Leipurissa kirjoitettua

Valittuja paloja Leipuri-lehdistä muutamina historian tasakymmenvuosina

Leipuri 95 vuotta sitten, nro 5/1927

Helsingin Leipurinammatinharjoittajain Liitto ja Helsingin Ruokaleipurien Liitto ovat yhdistyneet. Jälkimmäisen jäsenet siirtyivät jäseniksi edelliseen, jonka nimi säilyy myös jatkossa Helsingin Leipurinammatinharjoittajain

Liittona. Toisessa kohdassa lehteä on haastateltu em. liiton johtokunnan puheenjohtaja E. Heinästä hänen matkastaan Euroopassa. Matka oli tehty Ruotsin kautta. Etenkin Tukholmassa leipurien elintaso oli Heinäsen mukaan korkealla, kaikki oli miellyttävää ja siistiä. Sieltä olisi hänen mukaansa paljon oppimista, samoin kuin Tanskastakin. Yleishavainto eurooppalaisesta hintatasosta oli, että leivän hinnat olivat korkeammat kuin meillä. Etenkin Hollannissa oli näin. Myös sen huomasi, että suklaa oli yhdistetty yksityisiin leipomo- ja konditorialiikkeisiin paljon enemmän kuin meillä. Pariisissa Heinänen kiinnitti huomiota siihen, että leivän puhtautta ei varjeltu, kuten meillä, sillä sitä kuljetettiin ilman mitään käärettä. Sen sijaan

Leipuri 75 vuotta sitten, nro 5/1947

Helsingin Leipomoliikkeenharjoittajain Yhdistys on järjestänyt tähän asti suurimman konditoria- ja leipomotuotteiden näyttelyn Helsingissä ravintola Fenniassa. Mukana oli 53 kisälli- ja mestarikandidaattia viidestätoista liikkeestä ja seitsemisenkymmentä työnäytettä. Näyttely oli mahdollinen Ruotsista saatujen raaka-aineiden ansiosta. Se oli avoinna vain parin tunnin ajan, mutta lyhyestä ajasta huolimatta siihen kävi tutustumassa 1000 henkilöä. He olivat pääosin ammattiväkeä, jota oli saapunut myös muista kaupungeista. Saman päivän iltana pidettiin Fennian juhlasalissa Helsingin mestarien kevättempaus, juhlailta, johon oli saapunut yli kolmesataa henkilöä.

Elintarvikkeet ovat edelleen kortilla. Toukokuussa vehnäjauhoa sai kaikilla alleviivatuilla kupongeilla ja lisäksi erikoiskupon-

Berliinissä oli järjestys parempi ja puhtaus suurempi. Lehdessä on kirjoitus, jossa pohditaan, millainen tulee hyvän uunin olla. Höyryuuni on ehdottomasti käytännöllisin, taloudellisin ja Suomenkin oloihin sopivin. Sähköuuni olisi hyvä, mutta se vaatii halpaa sähkövirtaa. Kirjoituk-

sen mukaan missään päin Eurooppaa ei ole sähköuuneja saatu taloudellisesti kannattaviksi, vaan hyvin usein on palattu höyryputkiuuneihin ja kivihiililämmitykseen.

geilla 1,2 kiloa. Kesäkuussa vehnäjauhoa sai jo 600 grammaa enemmän kuin toukokuussa. Mannasuurimoita, kaurasuurimoita, keksejä ja makaroneja sai ostaa leipäkortin kaikilla kupongeilla. Ulkomaista apua kuitenkin kaivataan, sillä Leipuri-lehden mukaan Helsingin Sanomissa on kerrottu, että maamme pyytää vuoden viimeistä kolmannesta varten 80 000 tonnia vehnää kansainväliseltä elintarvikeneuvostolta.

Leipuri 60 vuotta sitten, nro 5/1962

Ensimmäiset valtakunnalliset mestarinkirjatutkinnot on suoritettu Ammattienedistämislaitoksen leipurikoulussa Helsingissä. Jatkossa tavoitteena on, että ammatillisen pätevyyden mestaritutkinnot juhlallisuuksineen keskitettäisiin Leipuriliiton vuosikokouksien yhteyteen eli ne voisivat olla myös jossakin muussa kaupungissa. Leipurikoulusta ovat valmistuneet myös ensimmäiset ruotsinkieliset kisällit. Leipomot ovat avanneet uusia kahviloita. Colombian uusi moderni kahvila on Helsingin Sörnäisissä, Hämeentien ja Vilhonvuorenkadun kulmassa. Turkulainen Schmandt Oy on puolestaan avannut ravintola-, kahvila- ja grilliyhdistelmän Humaliston- ja Puutarhakadun kulmataloon, kahteen kerrokseen. Ravintola on yläkerrassa ja kahvila sekä grilli alakerrassa. Saksan kauppa- ja teollisuusapulaisten liitto DHV on tehnyt työtoveruutta koskevan ky-

Leipuri 40 vuotta sitten, nro 5/1982

Leipuriliiton puheenjohtaja Jarl Lundström ja toimitusjohtaja Olli Kuhta ovat jättäneet sosiaali- ja terveysministeri Jacob Södermanille ylimääräisen liittokokouksen päätökseen perustuvan kirjelmän kolmivuorotyön lopettamiseksi leipomoissa. Perusteluina siihen on, että nykyinen leipomotyölaki on johtanut elinkeinon piirissä erittäin epätasaiseen kilpailutilanteeseen. Vii-

si leipomoa ovat saaneet mahdollisuuden kolmivuorotyöhän samaan aikaan, kun muut 700 leipomoa voivat aloittaa työt aikaisintaan kello 05.00.

Leipuriliiton jäsenet ovat tehneet opintomatkan Tanskaan ja tutustuneet samalla alan messuihin Herningissä. Tutustumiskohteita olivat mm. Odensen marsipaanitehdas, Vejlen leipomot ja margariinitehdas, Fremon myymäläkalustetehdas ja Rökersbron siilotehdas. Matkalla oli mukana viitisenkymmenselytutkimuksen jäsentensä keskuudessa. Sen mukaan naistyöntekijät eivät mielellään työskentele kauemmin kuin työtoverinsa, he pitävät enemmän lyhyemmästä työajasta kuin miehet, eivätkä he ole niin kiinnostuneita kohoamaan vastuunalaisempaan asemaan kuin miehet. Naistyöntekijät kuitenkin tule-

vat toimeen paremmin miespuolisten kuin naispuolisten esimiesten ja työtovereiden

kanssa. Leipuri-lehden mukaan tutkimus todistaa työtovereiden suurta merkitystä.

tä henkilöä. Koko joukko kutsuttiin myös seuraavana vuonna pidettäviin Kööpenhaminan paikallisyhdistyksen 300-vuotisjuhliin. Leipureiden joukkue on mukana neljännessä Suomi juoksee -viestissä, joka juostaan 3.-8.7.1982 Utsjoelta Helsinkiin. Leipuriliiton joukkue koostuu perusjoukosta, joka seuraa mukana koko matkan sekä paikallisyhdistyksien joukkueista, jotka juoksevat tietyt ennalta sovitut osuudet. Paikallisyhdistyksien puheenjohtajat ovat keränneet juoksijoita omiin joukkueisiinsa.