Pielispakarin seminaari Nurmeksessa

Nurmeksessa pohdittiin yrittäjyyttä ja tulevaisuuden visioita

TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

Pielispakari Oy:n järjestämässä Kotisi karjalainen leipuri -seminaarissa pohdittiin niin yrittäjyyttä, leipomoalaa ja sen haasteita kuin myös tulevaisuuden huimia näkymiä toukokuun viimeisenä viikonloppuna. Nurmeksen Bombassa järjestetyllä seminaarilla sekä sen jälkeen nautitulla juhlaillallisella juhlistettiin Pielispakarin 30-vuotista taivalta sekä yrittäjä Erkki Timosen 70-vuotispäivää.

Tarkoitus oli järjestää seminaaritapahtuma jo vuonna 2020, mutta koronan vuoksi sitä jouduttiin siirtämään aina tänne asti, totesi Pielispakari Oy:n toimitusjohtaja Erkki Timonen tervetuliaispuheessaan.

Timosen oma 70-vuotispäivä oli jo tämän vuoden tammikuussa, mutta silloinkaan kokoontumiselle ei ollut vielä paras mahdollinen hetki. Siksi juhlat pidettiin vasta toukokuussa, lauantaina 28.5.2022. Ensin oli seminaari iltapäivällä Bomban kylän Kalevanhovissa ja illalla kokoonnuttiin juhlavan karjalaisen pitopöydän äärelle Bomban taloon.

Tilaisuuksien juontajan Kaj Kunnaksen mukaan ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua monestakin syystä, eikä vähiten siksi, että samana viikonloppuna pelattiin jääkiekon maailmanmestaruudesta. Lopputuloksen tiedämme nyt kaikki, mutta seminaarin aikana jännitettiin vielä, mitkä maat kohtaavat finaalissa. Suomen voitto USA:sta ja pääsy finaaliotteluun antoivat tilaisuudelle miellyttävää isänmaallista hohtoa.

Seminaarin tervetuliaispuheessaan Erkki Timonen korosti, että Pielispakari on aina pyrkinyt vaalimaan karjalaista ruokakulttuuria. Ja on hyvin onnistunutkin, sillä esimerkiksi karjalanpiirakoiden valmistajana se lienee maailman suurin. Tuotekehitystä on tehty määrätietoisesti ja nyt piirakat ovat tarjolla halki Suomen niin S-ryhmän paistopisteissä kuin myös kauppojen pakastealtaissa. Toki leipomossa leivotaan myös monia muita leipomotuotteita, joista ruisleipä on yksi tärkeä. Timonen esittelikin seminaarin aluksi ruisleipäkategorian uusimman tuotteen, vastikään markkinoille tulleen täysjyvärukiista valmistetun ja valmiiksi viipaloidun Ukko-Koli-ruislimpun.

Yrittäjät Suomen selkäranka

Seminaarin ensimmäisenä alustajana toiminut Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen huomautti, että Erkki Timosen tavoin moni muukin yrittäjä on aloittanut yritystoiminnan autotallista. Sen jälkeen toiminta on laajentunut investointien ja muun riskinoton myötä. Pentikäinen korostikin yrittäjien merkitystä koko yhteiskunnan tukipilareina. Samalla he kantavat yrittäjäriskiä, joka yleensä ulottuu heidän itsensä lisäksi myös perheeseen ja vähän muuallekin. - Suomi kuihtuisi pois, ellei meillä olisi yrittäjäriskiä kantavia yrittäjiä, ja koko kansakunnan hyvinvointi on viime kädessä yrittäjien harteilla. Yrittäjille tuleekin antaa se arvostus, jonka he ansaitsevat.

Ilman yrittäjiä ei olisi töitä ja verotuloja, joilla yhteiskunta rahoitetaan ja hyvinvointi kustannetaan. Tuloilla kustannetaan myös maallemme elintärkeä puolus-

Kaj Kunnas (vas.) toimi Kotisi karjalainen leipuri -seminaarin juontajana. Tilaisuuden isäntä Erkki Timonen esitteli aluksi yleisölle Pielispakarin uuden ruisleivän, Ukko-Kolin.

Mikael Pentikäinen sai Erkki Timoselta salkullisen karjalaisia herkkuja.

Mika Väyrysen listalla oli monta kohtaa, joissa yrittäjän on oltava ketterä ja mukautuvainen.

Yleisöä oli paikalla nelisenkymmentä henkeä.

Perttu Pölösen mukaan valmis ruoka voidaan tuoda jatkossa suoraan koteihin roboteilla, joita jo nyt on koekäytössä. tuskyky, josta juuri nyt paljon puhutaan. Siksi talous olisi pantava kuntoon ja velalla elämisen loputtava. Tätä Pentikäinen piti seuraavan hallituksen tärkeimpänä tehtävänä.

Muina nykyajan haasteina Pentikäinen piti väestön vanhenemista ja vähenemistä monessa kunnassa. Siksi myös kuntien tulisi tunnistaa ne tekijät ja ennen kaikkea ne henkilöt, jotka voisivat ryhtyä yrittäjiksi. Näin syntyisi työpaikkoja, verotuloja ja ostovoimaa, joka takaisi myös paikalliset palvelut. - Kotiseuturakkaus on hyvin tärkeä selittäjä sille, mihin yrittäjä yrityksensä perustaa. Moni haluaa asettautua synnyinseudulleen ja se olisi kuntienkin syytä tunnistaa, Pentikäinen huomautti.

Leipomot osa huoltovarmuuttamme

Leipuriliiton toimitusjohtaja Mika Väyrysen mukaan leivän merkitys nousee esiin erityisesti erilaisissa kriisitilanteissa. Ensimmäisenä puhutaan leivän hinnasta, kun puhutaan ruuan hinnannoususta. Niinkään paljon ei kiinnosta esimerkiksi se, paljonko maksavat maitopurkki, juusto tai jauheliha. Leivän hinta ratkaisee, vaikka leipään kuluu arviolta alle prosentti kulutusmenoistamme.

Väyrysen mukaan ainakaan valikoimasta ei leivän menekki ole kiinni. - Suomessa on huikea valikoima erilaisia leipomotuotteita, joita on valmistamassa suuri määrä eri kokoisia leipomoyrityksiä. Se on suuri vahvuus ja rikkaus. Omalta osaltaan leipomot turvaavat myös huoltovarmuuttamme.

Hän toivoikin, että jokainen erityisesti nyt ymmärtäisi, miten tärkeää olisi tukea paikallisia leipomoyrityksiä ja ostaa niiden tuotteita. Näin pidetään huolta monipuolisesta suomalaisesta leipäkulttuurista ja samalla tuetaan paikallista yritystoimintaa. - Leipien ohella leipomot valmistavat myös erilaisia herkkuja, kuten kahvileipiä, leivoksia ja kakkuja. Ne puolestaan ovat hyviä mielenterveydellemme.

Juuri nyt leipomot painiskelevat monenlaisten haasteiden kanssa, sillä kaikki kustannukset nousevat ja joistakin raaka-aineista ja tarvikkeista voi tulla jopa pulaa. Nämä haasteet tulisi Väyrysen mukaan muidenkin toimijoiden, kuten esimerkiksi päivittäistavarakaupan ymmärtää. Nyt tarvittaisiin joustoja sopimusneuvotteluissa.

Myös leipomoyrittäjän tulee olla joustava, ketterä ja mukautuvainen. Joustavuutta vaaditaan moneen eri suuntaan; pt-kaupan lisäksi tavarantoimittajien, ay-liikkeen ja viranomaisten suuntaan. Lisäksi on huolehdittava esimerkiksi työntekijöiden hyvinvoinnista, yrityksen markkinoinnista, työehtosopimusten noudattamisesta, elintarviketurvallisuudesta, paloturvallisuudesta, räjähdyssuojauksesta ym. Vaatimusten lista on pitkä, mutta yrittäjät ovat selviytymisen mestareita. Toisaalta; muutakaan vaihtoehtoa ei ole.

Olemmeko muutoksen vetureita?

Futuristi Perttu Pölönen ravisteli puheenvuorossaan luutuneita käsityksiämme siitä, miten maailma kulkee eteenpäin. Mukavaahan usein olisi, että asiat pysyisivät entisellään – ainakin niiden kannalta, joilla menee hyvin. Mutta kun murros tulee, se ei useinkaan tule omasta ’kuplasta’ vaan ennemminkin sieltä, mistä sitä ei osata odottaa. Ja niinpä siihen ei osata edes varautua. Maailma kuitenkin kulkee

eteenpäin vain sillä, että vanha hylätään tai kumotaan ja otetaan tilalle uutta. Se ei tarkoita sitä, että tuo vanha häviäisi. Se jää olemaan, mutta mukautuu ajan olosuhteisiin ja vaatimuksiin.

Perttu Pölönen kertoi esimerkkinä antiikin ’kultakaivoksen’ eli maustekaupan. Sen kannattavuus kuitenkin romahti nopeasti, kun keksittiin, että ruoka säilyy kylmässä, jolloin mausteita ei enää tarvittu ruuan pilaantuneen maun peittämiseen. Ensin rahdattiin jäätä ympäri maailmaa, sitten keksittiin jäänvalmistuskone ja lopulta kehitettiin jääkaappi. Kehitys ei kuitenkaan pysähdy siihen, sillä nyt aprikoidaan, mikä on ruuan säilytyksen tulevaisuuden skenaario. Tarvitaanko jääkaappia enää lainkaan, jos valmis ruoka kuljetetaan koteihin roboteilla? Vai printataanko syötävät kotona 3D-printterillä aina tarpeen mukaan?

- Kotiseuturakkaus on hyvin tärkeä selittäjä sille, mihin yrittäjä yrityksensä perustaa.