Murusia

Kotkan Meripäiville juhlaposso

Kotkan Meripäivät täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Tasavuosien kunniaksi Leistin leipomon Antti Muuri suunnitteli juhlaväelle sydämen muotoisen erikoisposson.

Posso on ohut, rapea ja sokeroitu kotkalainen perinneherkku omenahillotäytteellä. Perinteisiä possoja on leivottu kaupungissa jo 1940-luvulta lähtien. Kotkalaisille posso on lähes pyhä asia.

Antti Muurin mukaan juhlaposso tehdään alkuperäistä reseptiä noudattaen, mutta se on sydämenmuotoinen ja hieman perinteistä possoa leveämpi.

Sydänposso on kunnianosoitus Meripäiville, mutta se kuvastaa myös Kotkan kaupungin arvoja, joita ovat reiluus, rohkeus ja rakkaus. Juhlapossoja on myynnissä rajoitettuja eriä Kotkan Meripäivien aikaan ja muissa Kotkan kesätapahtumissa.

Kevätvehnällä paikattiin syysvehnän talvituhoja

Käytössä olevan maatalousmaan ala on Luonnonvarakeskuksen (Luke) vuoden 2022 ennakkotilaston mukaan vajaat 2,3 miljoonaa hehtaaria.

Syysvehnän ala, 36 000 hehtaaria, laski yli 30 prosentilla edellisvuodesta. Syksyn 2021 ennakollisen tilaston mukaan syysvehnää kylvettiin ennätykselliset 105 500 hehtaaria. Kylvöistä kuitenkin tuhoutui paikoitellen suurin osa. Näin oli etenkin Varsinais-Suomessa.

Kevätvehnän ala puolestaan kasvoi tänä keväänä lähes 33 000 hehtaarilla 195 000 hehtaariin. Alan kasvu painottui voimakkaasti syysvehnän kylvöissä epäonniseen Varsinais-Suomeen, jossa vehnän kylvöala kasvoi yli 20 000 hehtaarilla.

Ohran kokonaiskylvöala pieneni kuluvana keväänä lähes 19 000 hehtaarilla. Ohra-ala on pienin vuoden 1971 jälkeen. Rehuohran kylvöala oli 363 000 hehtaaria ja mallasohran 66 000 hehtaaria.

Kauran kylvöala, 335 000 hehtaaria, nousi vajaalla 4 000 hehtaarilla. Eniten kauran viljelyala kasvoi Varsinais-Suomessa, noin 3 400 hehtaarilla.

Herneen ala kasvoi voimakkaasti – kylvöala on yli 35 000 hehtaaria. Härkäpavun ala jatkoi viime vuosien tavoin laskuaan, jääden reiluun 11 000 hehtaariin. Öljykasvien alat kääntyivät vahvaan kasvuun edellisvuoden notkahduksen jälkeen. Rypsin kylvöala oli lähes 34 000 hehtaaria, ja rapsin noin 9 500 hehtaaria.

Kesantoala, 208 000 hehtaaria, pieneni noin 5 000 hehtaarilla.

Mitä Suomessa syötiin vuonna 2021?

Suomalaiset kuluttivat viime vuonna keskimäärin 142 kiloa nestemäisiä maitotuotteita, 79 kiloa lihaa (luullisena lihana), 84 kiloa viljaa, lähes 12 kiloa kananmunia, 62 kiloa hedelmiä ja 63 kg tuoreita vihanneksia. Kalan kokonaiskulutus on ravintotaseen mukaan pysynyt pitkään 15-16 kilossa, mutta vuoden 2021 ennakkolukuja siitä ei ole vielä saatavissa Tiedot ilmenevät Luonnonvarakeskuksen (Luke) ravintotaseen ennakkotiedoista.

Viljan kokonaiskulutus on kasvanut parina viime vuotena, mikä on ollut pitkälti kauran ja vehnän kulutuksen kasvua. Vehnää kului viime vuonna 45,4 ja kauraa 10,2 kiloa. Rukiin kulutus laski edellisvuodesta noin viisi prosenttia, mutta leipäviljoista vehnän lisäksi muun leipäviljan (tattarin, kvinoan ym.) kulutus kasvoi. Ruista kului 14,2, ohraa 0,9 ja riisiä 6,9 kiloa henkeä kohti.

Ravintotaselaskelma ei kerro ruoankulutuksen tarkkaa määrää, vaan enemmänkin kulutukseen tarjolla ollutta määrää. Muun muassa varastotappioiden ja muun hävikin määrää ei ole saatavissa elintarvikeketjun kaikista vaiheista ja ne sisältyvät tällöin kulutusmääriin.

VTT:ltä muovin korvaaja

VTT on kehittänyt ratkaisun pakkausmuovien ongelmaan. Regeneroitu eli uudelleenkiteytetty selluloosa korvaa muovikalvoja.

Kykenemme valmistamaan läpinäkyvää ja joustavaa selluloosakalvoa. Kuluttaja ei erota lasinkirkasta materiaalia perinteisestä öljypohjaisesta muovista. Selluloosakalvo kestää kosteutta, mutta häviää luonnossa yhtä hyvin kuin paperiarkki. Tuote on biopohjainen ja biohajoava, sanoo VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin.

Jos pakkauksessa on sekä paperia että muovia, kuluttaja miettii, voiko sen heittää kartonginkeräykseen ja pitääkö muovi repiä irti. Materiaaleissa käytetään myös päällekkäisiä kuitu- ja muovikerroksia. Monet pakkaukset päätyvät sekajätteeseen, kun ihmiset eivät keksi niille oikeaa osoitetta. Uuden selluloosakalvon voi laittaa kartonginkeräykseen muun pakkauksen mukana.

Uusi muovin korvaaja on monivuotisen tuotekehitystyön tulos. Tällä hetkellä pakkausmateriaalin tuotanto on pilotointivaiheessa, ja se voi olla laajassa teollisuuden käytössä 5–7 vuoden päästä.

Lahdessa panostetaan kasvipohjaisiin

LAB-ammattikorkeakoulun Lahden kampukselle aletaan syksyllä rakentaa elintarvikelaboratoriota. Se tulee tehostamaan elintarviketuotannon sivujakeiden hyötykäyttöä sekä tutkimaan ja kehittämään erityisesti kasvipohjaisia elintarvikkeita yhdessä yritysten kanssa.

Päijät-Hämeessä toimii Suomen mittavin ja monipuolisin viljaosaamisen keskittymä. Lahden kampukselle rakentuvaa elintarvikelaboratoriota on suunniteltu yhteistyössä Päijät-Hämeen Viljaklusterin kanssa, ja toimintaa kehitetään yritysten tuotekehitystarpeita palvelevaksi. Vuoden 2024 alussa toimintansa aloittava uusi laboratorio muodostaa LABin kiertotalouslaboratorion kanssa ainutlaatuisen kokonaisuuden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön.

Leipurin Oy ostaa Kobia Ab:n

Aspon tytäryhtiö Leipurin Oy on sopinut ostavansa ruotsalaisen leipomoteollisuuden jakeluyhtiö Kobia Ab:n koko osakekannan ruotsalaiselta Abdon-konsernilta. Vuonna 2021 Kobian liikevaihto oli noin 50 miljoonaa euroa ja liikevoittomarginaali noin 3 %. Kaupan myötä myös Kobian omistamat kiinteistöt siirtyvät Leipurille, ja yrityskaupasta ei synny merkittävää liikearvoa. Kauppahintaa ei julkisteta. Yritysoston myötä syntyy Leipurin Nordics -regioona, johon kuuluvat Suomi ja Ruotsi. Toinen päämarkkina-alue on Baltia, joka sisältää Ukrainan.

Leipurin Oy:llä ja Kobialla on samanlaiset juuret ja yhtä pitkä historia – molemmat yritykset ovat leipomoiden perustamia. Yritysjärjestely vaatii vielä kilpailuviranomaisen hyväksynnän Ruotsissa. Kaupan arvioidaan toteutuvan elokuun loppuun mennessä.

Nuoret aikuiset edelläkävijöitä kasvipohjaisissa

Nuoret aikuiset ovat ilmastoystävällisen ruokavalion edelläkävijöitä, vahvistaa Helsingin ja Tampereen yliopistojen LoCard-tutkimus, jossa seurattiin S-ryhmän asiakasomistajien ostotietoja vuosien 2016-2018 ajan. Yhteensä lähes 30 000 kotitaloutta käsittävän tutkimuksen yllättävä tulos oli, että taloudellisesti kaikkein tiukimmilla olevien kotitalouksien ruokavalinnat olivat muita tuloluokkia kestävämpiä. Tämä ei selittynyt muilla taustatekijöillä.

Punaisesta lihasta siirryttiin kohti kestävämpiä proteiinilähteitä niin, että ensisijaisesti suosittiin siipikarjaa, sitten kalaa ja lopuksi kasvisruokia. Verrattaessa muutoin elämäntilanteeltaan ja resursseiltaan samanlaisia ostajia, muita useammin punaista lihaa ostivat vähiten koulutetut, lapsiperheelliset ja miehet.

Iäkkäät asiakkaat ostivat kalaa useammin kuin nuorempien ikäryhmien edustajat. Kasvisruoista pinaattiletut olivat ostetuimpia. Nyhtökauran ja kasvisnakkien kaltaiset uudet kasvikuntaperäiset tuotteet päätyivät ostoskoriin huomattavasti niitä harvemmin. Kasvisruokien käyttöön siirtymisessä havaittiin kuitenkin pientä nousua reilun kahden vuoden aikana.

Avajaiset keräsivät asiakkaita jonoksi asti. Kuva Auli Haapala.

Putaan Pulla avasi leipomomyymälän

Haukiputaalla toimiva Putaan Pulla Oy avasi uuden leipomomyymälänsä 16.6.2022 leipomon yhteyteen Martinniemeen. Leipomossa tehtiin laajat remontointi- ja rakennustyöt, ja ne saatiin valmiiksi jo yli vuosi sitten, mutta leipomomyymälän avaaminen jätettiin myöhemmäksi koronan vuoksi. Myymälä toimi väliajan väistötiloissa leipomon lähellä. Nyt uusi myymälä ja kahvio päästiin vihdoinkin avaamaan uusissa tiloissa ja se houkutteli paikalle asiakkaita runsain mitoin. Myymälän yhteydessä on kahvio ja sen yhteydessä on tarjolla myös keittolounas.

Putaan Pulla on vuonna 1978 perustettu perheleipomo, jota pyörittävät toisen polven yrittäjät, sisarukset Antti, Helmi ja Janne Tyykiluoto.

Viiniä, ruokaa ja kirjoja messutapahtumissa

Viini & Ruoka 2022 -tapahtuma järjestetään taas samanaikaisesti Helsingin Kirjamessujen kanssa 27. – 30.10.2022 Helsingin Messukeskuksessa. Viime vuonna ei päästy poikkeuksellisten aikojen vuoksi Viini & Ruoka -tapahtumaa toteuttamaan. Nyt vuosien tauon jälkeen Viini & Ruoka -tapahtuma kokoaa ruoan ja viinin ystävät yhteen nauttimaan elämästä. Tapahtumassa järjestetään myös Vuoden Kokki ja Vuoden Tarjoilija -kisat.

Haluatko olla mukana kehittämässä elintarviketeollisuutta kanssamme?

Tule meille TUOTEKEHITYSLEIPURIKSI

ja näytä taitosi alalle.

Lisätietoa tehtävästä löydät kotisivuiltamme www.condite.fi