntapaan. Yksinäisyyttä ovat kokeneet etenkin yksin asuvat.

Ruoanlaitto kotona on lisääntynyt merkittävästi, mutta samalla ihmiset ovat havahtuneet siihen, kuinka paljon se vie aikaa. Arkea on helpotettu esimerkiksi päivittäistavaroiden ja ravintolaruoan kotiinkuljetuksella, mikä on ollut kuluttajille positiivinen kokemus.

Moni on nyt havahtunut myös siihen,

miten hyviä asioita työpaikka- ja kouluruokailu ovat. Niiden helppoutta ja monipuolisuutta kaivattiin.

Ruoan paikallisuuden, terveellisyyden ja ympäristöystävällisyyden arvostus on lisääntynyt. Moni halusi tukea paikallisia tuottajia ja ravintoloita, vaikka se olisi muita vaihtoehtoja kalliimpaa.

Terveyteen panostaminen korostui

Terveyden osalta korona-ajalla on ollut monia myönteisiä vaikutuksia. Useat tutkimuksen osallistujat kertoivat nukkuneensa paremmin, syöneensä terveellisemmin ja liikkuneensa enemmän. Osalla vastaajista tilanne oli johtanut passivoitumiseen, yksipuoliseen syömiseen ja epäsäännölliseen päivärytmiin.

Monelle korona-aika on ollut eräänlainen herätys terveydelle ja hyvinvoinnille. Se on vaatinut uudenlaista yksilöllistä aloitteellisuutta oman elämän ohjaamisessa. Osallistujat uskoivat, että korona-aika tulee lisäämään ihmisten kykyä varautua kriiseihin, keskittyä elämän olennaisiin asioihin ja pitämään huolta terveydestään.

Vaikka äkillinen siirtyminen etätyöhön ja opiskeluun on pakotanut ihmiset omaksumaan uusia työtapoja, se on kuitenkin ollut positiivinen kokemus. On syntynyt kokemus siitä, että muutokseen pystytään ja asioita voidaan hoitaa uudella tavalla. Etätyön lisääntyminen oli valtaosalle vastaajista tervetullut muutos, vaikka ihmiset tunnetasolla kaipaavatkin työyhteisöä. Toistaiseksi kotitoimistoihin on ’investoitu’ hyvin vähän.

Kriisi teki ihmissuhteista näkyviä

Korona-aikana sosiaaliset verkostot ovat olleet koetuksella, kun ihmisten tapaaminen on ollut aiempaa vaikeampaa. Tutkimuksen osallistujat olivat pääosin luottavaisia omien ihmissuhteidensa kestävyyteen, vaikka yhteydenpito olisi vähentynyt tai siirtynyt digitaalisiin kanaviin. - Yksi kiinnostavimpia havaintoja oli se, että ihmiset saattoivat kokea korona-ajan vaikutuksen sosiaaliseen elämään jopa kokonaisuudessaan positiiviseksi, vaikka suuri osa yhteydenpidosta olisi siirtynyt verkkoon. Se kertoo myös siitä, että eri-ikäiset ihmiset ovat omaksuneet uusia viestintäkanavia nopeasti. Ihmiset myös kokivat, että yhteydenpitoon on tullut aiempaa välittävämpi sävy, Komonen kertoo.

Toisaalta esimerkiksi yksin asuvilla ja riskiryhmään kuuluvilla tilanne saattoi olla vaikeampi. Yhtenä suurimmista haasteista pidettiin sitä, jos perheenjäseniä asui ulkomailla. Myös uusiin ihmisiin tutustuminen koettiin aiempaa vaikeammaksi. Korona-aika on tehnyt omasta sosiaalisesta verkostosta näkyvän, kun ihmissuhteiden ylläpitoa on pitänyt ajatella uusin tavoin.

Ihmisten perusarvot eivät ole muuttuneet, mutta jollakin tavalla poikkeusajan koettiin vahvistaneen perheeseen, yhteisöllisyyteen ja terveyteen liittyviä arvoja. Arvoista on tullut näkyviä, kun niiden mukaan eläminen ei ole olut mahdollista. Kun puhuttiin tulevaisuuteen liittyvistä asioista, nousivat myös ympäristölliset arvot vahvemmin esiin.

Tulevaisuuteen suhtauduttiin varovaisen optimistisesti. Elämän ennakoitiin palaavan ennalleen korona-ajan jälkeen. Henkilökohtaiset haaveet ja suunnitelmat olivat maanläheisiä. Merkittävän monella etätyöskentely oli olennainen osa tulevaisuuden elämäntapaa.

Neljä elämäntapojen muutossuuntaa

Tutkimuksen aineistosta tunnistettiin neljä elämäntapojen kehityskulkua, jotka antavat suuntaa pandemian jälkeiselle arjelle: • kotikeskeisen elämäntavan vahvistuminen • monipaikkainen työelämä • vuorovaikutuksen virtualisoituminen • matkailun, konserttien ja urheilutapahtumien kaltaisten sosiaalisten aistielämysten paluu.

Elämän keskittyminen kotiin avaa uusia mahdollisuuksia esimerkiksi verkkokaupoille ja kuljetuspalveluille. Monipaikkainen työelämä ja vuorovaikutuksen virtualisoituminen muuttavat työmarkkinoita niin työntekijän kuin työnantajan näkökulmasta. Vaikka ihmiset kaipasivat ulkomaanmatkoja, niin monet ovat myös oivaltaneet, miten kiinnostavia kohteita Suomessa on. Etenkin nuoret olivat myös hyvin tietoisia matkailun ympäristövaikutuksista.

Korona-ajan keittiöissä arkiruokaa

Vuonna 2020 moni suomalainen laittoi kotona ruokaa enemmän kuin koskaan. Valio.fissä muutos näkyi erityisesti maalis-toukokuussa, jolloin arkiruokasisältöjen kulutus kasvoi moninkertaisesti edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Koko vuoden kävijämäärät kehittyivät reippaalla kolmanneksella vuodesta 2019.

Poikkeusvuosi sai Valion verkkosivujen kävijät palaamaan lapsuudesta tuttujen ruokien ääreen. Kysyttyjä olivat myös kotimaisista juureksista, marjoista ja sienistä valmistetut ruoat ja leivonnaiset sekä vinkit raaka-aineiden käyttöön.

Poikkeusvuosi sai monet kokeilemaan uutta: eteläkorealaista dalgona-kahvia, syötävillä kukilla ja yrteillä koristeltua focacciaa ja ravintolatason illallista kotona. Myös leivonnan ensikertalaisia oli liikkeellä runsaasti.

Moni on nyt havahtunut myös siihen, miten hyviä asioita työpaikka- ja kouluruokailu ovat. Niiden helppoutta ja monipuolisuutta kaivattiin.