Murusia

Valio ostaa Heinon Tukun

Valion tavoitteena on olla entistä laaja-alaisempi kumppani ravintoloiden ja kahviloiden ammattilaisille. Se on syy Heinon Tukku Oy:n ostamiseen. Valiolla on näin mahdollisuus tarjota ’yhdeltä luukulta’ kaikki, mitä ammattikeittiössä tarvitaan: laajan raaka-ainevalikoiman lisäksi tukea tuotekehitykseen sekä ateria- ja välipalakonseptien rakentamiseen. Valion toimitusjohtaja Annikka Hurmeen mukaan ammattikeittiöt ovat olleet Valion asiakkaita vuosikymmenten ajan. Jatkossa niille halutaan olla entistä parempi kumppani.

Heinon Tukku Oy perheyritys, joka on toiminut yli 120 vuotta. Se on tänä päivänä yksi Suomen suurimmista ammattikeittiöitä palvelevista tukuista ja sillä on yhteensä noin 30 000 välitettävää tuotetta. Yhtiön tyypillinen liikevaihto on viime vuosina ollut 240 miljoonan euron luokkaa. Heinolla on pikatukut Helsingissä ja Vantaalla, toimitustukut Espoossa ja Kuopiossa. Kaupan mukana Valiolle tulee noin 340 työntekijää. Kaupan myötä Valiolle syntyy myös uusi liiketoimintayksikkö, jota vetää Tuomas Sorri. Hän toimii tällä hetkellä ammattikeittiöitä ja elintarviketeollisuutta palvelevan Valio Food Solutionsin myyntijohtajana. Valion johtoryhmässä Elli Siltala vastaa kokonaisuudesta.

Kaupan toteutuminen edellyttää Kilpailu- ja kuluttajaviraston hyväksyntää.

Kuvassa Tuomas Sorri (vas.) ja Elli Siltala Valiosta, Petri Heino Heinon Tukusta sekä Annikka Hurme Valiosta.

Pielispakari Oy:llä huikea piirakkakapasiteetti

Karjalaisten perinneleivonnaisten valmistaja Pielispakari Oy Nurmeksessa kertoo saaneensa valmiiksi tähän saakka historiansa suurimman tuotantoinvestoinnin. Investointien myötä piirakan valmistuksen tuotantokapasiteetti on kasvanut 100 miljoonaan piirakkaan vuodessa.

Uutuutena linjastolta on lanseerattu vegaaninen riisipiirakka, joka on yrityksen mukaan saanut kuluttajilta erittäin positiivisen vastaanoton. Toimitusjohtaja Erkki Timosen mukaan tuotekehityksen tuloksena on vegaaniseen riisipiirakkaan saatu sellainen maku ja koostumus, että se voidaan lukea karjalaisten perinneleivonnaistemme joukkoon. Tuote sopii hänen mukaansa hyvin myös maitoallergikoille. Vegaanista riisipiirakkaa on saatavana vähittäiskaupoista ympäri Suomen. Myös muiden piirakoiden menekki on kehittynyt positiivisesti.

Muutama viikko sitten varmistui myös Pielispakarin jatko SOK:n valtakunnallisten paistopistepiirakoiden toimittajana vuoden 2022 kevääseen saakka. – Tämä on hieno osoitus siitä, että kuluttajat arvostavat aitoja karjalaisia makuja, toimitusjohtaja iloitsee. Riisipiirakan ohella myös perunapiirakka on valtakunnallisen paistopistetuotteiden tilastossa kärkikymmenikössä.

Piirakkatuotannon lisäksi Pielipakari panostaa vahvasti myös leipien ja kahvileipätuotteiden tuotekehitykseen. - Tänä vuonna on ollut erityisesti nähtävissä pullatuotteiden kysynnän kasvu. Ihmiset haluavat hemmotella itseään haastavan koronatilanteen keskellä, toteaa Erkki Timonen.

Elintarvikealan koulutusta Stadin AO:ssa

Stadin ammatti- ja aikuisopistossa (Stadin AO) alkoi huhtikuussa 2021 elintarvikealan perustutkinto, josta valmistuu elintarvikkeiden valmistajia ja leipuri-kondiittoreita.

Helsingin Roihuvuoressa sijaitsevassa elintarvikealan koulutusohjelmassa palvellaan yrittäjiä ja yrityksiä: - tarjoamalla täydennyskoulutusta yritysten tarpeisiin - luomalla ja syventämällä yhteistyötä sekä kumppanuuksia koulutussopimusopiskelijoiden työelämäjaksoilla. - käynnistämällä elintarvikealan yritysten toivomaa, tarpeisiin kohdistettua oppisopimuskoulutusta.

Koulutuksissa on jatkuva haku eli koulutuksista voi kysyä ja niihin voi hakea milloin tahansa.

Stadin AO:n elintarvikealalle on rakennettu erilaisten jatkojalosteiden valmistukseen ja käsittelyyn soveltuvat työtilat, jo olemassa olevien leipomotuotannon opetustilojen rinnalle.

Uusimaa on Suomen suurin elintarvikealan yritysten keskittymä. Lähes sadan leipomoalan yrityksen lisäksi Uudellamaalla on myös yleisen elintarviketeknologian toimijoita. Lihatuotteita, kalajalosteita, vihanneksia, marjoja ja hedelmiä jalostavia yrityksiä on yli 60 kpl. Lisäksi pääkaupunkiseudulla on viljatuotteiden jalostajia, juomien ja muiden elintarvikkeiden valmistajia lähes 150 yrityksessä (lähde: Aitojamakuja yritystilasto 2020).

Tulevaisuuskartoitusten perusteella suomalaiset elintarvikeyritykset tulevat tarvitsemaan uutta työvoimaa: leipomotyöntekijöitä, erilaisia elintarvikkeiden valmistajia ja monialaosaajia teollisuuden palvelukseen ja pk -yrityksiin.

Lisätietoja koulutuksesta antaa ammattiopettaja Johanna Tiitto (Stadin AO) johanna.tiitto@edu.hel.fi, puh. 040 560 1164 ja 09 310 15985. Tiitto opettaa, ohjaa ja valmentaa elintarvikealalle uusia työntekijöitä yhteistyössä muiden asiantuntijoiden ja työvalmentajien kanssa. Lähtökohtina ovat yritysten ja työelämän tarpeet sekä monialaiset ammatilliset osaajapolut. Koulutus tullaan toteuttamaan työelämälähtöisesti yritysten henkilöstön kanssa.

Naiset ja korkeasti koulutetut hyödyntävät pakkausmerkintöjä eniten

Marttaliiton teettämän kuluttajatutkimuksen mukaan 71 prosenttia suomalaisista lukee pakkausmerkintöjä ostaessaan ruokaa. Sukupuoli, ikä ja koulutustaso vaikuttavat pakkausmerkkien tuntemiseen ja hyödyntämiseen: naiset lukevat pakkausmerkintöjä kaikissa ikäryhmissä enemmän kuin miehet. Nyt toista kertaa tehty tutkimus toteutettiin edellisen kerran joulukuussa 2019, jolloin merkintöjä luki 78 prosenttia vastaajista.

Ravintosisältömerkintöjä käytetään apuna tuotteiden terveellisyyden arvioinnissa ja tuotteiden vertailussa. Yhä useampi kuluttaja tarkistaa suolan määrän pakkauksesta. Rasvan ja sokerin määrää tarkastelivat eniten yli 65-vuotiaat. Nuoret puolestaan tarkastavat erityisesti proteiinin ja kuidun määriä. Korkeakoulutetut ja pääkaupunkiseudulla asuvat hyödyntävät eniten ravintosisältömerkintätietoja.

Tutkimuksessa kysyttiin 13:n eri merkin tunnettuutta. Parhaiten kuluttajat tuntevat Sirkkalehti-, Hyvää Suomesta-, Sydän-, Reilu Kauppa- ja EU:n Lehtimerkin (luomutunnus). Merkit vaikuttavat eniten yli 50-vuotiaiden naisten ja vastaavasti vähiten 31–50-vuotiaiden miesten ostopäätökseen.

Parasta ennen -päiväyksen ja Viimeinen käyttöpäivä -merkintöjen umpeuduttua kuluttajat kertovat käyttävänsä aistinvaraista arviointia aiempaa useammin. Kuluttajat siis katsovat sekä haistavat ja maistavat tuotteita aiempaa enemmän. Tutkimuksen mukaan aistinvaraista arviointia hyödynsivät vähiten vanhemmat naiset ja nuoret miehet.

Kuluttajat toivoivat pakkauksiin lisää merkintöjä mm. lajittelusta sekä alkuperä- ja valmistusmaatietoihin tarkempia tietoja, ei pelkästään valmistettu EU:ssa -merkintää. Myös tuotteiden kotimaisuusastetta toivottiin.

Rukiin satonäkymät positiiviset

Rukiin talvehtiminen onnistui hyvin ja kasvukausi on pyörähtänyt hyvin käyntiin säiden lämmettyä. Koska rukiilla on vahva juuristo, on sillä syyskasveista parhaat edellytykset selvitä myös mahdollisen kuivan alkukesän aiheuttamista haasteista, toteaa Pro Ruis yhdistyksen viljelyasiantuntija Lasse Matikainen.

Rukiin satonäkymät ovat siis positiiviset. Rukiin viljelyala on kuluvalla kasvukaudella edellistä vastaava eli noin 20 000 ha. Jos kasvukausi etenee suotuisasti, syksyn sadosta voidaan odottaa viime vuoden kaltaista, jolloin rukiin kokonaissato oli vajaa 70 000 tonnia. Kun elintarviketeollisuuden rukiin vuotuinen kulutus on 90 000 tonnia ja satovarastot ovat Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR ry) mukaan yli 100 000 tonnia, on hyvät edellytykset siihen, että myös ensi talvena ruisleipä leivotaan kotimaisesta rukiista.

Näin ollen edellytykset myös vuonna 2015 saavutetun kotimaisen rukiin omavaraisuuden jatkumiselle ovat hyvät. Kotimaisen rukiin omavaraisuus oli vuonna 2011 perustetun Pro Ruis yhdistyksen päätavoite. Yhdistys on ollut mukana tiivistämässä yhteistyötä rukiin arvoketjun ympärillä ja parantamassa suomalaisen rukiin viljelyn edellytyksiä.

Lämpimät säät ovat vauhdittaneet ruiskasvustot nopeaan ja rehevään kasvuun. Somerolla 16.5.2021 otetussa kuvassa rukiin kasvuston korkeus on lähes 40 cm. Siemeniä tuottavan rukiin hentoinen tähkä on tässä vaiheessa korren puolivälissä. Kuva Lasse Matikainen.

ALV kaikkiin nettiostoksiin EU:n ulkopuolelta

Verkkokauppaostosten tekeminen on muuttumassa kesällä, kun kaikista Euroopan unionin ulkopuolelta toimitettavista tavaroista on maksettava arvonlisävero ja ne on tullattava 1.7.2021 alkaen. Tällä hetkellä enintään 22 euron lähetykset ovat pääasiassa verovapaita, mutta heinäkuun alusta alkaen myös ne on tullattava ja niistä on maksettava ALV. Verkkokaupan arvonlisäverouudistus on koko EU-alueen yhteinen muutos.

Muutos koskee vuositasolla miljoonia paketteja. Se koskee kaikkia 1.7.2021 alkaen Suomeen saapuvia tavaroita, vaikka ne olisi tilattu jo ennen heinäkuuta. Vain paketin saapumispäivällä on merkitystä.

Ostaja voi arvioida tavaran hinnan päälle tulevat maksut (mahdollinen tullimaksu + ALV) ennen tilausta Tullilaskurissa, joka löytyy tullin sivuilta tulli.fi. Palvelusta löytyy myös vinkkejä siihen, mitä kannattaa ottaa huomioon, jotta lähetys saapuu perille mahdollisimman sujuvasti.

Elintarvikepäivä teki digiloikan

Elintarviketeollisuusliiton perinteinen koulutustapahtuma Elintarvikepäivä järjestettiin tänä vuonna kokonaan virtuaalisesti 18. toukokuuta. Tapahtumaa saattoi seurata yhtä hyvin kotitoimistolla kuin työpaikalla tietokoneen ruudun ääressä. Päivän anti oli monipuolinen ja etenkin iltapäivällä osallistujat olivat hukkua runsaudenpulaan, koska mielenkiintoisia esityksiä oli paljon niin vastuullisuudesta, tutkimuksesta, brändäämisestä, kuluttajakäyttäytymisestä kuin lainsäädännöstäkin. Asiaa helpotti kuitenkin se, että tänä vuonna tapahtuman osallistujat saattoivat katsoa esitykset nauhoitettuina jälkikäteen.

Katsaus Elintarvikepäivän esityksiin on luvassa seuraavassa Leipuri-lehdessä, sillä aikataulusyistä se ei ehtinyt tähän numeroon.

Päivittäistavarakaupan lukuja

Päivittäistavarakauppa ry:n (PTY) jäsenyritysten päivittäistavaroiden myynnin arvon rakennetta ja muutoksia kuvaava tilasto on julkaistu tämän vuoden ensimmäiseltä kvartaalilta. Tilastot löytyvät PTY:n sivuilta osoitteesta pty.fi/tilastot/.

Päivittäistavarakaupan myynnin arvo kasvoi viime vuoden vastaavasta neljänneksestä 5,2 %.

Viljatuotteiden ja leivän myynnistä kertyi alkuvuonna 509 miljoonaa euroa, joka on 10,8 prosenttia myynnin kokonaisarvosta. Leipää myytiin alkuvuonna 175 miljoonalla eurolla ja muita leipomotuotteita 145 miljoonalla eurolla. Viime vuoden vastaavaan kvartaaliin verrattuna leivänmyynti kasvoi 2,8 prosenttia ja muiden leipomotuotteiden 3,1 prosenttia. Sen sijaan esimerkiksi riisiä sekä jauhoja ja muita viljoja myytiin vähemmän kuin vuosi sitten.

Ensimmäisellä vuosineljänneksellä 66 prosenttia pt-kaupan kokonaismyynnin arvosta kertyi elintarvikkeista, joita myytiin yhteensä 3,1 miljardilla eurolla. Kokonaismyynti oli ko. jaksolla 4,7 mrd euroa. Alkoholittomia juomia myytiin 359 miljoonalla, jolloin elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien myynnit kattoivat kokonaismyynnistä yhteensä 73,6 prosenttia. Alkoholijuomat ja tupakka kattoivat myynnistä 15,3 prosenttia ja loput 11,1 prosenttia kertyi muista päivittäistavaroista.

Linkosuon Kahvila Espooseen

Linkosuon Kahvila Oy laajentaa toimintaansa Pirkanmaan ulkopuolelle ja avaa ensimmäisen kohteensa pääkaupunkiseudulle. Ravintola Helinä aukeaa Espooseen Technopoliksen Innopoli 3:n kampukselle 2.8. 2021. Ravintolassa tarjoillaan aamiaista ja lounasta sekä toimitetaan kahvituksia yritysten tiloihin.

Linkosuon konserniin kuuluvat Linkosuo Oy, Linkosuon Leipomo Oy ja Linkosuon Kahvila Oy. Linkosuon Kahvila Oy:llä on yhteensä 20 kahvilaa ja ravintolaa Pirkanmaalla. Lisäksi tuotantokeittiö ja oma konditoria toimivat Kangasalla.

BRC-sertifikaatti Pulla-Pirtin leipomoille

Pulla-Pirtille on myönnetty kansainvälinen BRC- elintarviketurvallisuussertifikaatti sen korkeimmassa tavoiteluokassa AA, johon ylsivät niin Oulun kuin Raahen leipomot. Näin Pulla-Pirtistä tuli Suomen pohjoisin leipomo AA-luokassa.

BRC (Brand Reputation Compliance) on kansainvälinen, Isosta-Britanniasta lähtöisin oleva elintarviketurvallisuusstandardi. Harvinaisen AA-tason sertifikaatin saavuttaminen on osoitus onnistuneesta ja pitkäjänteisestä työstä leipomoiden elintarvikelaadun ja -turvallisuuden parantamisessa.

Toimitusjohtaja Hannu Räinän mukaan sertifikaatin saavuttamiseksi on nähty paljon vaivaa niin itse leipomon puolella kuin toimintajärjestelmien kehittämisessä ja päivittämisessä. Kiitos sertifikaatin saavuttamisesta kuuluukin hänen mukaansa koko henkilökunnalle.

Uusi saavutettu sertifikaatti korvaa Pulla-Pirtillä maaliskuun loppuun asti voimassa olleen FSSC 22000 -sertifikaatin. Uudella sertifikaatilla haluttiin varmistaa leipomon toiminnan sopivuus kaikille asiakkaille. Sertifikaatti mahdollistaa myös mahdollisen viennin kasvattamisen.

BRC -standardi auditoidaan vuosittain. Pulla-Pirtin tavoitteena on pitää kiinni saavutetusta AA-luokituksesta ja jatkaa toimintojen parantamista entisestään.

Korona vaikutti leipomotuotteilla herkutteluun mutta ei leivänsyöntiin

Leipätiedotuksen toimitustilaston mukaan suomalainen söi viime vuonna kotimaista pullaa ja muita makeita leipomoherkkuja noin 5,2 kg / hlö. Se on puolisen kiloa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Viikkotasolla kotimaisella leipomotuotteella herkuteltiin siis pari kertaa viikossa. Ulkomailta tuotua kahvileipää suomalainen söi reilut 2 kg.

Yhteiskunnan hankalat ajat, kriisit ja laskusuhdanteet näkyvät usein herkkujen kulutuksen kasvuna. Koronakriisin aikana kävi kuitenkin toisin. Suomalaiseen kahvileipäkulttuuriin kuuluvat vahvasti sosiaaliset tilanteet. Kun ystäviä, tuttavia ja kollegoita ei voinut tavata kahvilassa, juhlissa eikä työpaikalla, herkuttelutuotteiden ostaminen väheni, toteaa Leipätiedotus ry:n tiedotteessa projektikoordinaattori Terhi Virtanen.

Kotimaisia tuotteita olisi nyt hyvä suosia ja tukea vaikeassa tilanteessa olevia yrittäjiä valitsemalla aina tilaisuuden tullen herkutteluun kotimainen tuote.

Leipätiedotuksen toimitustilasto kertoo myös, että suomalaiset söivät kotimaista pehmeää ruokaleipää vuonna 2020 edellisten vuosien tapaan, keskimäärin noin 33,5 kg/hlö. Kotimaisesta pehmeästä ruokaleivästä ruisleipää on lähes puolet, reilut 15 kg, ja vaaleaa leipää noin 18 kg. Vaikka terveellinen ja trendikäs kaura on nostanut suosiotaan leipävalikoimassa, pitää ruisleipä sisukkaasti pintansa suomalaisten ruokapöydissä, myös koronan aikana.

Vielä 90-luvun puolivälissä tumman leivän osuus kotimaisen leivän kulutuksesta oli vain kolmannes. Vuosituhannen vaihteessa ruisleivän osuus kasvoi vaalean leivän kulutuksen säilyessä entisellä tasollaan. Kun karppaus vielä 2010-luvun alussa vähensi vaalean leivän menekkiä, nousi tumman leivän osuus puoleen kotimaisten leipien myynnissä vuonna 2015.

Koronapandemia ja sen mukanaan tuomat rajoitukset vaikuttivat suomalaisten leivän syöntitapoihin. Kun henkilöstöravintolat ja osa kouluista olivat suljettuina, kuluttajat ostivat syömänsä leivän kaupasta tai verkkokaupasta ja söivät sen kotona. Ostetun leivän määrään ja vaalean ja tumman leivän suhteeseen korona ei niinkään vaikuttanut, vaan määrät säilyttivät aikaisempien vuosien tason. Täysjyväisillä ruisleivillä on vahva paikka osana terveellistä ruokavaliota ja se kuuluu suomalaiseen ruokakulttuuriin - edes pandemia ei saanut horjutettua sen asemaa.