Leipuri 5-2022

Heinäkuu

Leipuri

vuosikerta

SISÄLTÖ

3 Pääkirjoitus

- lomattomia arjen puurtajia

Tule seuraamaan SM joukkuekilpailua Tampereelle syyskuussa

Andreas Knip joukkoineen leipoo Mustasaaressa

Pielispakarin seminaari Nurmeksessa

Pielispakarin huikea kasvutarina

ansiomerkkejä, hyvää ruokaa

musiikkia

Pian Pakarin uudessa leipomossa Naantalissa

marjat ovat superruokaa

Kajaanissa

on helpoin ilmastoteko

Leipomon myymälä-kahvila uudistui

Leipomon investointihanke etenee

Heinonen siirtyy eläkepäiville

sujuvammaksi pienillä parannuksilla

osoite

Päätoimittaja

Väyrynen

887 761

Toimituspäällikkö/ilmoitukset

Matikainen

719

Toimituksen sihteeri

Sinda

050

5661

Leipuriliiton toimisto

0207

Tilaushinnat

Seuraava Leipuri ilmestyy

Leipuriliittoa

(painettu)

Yrittäjät - lomattomia arjen puurtajia

Yrittäjien 27.6.2022 julkai seman Yrittäjägallupin (toukokuu 2022*) mukaan kolmasosa yrittäjistä oli pitänyt lomaa vuoden aikana enin tään yhden viikon ajan. Kolmasosa yrittäjistä myös tekee keskimäärin yli 50 tunnin työviik koja ja sama määrä yrittäjistä kokee, että he eivät nuku riittävästi. Positiivista kuitenkin on, että yli kolme neljäsosaa yrittäjistä kokee kuitenkin olevansa tyytyväisiä elämäänsä.

Suomen

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2021 yrittäjiä 344 000 ja yrittäjäperheenjäseniä 17 000 eli yhteensä 361 000. Yrittäjistä 98 000 oli työn antajayrittäjiä ja loput yksinyrittäjiä. Kun yrittäjägallupin tuloksia vertaa työvoimatutkimuksen tuloksiin, voi todeta, että reilusti yli 100 000 suomalaista yrittäjää ei pidä juuri lainkaan lomaa, ei nuku riittävästi ja tekee yli 50 tunnin työviikkoja.

Kyseiset tutkimustulokset tulivat mieleeni, kun luin tässä leh dessä s. 6 - 9 olevaa toimituspäällikkö Elina Matikaisen kirjoit tamaa yritysesittelyä Andreas Knips Hembagerista ja yrittäjä pariskunnasta Andreas ja Agneeta Knipistä. Artikkelissa muun muassa todetaan, että ”yrittäjäpariskunta ei kuitenkaan voi kesällä lomailla. Siihen ei kerta kaikkiaan ole mahdollisuutta, kun henki lökunnalla pyörivät lomat”. Andreas myös toteaa elokuussa Vaa sassa järjestettävistä Leipuripäivistä (Leipuriliiton vuosikokous ja kesäpäivät 12.8-14.8.2022), että ”itselleni tuo viikonloppu on kesän ainoa loma”. Artikkelissa myös kerrotaan, että ”Andreaksen työ päiville kertyy helposti pituutta viisitoistatuntia päivässä ja ulko puolista ihmetyttääkin hänen jaksamisensa. Itse hän on sitä mieltä, että unen puute on suurin ongelma, muutoin ei olisi mitään hätää”.

Artikkeli Andreas Knips Hembagerista on konkreettinen esi merkki siitä, mistä Suomen Yrittäjien Yrittäjägallupin tulokset kertovat. Edellä kerrottu kuulostaa varmasti normaalia toimis totyöaikaa tekevien korviin uskomattomalta ja vähän epätodel liselta. Epäilijöille voin kuitenkin todeta, että näyttää vahvasti siltä, että esimerkiksi Knipin yrittäjäpariskunta nauttii työstään ja he ovat tyytyväisiä valitsemaansa elämäntapaan. Ja mitä tulee toteamukseen siitä, että yrittäjäpariskunnan kesän ainoa vapaa viikonloppu osuu Leipuripäiviin**, niin olen kuullut tuon sa man toteamuksen vuosien varrella monen muunkin leipomo- ja/ tai konditoriayrittäjän kertomana. Kesä on leipomo- ja kondito riayrittäjille yleisesti ottaen kiireistä aikaa, kun kesälomastaan nauttivat työntekijät ja ulkomaiset turistit kiertävät pitkin Suo mea.

Yrittäjägallupin tuloksia miettiessä tulee jälleen kerran mie leen, että miksi ihmeessä suomalainen kilpailu- ja työlainsää däntö on pitänyt rakentaa sellaiseksi, että se suosii suuria yrityk siä***? Kuten edellisessä pääkirjoituksessa 4/2022 totesin, pienet ja keskisuuret yritykset joutuvat esimerkiksi hyväksymään sen,

että ay-liike ja suuryritysten hallinnoimat lii tot tekevät (yleissitovia) työehtosopimuksia, joissa päätetään siitä, millaisilla työsuhteen ehdoilla pienet ja keskisuuret yritykset saavat kilpailla suuryritysten kanssa. Yleissitovien työehtosopimusten olemassaoloa perustel laan yhteiskunnassa sillä, että ne pitävät huol ta siitä, että samoilla markkinoilla kilpailevat yritykset noudattaisivat samanlaisia työsuh teen vähimmäisehtoja. Samanaikaisesti on kuitenkin tiedossa, että esimerkiksi elintar vikealalla työntekijöitä edustava liitto (jäl jempänä SEL) on tehnyt suurimpien leipo moiden kanssa ”yrityskohtaisia sopimuksia”, joiden turvin suuret leipomot ovat voineet toimia paremmilla työsuhteen ehdoilla kuin heidän kanssaan samoilla markkinoil la kilpailevat pienet ja keskisuuret yritykset. Erikoista tuossa on se, että samalla kun SEL on tehnyt tuollaisia sopimuksia, SEL on pitänyt vuosikausien ajan huolen siitä, että pienissä ja keski suurissa leipomo- ja konditoria-alan yrityksissä ei ole juurikaan mahdollista tehdä paikallisia sopimuksia. Ei edes sellaisia paikal lisia sopimuksia, joihin on mahdollisuus muissa elintarvikealan työehtosopimuksissa. Leipomoiden työntekijöitä koskeva työeh tosopimus on tunnetusti Suomen jäykin työehtosopimus.

Suomalaisessa työmarkkinajärjestelmässä yritysten tasapuo linen kohtelu, erityisesti elintarvikealalla, näyttää toteutuvan sa malla tavoin kuin tasapuolinen kohtelu toteutuu eläimillä Geor ge Orwellin kirjassa Eläinten vallankumous. Kaikki eläimet ovat ihan yhtä tasa-arvoisia, mutta toiset eläimet ovat kuitenkin ta sa-arvoisempia kuin toiset.

Mika Väyrynen

*Ohessa linkki Yrittäjägallupin tuloksiin https://www.yrittajat.fi/wp-content/uploads/2022/06/Yrittajagal lup-toukokuu-2022-lomat.pdf

**Toivottavasti tänäkin vuonna mahdollisimman moni leipo mo- ja konditoriayrittäjä perheenjäsenineen saapuu viettämään viikonloppua ja tapaamaan kollegoitaan Leipuripäiville Vaasaan. Niille, jotka miettivät, että Vaasaan on pitkä matka, voin todeta, että esimerkiksi helsinkiläisillä on Vaasaan ihan yhtä pitkä matka, kuin vaasalaisilla on Helsinkiin:)

***Näin tuo on valitettavasti aina Suomessa ollut. Tämän lehden sivulla 32 ”Leipurissa kirjoitettua” (Leipuri-lehti 5/1982) kerro taan siitä, että ”viisi leipomoa ovat saaneet mahdollisuuden kol mivuorotyöhön samaan aikaan, kun muut 700 leipomoa voivat aloittaa työt aikaisintaan kello 05.00”.

Tule seuraamaan SM-joukkuekilpailua Tampereelle syyskuussa!

Viiden leipomon kaksihenkiset joukkueet kilpailevat leipomoalan SM-joukkuekilpailussa syyskuussa Tampereella. Yleisön edessä joukkueet valmistavat konditoriatuotteita Elintarviketeollisuus 2022 -messuilla Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa keskiviikkona 14.9.2022. Kannattaa tulla paikalle seuraamaan ja jännittämään, minkä leipomon edustajista ’leivotaan’ tällä kerralla Suomen mestarit!

SM-joukkuekilpailu on Suomen Leipuri liittoon kuuluvien leipomoiden ja kondi torioiden välinen. Mukaan ovat ilmoittau tuneet joukkueet seuraavista leipomoista:

Konditoria pH7 Oy, Tuusula Leipomo Juuri Oy, Riihimäki Elonen Oy Leipomo, Jämsä Pulla-Pirtti Oy, Oulu Linkosuon Leipomo Oy, Tampere

Kilpailussa valmistetaan ruokaleipää, välipalaleivonnainen sekä konditoria tuote/tuotelajitelma. Kilpailu toteutetaan

kahtena päivänä, joista ensimmäisenä eli tiistaina 13.9.2022 joukkueet valmistavat ruokaleivän ja välipalatuotteen Tampe reen seudun ammattiopiston Kangasalan toimipisteessä. Konditoriatuote/tuotelaji telma valmistetaan Elintarviketeollisuus 2022 -messuilla Tampereen Messu- ja Ur heilukeskuksessa keskiviikkona 14.9.2022 alkaen kello 11. Kilpailun sääntöihin voi tutustua tarkemmin Leipuriliiton koti sivuilla osoitteessa https://www.leipuri liitto.fi/tapahtumat/kilpailut-kotimaassa/ Kaikki kilpailutuotteet eli siis myös Kangasalla valmistetut ruokaleivät ja väli palatuotteet, arvioidaan Tampereen Mes su- ja Urheilukeskuksessa keskiviikkona

14.9.2022. Tuotteista arvioidaan maku, ulkonäkö, innovatiivisuus ja resepti. Kil pailun tuomareina toimivat yhteistyö kumppaneiden palveluksessa toimivat, leipomon käytännön työt hallitsevat am mattilaiset.

Yhteistyökumppanit ovat Condite Oy, Finnbakels Oy, Leipurin Oy, Maus te-Sallinen Oy ja Valio Oy sekä Tampe reen Messut Oy ja Tampereen seudun ammattiopisto Tredun Kangasalan toi mipiste. Päätuomarina toimii Mika Par viainen, Valio Oy.

Andreas Knip joukkoineen leipoo Mustasaaressa

Elina

Knips Hembagerissa Mustasaaren Koivulahdessa.

Kesäkuinen

keskiviikkoaamu Andreas Knips Hembagerissa Mustasaaren Koivulahdessa on täynnä lähes sähköistä tun nelmaa. Tuotteita leivotaan, paistetaan, pakataan ja lähetyslistoja kirjoitetaan. En simmäiset kuljetukset ovat lähteneet liik keelle jo kello kuudelta aamulla. Tuotteita toimitetaan päivittäin vähintään viiteen kymmeneen paikkaan, joten autot saavat käydä leipomolla täydentämässä lastejaan useammankin kerran.

- Kuljetuksia tehdään kahdella omalla autolla ja yhden ulkopuolisen kuljetusyrit täjän voimin, kertoo leipomon yrittäjä Andreas Knip, joka itse sanoo tulleensa töihin kahden maissa yöllä. Se on hänelle keskiviikkona aivan tavallinen aika aloit taa, vaikka perjantaisin aloitus on kyllä vieläkin aikaisemmin eli puolen yön ai koihin. Jonkin aikaa Andreas saa ahke roida leipomossa yksin, eli tehdä taiki noita ja muita töitä, kunnes ensimmäinen työntekijä tulee auttamaan ja sitten suuri osa henkilökunnasta neljän viiden maissa. Tuotteet on saatava paistettua ja pakattua, sillä asiakkaat haluavat ne heti aamusta tai viimeistään aamupäivällä. Tuotevalikoi ma on laaja ja pakkaaminen tehdään kä sityönä, joten käsipareja tarvitaan paljon.

Andreas Knipin leipomo toimittaa tuotteita paitsi alueen vähittäiskauppoi hin, myös henkilöstöravintoloihin, kah viloihin, huoltoasemille, ravintoloihin, hautauspalveluihin, erilaisiin tapahtumiin sekä kouluihin, joilla juuri nyt on kesälo ma. Merkittävä asiakaskunta ovat myös yksityistaloudet, jotka tilaavat tuotteita esimerkiksi perhejuhliin tai käyvät osta massa niitä leipomon omista pisteistä.

- Meillä on myymälä-kahvila leipomon yhteydessä sekä kahvila myös terveyskes kuksessa Sepänkylässä, kertoo Andreas. Kolmas, Sepänkylän kirjaston lähellä ole va kahvila suljettiin korona-aikana ja nyt harkitaan, avataanko sitä uudelleen.

Lisäksi tärkeitä asiakkaita ovat alueen yritykset, joiden tilauksissa on tapahtu

Tämänvuotisten Leipuripäivien ’isäntä’, Vaasan Piirin

Andreas Knip toimii yrittäjänä

tehdään itse alusta alkaen.

Andreas Knip hoitaa yleensä tuotteiden paistamisen. Muhkeat tyrnileivät ovat asiak kaiden tämänhetkisiä suosikkeja.

nut selvää piristymistä koronan jälkeen. Esimerkiksi jutuntekopäivänä leipomon konditoriassa valmisteltiin kuumeisesti ABB:n tekemää useamman sadan hengen kakkutilausta.

Konditoriatuotteiden valmistukses sa on yleensä mukana myös Andreak sen puoliso Agneeta Knip, sillä hän on ammatiltaan kondiittori. Viime aikoina hänen työntekoaan on jonkin verran ra joittanut vastikään puhjennut reuma. Po sitiivisesti ajatteleva Agneeta uskoo kui tenkin uusien hyvien lääkkeiden purevan sairauteen ja palauttavan työkyvyn vähi tellen entiselleen.

Oma leipomo vuonna 1993

Andreas Knip perusti leipomonsa eli Andreas Knips Hembagerin vuonna 1993, jolloin hän oli vasta 21-vuotias. Taustalla hänellä oli lukio, leipurin ja kondiittorin ammattitutkinnot sekä kova into leipomi seen. Leipominen on Andreaksella ’veris sä’, sillä myös hänen isän äidin isällään, Ja cob Erik Jacobssonilla oli aikoinaan ollut leipomo, joka viime sotien aikaan kuiten kin joutui lopettamaan toimintansa.

Andreaksen leipomo toimi ensin van hassa omakotitalossa Koivulahdessa, ja konditoriatuotteilla oli tuotannossa alus ta alkaen tärkeä asema.

- Edelleenkin ne ovat myynnillisesti suurin tuoteryhmä, vaikka teemme myös kaikkia muita leipomotuotteita.

Vanha omakotitalo oli leipomona epä käytännöllinen ja uusi leipomo raken nettiin jo kolmen vuoden kuluttua. Tilaa siihen tuli ruhtinaalliset kolmesataa neliö tä, mutta yrityksen kasvaessa ne kävivät vähitellen liian ahtaiksi. Niinpä leipomo kiinteistöön tehtiin vuonna 2011 kahden sadan neliön laajennus.

- Sen ansiosta saimme paitsi lisää tuo tanto- ja varastotilaa, myös henkilökun nalle isommat sosiaalitilat ja kunnon tau kohuoneen. Kahvila-myymälä laajeni pie nellä neuvotteluhuoneella sekä inva-wc:l lä, esittelee Andreas. Hänen mukaansa investointi oli tämänkokoiselle yritykselle iso, sillä samalla ostettiin myös uusia ko neita ja laitteita, kuten yksi uuni, nostatus kaappi ja leipälinja.

Vaikka uusia investointitarpeita olisi jälleen konepuolella, Andreas ei kiirehdi niiden kanssa, vaan harkitsee, sillä korona ja tämänhetkinen maailmantilanne ovat vaikuttaneet leipomoyrityksen talouteen.

- Korona vähensi myyntitulojamme jonkin verran, mutta vielä enemmän on vaikuttanut se, että hinnat nousevat kovaa vauhtia esimerkiksi energiassa ja raaka-ai neissa.

Vähän ennen koronaa ehdittiin kuiten kin uudistaa leipomon yhteydessä oleva myymälä-kahvila. Sinne hankittiin uudet myyntivitriinit ja myös muu sisustus sai uuden, modernin ja tyylikkään ilmeen.

- Asiakkaiden mielestä uudistus on ol

lut onnistunut, Andreas toteaa tyytyväi senä.

Käsityötä alusta loppuun

Tällä hetkellä leipomoyrityksen palk kalistoilla parisenkymmentä henkilöä. Luvussa ovat mukana myös myymä lä-kahviloiden henkilökunta ja autonkul jettajat. Lisäksi leipomo luonnollisestikin työllistää Andreaksen ja Agneetan. Ver

Vadelma Alaluusua (vas.), Linda Kekäläinen ja Rebecca Back valmistelivat isoa kakkutilausta seuraavaksi päiväksi.

Agneeta ja Andreas Knip leipomomyymälän portailla. Pariskunnan koti sijaitsee käte västi samalla tontilla leipomon ja myymälän kanssa.

Jessika Sund teki marjapiirakkaa.

tailuna mainittakoon, että esimerkiksi vuonna 2009 kokoaikaisia työntekijöitä oli leipomossa kuusi. Silloinkin oli lisäksi vaihteleva määrä osa-aikaisia ja ekstraa jia, kuten nytkin. Tuon ajan liikevaihto oli noin 700 000 euroa vuodessa, nyt se on yli kaksinkertainen eli 1,6 miljoonaa euroa.

Käsipareja tarvitaan, sillä lähes kaikki tuotteet tehdään leipomossa alusta alkaen, niin leivät, pullat, viinerit, kakkupohjat kuin pikkuleivätkin. Vain leivospohjia os tetaan valmiina.

- Kotimaisia tuotteita käytämme niin paljon kuin mahdollista. Esimerkiksi pa kastemarjat ovat meillä aina kotimaisia, toteaa Andreas, jonka mukaan eniten raaka-aineessa merkitsee laatu, eikä hinta aina ole tärkein valintakriteeri.

Raaka-aineissa toimii myös naapu riapu.

- Meillä on hyvä yhteistyö naapurileipo mon eli Kotileipomo Hämäläisen Jukka Hä mäläisen kanssa. Lainaamme raaka-aineita toisiltamme, jos jokin pääsee loppumaan.

Jutunteon aikaan kesäkuussa leipomon kesätyöntekijöitä perehdytettiin työtehtä viin kovaa kyytiä. Heitä tarvitaan leipo mossa iso joukko vakituisten lomittajiksi. Andreaksen mukaan kesätyöntekijöitä on kyllä saanut hyvin, mutta leipomoalan opiskelijoita hakijoiden joukossa ei juuri kaan ole ollut, vaikka lähin koulutuslinja on Pietarsaaressa eli varsin lähellä. Niinpä kesätyöntekijät pitää useimmiten pereh dyttää töihin alusta alkaen, ellei heillä ole leipomotyöstä aikaisempaa kokemusta.

- Mutta jos asenne on kohdallaan, työt kyllä oppii. Toisena kesänä työt sujuvat jo lähes rutiinilla.

Yrittäjäpariskunta ei kuitenkaan voi

kesällä lomailla. Siihen ei kerta kaikkiaan ole mahdollisuutta, kun henkilökunnalla pyörivät lomat. Kesä on leipomossa vil kasta aikaa ja viikonloppuisin työllistävät erityisesti kakkutilaukset. Häiden lisäksi kakkuja tilataan mm. syntymäpäiville ja rippijuhliin.

Hääkakuissa muodissa ovat tällä het kellä ns. naked cakes tai half naked cakes, joissa kakkupohja saa jäädä pilkottamaan päällysteen alta. Useimmiten hääparit tu levat tekemään kakkutilauksen mukanaan valokuva toivomastaan kakusta, mutta Andreaksella on myös suuri määrä mal likakkujen kuvia, joista voi valita mielei sensä kakun.

Konditoriaosastolta menee herkkuja myös vähittäiskauppoihin. Esimerkiksi kahden kappaleen leivospakkaukset ovat suosittuja. Konditoriaosaston suolaisella

Kesätyöntekijät Benjamin Koskinen (vas.) ja Alvar Björkholm tekivät vuokaleipiä.

Nicklas Smedman oli pakannut toscaviine reitä kahden kappaleen rasioihin.

Erilaisia

puolella keskitytään puolestaan voileipä kakkuihin sekä täytettyihin leipätuottei siin sekä salaatteihin, joita menee myös omien kahviloden vitriineihin. Muuta ruokaa ei tehdä myyntiin, vaikka talossa on tätä nykyä kokki, Tommy Smeds, joka vaihtoi kokin työn leipomoon ja hallitsee myös ruuanvalmistuksen.

Yrittäjän pitkät päivät

Leipomon henkilökunta on osaava po rukka, joka tietää mitä tekee. Andreas itse sanoo vastaavansa lähinnä paistamisesta, mutta tekevänsä toki sitä mitä kulloinkin tarvitaan. Aamupäivän töihin leipomossa kuuluu myös seuraavan päivän tuotteiden valmistus kylmään. Koska työntekijöiden työpäivä alkaa useimmilla neljän-viiden maissa, leipomo tyhjentyy työntekijöistä jo alkuiltapäivästä.

- Silloin menen itsekin kotiin lepää mään muutamaksi tunniksi. Tulen kuiten kin vielä sen jälkeen leipomolle ’iltavuo roon’ valmistelemaan seuraavaa päivää.

Onneksi koti on lähellä, sillä Knipit asuvat samalla tontilla aivan leipomo kiinteistön kupeessa. Kotona odottavat myös lapset, 13-vuotias Celina ja 11-vuo tias Felicia sekä kaksi koiraa. Andreaksen työpäiville kertyy helposti pituutta viisi toista tuntia päivässä ja ulkopuolista ih metyttääkin hänen jaksamisensa. Itse hän on sitä mieltä, että unen puute on suurin ’ongelma’, muutoin ei olisi mitään hätää.

- Kun istahtaa, niin silmät alkavat pai nua kiinni. Siksi esimerkiksi rästiin jäävät konttorityöt pitää hoitaa sunnuntaisin.

Kuin ihmeen kaupalla Andreas saa ai katauluunsa mahtumaan myös harrastuk sia, kuten kesällä golfia ja talvella hiihtoa.

- Meillä on täällä loistava latuverkosto, jota ylläpidämme paikallisen urheiluseu ran kanssa, kaikkiaan kuutisenkymmentä kilometriä, kertoo Andreas, joka harras taa maratonhiihtoja ulkomaita myöten. Viime talvena ladut kulkivat aivan leipo mon tontin vierestä, ja Andreas kertoo poikkeuksellisesti pitäneensä kahvilaa au ki myös sunnuntaisin – hiihtäjiä varten. Oma lukunsa olivat myös kylällä lapsille järjestetyt hiihtokilpailut, joissa oli peräti 150 osallistujaa. Siinäkin leipomo oli jär jestelyissä mukana.

Andreas toimii tällä hetkellä Vaasan Piirin Leipomoyhdistyksen puheenjoh tajana. Tänä keväänä häntä kuten myös muita yhdistyksen aktiiveja ovat työllis

Myymälä-kahvilan vitriini pursuaa herk kuja. Vitriini uusittiin hieman ennen ko ronaa, jolloin koko myymälä-kahvila sai uuden ilmeen.

täneet Vaasassa pidettävät Leipuripäivät. Pikku hiljaa kaikki on saatu valmiiksi ja vieraat voidaan toivottaa tervetulleiksi.

- Itselleni tuo viikonloppu on kesän ai noa loma, Andreas toteaa.

Ehkä syksyllä on mahdollisuus hieman pidempään irtiottoon, jollainen Knipeillä oli ohjelmassa vuosittain ennen koronaa, mutta joka pandemian aikana piti jättää väliin.

Andreas täytti viime vuonna vasta vii sikymmentä, joten hänellä on vielä mon ta yrittäjävuotta edessä. Tyttäret päättä vät sitten aikanaan, lähtevätkö mukaan

leipomoyritykseen vai eivät. Leipomon tuotteet tuntuvat käyvän hyvin kaupaksi, mutta isompia investointeja Andreas ei enää lupaa tehdä. Vähän voisi työtä jopa helpottaa.

- Aamupainotteisuudesta kun pääsisi eroon. Se aiheuttaa ison paineen aamun tunteihin, kun kaikki on saatava lähes yhtä aikaa valmiiksi. Lisäksi meillä on vähän turhankin laaja tuotevalikoima. Karsimi nen ei ole kuitenkaan helppoa, sillä ha luamme palvella jokaista asiakastamme niin hyvin kuin mahdollista, Andreas hy myilee.

Tommy Smeds vaihtoi kokin hommat leipurin töihin ja on viihtynyt hyvin.

Nurmeksessa pohdittiin yrittäjyyttä ja tulevaisuuden visioita

Kaj Kunnas (vas.) toimi Kotisi karjalainen leipuri -seminaarin juontajana. Tilaisuuden isäntä Erkki Timonen esitteli aluksi yleisölle Pielispakarin uuden ruisleivän, Ukko-Kolin.

Pielispakari Oy:n järjestämässä Kotisi karjalainen leipuri -seminaarissa pohdittiin niin yrittäjyyttä, leipomoalaa ja sen haasteita kuin myös tulevaisuuden huimia näkymiä toukokuun viimeisenä viikonloppuna. Nurmeksen Bombassa järjestetyllä seminaarilla sekä sen jälkeen nautitulla juhlaillallisella juhlistettiin Pielispakarin 30-vuotista taivalta sekä yrittäjä Erkki Timosen 70-vuotispäivää.

kaikki, mutta seminaarin aikana jännitet tiin vielä, mitkä maat kohtaavat finaalissa. Suomen voitto USA:sta ja pääsy finaaliot teluun antoivat tilaisuudelle miellyttävää isänmaallista hohtoa.

Seminaarin tervetuliaispuheessaan Erkki Timonen korosti, että Pielispaka ri on aina pyrkinyt vaalimaan karjalaista ruokakulttuuria. Ja on hyvin onnistunut kin, sillä esimerkiksi karjalanpiirakoiden valmistajana se lienee maailman suurin. Tuotekehitystä on tehty määrätietoisesti ja nyt piirakat ovat tarjolla halki Suomen niin S-ryhmän paistopisteissä kuin myös kauppojen pakastealtaissa. Toki leipomos sa leivotaan myös monia muita leipomo tuotteita, joista ruisleipä on yksi tärkeä. Timonen esittelikin seminaarin aluksi ruisleipäkategorian uusimman tuotteen, vastikään markkinoille tulleen täysjyväru kiista valmistetun ja valmiiksi viipaloidun Ukko-Koli-ruislimpun.

Yrittäjät Suomen selkäranka

Tarkoitus

oli järjestää seminaa ritapahtuma jo vuonna 2020, mutta koronan vuoksi sitä jou duttiin siirtämään aina tänne asti, totesi Pielispakari Oy:n toimitusjoh taja Erkki Timonen tervetuliaispuhees saan.

Timosen oma 70-vuotispäivä oli jo tä män vuoden tammikuussa, mutta silloin kaan kokoontumiselle ei ollut vielä paras mahdollinen hetki. Siksi juhlat pidettiin

vasta toukokuussa, lauantaina 28.5.2022. Ensin oli seminaari iltapäivällä Bomban kylän Kalevanhovissa ja illalla kokoon nuttiin juhlavan karjalaisen pitopöydän äärelle Bomban taloon.

Tilaisuuksien juontajan Kaj Kunnak sen mukaan ilmassa oli suuren urheilu juhlan tuntua monestakin syystä, eikä vähiten siksi, että samana viikonloppu na pelattiin jääkiekon maailmanmesta ruudesta. Lopputuloksen tiedämme nyt

Seminaarin ensimmäisenä alustajana toiminut Suomen Yrittäjien toimitusjoh taja Mikael Pentikäinen huomautti, et tä Erkki Timosen tavoin moni muukin yrittäjä on aloittanut yritystoiminnan au totallista. Sen jälkeen toiminta on laajen tunut investointien ja muun riskinoton myötä. Pentikäinen korostikin yrittäjien merkitystä koko yhteiskunnan tukipila reina. Samalla he kantavat yrittäjäriskiä, joka yleensä ulottuu heidän itsensä lisäksi myös perheeseen ja vähän muuallekin.

- Suomi kuihtuisi pois, ellei meillä oli si yrittäjäriskiä kantavia yrittäjiä, ja koko kansakunnan hyvinvointi on viime kä dessä yrittäjien harteilla. Yrittäjille tulee kin antaa se arvostus, jonka he ansaitsevat.

Ilman yrittäjiä ei olisi töitä ja verotulo ja, joilla yhteiskunta rahoitetaan ja hyvin vointi kustannetaan. Tuloilla kustanne taan myös maallemme elintärkeä puolus

TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

tuskyky, josta juuri nyt paljon puhutaan. Siksi talous olisi pantava kuntoon ja ve lalla elämisen loputtava. Tätä Pentikäinen piti seuraavan hallituksen tärkeimpänä tehtävänä.

Muina nykyajan haasteina Pentikäinen piti väestön vanhenemista ja vähenemis tä monessa kunnassa. Siksi myös kuntien tulisi tunnistaa ne tekijät ja ennen kaikkea ne henkilöt, jotka voisivat ryhtyä yrittäjik si. Näin syntyisi työpaikkoja, verotuloja ja ostovoimaa, joka takaisi myös paikalliset palvelut.

- Kotiseuturakkaus on hyvin tärkeä se littäjä sille, mihin yrittäjä yrityksensä pe rustaa. Moni haluaa asettautua synnyin seudulleen ja se olisi kuntienkin syytä tun nistaa, Pentikäinen huomautti.

Leipomot osa huoltovarmuuttamme

Leipuriliiton toimitusjohtaja Mika Väyrysen mukaan leivän merkitys nousee esiin erityisesti erilaisissa kriisitilanteissa. Ensimmäisenä puhutaan leivän hinnas ta, kun puhutaan ruuan hinnannoususta. Niinkään paljon ei kiinnosta esimerkiksi se, paljonko maksavat maitopurkki, juusto tai jauheliha. Leivän hinta ratkaisee, vaik ka leipään kuluu arviolta alle prosentti ku lutusmenoistamme.

Väyrysen mukaan ainakaan valikoi masta ei leivän menekki ole kiinni.

- Suomessa on huikea valikoima eri laisia leipomotuotteita, joita on valmista massa suuri määrä eri kokoisia leipomo yrityksiä. Se on suuri vahvuus ja rikkaus. Omalta osaltaan leipomot turvaavat myös huoltovarmuuttamme.

Hän toivoikin, että jokainen erityisesti nyt ymmärtäisi, miten tärkeää olisi tukea paikallisia leipomoyrityksiä ja ostaa nii den tuotteita. Näin pidetään huolta mo nipuolisesta suomalaisesta leipäkulttuu rista ja samalla tuetaan paikallista yritys toimintaa.

- Leipien ohella leipomot valmistavat myös erilaisia herkkuja, kuten kahvileipiä, leivoksia ja kakkuja. Ne puolestaan ovat hyviä mielenterveydellemme.

Juuri nyt leipomot painiskelevat mo nenlaisten haasteiden kanssa, sillä kaikki kustannukset nousevat ja joistakin raa ka-aineista ja tarvikkeista voi tulla jopa pulaa. Nämä haasteet tulisi Väyrysen mu kaan muidenkin toimijoiden, kuten esi merkiksi päivittäistavarakaupan ymmär

tää. Nyt tarvittaisiin joustoja sopimusneu votteluissa.

Myös leipomoyrittäjän tulee olla jous tava, ketterä ja mukautuvainen. Jousta vuutta vaaditaan moneen eri suuntaan; pt-kaupan lisäksi tavarantoimittajien, ay-liikkeen ja viranomaisten suuntaan. Li säksi on huolehdittava esimerkiksi työnte kijöiden hyvinvoinnista, yrityksen mark kinoinnista, työehtosopimusten noudat tamisesta, elintarviketurvallisuudesta, paloturvallisuudesta, räjähdyssuojaukses ta ym. Vaatimusten lista on pitkä, mutta yrittäjät ovat selviytymisen mestareita. Toisaalta; muutakaan vaihtoehtoa ei ole.

Olemmeko muutoksen vetureita?

Futuristi Perttu Pölönen ravisteli pu heenvuorossaan luutuneita käsityksiäm me siitä, miten maailma kulkee eteenpäin. Mukavaahan usein olisi, että asiat pysyisi vät entisellään – ainakin niiden kannalta, joilla menee hyvin. Mutta kun murros tu lee, se ei useinkaan tule omasta ’kuplas ta’ vaan ennemminkin sieltä, mistä sitä ei osata odottaa. Ja niinpä siihen ei osata edes varautua. Maailma kuitenkin kulkee

- Kotiseuturakkaus on hyvin tärkeä selittäjä sille, mihin yrittäjä yrityksensä perustaa.

eteenpäin vain sillä, että vanha hylätään tai kumotaan ja otetaan tilalle uutta. Se ei tarkoita sitä, että tuo vanha häviäisi. Se jää olemaan, mutta mukautuu ajan olosuhtei siin ja vaatimuksiin.

Perttu Pölönen kertoi esimerkkinä an tiikin ’kultakaivoksen’ eli maustekaupan. Sen kannattavuus kuitenkin romahti no peasti, kun keksittiin, että ruoka säilyy kylmässä, jolloin mausteita ei enää tar vittu ruuan pilaantuneen maun peittämi seen. Ensin rahdattiin jäätä ympäri maa ilmaa, sitten keksittiin jäänvalmistuskone ja lopulta kehitettiin jääkaappi. Kehitys ei kuitenkaan pysähdy siihen, sillä nyt apri koidaan, mikä on ruuan säilytyksen tu levaisuuden skenaario. Tarvitaanko jää kaappia enää lainkaan, jos valmis ruoka kuljetetaan koteihin roboteilla? Vai prin tataanko syötävät kotona 3D-printterillä aina tarpeen mukaan?

Perttu Pölösen mukaan valmis ruoka voidaan tuoda jatkossa suoraan koteihin roboteilla, joita jo nyt on koekäytössä.

Mikael Pentikäinen sai Erkki Timoselta sal kullisen karjalaisia herkkuja.

Mika Väyrysen listalla oli monta kohtaa, joissa yrittäjän on oltava ketterä ja mukau tuvainen.

Yleisöä oli paikalla nelisenkymmentä henkeä.

Esimerkkejä on helppo keksiä lisää. Esimerkiksi musiikissa on menty lp-le vyistä suoratoistopalveluihin ja matkapu helin korvaa nyt suuren määrän laitteita, jotka aikaisemmin piti ostaa erikseen. Nyt pohditaan, mitä tulee seuraavaksi, sillä puhelimen näytön kokoa tuskin voi enää kasvattaa.

Pölönen mainitsi alustoihin siirtymi sen yhtenä keskeisenä ilmiönä, joka tulisi ymmärtää. Näitä uusia toimijoita, kuten vaikkapa Airbnb:tä, Youtubea, Spotifyta, Netflixiä, Uberia ynnä muita syytetään usein siitä, että ne ovat ’pilanneet’ markki

Myös tiedon siirtymisessä sukupolvelta toiselle on tapahtunut merkittävä muutos.

nat. Pölönen kuitenkin toteaa, että vanhat toimijat hukkasivat muutoksen tekemisen mahdollisuuden. Uudet toimijat osasivat tarjota houkuttelevamman vaihtoehdon eli sellaisen, josta puuttuivat vanhojen ’ei niin pidetyt’ ominaisuudet.

Myös tiedon siirtymisessä sukupolvelta toiselle on tapahtunut merkittävä muutos. Ennen tieto kulki vanhemmilta nuorem mille, mutta nyt lapset opettavat vanhem piaan ja isovanhempiaan.

- Puolet maailman väestöstä on alle 30-vuotiaita ja muutaman vuoden pääs tä puolet maailman väestöstä on syntynyt 2000-luvulla. Sitä me emme täällä suoma laisessa ’kuplassa’ aina tajua, kun katsom me ympärillemme, Pölönen huomautti. Alle 30-vuotiaiden ryhmä on valtavan kokoinen ja jatkossa he tulevat olemaan suorastaan yliedustettuna kuluttajina ja ostajina. Se mitä he haluavat, määrää jat kossa markkinoita.

Olennaisen tärkeää on Perttu Pölösen mukaan oikea ajoitus. Ensimmäisenä liikkeellä oleva ei yleensä ole onnistuja. Kannattaa ennemminkin olla nopea kak konen tai kolmonen, jolloin ensimmäisen virheistä on jo opittu eikä asiakkaita tar vitse enää ’opettaa’.

- Ongelmamme on, että olemme usein ’hitaita vitosia’, koska haluamme odottaa, että riski hälvenee. Se tarkoittaa liian pit kää aikaa, eikä mitalisijoille enää silloin ole asiaa.

Pielispakarin huikea kasvutarina

Pielispakari on kasvanut pienestä autotallileipomosta nykyaikaiseksi linjastoleipomoksi kolmessakymmenessä vuodessa. Jo vuoden kuluttua perustamisestaan eli vuonna 1993 Erkki Timosen leipomo oli kerännyt lähi alueellaan suosiota niin hyvin, että oli muutettava isompiin tuotantotiloihin, Vaasan leipomolta ostettuun Pielispakarin yksikköön. Senkin jälkeen kasvu oli nopeaa ja nämä tilat kävivät ahtaiksi jo muutaman vuoden kuluttua. Lisää tilaa toi muutto Nurmeksen keskustaan, entiseen Valion juustotehtaa seen vuonna 1999, jolloin leipomoyritys työllisti jo kolmekymmentä työn tekijää. Pielispakari sai käyttöönsä osan kiinteistöstä eli noin 1500 neliötä, mikä tuossa vaiheessa riitti vielä hyvin. Erkki Timosen puoliso Eila Timonen on ollut vahvasti mukana yrityksessä ja vastannut muun muassa sen yhteydessä toimivan myymälän perustami sesta ja konseptoinnista. Tällä hetkellä myös pariskunnan lapset, sairaan hoitajana toimiva Katja Ojansivu sekä opiskelija Ville-Pekka Timonen, ovat leipomoyrityksen osaomistajia.

Uusiin tiloihin muuton jälkeen Pielispakarin laajeneminen ja kasvu on ollut jatkuvaa. Onneksi tilat ovat antaneet sen myöten, sillä lisää neliöitä on aina tarvittaessa saatu käyttöön entisestä juustotehtaasta. Väliseiniä onkin kaadettu sieltä tasaiseen tahtiin. Viimeisimmän laajennuksen jälkeen tilaa on nyt käytössä peräti 5000 neliötä. Kauaskantoisesti Erkki Timonen on satsannut erityisesti piirakoiden valmistuslinjastojen automatisointiin, joka alkoi jo vuonna 2011. Sitä ennen piirakat valmistettiin käsityönä. Kapasitee tin ja samalla tarjonnan kasvaessa myös kysyntä kasvoi.

Vaikka onkin kuuluisa piirakoistaan, Pielispakari on yleisleipomo, jonka markkina-aluetta on koko Itä-Suomi. Tuotevalikoimaan kuuluvat niin ruislei vät, vaaleat leivät, kahvileivät, erilaiset suolaiset tuotteet ja konditoriatuot teet sekä myös karjalaiset perinneherkut, kuten kukot, vatruskat ja piirakat. Noin puolet Pielispakarin liikevaihdosta tulee karjalaisista perinneherkuista ja puolet muista leipomotuotteista. Viime tilikaudella Pielispakarin liike vaihto oli 10,8 miljoonaa euroa.

Erkki Timosella on tarkka kuva siitä, millainen on hyvä piirakka. Sen on sellainen, joita hänen Karjalasta kotoisin ollut äitinsä leipoi kotona: ohut kuorinen, rukiinen, sisältää sopivasti täytettä, tehty huippuraaka-aineista. Tuotekehitykseen onkin panostettu voimakkaasti niin, että Pielispakarin piirakassa ovat maku ja laatu kohdallaan, jotta tuote olisi kuluttajille mie leen. Siinä on onnistuttu. Tänä vuonna piirakoita valmistuu yli 70 miljoonaa vuodessa. Pielispakarin piirakoita myydään ympäri Suomen, muun muassa S-ryhmän paistopisteiden kautta. Tuotevalikoimassa on useita erilaisia tuotteita, viimeisimpänä siihen on lisätty ajan henkeen sopiva vegaaninen riisipiirakka.

Nyt katse on käännetty kohti uusia tavoitteita. Jatkossa karjalaista ruoka perinnettä on tavoitteena viedä myös Suomen rajojen ulkopuolelle. Kapa siteetista on vielä osa käyttämättä, joten enemmänkin piirakoita voitaisiin tehdä. Tästä varmasti kuulemme jatkossa, kunhan suunnitelmat muuttuvat todeksi.

Teksti ja kuva Elina Matikainen

Iltajuhlassa ansiomerkkejä, hyvää ruokaa ja musiikkia

Yrittäjien puheenjohtaja Ella Kärki sekä varapuheenjohtaja Jussi Harpela

Bomban

taloon Pielispakarin 30-vuotisjuhliiin 28.5.2022 illalla oli kutsuttu koko leipomoyrityksen henkilökunta puolisoineen ja lisäksi joukko yhteistyökumppaneita. Ennen illallista eli Karjalaista juhlabuffettia, jaettiin an siomerkkejä, kuultiin puheita ja onnitteluja sekä paikkakunnan sellotaiteilija Jussi Makkosen ja hänen säestäjänsä Nazig Aze zianin upeita musiikkiesityksiä.

Tilaisuudessa Erkki Timoselle jaettiin yrittäjäristin timant tiristi kolmenkymmenen vuoden yrittäjyydestä. Saman tunnus tuksen sai myös Eila Timonen, joka ei tästä tunnustuksesta ollut etukäteen tietoinen. Ansioristit luovuttivat Nurmeksen-Valtimon

Yrittäjien ansioristejä luovutettiin myös isolle joukolle Pielis pakarin työntekijöitä. Timanttiristin saivat Mauri Härkin, Armi Nevalainen ja Tarja Kurki-Toivanen. Kultaisen ristin saajia oli vat Martti Hampinen, Jan Järvinen, Maritta Kuittinen, Raija Kosonen, Taina Korhonen, Kaija Saastamoinen, Jani Rissa nen, Risto Tertsunen, Ville Kotivuori ja Sisko Rissanen

Iltajuhlassa juhlapuheen piti kaupunginjohtaja Asko Saatsi. Muita tilaisuuden puhujia olivat Leipuriliiton toimitusjohtaja Mi ka Väyrynen, Pohjois-Karjalan Osuuskaupan toimitusjohtaja Ju ha Kivelä sekä koko illan juontanut Kaj Kunnas. Päätteeksi pan tiin jalalla koreasti bilebändi River Soundin musiikin tahdissa.

Yrittäjien ansioristin saajat yhteiskuvassa. Eturivi vasemmalta oikeal le: Armi Nevalainen, Raija Kosonen, Taina Korhonen, Kaija Saasta moinen, Jani Rissanen ja Erkki Timonen. Takarivissä vasemmalta Mauri Härkin, Martti Hampinen, Jan Järvinen, Maritta Kuittinen ja Eila Timonen. Paikalle eivät päässeet Risto Tertsunen, Ville Kotivuori, Tarja Kurki-Toivanen ja Sisko Rissanen.

Eila Timonen sai yrittäjäristin timanttiristin sekä ruusut ja halaukset Ella Kärjeltä. Erkki Timonen ja Kaj Kunnas seuraavat vieressä.

Pohjois-Karjalan Osuuskaupan toimitusjohtaja Juha Kivelä antoi Erkki Timoselle 70-vuotislahjaksi 70-millisen kiintolenkkiavaimen.

Karjalainen illallinen nautittiin isolla joukolla perinteikkäässä Bomban talossa.

TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

Pian Pakari Oy:n leipomon avajaiset aurinkoisessa Naantalissa

Pari vuotta sitten perustetun Pian Pakari Oy:n leipomo viet ti uusien tilojensa avajaisia 13.6.2022 Naantalissa. Uudes sa leipomossa oli tuolloin ehdit ty leipomo kuutisen viikkoa.

TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

PianPakarin yrittäjä Pia Lehtola on toiminut pitkään liike-elä mässä, mutta leipomoyrittäjänä hän on varsin tuore. Sen sijaan ravintola-alaa hän on haistellut pienestä pitäen isänsä Woti Ahlrothin perustamas sa kebab-ravintolassa. Vaikka työura vei Lehtolan liike-elämään, veri veti ravinto la-alalle ja pari vuotta sitten Pia perusti Raisioon oman ravintolan, Pian Pakari & Bistron, johon tuli myös oma leipomo. Omassa leipomossa leivottiin bistroon jo ka päivä tuoreet leivät ja sämpylät, jälki ruokia sekä aidot pizzapohjat. Toki niin on edelleen, vaikka leipomo sijaitseekin nyt tovin kauempana. Pääleipuriksi saa tiin kokenut leipuri ja alan osaaja Kimmo

Aaltonen, joka tätä ennen oli osakkaana Turussa toimineessa Kotileipomo Aalto nen & Välilä Oy:ssä. Pia Lehtolan apuna ja tukena yrittäjyydessä on toiminut myös puoliso Juha Lehtola

Vaikka leipomolle olikin omat tilansa ravintolan yhteydessä, olivat ne auttamat ta varsin ahtaat ja epäkäytännölliset. Uu si leipomo sijoittuu Naantalin Portti-ni miseen yritystaloon, jossa Pian Pakarin lisäksi toimii myös neljä muuta yritystä: Nurminen Tools Oy, Nordic Gelato Oy, Aalrak Oy sekä Gourmet Shop. Kiin teistön rakennuttajina toimivat Nurmi nen Tools Oy:n yrittäjät Minna ja Sami Hellsten, muut yritykset ovat kiinteistössä vuokralla.

Uudet leipomotilat ovat huomattavas ti entisiä suuremmat ja muutoinkin toi mivammat. Tilaa on nyt noin sata neliötä ja lisäksi koneet ja laitteet ovat valtaosin uusia. Työntekijöitä on leipomon puolel la kuusi, koko yrityksessä heitä on kuu sitoista.

Paitsi omaan ravintolaan, Pian Pakarin leipomon tuotteita menee myös varsinais suomalaisiin vähittäiskauppoihin. Pian Pakarin sämpylöitä ja makeita herkkuja leipoo Lempäälässä heidän yhteistyölei pomonsa Royal Bakery, minkä ansiosta näitä tuotteita löytyy myös pirkanmaalai sista K-ryhmän kaupoista.

Naantalin kaupunginjohtaja Laura Niemelä vihki Naantalin Portin virallisesti käyttöön.

Pian Pakari & Bistro sijaitsee Naantalin ja Raision välissä, mutta Raision puolella. Täällä myös leipomo toimi tätä ennen.

Uusi leipomo Naantalin Portissa sijaitsee vajaan viiden kilometrin päässä Pian Pakari & Bistrosta. Tilaa on noin sata neliötä, ylhäällä taukotila ja toimisto.

Leipuriliiton Mika Väyrystä (oik.) kiinnostivat Pian Pakarin sämpylät. Juha Lehtola vasem malla.

Pia ja Juha Lehtola poseerasivat uusien uu nien kupeessa.

Kuva alla. Vasemmalla Juha Lehtola, seu raavina Nurminen Tools Oy:n Minna ja Sami Hellsten, Aalrak Oy:n Hemmo Aaltonen, ta kana Pia Lehtola ja oikealla Nordic Gelatoa edustanut yhtiön osakas Mikko Niemelä.

Suomalaiset marjat ovat superruokaa

Marjoista puhutaan metsien ilmaisena ”superfoodina”, mutta mikä tekee marjoista tällaista superruokaa ja ovatko kaikki marjat ravintosisällöltään samanlaisia? Marjoja löytyy moneen makuun ja niiden sisältämät vitamiinit ja muut terveyshyödyt ovat osittain samoja, mutta erojakin löytyy. Näin ollen niiden terveyshyödytkin vaihtelevat.

pien, sydän- ja verisuonisairauksien sekä tyypin II diabeteksen riskiä. Marjojen säännöllisen syömisen on lisäksi viimeai kaisissa tutkimuksissa todettu parantavan ikääntyvien muistia ja toimintakykyä sekä terveyttä muutenkin.

Beetakaroteeni – A-vitamiinin esiaste

Kaikki

syötäväksi kelpaavat marjat ovat suositeltava lisä ruokavalioon, sillä ne sisältä vät terveellistä kuitua ja vita miineja. Esimerkiksi mustikka, puolukka ja karpalo ovat kaikki hyviä kuidun lähtei tä. Vitamiinien ja kuidun ohella marjoista saadaan mukavasti myös muita terveyttä edistäviä yhdisteitä. Esimerkkejä tästä mustikan ja mustaherukan antosyaani sekä karpalon proantosyanidiini, jotka ovat terveyttä edistäviä kasvikunnan yh

disteitä, fytokemikaaleja. Ne toimivat an tioksidanttina suojaten elimistöä. Anto syaaneilla on osoitettu olevan positiivisia vaikutuksia matala-asteisen tulehduksen vähentämisessä. Lisäksi mustikoiden on jo pitkään ajateltu olevan hyväksi silmille ja näölle. Tutkimukset ovatkin vahvista neet sen antosyaaneilla olevan vaikutusta silmien terveyteen.

Riittävä kuidun, vitamiinien ja kiven näisaineiden saanti ruoasta pienentää joi denkin sairauksien, kuten tiettyjen syö

Sadasta grammasta ruusunmarjasta saadaan A-vitamiinia 523 mikrogram maa (yg). Vastaava määrä porkkanaa si sältää 774 yg A-vitamiinin esiastetta bee takaroteenia. Yksi porkkana riittää katta maan päivittäisen, 700 yg:n A-vitamiinin tarpeen eli myös ruusunmarja on hyvä tämän vitamiinin lähde. A-vitamiinia tarvitaan näön ylläpitoon sekä kasvuun, kehitykseen ja vastustuskyvyn ylläpitoon. A-vitamiinin puute voi aiheuttaa hämä räsokeutta sekä alttiutta infektiotaudeille.

Porkkanan beetakaroteenin lisäksi toi nen yleinen karotenoidi on lykopeeni, jota tomaatti ja tomaattipohjaiset elintarvik keet sisältävät runsaasti. Pinaatti, vihreät pavut sekä parsa- ja lehtikaali sisältävät myös karotenoideja, luteiinia. Runsaas ti beetakaroteenia tai muita karotenoi deja ruoasta saavat naiset saattavat olla hieman pienemmässä riskissä sairastua rintasyöpään verrattuna niihin, joilla sen saanti ruoasta on liian vähäistä. Runsaan karotenoidien saannin on todettu olevan yhteydessä myös pienentyneeseen sydänja verisuonisairauksien riskiin.

B-ryhmän vitamiineista B6 ja B9

B-ryhmän vitamiineista marjat sisäl tävät B9-vitamiinia eli folaattia sekä jon kin verran B6-vitamiinia eli pyridoksii nia. B6-vitamiinin puutos on harvinaista, sillä paksusuolen solut tuottavat sitä. Sen tehtävä on toimia proteiinin ja hiilihyd raattien aineenvaihdunnassa. Lisäksi sitä tarvitaan punasolujen muodostukseen ja raudan kuljetukseen. Sen sijaan folaa

TEKSTI Terhi Virtanen KUVAT Elina Matikainen

tin puute on yleistä. Vitamiinivalmistetta parempi vaihtoehto on korjata puute syö mällä sitä sisältäviä ruokia. Nimenomaan ruoasta saatavalla runsaalla folaatin saan nilla on todettu olevan yhteys pienenty neeseen masennuksen, joidenkin syöpien sekä sydän- ja verisuonisairauksien sekä muistisairauksien riskiin. Parhaita folaa tin lähteitä ovat vihreät kasvikset, kuten parsa- ja lehtikaali, maapähkinä, herneet ja täysjyväviljat. Marjoista mansikka, va delma ja lakka ovat folaatin lähteitä. 100 g:sta näitä marjoja saa noin 1/10 sen päivittäisestä tarpeesta. Folaattia tarvi taan punasolujen muodostumiseen sekä hermoston kehittymiseen ja toimintaan. Etenkin raskaana olevien naisten tulisi saada riittävästi folaattia sikiön hermos ton kehityksen turvaamiseksi.

Marjat - ravinnon C-vitamiinipommit

Marjoista mustaherukka, tyrnimarja, vadelma, lakka ja mansikka ovat parhaita C-vitamiinin lähteitä. C-vitamiini toimii elimistössä antioksidanttina ja sillä on tärkeä rooli sidekudoksen, ihon, rustojen ja luiden muodostuksessa. C-vitamiinia tarvitaan esimerkiksi haavojen parane miseksi. Lisäksi se parantaa ruokavalion raudan imeytymistä. C-vitamiinin puute aiheuttaa keripukkia, jonka oireita ovat väsymys, heikkous sekä lihas- ja nivelki vut. Puute hidastaa haavojen paranemista ja aiheuttaa ienverenvuotoa ja hampaiden irtoamista sekä altistaa luun murtumille. C-vitamiinia saadaan ruoasta yleensä riit tävästi, mutta monista allergioista kärsivät saattavat saada sitä liian vähän.

Parhaat C-vitamiinin lähteet marjoista ovat mustaherukka ja tyrnimarja: päivit täisen C-vitamiinin tarpeen, 75 mg, saa esimerkiksi yhdestä desilitrasta mustahe rukoita tai tyrnejä. Saman verran C-vita miinia sisältää 2,5 dl lakkoja, 3,5 dl man sikoita tai 7,5 dl vadelmia tai karpaloita. Myös puolukka ja mustikka sisältävät C-vitamiinia. Metsämustikoista päivit täisen riittävän C-vitamiiniannoksen saa noin yhdestä kilosta.

Kivennäisaineista kaliumia

Päivittäisestä kaliumin tarpeesta (3100-3500 mg) saa kolmanneksen syö mällä puoli kiloa marjoja päivittäin. Ka liumia tarvitaan solujen normaaliin toi mintaan sekä hermo- ja lihasimpulssien tuottamiseen. Kaliumin puutteen oireita

ovat sekavuus, sydämen rytmihäiriöt, ve renpaineen kohoaminen ja jopa sydämen vajaatoiminta.

Nauti vitamiinit ruoasta, ei purkista

Vitamiinit ja kivennäisaineet on pa rempi saada ruoasta kuin purkista. Ruo asta vitamiineja ja kivennäisaineita on vai kea saada liikaa. Esimerkiksi liian isoina määrinä rasvaliukoiset E- ja A- vitamiinit sekä beetakaroteeni saattavat lisätä syövän riskiä ja liiallinen vesiliukoisen C-vitamii nin saanti munuaiskivien riskiä. Ruoasta näitä ei saada niin paljon, että ne aiheut taisivat riskiä liikasaannista.

Marjoista saadaan vitamiinien lisäksi kuitua ja muita terveyttä edistäviä yhdis teitä, jotka jäävät saamatta, jos vitamiinit otetaan purkista. Vatsa kannattaakin täyt tää terveellisillä marjoilla. Jos vitamiinit nappaa purkista, tulee vatsa helposti täy tettyä vähemmän terveellisillä herkuilla.

Vitamiinivalmisteissa annos tulee otettua kerralla. Terveyden kannalta on parempi, että vitamiineja ja kivennäisai neita saadaan pitkin päivää. Kun esimer kiksi jollain aterialla on marjoja ja toisella muita C-vitamiinia sisältäviä kasviksia, paranee kyseisten aterioiden sisältämän raudan imeytyminen, sillä C-vitamiini parantaa raudan imeytymistä. On myös todettu, että esimerkiksi puolukoita ja mustaherukoita syötäessä niiden C-vita miini voi hidastaa verensokeripitoisuuden nousua aterian yhteydessä.

Monia marjoja voidaankin pitää luon non omina vitamiinivalmisteina ja eten kin kesäaikaan kannattaa hyödyntää met sistä, toreilta ja kaupoista löytyvät ”mar ja-aitat”.

Terveellisiä yhdisteitä myös hilloissa

Mustikoiden polyfenolit ovat pääosin antosyaaneja, joiden tiedetään olevan hel posti hajoavia molekyylejä. Tutkittaessa marjojen terveellisten bioaktiivisten yh disteiden säilymistä esimerkiksi hillojen valmistuksen yhteydessä, on kuitenkin todettu, että mustikan polyfenolit kestä vät teollisen lämpökäsittelyn. Tutkimuk sessa mukaan antosyaanit kestävät teollis ta valmistusmenetelmää paremmin kuin kotona tapahtuvaa keittämistä, ja ne säi lyvät paremmin kokonaisista mustikois ta valmistetuissa valmisteissa verrattuna mustikkasoseesta valmistettuihin. An tosyaanien parempi säilyvyys teollisessa valmistuksessa selittyy sillä, että käytetty valmistuslämpötila oli matalampi ja ha pen määrä pienempi kuin kotona käyte tyssä valmistusmenetelmässä. Myöskään pakastaminen ei vaikuta marjoissa olevien terveellisten yhdisteiden pitoisuuteen, sil lä tutkimuksessa käytetyt mustikat oli pa kastettu -20 °C:een keräämisen jälkeen.

Lähteet: Reijo Laatikainen; Vitamiinit, hivenaineet ja ravin tolisät – Tunnista tarpeesi, valitse viisaasti Riitta Törrönen, Essi Sarkkinen, Henna Karvonen, Niina Tapola: Yhteenveto tieteellisestä näytöstä koskien mustikan, karpalon ja puolukan ravitse mus- ja terveysvaikutuksia; Sitra, Food Files Oy, Kuopion yliopisto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Elintarvik keiden kansallinen koostumustietopankki Fineli Arktiset Aromit -artikkeli: Mustikan polyfenolit kestävät teollisen kuumennuksen (alkuperäinen tutkimus: Bornšek ŠM, Polak T, Skrt M, Demšar L, Ulrih NP: Effects of industrial and home-made spread processing on bilberry phenolics)

Metsämustikka vai pensasmustikka?

Kaikkien marjojen lisääminen ruoka valioon on suositeltavaa, mutta onko metsässä kasvaneen mustikan ravin toainepitoisuudessa eroa puutarhas sa kasvaneeseen pensasmustikkaan. Vertailtaessa Terveyden ja hyvinvoin nin laitoksen (THL) ylläpitämän Elintar vikkeiden kansallisen koostumustieto pankin Finelin tietoja, voidaan todeta, että pieniä eroja näiden marjojen välillä on. Metsämustikan sisältämästä energi asta saadaan hiilihydraateista 64 % ja rasvasta 14 %. Pensanmustikalla hiilihydraattien osuus sen sisältämäs tä energiasta on 83 % ja rasvan 5 %. Mustikan energiapitoisuus on kuiten kin verrattain pieni, 65 kcal / 100 g, joten saatavien energiaravintoainei den ero ei ravitsemuksessa ole kovin merkittävä. Kuitua nämä molemmat mustikkalajikkeet sisältävät yhtä pal jon, 3,3 g / 100g.

Selkein ero eri kasvuympäristöistä tulevissa mustikoissa on niiden selee nipitoisuudessa. Suomen maaperä on hyvin seleeniköyhä, joten metsämus tikka ei juurikaan sisällä seleeniä (0,1 mikrogrammaa). Sen sijaan pensas mustikkaa kasvatetaan puutarhois sa, joissa käytettävä maa-aines on

ravinteikkaampaa. Pensasmustikan seleenipitoisuus, 10 yg, onkin 100 ker tainen metsämustikkaan verrattuna. Ravitsemuksen kannalta tällä ei kui tenkaan ole merkitystä, sillä suoma laiset saavat ravinnostaan riittävästi seleeniä, koska nykyisin sitä lisätään lannoitteisiin ja eläinten rehuun.

Pensasmustikka sisältää metsämus tikkaa enemmän myös C-vitamiinia: sen C-vitamiinipitoisuus, 15,6 mil ligrammaa 100 grammaa, kohden on kaksinkertainen metsämustikkaan (7,2 mg) nähden. C-vitamiinia saadaan monista kasviksista, hedelmistä ja marjoista ja suomalaiset saavat sitä riittävästi, joten tälläkään erolla ei ra vitsemuksen kannalta merkitystä ole.

Pensasmustikkaan verrattuna metsämustikka sen sijaan sisältää enemmän kalsiumia, kaliumia, mag nesiumia ja fosforia. Näiden pääasial liset lähteet ovat kuitenkin ruokava liossamme muut elintarvikkeet.

Kaiken kaikkiaan mustikan voi syö dä joko metsämustikkana tai pensas mustikkana, kumpana se maistuu pa remmin tai on saatavilla. Terveellistä superruokaa se on joka tapauksessa!

sisäelimet

täysjy vävilja,

pähkinät ja siemenet, vilja- ja maitotuotteet

kasvikset (peruna, hedelmät, marjat),

maitovalmisteet

maitotuotteet, kananmuna, maksa, pähkinät ja siemenet, soija, kaakao sekä viljavalmisteet

liha, kala, maitotuotteet ja täysjyvävilja

kasvikset, hedelmät, marjat ja peruna

muut lähteet: porkkana, tomaatti, vihreät kasvikset

Taulukko: Näin metsämustikan ja pensasmustikan vitamiini- ja kivennäisainepitoisuudet eroavat. Ravintoaineiden tarve on esitetty aikui selle ja joidenkin kohdalla saattaa vaihdella sukupuolen mukaan. Kunkin ravintoaineen pääasiallisena lähteenä on ilmoitettu suomalais ten ruokavaliossa tärkeimmät lähteet. (Lähde: Elintarvikkeiden kansallinen koostumustietopankki Fineli; THL)

Vitamiini / Metsämustikka Pensasmustikka

/ vrk Pääasiallinen lähde Kivennäisaine

Välikadun valtaus on Kajaanissa jo pitkä pe rinne ja se houkuttelee tuhatmäärin ihmisiä.

Kadunvaltaus Kajaanissa

Kajaanissaoli säpinää helators taina 25.5.2022, kun kahden vuoden tauon jälkeen järjes tettiin jälleen ns. Välikadun valtaus. Kyseessä on Leipomo ja kondiitto riliike Pekka Heikkinen & kumpp. ja Rau niokaupunki ry:n sekä Kajaanin kulttuu ritoimijoiden vuonna 2014 käynnistämä keväinen kaupunkitapahtuma. Välikadun valtaus yhdistää suomalaisen kahvikulttuu rin ja alun perin punkkareiden suosiman kadunvaltausperinteen perikajaanilaiseksi koko kaupungin karnevaalihetkeksi.

Tapahtuman yksi tärkeä toimija on Pek ka Heikkisen leipomo, jonka tuotteita sekä kahvia tarjoava puoti sijaitsee juhlan kes kipisteessä Välikadulla. Aikaisemmin siellä oli myös leipomo, joka tuhoutui tulipalos sa vuonna 2018. Nykyisin herkut leivotaan uudessa leipomossa Kajaanin Petäisennis kassa.

Pekka Heikkisen leipomo tarjosi 109-vuotissyntymäpäivänsä kunniak si kaupunkilaisille kahvit ja rahkamunkit samalla kun Välikadun ympäristö heräsi eloon erilaisen ohjelman ja rennon yhdes säolon muodossa.

- Kuppilaskurin mukaan osallistujia oli tänä vuonna noin kaksituhatta, kertoo

yrittäjä Kaisa Marin Pekka Heikkisen lei pomosta.

Tämän vuoden kadunvaltaus aloitettiin kesää juhlistavalla Kajaani Dancen tanssi valla kulkueella, johon kuka tahansa saat

TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Elina Santa

toi liittyä. Välikadulla ohjelmassa oli muun muassa tanssiesityksiä, Suuri kahvipuhe sekä Jukka Nissisen esittämä kahvikappale Suomalainen tarjoo kahvit. Ohjelmassa oli myös muita musiikkiesityksiä.

Auringonpaisteesta nautittiin leipomon puodin etupuolella.

Pekka Heikkisen leipomon yrittäjät tarjosivat kaupunkilaisille munkkikahvit leipomon 109-vuo tispäivän kunniaksi. Kuvassa Kaisa Marin, joka toimii leipomon yrittäjänä yhdessä veljensä Juuso Marinin (ei kuvassa) kanssa.

Ruoka on helpoin ilmastoteko

Ruoka on osa arkipäiväämme, ja se onkin myös helpoin ja tärkein päivittäinen ilmastotekomme. Välttämällä ruokahävikkiä ja suosimalla kasvispainotteista ruokaa on mahdollista vaikuttaa omaan ympäristökuormitukseen. Noin 20 prosenttia ihmisen ilmastovaikutuksista syntyy ruoasta. Ruoantuotannossa syntyy kasvihuonekaasuja, jotka vaikuttavat ilmastoon.

Hyvä

ruoka on laatua, tulee läheltä, ja on tur vallista, terveellistä, ekologista, reilua sen te kijöille ja eläimille sekä tietysti herkullista ja kohtuuhintaista. Kestävä kulutus sisältää lä hellä tuotettua, mieluummin luomua, sesongin kasviksia, kotimaista järvikalaa ja parisen kertaa viikossa lihaa, jonka alkuperän tiedämme. Kun lihaa käyttää harvemmin tai vähemmän, voi maksaa tuottajille kunnon hinnan ja voi valita vastuullista ja lähellä tuotettua lihaa.

Kun matka pellolta tai järvestä pöytään on lyhyt, an nos kasvispainotteinen ja tiedämme ruoan alkuperän, se on turvallisempaa ja terveellisempää. Vähennämme myös pakkausmateriaaleja, varsinkin muovia, ja pienennämme ruokahävikkiä.

Vuosittain maailmassa heitetään pois 1,3 miljardia ton nia ruokaa. Hävikin vähentäminen on ruokaa kunnioit tava ilmastoteko, sillä turhaan tuotettu ruoka kuormittaa ympäristöä.

Ruoan jalanjälki ja vaikutukset niin ilmastoon kuin luonnon monimuotoisuuteen vaihtelevat. Lähellä kasva tetun kukkakaalin jalanjälki on aivan eri luokkaa brasilia laisen broilerin kanssa. Lihantuotannon vaikutukset ovat valtavat. Voisimme tuottaa samalla pinta-alalla riittävästi viljaa ihmisille, kun se nykyisellään päätyy eläinten rehuk si. Ruoka ei lopu, eikä leipä.

Maapallon väestönmäärän kasvaessa meillä ei ole varaa heittää ruokaa hukkaan missään sen tuotantovaiheessa. Ruoantuotantoa ei ole mahdollista dramaattisesti lisätä, joten huomiota on kiinnitettävä ketjusta häviävään ravin toon. Tärkeää on myös käydä keskustelua ruokatottumuk sistamme.

Monet entuudestaan vanhat tutut ruoat ovat erinomai sia hävikinvälttäjiä. Köyhiin ritareihin tai leipävanukkaa seen voi upottaa vanhat leivänkannikat tai niistä voi tehdä herkullisia rouskuvia krutonkeja salaatin tai keiton päälle. Hapantumaan alkanutta maitoa voi käyttää pannukakun tai lettujen tekemiseen.

Näiden lisäksi monien herkkuruokiin pyttipannuun, kasvissosekeittoon tai uunivuokaan voi käyttää jääkaapis sa hieman nahistuneet kasvikset.

Sirpa Pietikäinen europarlamentaarikko sirpa.pietikainen@europarl.europa.eu

Uotilan Leipomon

myymälä-kahvila uudistui

Pälkäneläinen Uotilan Leipomo Oy on tunnettu ennen kaikkea hyvin säilyvistä ruis- peruna- ja kauralimpuistaan, mutta lähiseutujen asukkaita sekä ohikulkijoita on pitkään palveltu myös leipomorakennuksessa toimivalla myymälä-kahvilalla. Leipomo sijaitsee aivan Lahti-Tampere-tien kupeessa, viitisen kilometriä Pälkäneen keskustasta Lahteen päin.

Kahvilasta

vastaava Raakel Uo tila kertoo, että myymälä-kah vila on samassa paikassa kuin aikaisemminkin, mutta se on nyt entistä suurempi ja aivan kokonaan uudistettu. Ulko-oven paikkaa on siirret ty ja myös väriä – se on raikkaan sininen. Asiakaspaikkoja on kahvilassa nyt kol misenkymmentä, kun tätä ennen niitä oli vain kymmenkunta. Lisää tilaa saatiin niin, että alakerrasta kaadettiin väliseinää ja otettiin käyttöön sen takana ollutta tilaa. Lisäksi kahvilaan rakennettiin yläkerta.

- Tässä kohdassa ei yläkerrassa ollut muuta kuin kattoparrut, joten otimme ti lan hyötykäyttöön, kertoo Uotilan Leipo mon nykyinen toimitusjohtaja Pekka Uo tila. Remontti tehtiin vuoden 2021 alussa ja uudet tilat avattiin maaliskuussa 2021. Yläkertaan saatiin asiakaspaikkojen lisäk si myös neuvotteluhuone, joka on lähinnä yrityksen omassa käytössä.

Raakel Uotila kertoo, että myymä lä-kahvila vetää hyvin väkeä. Viime vuo den kesä oli erityisen vilkas.

- Ihmiset liikkuivat enimmäkseen ko timaassa, ja sen huomasi meilläkin asia kasmäärissä. Katsotaan miten tänä kesänä käy, kun matkustaminen ulkomaillekin on nyt vilkastunut.

Tätä nykyä Uotilan Leipomoa pyörit tää neljäs polvi, Pekan ja Raakelin ohella mukana on myös kaksi muuta heidän si sarustaan eli Sanni Lindén ja Jussi Uo tila. Kaikki neljä myös työskentelevät yrityksessä. Sanni toimii laadunvalvon nassa ja Jussi tuotannossa. Aikaisempi toimitusjohtaja, nelikon isä Harri Uotila jäi eläkkeelle reilu vuosi sitten. Hänkin on edelleen tuttu kasvo leipomolla, ja auttaa monessa kohdassa, vaikka yritysvastuu ja käytännön asiat ovatkin seuraavan polven harteilla.

Raakelin ja Pekan mukaan myymä lä-kahvilan uudistamisessa oli mukana sisustussuunnittelija, mutta uudistusta suunniteltiin ja tehtiin koko ajan yhdessä Uotiloiden kanssa. Lopputulos on tyyli käs ja ajaton ja myös yrityksen historiaa kunnioittava, sillä kahvilan yläkertaan nousevia asiakkaita tervehtii upea puna tiiliseinä, joka on peräisin leipomon van himmasta osasta 1930-luvulta. Lisäksi ylös seinälle on ripustettu aikaisempien yrittäjäpolvien hienot mustavalkovaloku vat, lähtien nykyisten yrittäjien isoisovan hemmista eli Hilma ja Mikko Uotilasta. Juuri Hilman leipomasta perunalimpusta

Uudistetun myymälä-kahvilan yläseinälle on ripustettu aikaisempien yrittäjäsuku polvien kuvat.

koko leipomotoiminta sai alkunsa.

Uotilan leipomon kahvila toimii arkisin kello 9-16 ja siellä voi tällä hetkellä nauttia kahvia/teetä ja makeaa tai suolaista syötä vää. Vitriinissä tarjolla olevan herkut valmistetaan enimmäkseen puolivalmisteista itse jalostamalla, sillä leipomon tuotevalikoi maan ei kuulu lainkaan makeita herkkuja. Leipäpuolellakin on vain muutama tuote eli ruis-, peruna- ja saaristolaislimput sekä 100-prosenttinen kauraleipä. Niitä voi myymälästä ostaa mu kaan. Näiden valtakunnallisessa myynnissä olevien limppujen ohella myymälässä on tarjolla myös sämpylöitä sekä vain oman alueen kaupoista löytyvät 100 % ruis- ja kaurareikäleivät. Uusia kin tuotteita on kuulemma suunnitteilla, niistä kerrotaan tarkem min myöhemmin.

Raakel ja Pekka harkitsevat myös lounaskeiton ottamista lis talle. Keittiötilat antaisivat sille kyllä myöten ja kustannuksiakin on jo selvitetty.

- Ainakin sitä voisi kokeilla. Siitä sitten näkisi, olisiko se kan nattava tuote, Pekka miettii.

Porokylän Leipomon investointihanke etenee

Porokylän

Leipomo kertoo tiedotteessaan, että uusien tuotantotilojen rakentaminen etenee suunnitelmien mukaan. Lieksan Teollisuuskylän Kerantiellä sijaitse vassa hallissa on kevään aikana tehty laajoja purkutöitä. Seuraavaksi vuorossa ovat niin mittavat sähkötyöt kuin tuotanto linjojen asennuskin. Tuotanto käynnistyy kiertotaloutta hyödyn tävässä modernissa leipomossa keväällä 2023.

Seitsemän miljoonan euron investointi on leipomoalalla valta kunnallisesti huomattava. Tuotanto suunnitellaan mahdollisim man tehokkaaksi, digitalisaatiota ja modernia toiminnanohjausta hyödyntäväksi kokonaisuudeksi.

Leipomon käyttöön tulee 6000 neliömetrin tilat, joihin raken tuu kaksi automatisoitua tuotantolinjaa, lähettämö lastausaluei neen sekä työntekijöiden sosiaalitilat.

Laitehankinnoissa panostetaan energiatehokkuuteen huomat tavasti. Lisäksi osa laitteista hankitaan kiertotalouden mukaisesti käytettyinä.

Energiamuotoina käytetään aluksi 100 prosenttista tuulisäh köä ja LNG-kaasua. Tarkoituksena on siirtyä biokaasuun, kun Pielisen Bio Oy:n biokaasulaitos valmistuu Lieksan Teollisuus kylään vuoden 2024 aikana.

Tuotanto tulee keskittymään ruislimppuun ja ruispalaleipään, joka lanseerataan markkinoille leipomon avautuessa. Ruislim pun tuotantokapasiteetti tuplaantuu 200 000 limppuun viikossa ja ruispalojakin pystytään paistamaan peräti 10 000 kappaletta tunnissa.

Porokylän Leipomon toimitusjohtaja Erik Kärjen mukaan mausta ei tingitä, vaikka tuotanto kasvaa automaation myötä. Leivonnassa noudetaan samoja tiukkoja ja tarkkoja periaatteita kuin aiemmin.

Uuden leipomon työllistämisvaikutukset ovat noin 25 hen kilötyövuotta. Tuotantopäällikkö ja työnjohtaja ovat jo aloitta neet, mutta varsinainen rekrytointi käynnistyy syksyn aikana. Työpaikkoja tulee avautumaan eri alojen ammattilaisille moni puolisiin työtehtäviin.

Leipomon muut yksiköt sijaitsevat Nurmeksessa ja Lieksassa, ja ne jatkavat toimintaansa normaalisti.

Pekka Uotila on leipomoyrityksen toimitusjohtaja ja Raakel Uotila vastaa myymälä-kahvilasta.

Yläkerran hukkatilasta saatiin kahvilaan viihtyisä toinen kerros, jossa on myös pieni neuvotteluhuone.

Lehtori siirtyy eläkepäiville

Tampereen seudun ammattiopisto Tredun Kangasalan toimipis teessä toiminut lehtori Reijo Heinonen ehti opettaa tuleville leipu ri-kondiittoreille kondiittorin taitoja lähes neljännesvuosisadan ajan.

Reijo Heinonen osallistui Leipuriliton vuonna 2016 järjestämään Itsenäinen Suomi 100 vuotta -leivoskilpailuun. Tuloksena oli neljäs sija.

Parasta

työssäni ovat olleet hyvät työkaverit ja tosi hyvät, lahjak kaat ja taitavat opiskelijat, kuten tänä keväänä täältä valmistunut ryhmä, josta jokaisella oli työpaikka odot tamassa, iloitsee Reijo Heinonen kesä kuun alussa tehdyssä haastattelussa. Ei lie ne epäilystä siitä, etteikö hänen oma alan valintansa olisi ollut oikea. Leipomisen monitaituri on halunnut ja voinut välittää taitojaan osaavana ja pidettynä opettajana myös tuleville leipuri-kondiittoreille.

Kevätlukukausi oli juuri saatu päätök seen haastattelua edeltävän viikon lopulla, mutta erilaiset paperityöt pitivät opetta jan työpaikallaan vielä muutaman päi vän ajan. Sen jälkeen seurasi kesäloma ja heinäkuun lopussa koittavat eläkepäivät, sillä tänä syksynä ikävuosia tulee Reijolle täyteen 65.

Tärkeitä työkavereita ovat koululla ol leet leipomo-opetuksesta vastaava opetta ja Elisa Kaunismäki sekä elintarvikepuo len opettajat Kirsi-Marja Kasteenpohja ja Heli Laukka. Uusi konditoriapuolen opettaja Tiina Heinonen aloittaa vasta elokuussa, syyslukukauden alussa, joten yhtäaikaista työskentelyä hänen kanssaan ei ole ollut.

Kangasalan Finnentiellä sijaitseva Tredun oppilaitos on Reijolle tullut tut tuakin tutummaksi paikaksi, sillä hän kertoo tulleensa töihin aina hyvissä ajoin ennen koulutuntien alkua, puoli seitse män-seitsemän maissa aamulla erilaisiin valmisteleviin töihin. Hän katsoi myös, että kahvilan vitriinissä oli aina tuoretta tarjottavaa ja koulun leipomon myymä lässä ostettavaa.

- Ellei ole tuotteita, ei tule myöskään asiakkaita, joille opiskelijat voivat niitä lei poa. Ei olisi mitään järkeä eikä kovinkaan motivoivaa heittää tuotteita biojätteeseen.

Kangasalan leipuri-kondiittoriopiske lijat ovat tehneet Reijon johdolla myös erilaisia tuotetilauksia moniin paikkoihin lähiympäristössä ja joskus niitä on toimi tettu jopa Linnan juhliin. Hän sanoo tie tävänsä, että tästä toiminnasta eivät kaikki tahot ole pitäneet.

- Kun opiskelijat saavat tehdä tilauk sia oikeille asiakkaille, menee oppi perille ihan eri tavalla kuin että he tekisivät vain ns. itselleen. Ja saadaanhan siinä myös raaka-aineille korvausta, hän perustelee ja jatkaa, että tuotteiden tilaajan on myös muistettava, että kyseessä ovat opiskelija työt, jotka eivät aina ihan joka kohdassa vasta kokeneen ammattilaisen töitä.

Laaja-alainen osaaminen

Reijo Heinosen polku opettajaksi on kulkenut lukuisten etappien kautta. Luo pioisissa syntynyt nuorimies oli kiinnos tunut leipomisesta, mutta sitä opintolinjaa ei 70-luvulla ollut tarjolla Hämeenlinnan ammattikoulussa. Niinpä Reijo opiske li kokiksi. Suoranaisesti sitä työtä hän ei kuitenkaan ole tehnyt, vaan ensimmäinen työpaikka oli Osuuskauppa Tuotannon leipomo Tampereella. Kun se lopetettiin, hän siirtyi Jussilan Leipomoon.

- Siellä minut viimeksi tulleena ’heitet tiin’ kaikkiin hommin, Reijo nauraa.

Monipuolinen työ kartutti kuitenkin taitoja jokaisella tuotannon osa-alueella eli kaikki työt alkoivat sujua niin leipo mossa kuin konditoriassakin. Jussilan jälkeen Reijo työskenteli parissakin eri lei pomossa ja sitten tamperelaisen Hotelli Il veksen kondiittorimestarina. Ilveksestä tie vei Branderille ja sieltä 90-luvun alussa ly hyen ajan toimineeseen Legenda Foodiin.

- Noihin aikoihin 90-luvun alussa tuli en sikosketus myös opetustyöhön Tampereen ammattiopistossa, jossa annoimme kokeille opetusta kannattavasta leipomisesta.

Sitten Reijo perusti oman yrityksen, Pirkanmaan kondiittori- ja leipuripalve lun. Hän leipoi Hotelli Rosendahlissa ho telleihin ja Tampere-taloon ja teki samalla keikkaa myös Pohtolan Kotileipomossa.

- Vuonna 1997 lopetin Rosendahlis sa ja siirryin kokonaan Pohtolaan, josta vuonna 1998 siirryin sitten Kangasalle kondiittorilinjan opettajaksi.

Lehtorin viran Reijo sai vuonna 2001, sen jälkeen, kun hän oli suorittanut tarvit tavat kasvatustieteen opinnot työn ohessa. Työnantaja oli tuolloin Kangasalan am mattioppilaitos. Se kuului Pirkanmaan koulutuskonserni Pirkoon, joka vuonna 2013 yhdistyi Tampereen ammattiopis toon. Syntyi nykyinen Tredu eli Tampe reen seudun ammattiopisto. Fyysisesti työpaikka muuttui, kun Kangasalan toi mipiste muutti Huutijärven ammattiop

Vuoden 2020 Rinkeli GP järjestettiin Kangasalla Reijon johdolla. Hänen oma joukkueensa sijoittui kilpailussa hopealle. Kuvassa vasemmassa reunassa takana Reijo, jonka edessä kil pailijat Elina Rauhala (vas.) ja Jenny Raikamo. Keskellä voittajat Tavastiasta Hämeenlinnasta ja oikealla kolmanneksi sijoittunut Gradian joukkue Jyväskylästä.

Vuonna 2017 järjestetyssä itsenäisyyden juhlavuoden koristetyökilpailussa Reijo tuli toiseksi yhdessä Jenna Vainionpään kans sa.

Reijo Heinonen on sekä kondiittori- että lei purimestari. Hän on ollut myös aktiivinen kilpailija leipomoalan kilpailuissa ja kannus tanut opiskelijoitaan kilpailemaan. Kuva Es kon Taulo.

pilaitoksen tiloista vuonna 2018 uuteen Finnentielle rakennettuun kouluun.

Laaja-alainen osaaminen leipomon ja konditorian töistä on ollut Reijon mukaan erinomainen pohja opettajan työlle. Täl lainen pohja syntyy vain työskentelemällä erilaisissa leipomoissa ja konditorioissa ja poimimalla sieltä parhaat opit. Taidoista on todisteena myös kaksi mestarikirjaa.

- Kondiittorimestarin tutkinnon suo ritin vuonna 1983, leipurimestarin kirjan sain vuonna 1991, kertoo Reijo.

Kilpailuja ja aktiivisuutta

Työn ohella kilpaileminen on ollut Rei jolle mieleistä. Hän on osallistunut useita kertoja mm. leipomoalan SM-kilpailui

hin. Myös opiskelijoitaan Reijo kannustaa kilpailemaan.

- Osallistuimme esimerkiksi joka iki seen Rinkeliin, sillä se on todella hyvä kil pailu. Vain nämä kaksi koronavuotta jäi vät väliin, kun kilpailua ei pidetty. Mielel läni olisin vielä kerran tuonut joukkueeni mukaan. Tänä vuonna olisi ollut huippu porukka kilpailemassa, hän harmittelee.

Muutoinkin Reijo tunnetaan hyvin aktiivisena opettajana, joka on satsan nut voimakkaasti erilaisiin ’ylimääräisiin’

tempauksiin ja tapahtumiin. Leipuri-leh dessäkin on kerrottu mm. hääkakku- ja fantasiakakkunäyttelyistä, Euroopan suu rimmasta suklaajoulupukista tai valta vankokoisten suklaaveturien näyttelystä Lempäälän Ideaparkissa. Viime ponnis tuksenaan Reijo organisoi tänä vuonna Aprillileivoskilpailun samassa paikassa. Väistämättä tämä kaikki on vienyt hänel tä myös omaa aikaa.

Jossain vaiheessa, kun leipuri-kondiit toriopinnot eivät vetäneet hakijoita, Reijo

kiersi peruskouluilla kertomassa alasta ja houkutteli nuoria alan opintoihin. Sen jäl keen hakijoita on ollut paremmin.

Opettajan rooli muuttunut

Reijo kertoo, että hänet tunnetaan Kangasalan koululla suorista kommen teistaan, jotka usein liittyvät kouluelä mään ja opetukseen. Aina kommenteista ei ole pidetty.

- Mutta onhan tämä kouluelämä ja am matillinen opetus muuttuneet valtavasti sinä aikana, kun olen tässä ollut. Joskus asioista on vain pakko sanoa ääneen, hän hymähtää.

- Viime aikoina olen kyllä kaivannut si tä aikaa, kun opettaja sai oikeasti opettaa, eikä toimenkuvaan sisältynyt niin paljon kaikenlaisia asioita, jotka ’opettaja hoitaa’. Niihin kuluu todella paljon aikaa.

Totta onkin, että esimerkiksi opetus tuntimäärä koululla on nyt vain puolet siitä kuin se oli vielä neljännesvuosisata sitten. Toisaalta työpaikoilla oppimisen tuntimäärä on kasvanut merkittävästi. Reijo on kuitenkin sitä mieltä, että kou lulla opetukseen käytettävissä oleva tunti määrä ei ole riittävä.

- Opiskelijoille pitäisi olla mahdollista opettaa ne perustaidot, jotka käsityöam matissa on oltava, mutta nyt siihen on liian vähän aikaa.

Nykyajan ammattiopettajalta vaaditaan myös taitoa pitää kaikkien opiskelijoiden ’langat käsissään’, sillä jokaisella opiske lijalla on oma yksilöllinen opinto-ohjel mansa. Ja kun opiskelut voi aloittaa myös kesken lukuvuoden, tulee haastetta lisää. Kymmenien opiskelijoiden yksilöllistä ohjelmaa on mahdotonta muistaa ulkoa. Tukena ja turvana on Wilma, josta tiedot löytyvät kunkin opiskelijan osalta ja johon merkitään opintosuoritukset ja poissaolot.

- Mutta se kirjaaminen kyllä vie aikaa. Skarppina saa olla, jotta pysyy perässä, Reijo toteaa.

Vaikka haastetta on ollut, on Reijo sel västi myös nauttinut työstään. Kiikkus tuoliin hän ei aio asettua eläkepäivinään kään, sillä ajankulua riittää järven rannalla sijaitsevan kodin ylläpidossa, polttopui den tekemisessä ja erilaisissa korjaustöis sä. Seurana on puoliso, tuore eläkeläinen hänkin. Neljä lasta eli kolme poikaa ja tytär ovat jo aikuisia. Lastenlapsiakin on kaksi, joten vilskettä riittää.

Reijo yhdessä elintar vikealan opettajien Kir si-Marja Kasteenpohjan (vas.) ja Heli Laukan (2.oik.) sekä silloisen leipomopuolen opetta jan Johanna Kinnusen kanssa,

Reijon opiskelijoiden hääkakut ovat olleet Ideaparkissa näytillä useana vuonna.

Työ sujuvammaksi pienillä parannuksilla

Pirjon Pakarin Kauhajoen leipomossa valmistetaan gluteenittomia tuotteita. Siellä punnituspisteen kehittämisessä päätettiin hyödyntää LEAN 5S -työkalua. Kimmoke tähän saatiin Seinäjoen Ammattikorkeakoulun toteuttamasta ESR-rahoitteisesta Laadulla kilpailukykyisempiä tuotteita ja palveluita PK- ja mikroyrityksissä -hankkeesta.

TEKSTI Seinäjoen Ammattikorkeakoulu SeAMK

Margit Närvä, yliopettaja

Terhi Ojaniemi, projektipäällikkö, korkeakouluasiamies

Laadulla kilpailukykyisempiä tuotteita ja palveluita PK- ja mikroyrityksissä -hanke /ESR projektit.seamk.fi/laatu

Punnituspisteellä

työskentelee useita eri henkilöitä vuorollaan, minkä vuoksi työpisteessä olevat tarvikkeet ja raaka-aineet tulisi olla järjestetty niin, että ne ovat helposti jokaisen löydettävissä. Työpisteellä työs kentelee aina yksi työntekijä viikon kerral laan, yhteensä työntekijöitä on kierrossa mukana yhdeksän.

LEAN-ajattelun työkalu 5S, on yk si eniten käytetty LEAN-työkalu ja sen avulla on helppo aloittaa LEAN-ajattelun jalkauttaminen yritykseen. 5S-työkalun nimi tulee sen sisältämästä viidestä eri vaiheesta: sortteeraus, sijoitus, siivous, standardisointi ja seuranta. Ensimmäi sessä vaiheessa poistetaan työpisteeltä kaikki sellainen, jota siinä ei tarvita tai jota tarvitaan vain hyvin harvoin. Toises sa vaiheessa järjestetään työpisteelle tar koituksenmukaisesti jäljelle jääneet tava rat ja tarvikkeet. Kolmannessa vaiheessa sovitaan käytänteistä, joilla työympäristö saadaan pidettyä siistinä. Neljännessä ja viidennessä vaiheessa vakioidaan toimin ta sekä seurataan ja kehitetään toimintaa.

Pirjon Pakarilla 5S-työkalun käyttöön ottoryhmään osallistuivat leipomon joh taja Nina Teemu, tuotantovastaava Pilvi Honkaranta sekä punnituspisteellä työs kentelevä Anu Hakoneva. Hankkeessa toimivat asiantuntijat olivat käyttöönoton tukena ja opastajina.

Käyttöönoton aluksi mentiin työpis

teelle paikan päälle katsomaan tilannetta. Tässä kartoitettiin, mitä ylimääräistä tava raa ja kalusteita työpisteellä oli ja etsittiin suuntaviivoja, miten työpistettä tulisi ke hittää, että se olisi mahdollisimman jou heva. Tällaisia tuotantotiloihin suuntautu via suunnittelukäyntejä tehtiin muutamia kehitysprojektin aikana. Kartoituskäyn tien välissä työpisteen työntekijät kehitti vät työpistettä muun muassa raivaamalla turhat tavarat pois, järjestelemällä jäljelle jääneet paikoilleen sekä hankkimalla uu sia säilytysratkaisuja. Erityistä huomiota kiinnitettiin työskentelyergonomiaan. Sitä parannettiin muun muassa korottamalla raaka-aineastioiden rullakoita. Yhtenä huomion kohteena oli merkintöjen näky vyyden lisääminen raaka-aineisiin, jolloin niiden tarkastaminen nopeutui huomat tavasti.

Kun työpistettä oli saatu parannettua, pohdittiin sen siisteyden ylläpitoa. Yllä pidon tueksi otettiin käyttöön auditointi lomake ja sovittiin auditointikäytänteistä, minkä lisäksi pohdittiin nykyisten ja uu sien työntekijöiden perehdyttämistä työ pisteellä työskentelyyn ja sen käytänteiden ylläpitoon.

Anu Hakoneva on tyytyväinen 5S-työ kalun käyttöönottoon. Hän kertoo, että käyttöönoton aikana on tullut paljon hy viä muutoksia. Nyt löytää paremmin kaik ki työvälineet ja raaka-aineet, kun ne ovat tietyillä paikoilla. Raaka-aineiden säily

Anu Hakoneva on tyytyväinen punnituspis teessä tapahtuneisiin muutoksiin.

Kuva: Margit Närvä.

tysastioille tehty värikoodaus selkeyttää löytämistä ja raaka-aineet on järjestetty niin, että samassa rullakkovaunussa ovat ne raaka-aineet, joita käytetään samaan taikinaan. Anu kokee myös työviihtyvyy den parantuneen, kun työpiste on järjes tyksessä.

Pirjon Pakari Kauhajoki Oy:ssä 5S:n käyttöönotto onnistui helposti, koska työ pisteellä työskentelevä henkilö oli innos tunut ja motivoitunut kehittämään työpis tettä. Johto oli sitoutunut kehittämiseen, mikä mahdollisti kehittämistyön. Pilvi Honkaranta kertoo, että ulkopuolisen ta hon tuki oli tärkeää. Näin tuli asetettua selkeät tavoitteet ja aikataulutus kehitys projektille. Leipomon johtaja Nina Teemu kertoo, että ulkopuolisen tahon ollessa mukana tuli kiinnitettyä asiaan huomiota ja varattua aikaa. Hänen mukaansa työpis tettä saatiin nopeasti kehitettyä, ja erityi sesti ergonomiaan liittyvillä parannuksilla saatiin lisättyä työntekijöiden työhyvin vointia. Punnituspisteen 5S-käyttöönotto herätti runsaasti ajatuksia, miten leipo mon työpisteitä voidaan jatkossa kehittää ja sitä kautta saadaan työvaiheita suju vammaksi, Teemu summaa.

Kotkan Meripäiville juhlaposso

Kotkan Meripäivät täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Tasavuosien kunniaksi Leistin leipomon Antti Muuri suunnitteli juhlaväelle sydämen muotoisen erikoisposson.

Posso on ohut, rapea ja sokeroitu kotkalainen perinneherkku omenahillotäytteellä. Perinteisiä possoja on leivottu kaupungissa jo 1940-luvulta lähtien. Kotkalaisille posso on lähes pyhä asia.

Antti Muurin mukaan juhlaposso tehdään alkuperäistä re septiä noudattaen, mutta se on sydämenmuotoinen ja hieman perinteistä possoa leveämpi.

Sydänposso on kunnianosoitus Meripäiville, mutta se kuvas taa myös Kotkan kaupungin arvoja, joita ovat reiluus, rohkeus ja rakkaus. Juhlapossoja on myynnissä rajoitettuja eriä Kotkan Meripäivien aikaan ja muissa Kotkan kesätapahtumissa.

Kevätvehnällä paikattiin syysvehnän talvituhoja

Käytössä olevan maatalousmaan ala on Luonnonvarakeskuksen (Luke) vuoden 2022 ennakkotilaston mukaan vajaat 2,3 miljoonaa hehtaaria.

Syysvehnän ala, 36 000 hehtaaria, laski yli 30 prosentilla edellis vuodesta. Syksyn 2021 ennakollisen tilaston mukaan syysvehnää kylvettiin ennätykselliset 105 500 hehtaaria. Kylvöistä kuitenkin tuhoutui paikoitellen suurin osa. Näin oli etenkin Varsinais-Suo messa.

Kevätvehnän ala puolestaan kasvoi tänä keväänä lähes 33 000 hehtaarilla 195 000 hehtaariin. Alan kasvu painottui voimakkaasti syysvehnän kylvöissä epäonniseen Varsinais-Suomeen, jossa veh nän kylvöala kasvoi yli 20 000 hehtaarilla.

Ohran kokonaiskylvöala pieneni kuluvana keväänä lähes 19 000 hehtaarilla. Ohra-ala on pienin vuoden 1971 jälkeen. Rehuohran kylvöala oli 363 000 hehtaaria ja mallasohran 66 000 hehtaaria.

Kauran kylvöala, 335 000 hehtaaria, nousi vajaalla 4 000 heh taarilla. Eniten kauran viljelyala kasvoi Varsinais-Suomessa, noin 3 400 hehtaarilla.

Herneen ala kasvoi voimakkaasti – kylvöala on yli 35 000 heh taaria. Härkäpavun ala jatkoi viime vuosien tavoin laskuaan, jää den reiluun 11 000 hehtaariin. Öljykasvien alat kääntyivät vahvaan kasvuun edellisvuoden notkahduksen jälkeen. Rypsin kylvöala oli lähes 34 000 hehtaaria, ja rapsin noin 9 500 hehtaaria.

Kesantoala, 208 000 hehtaaria, pieneni noin 5 000 hehtaarilla.

Mitä Suomessa syötiin vuonna 2021?

Suomalaiset kuluttivat viime vuonna keskimäärin 142 kiloa nes temäisiä maitotuotteita, 79 kiloa lihaa (luullisena lihana), 84 ki loa viljaa, lähes 12 kiloa kananmunia, 62 kiloa hedelmiä ja 63 kg tuoreita vihanneksia. Kalan kokonaiskulutus on ravintotaseen mukaan pysynyt pitkään 15-16 kilossa, mutta vuoden 2021 en nakkolukuja siitä ei ole vielä saatavissa Tiedot ilmenevät Luon nonvarakeskuksen (Luke) ravintotaseen ennakkotiedoista.

Viljan kokonaiskulutus on kasvanut parina viime vuotena, mi kä on ollut pitkälti kauran ja vehnän kulutuksen kasvua. Vehnää kului viime vuonna 45,4 ja kauraa 10,2 kiloa. Rukiin kulutus laski edellisvuodesta noin viisi prosenttia, mutta leipäviljoista vehnän lisäksi muun leipäviljan (tattarin, kvinoan ym.) kulutus kasvoi. Ruista kului 14,2, ohraa 0,9 ja riisiä 6,9 kiloa henkeä kohti.

Ravintotaselaskelma ei kerro ruoankulutuksen tarkkaa mää rää, vaan enemmänkin kulutukseen tarjolla ollutta määrää. Muun muassa varastotappioiden ja muun hävikin määrää ei ole saatavissa elintarvikeketjun kaikista vaiheista ja ne sisältyvät täl löin kulutusmääriin.

VTT:ltä muovin korvaaja

VTT on kehittänyt ratkaisun pakkausmuovien ongelmaan. Re generoitu eli uudelleenkiteytetty selluloosa korvaa muovikalvoja.

Kykenemme valmistamaan läpinäkyvää ja joustavaa selluloo sakalvoa. Kuluttaja ei erota lasinkirkasta materiaalia perinteisestä öljypohjaisesta muovista. Selluloosakalvo kestää kosteutta, mutta häviää luonnossa yhtä hyvin kuin paperiarkki. Tuote on biopoh jainen ja biohajoava, sanoo VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin.

Jos pakkauksessa on sekä paperia että muovia, kuluttaja miet tii, voiko sen heittää kartonginkeräykseen ja pitääkö muovi repiä irti. Materiaaleissa käytetään myös päällekkäisiä kuitu- ja muovi kerroksia. Monet pakkaukset päätyvät sekajätteeseen, kun ihmi set eivät keksi niille oikeaa osoitetta. Uuden selluloosakalvon voi laittaa kartonginkeräykseen muun pakkauksen mukana.

Uusi muovin korvaaja on monivuotisen tuotekehitystyön tu los. Tällä hetkellä pakkausmateriaalin tuotanto on pilotointivai heessa, ja se voi olla laajassa teollisuuden käytössä 5–7 vuoden päästä.

Lahdessa panostetaan kasvipohjaisiin

LAB-ammattikorkeakoulun Lahden kampukselle aletaan syk syllä rakentaa elintarvikelaboratoriota. Se tulee tehostamaan elintarviketuotannon sivujakeiden hyötykäyttöä sekä tutkimaan ja kehittämään erityisesti kasvipohjaisia elintarvikkeita yhdessä yritysten kanssa.

Päijät-Hämeessä toimii Suomen mittavin ja monipuolisin vil jaosaamisen keskittymä. Lahden kampukselle rakentuvaa elin tarvikelaboratoriota on suunniteltu yhteistyössä Päijät-Hämeen Viljaklusterin kanssa, ja toimintaa kehitetään yritysten tuoteke hitystarpeita palvelevaksi. Vuoden 2024 alussa toimintansa aloit tava uusi laboratorio muodostaa LABin kiertotalouslaboratorion kanssa ainutlaatuisen kokonaisuuden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön.

Leipurin Oy ostaa Kobia Ab:n

Aspon tytäryhtiö Leipurin Oy on sopinut ostavansa ruotsalaisen leipomoteollisuuden jakeluyhtiö Kobia Ab:n koko osakekannan ruotsalaiselta Abdon-konsernilta. Vuonna 2021 Kobian liike vaihto oli noin 50 miljoonaa euroa ja liikevoittomarginaali noin 3 %. Kaupan myötä myös Kobian omistamat kiinteistöt siirty vät Leipurille, ja yrityskaupasta ei synny merkittävää liikearvoa. Kauppahintaa ei julkisteta. Yritysoston myötä syntyy Leipurin Nordics -regioona, johon kuuluvat Suomi ja Ruotsi. Toinen pää markkina-alue on Baltia, joka sisältää Ukrainan.

Leipurin Oy:llä ja Kobialla on samanlaiset juuret ja yhtä pitkä historia – molemmat yritykset ovat leipomoiden perustamia. Yri tysjärjestely vaatii vielä kilpailuviranomaisen hyväksynnän Ruot sissa. Kaupan arvioidaan toteutuvan elokuun loppuun mennessä.

Nuoret aikuiset edelläkävijöitä kasvipohjaisissa

Nuoret aikuiset ovat ilmastoystävällisen ruokavalion edelläkävi jöitä, vahvistaa Helsingin ja Tampereen yliopistojen LoCard-tut kimus, jossa seurattiin S-ryhmän asiakasomistajien ostotietoja vuosien 2016-2018 ajan. Yhteensä lähes 30 000 kotitaloutta käsit tävän tutkimuksen yllättävä tulos oli, että taloudellisesti kaikkein tiukimmilla olevien kotitalouksien ruokavalinnat olivat muita tu loluokkia kestävämpiä. Tämä ei selittynyt muilla taustatekijöillä.

Punaisesta lihasta siirryttiin kohti kestävämpiä proteiiniläh teitä niin, että ensisijaisesti suosittiin siipikarjaa, sitten kalaa ja lopuksi kasvisruokia. Verrattaessa muutoin elämäntilanteeltaan ja resursseiltaan samanlaisia ostajia, muita useammin punaista lihaa ostivat vähiten koulutetut, lapsiperheelliset ja miehet.

Iäkkäät asiakkaat ostivat kalaa useammin kuin nuorempien ikäryhmien edustajat. Kasvisruoista pinaattiletut olivat ostetuim pia. Nyhtökauran ja kasvisnakkien kaltaiset uudet kasvikuntape räiset tuotteet päätyivät ostoskoriin huomattavasti niitä harvem min. Kasvisruokien käyttöön siirtymisessä havaittiin kuitenkin pientä nousua reilun kahden vuoden aikana.

Putaan Pulla avasi leipomomyymälän

Haukiputaalla toimiva Putaan Pulla Oy avasi uuden leipomo myymälänsä 16.6.2022 leipomon yhteyteen Martinniemeen. Lei pomossa tehtiin laajat remontointi- ja rakennustyöt, ja ne saatiin valmiiksi jo yli vuosi sitten, mutta leipomomyymälän avaaminen jätettiin myöhemmäksi koronan vuoksi. Myymälä toimi väliajan väistötiloissa leipomon lähellä. Nyt uusi myymälä ja kahvio pääs tiin vihdoinkin avaamaan uusissa tiloissa ja se houkutteli paikalle asiakkaita runsain mitoin. Myymälän yhteydessä on kahvio ja sen yhteydessä on tarjolla myös keittolounas.

Putaan Pulla on vuonna 1978 perustettu perheleipomo, jo ta pyörittävät toisen polven yrittäjät, sisarukset Antti, Helmi ja Janne Tyykiluoto

Viiniä, ruokaa ja kirjoja messutapahtumissa

Viini & Ruoka 2022 -tapahtuma järjestetään taas samanaikaisesti Helsingin Kirjamessujen kanssa 27. – 30.10.2022 Helsingin Mes sukeskuksessa. Viime vuonna ei päästy poikkeuksellisten aikojen vuoksi Viini & Ruoka -tapahtumaa toteuttamaan. Nyt vuosien tauon jälkeen Viini & Ruoka -tapahtuma kokoaa ruoan ja viinin ystävät yhteen nauttimaan elämästä. Tapahtumassa järjestetään myös Vuoden Kokki ja Vuoden Tarjoilija -kisat.

Haluatko olla mukana kehittämässä elintarviketeollisuutta kanssamme?

meille

TUOTEKEHITYSLEIPURIKSI ja näytä taitosi alalle.

Lisätietoa tehtävästä löydät kotisivuiltamme

Avajaiset keräsivät asiakkaita jonoksi asti. Kuva Auli Haapala.

Leipäviikolla tapahtuu taas

TEKSTI Terhi Virtanen, Leipätiedotus ry

Kesä on parhaimmillaan, mutta on jo aika valmistautua syksyn Leipäviikkoon. Leipäviikko järjestetään tuttuun tapaan viikolla 37 (12.-18.9.2022) teemalla Missä leipä kasvaa. Leipäviikon teemalla haluamme kertoa kuluttajille, että leipä on hyvää ja terveellistä, ja jokaisella leivällä on tekijänsä. Leivän tie pellolta pöytään vie monen mutkan kautta. Viimeaikaiset tapahtumat ovat osoittaneet, kuinka ajankohtainen Leipäviikon teema on. Ruoan tuottaminen ja riittävyys eivät ole itsestäänselvyys. Tietämys ruoan tuottamisesta ja jalostamisesta vaikuttaa olevan puutteellista. Moni ei ymmärrä riskejä ja haas teita liittyen niiden ihmisten työhön ja toimeentuloon, jotka ovat valinneet elinkeinokseen ruoan tuottamisen. Maatalouskriisi on osoittanut, kuinka haavoittuvainen tämä elinkeino on. Elämme kansainvälisessä maailmassa emmekä ole täällä pohjolassakaan

suojassa maailmalla tapahtuvilta myllerryksiltä, jotka vaikuttavat raaka-aineiden sekä tuotantopanosten, kuten energian, lannoit teiden, kylvösiementen ja torjunta-aineiden hintaan.

Monelle kuluttajalle ei ole selvää, miten leipä päätyy kaupan hyllylle. Mitä kaikkea kätkeytyykään leivän alkuperän taakse liittyen viljelyyn, leipomiseen, kuljettamiseen ja myymiseen. Leipäviikon teeman tavoitteena onkin kertoa, mistä leipä tulee ruokapöytään. Näin haluamme lisätä tietoisuutta ruokaketjus ta ja korostaa sen tärkeyttä sekä painottaa kotimaassa tuote tun ruoan arvoa.

Leipäviikolla päätapahtuma on Tiedekeskus Heurekassa Van taalla 15.-16.9.2022. Tapahtumassa on kuusi toimintapistettä, joissa esitellään vaiheita leivän reitiltä pellolta pöytään. Terve tuloa Heurekaan tutustumaan Leivän reittiin!

Tapahtumat ja materiaalit Koronatauon jälkeen olisi hienoa, jos saisimme jälleen aktiivi sia Leipuriliiton paikallisyhdistysten järjestämiä Leipäviikon tapahtumia eri puolille Suomea. Nämä tapahtumat voivat olla aikaisempia vastaavia hyväntekeväisyystempauksia, leipämark kinoita tai Leipäviikon teeman mukaisia tapahtumia, joissa ker rotaan leivän reitistä pellolta pöytään. Näihin voi pyytää ideoi ta meiltä Leipätiedotuksesta. Leipätiedotus tuottaa jälleen myös materiaalia Leipäviikolle Sähköinen materiaali tulee ladattavaksi nettisivuillemme (www. leipatiedotus.fi). Printtimateriaaleja, julisteita ja pöytästandejä, voi tilata maksutta terhi.virtanen@leipatiedotus.fi: • kaksi erilaista julistetta, joista toinen lapsille suunnattu piir retty leivän reitti ja toinen valokuvista koostettu leivän reitti • infograafeja, joista tehdään pöytäständit ja somepalat Lisäksi Kotiseutumuseo Glimsissä Espoossa on koko Leipävii kon ajan ilmaisia tapahtumia koululais- ja päiväkotiryhmille ja perheille.

Tänä vuonna saamme tunnetun kasvon, Suomen suosituimpiin tubettajin kuuluvan Roni Bäckin, tuomaan Leipäviikolla esiin leivän reittiä!

Paikallisyhdistykset

Leipäviikon 2022 pöytäständin yksi sivu kertoo leivän reitistä pellolta pöytään.

Pohjois-Pohjanmaan Leipomot ry Yhdistyksen 60-vuotisjuhlan kunniaksi järjestettiin 18.19.6.2022 retki Hailuotoon, jonne lähdettiin yhteisellä bussilla Putaan Pullan pihasta. Matkalla poikettiin Hailuodon Panimos sa, jossa olutmaistelun lisäksi tehtiin panimokierros. Sen jäl keen majoituttiin Hailuodon hotellissa, jossa vietettiin yhteistä aikaa ja nautittiin illallinen. Lopuksi pistäydyttiin vielä paikal lisessa navettapubissa. Yhteistyökumppaneista retkellä olivat mukana Kinnusen Mylly Oy ja Leipurin Oy.

Merkkipäivät

Pulla-Pirtti Oy:ssä Oulussa toimitusjohtaja Hannu Räinä täyttää 60 vuotta 21.7.2022. Yrityksen perustaja Antero Räi nä on täyttänyt 85 vuotta 13.7.2022 ja yrittäjäpuoliso Tuulikki Räinä täyttää 85 vuotta 16.8.2022. Kaikki juhlat perhepiirissä.

Kemiläisen Kahvila-konditoria Mioritan yrittäjät Harri ja Sirpa Mäkelä viettävät 60-vuotispäiviään elo- ja syyskuussa. Harrin merkkipäivä on 20.8.2022 ja Sirpan 22.9.2022. Juhlat pidetään pienesti perhepiirissä.

LÄMPIMÄT ONNITTELUMME KAIKILLE PÄIVÄNSANKAREILLE!

Kansainväliset järjestöt

Leipuriliiton hallituksen puheenjohtaja Kari Meltovaara, Lei pomo Rosten Oy, on valittu kansainvälisen teollisten leipomoi den liiton AIBI:n hallituksen jäseneksi järjestön kokouksessa 16.6.2022. Tätä ennen AIBI:n hallituksen jäsenenä toimi Lei puriliiton toimitusjohtaja Mika Väyrynen vuosina 2004-2022.

Toimitusjohtaja Mika Väyrynen on valittu Euroopan käsityö valtaisten leipomoiden ja konditorioiden liiton CEPB:n vuosi kokouksessa 16.6.2022 jatkamaan (ensimmäinen kausi 20192022) hallituksen neuvonantajana (Councellor of the Board).

Nimitykset

Elintarviketeollisuusliitto ETL ry

Satumaija Levón on aloittanut Elintarviketeollisuusliitossa vastuullisuuden ja kestävän kehityksen johtavana asiantunti jana 11.5.2022.

Mari Raininko on aloittanut vilja-alan ja biodiversiteetin toimi alapäällikkönä 19.5.2022. Hänen vastuullaan ovat myös kaup pamallastamojen, kauppamyllyjen, rehuteollisuuden ja tärkke lysteollisuuden toimialayhdistykset.

Kinnusen Mylly Oy

Kinnusen Myllyn uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu Annu Kuure, joka siirtyy uuteen tehtäväänsä 1.8.2022 Kinnusen Myllyn talousjohtajan tehtävästä. Siinä hän on toiminut jo vuo desta 2007 lähtien. Kuure on koulutukseltaan tuotantotalou den diplomi-insinööri ja ennen Kinnusen Myllylle tuloaan hän työskenteli ICT-alan tuotekehitystehtävissä.

Kinnusen Myllyssä jo vuonna 1987 työhistoriansa aloittanut ja toimitusjohtajana vuodesta 2012 lähtien toiminut Aarne Kin nunen jää eläkkeelle 1.8.2022, mutta jatkaa Kinnusen Myllyn hallituksen jäsenenä sekä neuvonantajan roolissa.

Uutena toimitusjohtajana Annu Kuure edustaa perheen kol matta sukupolvea ja seuraa isoisänsä Armi Kinnusen, isän

sä Eero Kinnusen, sekä setänsä Aarne Kinnusen jalanjälkiä. Edellinen sukupolvenvaihdos tapahtui vuonna 1976 yrityksen siirtyessä neljän veljeksen omistukseen.

Tänä vuonna 60 vuotta täyttävä Kinnusen Mylly on alusta al kaen ollut pohjoista viljaa jalostava perheomisteinen mylly. Yri tys jalostaa vuosittain lähes 100 miljoonaa kiloa viljatuotteita ja sen toiminta muodostuu kolmesta liiketoiminta-alueesta: jau homyllystä, rehutehtaasta sekä puhdaskauramyllystä. Viimeksi mainitussa valmistettavia puhdaskauratuotteita menee myös vientiin, noin 30 maahan ympäri maailmaa. Työntekijöitä yrityk sessä on 45 ja liikevaihto noin 30 milj. euroa (2021).

Kevään aikana yrityksessä on tapahtunut organisaatiomuutok sia. Aikaisemmin tuotantojohtajana toiminut Toni Kuure on aloittanut hankinta- ja tuotekehitysjohtajana. Tuotantopäälli kön tehtävässä on aloittanut Riikka Juntunen ja Heikki Mus tonen on nimitetty kunnossapitopäälliköksi.

Asiakkaallamme myynnissä

tilan tarpeen vuoksi hyväkuntoisia laitteita

3 kpl Lillnord 5m² KR 255-300 vaihtolämpökaappia. 2 kpl Sveba Dahlen neljän pinnavaunun kaasu-uunia. Uuneissa mm. Sveba connect valmius. König-sämpylälinja, kapasiteetti noin 12.000 kpl/h

Lisätiedot: Matias Lehtinen Baron Foodtech Oy +358509175526

Aarne Kinnunen luovutti kapulan Annu Kuurelle.

Leipurissa kirjoitettua

Leipuri

Helsingin Leipurinam matinharjoittajain Liitto ja Helsingin Ruokaleipurien Liitto ovat yhdistyneet. Jälkimmäisen jäsenet siir tyivät jäseniksi edelliseen, jonka nimi säilyy myös jatkossa Helsingin Lei purinammatinharjoittajain Liittona.

Toisessa kohdassa lehteä on haastateltu em. liiton johtokunnan puheenjohtaja E. Heinäs tä hänen matkastaan Euroopassa. Matka oli

Leipuri

sitten,

Helsingin Leipomoliik keenharjoittajain Yhdistys on järjestänyt tähän asti suurimman konditoria- ja leipomotuotteiden näytte lyn Helsingissä ravintola Fenniassa. Mukana oli 53 kisälli- ja mestarikan didaattia viidestätoista liikkeestä ja seitsemisenkymmentä työnäytet tä. Näyttely oli mahdollinen Ruotsista saatujen

tehty Ruotsin kautta. Etenkin Tukholmassa leipurien elintaso oli Heinäsen mukaan kor kealla, kaikki oli miellyttävää ja siistiä. Sieltä oli si hänen mukaansa paljon oppimista, samoin kuin Tanskastakin. Yleishavainto eurooppalai sesta hintatasosta oli, että leivän hinnat olivat korkeammat kuin meillä. Etenkin Hollannissa oli näin. Myös sen huomasi, että suklaa oli yhdistetty yksityisiin leipomo- ja konditorialiik keisiin paljon enemmän kuin meillä. Pariisissa Heinänen kiinnitti huomiota siihen, että leivän puhtautta ei varjeltu, kuten meillä, sillä sitä kuljetettiin ilman mitään käärettä. Sen sijaan

Berliinissä oli järjestys parempi ja puhtaus suu rempi. Lehdessä on kirjoitus, jossa pohditaan, millai nen tulee hyvän uunin olla. Höyryuuni on eh dottomasti käytännöllisin, taloudellisin ja Suo menkin oloihin sopivin. Sähköuuni olisi hyvä, mutta se vaatii halpaa sähkövirtaa. Kirjoituksen mukaan missään päin Eurooppaa ei ole sähköuuneja saatu taloudellisesti kannattaviksi, vaan hyvin usein on palattu höy ryputkiuuneihin ja kivihiililämmitykseen.

Ensimmäiset valtakunnal liset mestarinkirjatutkinnot on suoritettu Ammattiene distämislaitoksen leipu rikoulussa Helsingissä. Jatkossa tavoitteena on, että ammatillisen päte vyyden mestaritutkinnot juhlallisuuksineen keski tettäisiin Leipuriliiton vuosikokouksien yhtey teen eli ne voisivat olla myös jossakin muussa kaupungissa. Leipurikoulusta ovat valmistu

raaka-aineiden ansiosta. Se oli avoinna vain parin tunnin ajan, mutta lyhyestä ajasta huo limatta siihen kävi tutustumassa 1000 henki löä. He olivat pääosin ammattiväkeä, jota oli saapunut myös muista kaupungeista. Saman päivän iltana pidettiin Fennian juhlasalissa Hel singin mestarien kevättempaus, juhlailta, johon oli saapunut yli kolmesataa henkilöä. Elintarvikkeet ovat edelleen kortilla. Touko kuussa vehnäjauhoa sai kaikilla alleviivatuilla kupongeilla ja lisäksi erikoiskupon

geilla 1,2 kiloa. Kesäkuussa vehnäjauhoa sai jo 600 grammaa enemmän kuin toukokuussa. Mannasuurimoita, kaurasuurimoita, keksejä ja makaroneja sai ostaa leipäkortin kaikilla kupongeilla. Ulkomaista apua kuitenkin kai vataan, sillä Leipuri-lehden mukaan Helsingin Sanomissa on kerrottu, että maamme pyytää vuoden viimeistä kolmannesta varten 80 000 tonnia vehnää kansainväliseltä elintarvikeneu vostolta.

neet myös ensimmäiset ruotsinkieliset kisällit. Leipomot ovat avanneet uusia kahviloita. Colombian uusi moderni kahvila on Helsingin Sörnäisissä, Hämeentien ja Vilhonvuorenka dun kulmassa. Turkulainen Schmandt Oy on puolestaan avannut ravintola-, kahvila- ja gril liyhdistelmän Humaliston- ja Puutarhakadun kulmataloon, kahteen kerrokseen. Ravintola on yläkerrassa ja kahvila sekä grilli alakerras sa.

Saksan kauppa- ja teollisuusapulaisten liitto DHV on tehnyt työtoveruutta koskevan ky

Leipuri 40 vuotta sitten, nro 5/1982

Leipuriliiton puheenjohta ja Jarl Lundström ja toi mitusjohtaja Olli Kuhta ovat jättäneet sosiaali- ja terveysministeri Jacob Södermanille ylimää räisen liittokokouksen päätökseen perustuvan kirjelmän kolmivuorotyön lopettamiseksi leipo moissa. Perusteluina siihen on, että nykyinen leipomotyölaki on johtanut elinkeinon piirissä

erittäin epätasaiseen kilpailutilanteeseen. Vii si leipomoa ovat saaneet mahdollisuuden kolmivuorotyöhän samaan aikaan, kun muut 700 leipomoa voivat aloittaa työt aikaisintaan kello 05.00.

Leipuriliiton jäsenet ovat tehneet opintomat kan Tanskaan ja tutustuneet samalla alan messuihin Herningissä. Tutustumiskohteita olivat mm. Odensen marsipaanitehdas, Ve jlen leipomot ja margariinitehdas, Fremon myymäläkalustetehdas ja Rökersbron siilo tehdas. Matkalla oli mukana viitisenkymmen

selytutkimuksen jäsentensä keskuudessa. Sen mukaan naistyöntekijät eivät mielellään työskentele kauemmin kuin työtoverinsa, he pitävät enemmän lyhyemmästä työajasta kuin miehet, eivätkä he ole niin kiinnostuneita kohoamaan vastuunalaisempaan asemaan kuin miehet. Naistyöntekijät kuitenkin tulevat toimeen paremmin miespuolisten kuin naispuolisten esimiesten ja työtovereiden kanssa. Leipuri-lehden mukaan tutkimus to distaa työtovereiden suurta merkitystä.

tä henkilöä. Koko joukko kutsuttiin myös seu raavana vuonna pidettäviin Kööpenhaminan paikallisyhdistyksen 300-vuotisjuhliin. Leipureiden joukkue on mukana neljännes sä Suomi juoksee -viestissä, joka juostaan 3.-8.7.1982 Utsjoelta Helsinkiin. Leipuriliiton joukkue koostuu perusjoukosta, joka seuraa mukana koko matkan sekä paikallisyhdistyk sien joukkueista, jotka juoksevat tietyt ennalta sovitut osuudet. Paikallisyhdistyksien pu heenjohtajat ovat keränneet juoksijoita omiin joukkueisiinsa.

Valittuja paloja Leipuri-lehdistä muutamina historian tasakymmenvuosina

Kasvipohjaisia grillituotteita

Meeatin kasvipohjaisen tuotevalikoi maan on tullut Meeat Pepper Steak, joka on 100-prosenttisesti kasvipohjai nen premium-pihvi. Pihvin voi paistaa täyslihapihvin tapaan grillissä ja tarjoilla sesongin kasvisten kera. Proteiinipitoi sen tuotteen pääraaka-aine on vehnä. Uudet vegaaniset artesaanimakkarat Meeat Provence Sausage ja Meeat Cho rizo Sausage on valmistettu fermentoi dusta härkäpavusta. Provence-makka rassa maistuvat Etelä-Ranskan yrtit ja tulista Chorizoa maustavat savupaprika ja valkosipuli. Uutuusmakkarat sopivat grilliin samoin kuin gluteeniton ja soija ton uutuusmakkara Muu Grillimakkara Vuusto.

Uusia vegaanisia ja fermentoituja Meeat Dip & Sauce -dippikastikkeita, on viittä eri makua: Garlic Aioli, Madras Curry, Whisky BBQ, Chili Mayo ja Caribbean Jerk. Ne sopivat erityisen hyvin grilli herkuille sekä nugettien ja pyöryköiden dippailuun ja niitä voi käyttää yhtä hyvin kylmänä tai lämpimänä.

Meeat Food Tech Oy syntyi vuonna 2020 Poutun lanseeraamien Muu-kasvituottei den pohjalta. Kysynnän ylitettyä kaikki odotukset kasviproteiiniliiketoiminta ir rotettiin omaksi yhtiökseen.

Ketsupissa Italian makuja

Meiran ketsuppisarja on saanut jäsenekseen uutuu den, joka on löytänyt inspi raationsa Italiasta. Italian ketsuppiin makua antaa basilika, timjami ja salvia. Tuotteessa on korkea to maattipitoisuus (84 %) ja se sisältää 30 % vähemmän sokeria ja suolaa kuin ket supit keskimäärin. Ketsuppi on valmistettu ja kehitetty Meiran maus tetehtaalla Helsingin Vallilassa, josta kertoo Avainlippu-tunnus. Tuotteella on myös Sydänmerkki. Tuotteessa käytetty suola on jodioitua. Italian ketsuppia voi käyttää tavallisen ketsupin lisäksi myös ruokien, esim. pastakastikkeiden, maus tamiseen.

Makua pikkelöintiliemellä

Rajamäen Pikkelöintiliemi (400 ml) on käyttövalmis etikka-sokeriliemi, johon li sätään vesi ja pikkelöitävät tuotteet kotona. Liemen voi maustaa mieleisekseen tuoreilla yrteillä ja maus teilla. Pikkelöintiliemi sopii erinomaisesti pikkelöintiin, mutta myös pidempiai kaisempaan säilöntään ja maustamiseen. Tuote sopii kasviksille, marjoille, sienille, kalalle ja lihalle. Liemellä voi ’uudistaa’ esimerkiksi hieman nahistuneet kasvik set, jolloin ruokahävikki vähenee. Pikkelöidyt tuotteet säilyvät parista vii kosta useisiin kuukausiin, riippuen säilö tystä tuotteesta. Jotkin tuotteet säilyvät jopa seuraavaan satokauteen saakka, jos säilöntäpurkkien hygieenisyydestä on huolehdittu tarvittavalla tasolla. Rajamäen Pikkelöintiliemi on Hyvää Suomesta -tuote ja se valmistetaan Hei nävedellä Bernerin tehtaalla.

Tex Mex -herkkuihin

Santa Maria -tor tillasipsiuutuuksien makuvaihtoehdot ovat klassinen Sour Cream & Chi ves sekä hieman eksoottisempi Pico de Gallo Tortilla Chips. Jälkimmäi sessä maistuvat mm. tomaatti ja sipuli, lime, tuore korianteri ja jalapeño. Tortil lat myydään 185 gramman pussissa. Santa Maria gluteenittoman tortillan re septiä on päivitetty. Uuden reseptin an siosta gluteenittomat tortillaletut ovat pehmeitä ja joustavia.

SodaStreamilta

SodaStream on tuonut Suomen mark kinoille kolme uutta hiilihapotuslaitetta: DUO, Terra ja Art. Kaikki kolme laitetta on varustettu Quick Connect -sylinte riteknologialla, eli pyörittävän liikkeen sijasta pullo napsautetaan laitteeseen. Kaikkien kolmen laitteen mukana tulee astianpesukoneen kestäviä BPA-muo vipulloja. Uudet laitteet ovat muotoi lultaan esteettisempiä ja helppokäyt töisempiä, mikä pidentää käyttöikää. Laitteiden hinnat 75-130 euroa.

Ateriakippoja ja uusia salaatteja

Kuopiolaisen Kome roFoodin Ateriakippo -annokset menes tyivät viime vuoden Suomalainen Me nestysresepti-kilpai lussa. Viime syksynä esi tellyt Satay-kana, tofu ja lohi -annokset ovat saaneet nyt rinnalleen BBQ kana -ateriakipon. Samalla annosten jakelu laajeni kattamaan S-ryhmän lisäksi myös Keskon ruokakaupat. Ateriakippoon on pakattu vähärasvaista proteiinia, kasvik sia sekä energiaa päivään antavia hiili hydraatteja. Lämmin ateria nautittavaksi valmistuu kiehuvaa vettä lisäämällä. Huhtikuun lopussa KomeroFoodin ate riavalikoima täydentyi ruokaisilla, lämpi mänä tai kylminä nautittavilla salaateilla. Salaatit sisältävät paahdettuja juureksia, parsakaalia, pinaattia ja tomaattia sekä kotimaista broileria tai lohta. Lisäksi sa laattiin sisältyy kastike.

Uutta lastenruokaa

Kokki Henri Alenin kehittämät Muru Ba byt ovat monikäyttöisiä aterioita, joissa vaihtoehdot ovat Tirolin pata, Gallialai nen kanapata, Pikku-Italian kasvispata ja Ranskalainen kasvispata. Kartonkipak kaus on kehitetty yhteistyössä TetraPa kin kanssa ja sen hiilijalanjälki on 81 % pienempi kuin lasipurkilla. Kun lapsi kas vaa, lisäämällä pastaa tai perunaa saa isommalle lapselle nopean ja terveellisen aterian. Muru Baby tuoteperhe on kas vamassa loppukesästä vielä smoothiella.

Junnut leipoo

Junnut leipoo -uu tuuskirjassaan (Otava) veljekset Sami ja Pasi Ku ronen innostavat lapsia ja nuoria kokeilemaan roh keasti taitojaan ja tarjoavat mutkat tomia leivontare septejä suolaiseen ja makeaan näl kään. Osaamistaan ja reseptejään jakavat kirjassa myös lei vontaan erikoistuneet huippuammatti laiset, kuten Vilppu Hänninen, Saara Lehtomäki ja Eero Paulamäki. Sami Kuronen tunnetaan erityisesti radioää nenä ja tv-kasvona. Pasi Kuronen on keittiömestari ja nykyisin täysipäiväinen yrittäjä omassa Liemi & Linssi -tuotan toyhtiössään.

Rukiin historia

Annika Lutherin Rukiin viljava historia (suom. Kari Koski) on tarinallinen tie toteos, joka kertoo mm. viljelyskasvien jalostuksesta, nälkävuosista, ruiskukasta oikeistopuolueen symbolina sekä suu resta geenipankista, jossa ruista säilyte tään tuleville sukupolville Kansallisviljamme ruis on oikeastaan keskiaasialainen rikkaruoho. Sieltä se kulkeutui kauas pohjoiseen, missä ei edes vehnä kasvanut. Niinpä ruista alet tiin syödä. Rukiin historia kertoo paljos ta muustakin: kulttuureista, taloudesta sekä kasvin alkuperää jäljittäneen bota nisti Vavilovin kaltaisista erikoisista hah moista.

Annika Luther on koulutukseltaan biologi ja työskentelee biologian, maantieteen ja ihmisen ekologian lehtorina Töölön lu kiossa. Hän on aiemmin julkaissut kolme romaania ja kuusi nuortenromaania.

Erikoistukkukauppaa

Företagare – semesterlösa vardagsknegare

Enligt

Företagargallupen (maj 2022*), som Företagarna i Finland publicerade 27.6.2022, har en tred jedel av företagarna haft semester i högst en vecka under året. En tredjedel av företagarna arbetar även i genomsnitt mer än 50 timmar långa arbetsveckor och samma mängd företagare upplever att de inte sover tillräckligt. Det positiva är ändå att mer än en tredjedel av företagarna upplever sig ändå vara nöjda med livet.

Enligt Statistikcentralens arbetskraftsun dersökning fanns det 2021 i Finland 344 000 företagare och 17 000 företagarfamiljemed lemmar, det vill säga totalt 361 000. Av fö retagarna var 98 000 arbetsgivarföretagare och 245 000 egenfö retagare. När resultaten från företagargallupen jämförs med ar betskraftsundersökningens resultat, kan man konstatera att långt över 100 000 finländska företagare inte har just någon semester alls, sover inte tillräckligt och arbetar över 50 timmar långa ar betsveckor.

Jag kom att tänka på ifrågavarande undersökningsresultat när jag läste företagspresentationen skriven av redaktionschef Elina Matikainen på s. 6–9 i denna tidning, om Andreas Knips Hem bageri och företagarparet Andreas och Agneeta Knip. I artikeln konstateras det bland annat att ”företagarparet kan ändå inte ta semester på sommaren. Det finns helt enkelt inte möjlighet till det, när personalens semestrar rullar på”. Andreas konstaterar även om Bagardagarna (Finlands Bageriförbund rf:s årsmöte och som mardagar 12–14.8.2022), som ordnas i Vasa i augusti att ”för mig är den helgen sommarens enda semester”. I artikeln kan vi även läsa att ”Andreas arbetsdagar blir lätt 15 timmar långa och som utomstående funderar man över hur han orkar. Själv anser han att sömnbristen är det största problemet, men att det annars inte är någon fara”.

Artikeln om Andreas Knips Hembageri är ett konkret exempel på vad resultaten av Företagargallupen från Företagarna i Finland handlar om. Ovanstående låter säkert helt otroligt och lite overk ligt för dem som arbetar normala kontorstider. För alla skeptiker kan jag dock konstatera att det ser ut som att till exempel företa garparet Knip verkligen njuter av sitt arbete och de är nöjda med livsstilen som de har valt. Och vad gäller konstaterandet att den enda lediga helgen under företagarparets sommar sammanfaller med Bagardagarna**, så har jag under årens lopp hört samma konstaterande från många andra bageri- och/eller konditoriföre tagare. Sommaren är vanligen brådskande tider för bageri- och konditoriföretagare, då alla arbetstagare och turister från utlandet njuter av sin semester med att resa runt i Finland.

När jag tänker på resultaten av Företa gargallupen funderar jag återigen på varför i hela friden den finländska konkurrens- och arbetslagstiftningen har byggts sådan att den gynnar stora företag***? Precis som jag kon staterade i min ledare 4/2022, tvingas små och medelstora företag till exempel godkänna att fackföreningarna och förbunden som styrs av storföretag ingår (allmänna) kollektivavtal som slår fast enligt vilka anställningsvillkor små och medelstora företag kan konkurrera med storföretagen. Förekomsten av allmänna kollektivavtal motiveras i samhället med att de ser till att företag som konkurrerar på sam ma marknad efterlever samma minimivillkor för anställningsförhållanden. Samtidigt känner man till att Fin lands Livsmedelsarbetareförbund (SEL) har slutit ”företagsspeci fika avtal” med större bagerier, med stöd av vilka stora bagerier har kunnat konkurrera med bättre anställningsvillkor än små och medelstora företag inom bageri- och konditoribranschen som konkurrerar med dem på samma marknad. Speciellt med detta är att samtidigt som SEL gjort dessa avtal, har SEL i åratal sett till att man inte nämnvärt kan sluta lokala avtal i små och medelstora företag inom bageri- och konditoribranschen. Inte ens sådana lo kala avtal som det finns möjlighet till i andra kollektivavtal inom livsmedelsbranschen. Kollektivavtalet som gäller anställda inom bagerier är erkänt ett av Finlands styvaste kollektivavtal.

Likabehandling av företag, i synnerhet inom livsmedelsbrans chen, inom det finländska arbetsmarknadssystemet verkar för verkligas på samma sätt som likabehandlingen av djur i George Orwells bok Djurfarmen. Alla djur är lika jämlika, men vissa djur är ändå mer jämlika än andra.

Mika Väyrynen

*Länk till resultaten av Företagargallupen: https://www.yrittajat.fi/wp-content/uploads/2022/06/Yrittaja gallup-toukokuu-2022-lomat.pdf

**Förhoppningsvis kan så många bageri- och konditoriföretaga re med familjer även i år komma och njuta av helgen och träffa kollegor på Bagardagarna i Vasa. För dem som tänker att det är långt till Vasa, kan jag konstatera att till exempel Helsingforsbor har lika långt till Vasa, som Vasabor har till Helsingfors :).

***Så har det tyvärr alltid varit i Finland. I artikeln Leipuris sa kirjoitettua (tidningen Leipuri 5/1982) på sidan 32 i denna tidning, kan vi läsa om att ”fem bagerier har fått möjlighet till treskiftsarbete samtidigt som 700 andra bagerier får börja arbetet tidigast klockan 05.00”.

Suomen Leipuriliitto ry:n toimisto ja hallinto

Toimisto

Mika Väyrynen, toimitusjohtaja p. 0400 887 761 mika.vayrynen@leipuriliitto.fi

Elina Matikainen, toimituspäällikkö Leipuri-lehden toimittaminen ja ilmoitusten hoito p. 040 719 9021 elina.matikainen@leipuriliitto.fi

Kati Sinda, talous– ja toimistosihteeri Talousasiat, toimiston hoito, jäsenasiat, Leipuri-lehden tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 050 330 5661 kati.sinda@leipuriliitto.fi

Hallitus

Kari Meltovaara, puheenjohtaja Leipomo Rosten Oy, Turku kari.meltovaara@leipomorosten.fi

Harri Jaakkola, varapuheenjohtaja Leivon Leipomo Oy, Tampere harri.jaakkola@leivonleipomo.fi

Pekka Eskelinen, Savonlinnan HerkkuPekka Oy, Savonlinna pekka.eskelinen80@gmail.com

Eerikki Lounamaa, Brander Oy, Pirkkala eerikki.lounamaa@brander.fi

Mikko Heikkinen, Hyvärisen Leipomo Oy, Kuhmo mikko.heikkinen@hyvarisenleipomo.com

Jukka Hämäläinen, Kotileipomo Hämäläinen Oy, Mustasaari jukka.hamalainen@netikka.fi

Hannu Räinä, Pulla-Pirtti Oy, Oulu hannu.raina@pullapirtti.com

Markku Kiiskinen, Aetoleipuri Oy, Kuopio markku.kiiskinen@aeto.fi

Petri Kivineva, Porin Leipä Oy, Pori petri.kivineva@porinleipa.fi

Valtuuskunta

Jari Elonen, puheenjohtaja Elonen Oy Leipomo, Jämsä jari@elonen.fi

Anttu Rautio, varapuheenjohtaja Kotileipomo Siiskonen Oy, Juva anttu.rautio@kauraleipa.fi

Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät ry

Mika Gilan, Kakkutalo Gilan Oy, Järvenpää mika@kakkutalogilan.fi

Kaakkois-Suomen Leipomoyrittäjät ry Simo Vainikka, Rikkilän Leipä Oy, Lappeenranta simo.vainikka@rikkilanleipa.fi

Pirkanmaan Leipomot ry

Henri Lehtimäki, Mikon Leipä Oy, Tampere henri@mikonleipa.fi

Keski-Suomen Leipomoyhdistys ry Jari Elonen, Elonen Oy Leipomo, Jämsä jari@elonen.fi

Savon Leipomoyhdistys ry Isto Huikuri,Ramin Konditoria Kahvila Oy, Mikkeli isto.huikuri@raminkonditoria.fi

Pohjois-Pohjanmaan Leipomot ry Helmi Tyykiluoto, Putaan Pulla Oy, Haukipudas helmi.tyykiluoto@putaanpulla.fi

Turun Seudun Leipuriyrittäjät ry Mikko Hietala, MBakery, Turku mikko.hietala@mbakery.fi

Satakunnan Leipomoyhdistys ry Petri Laaksonen, Kontion Konditoria Oy, Rauma petri.laaksonen@kontion.fi

Pohjois-Karjalan Leipomoyrittäjät ry Teemu Eskelinen, HerkkuPekka Oy, Savonlinna teemu.eskelinen@herkkupekka.fi

Vaasan Piirin Leipomoyhdistys ry Andreas Knip, Andreas Knips Hembageri, Koivulahti andreas.knip@netikka.fi

Keski-Pohjanmaan Leipomoyhdistys ry Nina Uusikangas, Leipomo Emilie Oy, Kokkola juhlatalo@ukkohjalmar.fi

Kainuun Leipomoliikkeenharjoittajat ry Marianne Huusko, Kaesan Kotileipomo Oy, Kuhmo marianne@kaesankotileipomo.fi

Lapin Leipomoyrittäjät ry

PL 115 (Pasilankatu 2) 00241 HELSINKI puh 0207 121 570 fax (09) 148 87201 sähköposti: etunimi.sukunimi@leipuriliitto.fi www.leipuriliitto.fi