Reijo Heinonen siirtyy eläkepäiville

Reijo Heinonen osallistui Leipuriliton vuonna 2016 järjestämään Itsenäinen Suomi 100 vuotta -leivoskilpailuun. Tuloksena oli neljäs sija.

TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

Lehtori siirtyy eläkepäiville

Tampereen seudun ammattiopisto Tredun Kangasalan toimipisteessä toiminut lehtori Reijo Heinonen ehti opettaa tuleville leipuri-kondiittoreille kondiittorin taitoja lähes neljännesvuosisadan ajan.

TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen Parasta työssäni ovat olleet hyvät työkaverit ja tosi hyvät, lahjakkaat ja taitavat opiskelijat, kuten tänä keväänä täältä valmistunut ryhmä, josta jokaisella oli työpaikka odottamassa, iloitsee Reijo Heinonen kesäkuun alussa tehdyssä haastattelussa. Ei liene epäilystä siitä, etteikö hänen oma alanvalintansa olisi ollut oikea. Leipomisen monitaituri on halunnut ja voinut välittää taitojaan osaavana ja pidettynä opettajana myös tuleville leipuri-kondiittoreille.

Kevätlukukausi oli juuri saatu päätökseen haastattelua edeltävän viikon lopulla, mutta erilaiset paperityöt pitivät opettajan työpaikallaan vielä muutaman päivän ajan. Sen jälkeen seurasi kesäloma ja heinäkuun lopussa koittavat eläkepäivät, sillä tänä syksynä ikävuosia tulee Reijolle täyteen 65.

Tärkeitä työkavereita ovat koululla olleet leipomo-opetuksesta vastaava opettaja Elisa Kaunismäki sekä elintarvikepuolen opettajat Kirsi-Marja Kasteenpohja ja Heli Laukka. Uusi konditoriapuolen opettaja Tiina Heinonen aloittaa vasta elokuussa, syyslukukauden alussa, joten yhtäaikaista työskentelyä hänen kanssaan ei ole ollut.

Kangasalan Finnentiellä sijaitseva Tredun oppilaitos on Reijolle tullut tuttuakin tutummaksi paikaksi, sillä hän kertoo tulleensa töihin aina hyvissä ajoin ennen koulutuntien alkua, puoli seitsemän-seitsemän maissa aamulla erilaisiin valmisteleviin töihin. Hän katsoi myös, että kahvilan vitriinissä oli aina tuoretta tarjottavaa ja koulun leipomon myymälässä ostettavaa. - Ellei ole tuotteita, ei tule myöskään asiakkaita, joille opiskelijat voivat niitä leipoa. Ei olisi mitään järkeä eikä kovinkaan motivoivaa heittää tuotteita biojätteeseen.

Kangasalan leipuri-kondiittoriopiskelijat ovat tehneet Reijon johdolla myös erilaisia tuotetilauksia moniin paikkoihin lähiympäristössä ja joskus niitä on toimitettu jopa Linnan juhliin. Hän sanoo tietävänsä, että tästä toiminnasta eivät kaikki tahot ole pitäneet.

- Kun opiskelijat saavat tehdä tilauksia oikeille asiakkaille, menee oppi perille ihan eri tavalla kuin että he tekisivät vain ns. itselleen. Ja saadaanhan siinä myös raaka-aineille korvausta, hän perustelee ja jatkaa, että tuotteiden tilaajan on myös muistettava, että kyseessä ovat opiskelijatyöt, jotka eivät aina ihan joka kohdassa vasta kokeneen ammattilaisen töitä.

Laaja-alainen osaaminen

Reijo Heinosen polku opettajaksi on kulkenut lukuisten etappien kautta. Luopioisissa syntynyt nuorimies oli kiinnostunut leipomisesta, mutta sitä opintolinjaa ei 70-luvulla ollut tarjolla Hämeenlinnan ammattikoulussa. Niinpä Reijo opiskeli kokiksi. Suoranaisesti sitä työtä hän ei kuitenkaan ole tehnyt, vaan ensimmäinen työpaikka oli Osuuskauppa Tuotannon leipomo Tampereella. Kun se lopetettiin, hän siirtyi Jussilan Leipomoon. - Siellä minut viimeksi tulleena ’heitettiin’ kaikkiin hommin, Reijo nauraa.

Monipuolinen työ kartutti kuitenkin taitoja jokaisella tuotannon osa-alueella eli kaikki työt alkoivat sujua niin leipomossa kuin konditoriassakin. Jussilan jälkeen Reijo työskenteli parissakin eri leipomossa ja sitten tamperelaisen Hotelli Ilveksen kondiittorimestarina. Ilveksestä tie vei Branderille ja sieltä 90-luvun alussa lyhyen ajan toimineeseen Legenda Foodiin. - Noihin aikoihin 90-luvun alussa tuli ensikosketus myös opetustyöhön Tampereen ammattiopistossa, jossa annoimme kokeille opetusta kannattavasta leipomisesta.

Sitten Reijo perusti oman yrityksen, Pirkanmaan kondiittori- ja leipuripalvelun. Hän leipoi Hotelli Rosendahlissa hotelleihin ja Tampere-taloon ja teki samalla keikkaa myös Pohtolan Kotileipomossa. - Vuonna 1997 lopetin Rosendahlissa ja siirryin kokonaan Pohtolaan, josta vuonna 1998 siirryin sitten Kangasalle kondiittorilinjan opettajaksi.

Lehtorin viran Reijo sai vuonna 2001, sen jälkeen, kun hän oli suorittanut tarvittavat kasvatustieteen opinnot työn ohessa. Työnantaja oli tuolloin Kangasalan ammattioppilaitos. Se kuului Pirkanmaan koulutuskonserni Pirkoon, joka vuonna 2013 yhdistyi Tampereen ammattiopistoon. Syntyi nykyinen Tredu eli Tampereen seudun ammattiopisto. Fyysisesti työpaikka muuttui, kun Kangasalan toimipiste muutti Huutijärven ammattioppilaitoksen tiloista vuonna 2018 uuteen Finnentielle rakennettuun kouluun.

Laaja-alainen osaaminen leipomon ja konditorian töistä on ollut Reijon mukaan erinomainen pohja opettajan työlle. Tällainen pohja syntyy vain työskentelemällä erilaisissa leipomoissa ja konditorioissa ja poimimalla sieltä parhaat opit. Taidoista on todisteena myös kaksi mestarikirjaa.

3

Vuoden 2020 Rinkeli GP järjestettiin Kangasalla Reijon johdolla. Hänen oma joukkueensa sijoittui kilpailussa hopealle. Kuvassa vasemmassa reunassa takana Reijo, jonka edessä kilpailijat Elina Rauhala (vas.) ja Jenny Raikamo. Keskellä voittajat Tavastiasta Hämeenlinnasta ja oikealla kolmanneksi sijoittunut Gradian joukkue Jyväskylästä.

Vuonna 2017 järjestetyssä itsenäisyyden juhlavuoden koristetyökilpailussa Reijo tuli toiseksi yhdessä Jenna Vainionpään kanssa. Reijo Heinonen on sekä kondiittori- että leipurimestari. Hän on ollut myös aktiivinen kilpailija leipomoalan kilpailuissa ja kannustanut opiskelijoitaan kilpailemaan. Kuva Eskon Taulo.

- Kondiittorimestarin tutkinnon suoritin vuonna 1983, leipurimestarin kirjan sain vuonna 1991, kertoo Reijo.

Kilpailuja ja aktiivisuutta

Työn ohella kilpaileminen on ollut Reijolle mieleistä. Hän on osallistunut useita kertoja mm. leipomoalan SM-kilpailui-

Reijo yhdessä elintarvikealan opettajien Kirsi-Marja Kasteenpohjan (vas.) ja Heli Laukan (2.oik.) sekä silloisen leipomopuolen opettajan Johanna Kinnusen kanssa,

hin. Myös opiskelijoitaan Reijo kannustaa kilpailemaan. - Osallistuimme esimerkiksi joka ikiseen Rinkeliin, sillä se on todella hyvä kilpailu. Vain nämä kaksi koronavuotta jäivät väliin, kun kilpailua ei pidetty. Mielelläni olisin vielä kerran tuonut joukkueeni mukaan. Tänä vuonna olisi ollut huippuporukka kilpailemassa, hän harmittelee.

Muutoinkin Reijo tunnetaan hyvin aktiivisena opettajana, joka on satsannut voimakkaasti erilaisiin ’ylimääräisiin’ tempauksiin ja tapahtumiin. Leipuri-lehdessäkin on kerrottu mm. hääkakku- ja fantasiakakkunäyttelyistä, Euroopan suurimmasta suklaajoulupukista tai valtavankokoisten suklaaveturien näyttelystä Lempäälän Ideaparkissa. Viime ponnistuksenaan Reijo organisoi tänä vuonna Aprillileivoskilpailun samassa paikassa. Väistämättä tämä kaikki on vienyt häneltä myös omaa aikaa.

Jossain vaiheessa, kun leipuri-kondiittoriopinnot eivät vetäneet hakijoita, Reijo

Reijon opiskelijoiden hääkakut ovat olleet Ideaparkissa näytillä useana vuonna. kiersi peruskouluilla kertomassa alasta ja houkutteli nuoria alan opintoihin. Sen jälkeen hakijoita on ollut paremmin.

Opettajan rooli muuttunut

Reijo kertoo, että hänet tunnetaan Kangasalan koululla suorista kommenteistaan, jotka usein liittyvät kouluelämään ja opetukseen. Aina kommenteista ei ole pidetty. - Mutta onhan tämä kouluelämä ja ammatillinen opetus muuttuneet valtavasti sinä aikana, kun olen tässä ollut. Joskus asioista on vain pakko sanoa ääneen, hän hymähtää. - Viime aikoina olen kyllä kaivannut sitä aikaa, kun opettaja sai oikeasti opettaa, eikä toimenkuvaan sisältynyt niin paljon kaikenlaisia asioita, jotka ’opettaja hoitaa’. Niihin kuluu todella paljon aikaa.

Totta onkin, että esimerkiksi opetustuntimäärä koululla on nyt vain puolet siitä kuin se oli vielä neljännesvuosisata sitten. Toisaalta työpaikoilla oppimisen tuntimäärä on kasvanut merkittävästi. Reijo on kuitenkin sitä mieltä, että koululla opetukseen käytettävissä oleva tuntimäärä ei ole riittävä. - Opiskelijoille pitäisi olla mahdollista opettaa ne perustaidot, jotka käsityöammatissa on oltava, mutta nyt siihen on liian vähän aikaa.

Nykyajan ammattiopettajalta vaaditaan myös taitoa pitää kaikkien opiskelijoiden ’langat käsissään’, sillä jokaisella opiskelijalla on oma yksilöllinen opinto-ohjelmansa. Ja kun opiskelut voi aloittaa myös kesken lukuvuoden, tulee haastetta lisää. Kymmenien opiskelijoiden yksilöllistä ohjelmaa on mahdotonta muistaa ulkoa. Tukena ja turvana on Wilma, josta tiedot löytyvät kunkin opiskelijan osalta ja johon merkitään opintosuoritukset ja poissaolot. - Mutta se kirjaaminen kyllä vie aikaa. Skarppina saa olla, jotta pysyy perässä, Reijo toteaa.

Vaikka haastetta on ollut, on Reijo selvästi myös nauttinut työstään. Kiikkustuoliin hän ei aio asettua eläkepäivinäänkään, sillä ajankulua riittää järven rannalla sijaitsevan kodin ylläpidossa, polttopuiden tekemisessä ja erilaisissa korjaustöissä. Seurana on puoliso, tuore eläkeläinen hänkin. Neljä lasta eli kolme poikaa ja tytär ovat jo aikuisia. Lastenlapsiakin on kaksi, joten vilskettä riittää.