Pielispakarin huikea kasvutarina

Esimerkkejä on helppo keksiä lisää. Esimerkiksi musiikissa on menty lp-levyistä suoratoistopalveluihin ja matkapuhelin korvaa nyt suuren määrän laitteita, jotka aikaisemmin piti ostaa erikseen. Nyt pohditaan, mitä tulee seuraavaksi, sillä puhelimen näytön kokoa tuskin voi enää kasvattaa.

Pölönen mainitsi alustoihin siirtymisen yhtenä keskeisenä ilmiönä, joka tulisi ymmärtää. Näitä uusia toimijoita, kuten vaikkapa Airbnb:tä, Youtubea, Spotifyta, Netflixiä, Uberia ynnä muita syytetään usein siitä, että ne ovat ’pilanneet’ markki-

nat. Pölönen kuitenkin toteaa, että vanhat toimijat hukkasivat muutoksen tekemisen mahdollisuuden. Uudet toimijat osasivat tarjota houkuttelevamman vaihtoehdon eli sellaisen, josta puuttuivat vanhojen ’ei niin pidetyt’ ominaisuudet.

Myös tiedon siirtymisessä sukupolvelta toiselle on tapahtunut merkittävä muutos. Ennen tieto kulki vanhemmilta nuoremmille, mutta nyt lapset opettavat vanhempiaan ja isovanhempiaan. - Puolet maailman väestöstä on alle 30-vuotiaita ja muutaman vuoden päästä puolet maailman väestöstä on syntynyt 2000-luvulla. Sitä me emme täällä suomalaisessa ’kuplassa’ aina tajua, kun katsomme ympärillemme, Pölönen huomautti. Alle 30-vuotiaiden ryhmä on valtavan kokoinen ja jatkossa he tulevat olemaan suorastaan yliedustettuna kuluttajina ja ostajina. Se mitä he haluavat, määrää jatkossa markkinoita.

Olennaisen tärkeää on Perttu Pölösen mukaan oikea ajoitus. Ensimmäisenä liikkeellä oleva ei yleensä ole onnistuja. Kannattaa ennemminkin olla nopea kakkonen tai kolmonen, jolloin ensimmäisen virheistä on jo opittu eikä asiakkaita tarvitse enää ’opettaa’. - Ongelmamme on, että olemme usein ’hitaita vitosia’, koska haluamme odottaa, että riski hälvenee. Se tarkoittaa liian pitkää aikaa, eikä mitalisijoille enää silloin ole asiaa.

Myös tiedon siirtymisessä sukupolvelta toiselle on tapahtunut merkittävä muutos.

Pielispakari on kasvanut pienestä autotallileipomosta nykyaikaiseksi linjastoleipomoksi kolmessakymmenessä vuodessa. Jo vuoden kuluttua perustamisestaan eli vuonna 1993 Erkki Timosen leipomo oli kerännyt lähialueellaan suosiota niin hyvin, että oli muutettava isompiin tuotantotiloihin, Vaasan leipomolta ostettuun Pielispakarin yksikköön. Senkin jälkeen kasvu oli nopeaa ja nämä tilat kävivät ahtaiksi jo muutaman vuoden kuluttua. Lisää tilaa toi muutto Nurmeksen keskustaan, entiseen Valion juustotehtaaseen vuonna 1999, jolloin leipomoyritys työllisti jo kolmekymmentä työntekijää. Pielispakari sai käyttöönsä osan kiinteistöstä eli noin 1500 neliötä, mikä tuossa vaiheessa riitti vielä hyvin. Erkki Timosen puoliso Eila Timonen on ollut vahvasti mukana yrityksessä ja vastannut muun muassa sen yhteydessä toimivan myymälän perustamisesta ja konseptoinnista. Tällä hetkellä myös pariskunnan lapset, sairaanhoitajana toimiva Katja Ojansivu sekä opiskelija Ville-Pekka Timonen, ovat leipomoyrityksen osaomistajia.

Uusiin tiloihin muuton jälkeen Pielispakarin laajeneminen ja kasvu on ollut jatkuvaa. Onneksi tilat ovat antaneet sen myöten, sillä lisää neliöitä on aina tarvittaessa saatu käyttöön entisestä juustotehtaasta. Väliseiniä onkin kaadettu sieltä tasaiseen tahtiin. Viimeisimmän laajennuksen jälkeen tilaa on nyt käytössä peräti 5000 neliötä. Kauaskantoisesti Erkki Timonen on satsannut erityisesti piirakoiden valmistuslinjastojen automatisointiin, joka alkoi jo vuonna 2011. Sitä ennen piirakat valmistettiin käsityönä. Kapasiteetin ja samalla tarjonnan kasvaessa myös kysyntä kasvoi.

Vaikka onkin kuuluisa piirakoistaan, Pielispakari on yleisleipomo, jonka markkina-aluetta on koko Itä-Suomi. Tuotevalikoimaan kuuluvat niin ruisleivät, vaaleat leivät, kahvileivät, erilaiset suolaiset tuotteet ja konditoriatuotteet sekä myös karjalaiset perinneherkut, kuten kukot, vatruskat ja piirakat. Noin puolet Pielispakarin liikevaihdosta tulee karjalaisista perinneherkuista ja puolet muista leipomotuotteista. Viime tilikaudella Pielispakarin liikevaihto oli 10,8 miljoonaa euroa.

Erkki Timosella on tarkka kuva siitä, millainen on hyvä piirakka. Sen on sellainen, joita hänen Karjalasta kotoisin ollut äitinsä leipoi kotona: ohutkuorinen, rukiinen, sisältää sopivasti täytettä, tehty huippuraaka-aineista. Tuotekehitykseen onkin panostettu voimakkaasti niin, että Pielispakarin piirakassa ovat maku ja laatu kohdallaan, jotta tuote olisi kuluttajille mieleen. Siinä on onnistuttu. Tänä vuonna piirakoita valmistuu yli 70 miljoonaa vuodessa. Pielispakarin piirakoita myydään ympäri Suomen, muun muassa S-ryhmän paistopisteiden kautta. Tuotevalikoimassa on useita erilaisia tuotteita, viimeisimpänä siihen on lisätty ajan henkeen sopiva vegaaninen riisipiirakka.

Nyt katse on käännetty kohti uusia tavoitteita. Jatkossa karjalaista ruokaperinnettä on tavoitteena viedä myös Suomen rajojen ulkopuolelle. Kapasiteetista on vielä osa käyttämättä, joten enemmänkin piirakoita voitaisiin tehdä. Tästä varmasti kuulemme jatkossa, kunhan suunnitelmat muuttuvat todeksi.

Teksti ja kuva Elina Matikainen