v VTT - TUTKIMUS v
Millainen on pandemian jälkeinen arki? VTT tutki korona-ajan elämäntapaa ja kulutuskäyttäytymistä kolmen kuukauden ajan viime syksynä. Poikkeuksellinen aika on muovannut elämän kaikkia osa-alueita. Tutkimus hahmotti elämäntapojen erilaisia kehityskulkuja pandemian jälkeen. Tuloksia kerrottiin Valion ja VTT:n järjestämässä webinaarissa helmikuussa. TEKSTI Elina Matikainen
I
hmisten elämäntapa on muuttunut ainakin väliaikaisesti, ja myös merkkejä pidemmän aikavälin muutoksesta on. Esimerkiksi lisääntynyt etätyö, tiiviimpi yhdessäolo perheen kesken sekä terveyteen ja hyvinvointiin panostaminen olivat asioita, joita ihmiset halusivat jatkaa myös pandemian jälkeen, kertoo projektin vastaava tutkija Pauli Komonen VTT:ltä. Laadulliseen tutkimukseen osallistui
16
LEIPURI 2 / 2021
27 ihmistä ikäryhmässä 18-66. Osallistujat valittiin siten, että heidän sosioekonominen taustansa ja elämäntilanteensa olivat mahdollisimman monipuolisesti Suomen väestöä edustavia. Tutkimuksen tiedonkeruu tapahtui 17.9.2020 – 17.12.2020. Osallistujat kertoivat elämästään verkkopäiväkirjoissa ja chat-ryhmäkeskusteluissa. Tavoitteena oli saada mahdollisimman kokonaisvaltainen kuva kuluttajien elämäntavasta korona-aikana ja sen jälkeen Suomessa. Tiedonkeruussa keskityttiin viikoittain tiettyyn teemaan, joita osallistujat pohtivat heille esitettyjen kysymyksien pohjalta. Teemoja olivat mm. kuluttaminen, terveys ja hyvinvointi, arvot ja asenteet, ruoka, sosiaaliset suhteet, työ ja opiskelu, asuminen ja tulevaisuus.
Kuluttamisessa painottui harkinta Kuluttamisessa ovat painottuneet varovaisuus ja harkinta, ja ihmiset ovat panostaneet arjen perusasioihin. Tutkimuksen osallistujat kertoivat käyttäneensä selkeästi aiempaa vähemmän rahaa esimerkiksi ravintoloihin, vaatteisiin ja liikkumiseen, mutta menojen arvioitiin pysyneen suunnilleen ennallaan eli merkittäviä säästöjä ei ole kertynyt. Ruoka-
Ruoanlaitto kotona on lisääntynyt merkittävästi, mutta samalla ihmiset ovat havahtuneet siihen, kuinka paljon se vie aikaa.
kauppa on selvä voittaja, sillä kotitalouksien ruokakulut ovat kasvaneet. Monille ruokakauppakäynti kerran viikossa toi myös tervetullutta vaihtelua, Myös verkkokaupasta on hyvä kokemuksia, mutta sen sijaan ns. ajanvieteshoppailusta on ilo kadonnut. Koska korona-ajan elämä keskittyy kotiin, ihmiset kokivat, että kodista on tullut huomattavasti aiempaa tärkeämpi paikka. Se on tietynlainen ’turvasatama’. Kodin väljyyttä ja etäistä sijaintia arvostettiin eri tavalla kuin aiemmin. Aineistossa ei kuitenkaan näkynyt ns. maallemuuttotrendi. Asumiseen on myös panostettu esimerkiksi remontoimalla, ja kodin merkitys eräänlaisena arjen monitoimikeskuksena on vahvistunut. Toisaalta osalla ihmisistä on ollut vaikeuksia sopeutua kotikeskeiseen elämäntapaan. Yksinäisyyttä ovat kokeneet etenkin yksin asuvat. Ruoanlaitto kotona on lisääntynyt merkittävästi, mutta samalla ihmiset ovat havahtuneet siihen, kuinka paljon se vie aikaa. Arkea on helpotettu esimerkiksi päivittäistavaroiden ja ravintolaruoan kotiinkuljetuksella, mikä on ollut kuluttajille positiivinen kokemus. Moni on nyt havahtunut myös siihen,
