Murusia

Vuoden leivät -voitto meni Tenholaan

Leipätiedotus ja Pro Ruis yhdistykset järjestivät syksyn aikana #vainruisjutut -kampanjan, jonka palkintona arvottiin vuoden leivät eli n. 41 kg leipää. Huikea palkinto kirvoitti monia osallistujia ja arvontaan osallistuikin yli 30 000 rukiista kiinnostunutta kuluttajaa. Vuoden leivät voitti Isabella Kivistö Tenholasta. Palkintoleivät toimitetaan pitkin vuotta sopivissa erissä voittajalle.

HKScanin kaikki pakkaukset kierrätettäviksi

HKScan uudistaa pakkauksensa entistä vastuullisemmiksi: viimeistään vuoden 2025 loppuun mennessä kaikki pakkaukset ovat kierrätyskelpoisia. Samalla yhtiö pienentää pakkausten hiilijalanjälkeä 20 prosenttia ja vähentää pakkausmuovin määrää 20 prosenttia vuodesta 2019. Kaikkiaan muovin käyttöä vähennetään miljoonia kiloja. Ympäristöystävällisillä pakkauksilla HKScan vastaa kuluttajien tarpeeseen tehdä vastuullisia valintoja ruokaostoksilla.

Yhtenä Itämeren alueen suurimmista ruokataloista HKScanin teoilla on vaikuttavuutta. Yhtiö on vähentänyt pakkausmuovin määrää jo noin 1,5 miljoonaa kiloa vuodesta 2017 vuoteen 2019.

Ruoka tekee joulutunnelman

Suomalaiset ovat verrattain perinteisiä joulunviettäjiä, ja jouluruoka on tärkein joulutunnelmaan vaikuttava tekijä. Tutkimuksen mukaan jouluruokailu tulee kuitenkin kokemaan muutoksia erityisesti nuorempien ikäluokkien ajamana. Lejoksen toteuttamassa Joulu on sun -tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten joulunviettoon ja joulun ajan ruokailuun liittyviä merkityksiä ja mieltymyksiä. Kyselytutkimukseen vastasi 1055 18–75-vuotiasta suomalaista, joista jopa kaksi kolmesta (67 %) pitää joulua erittäin tai melko merkittävänä juhlana.

Tulokset osoittavat, että joulutunnelman suomalaisille tekee jouluruoka, ja se menee jopa perheen ja ystävien kanssa yhdessä vietetyn ajan edelle. Kaikista vastaajista neljä viidestä (80 %) piti jouluruokaa tärkeimpänä joulutunnelman luojana. Kakkossijalla tulevat jouluvalot ja kynttilät (63 %).

Kinkun valitsee juhlapyhien ykkösruuaksi 66 % vastaajista. Kinkku on tärkein 55–64-vuotiaiden ikäryhmässä (80 % vastaajista). Sen sijaan nuoremmissa ikäryhmissä, esimerkiksi 18–24-vuotiaiden joukossa, enää puolet ikäryhmästä piti kinkkua tärkeimpänä joulupöydän ruoista.

Kinkun jälkeen suosituimmat joulupöydän ruoat ovat juureslaatikot (43 %), riisipuuro (28 %), joulutortut (22 %) sekä graavilohi ja muut graavikalat (19 %).

Joulupöydän suosituimmat juomat ovat punaviini, hanavesi, maito ja maitojuomat. Myös juomakategoriassa on hajontaa ikäryhmien välillä. 55–64-vuotiaiden ikäryhmissä puolet (49 %) piti punaviiniä tärkeimpänä, kun osuus 18–24-vuotiaiden ryhmässä oli vain vajaa kolmannes (27 %). Vastaavasti tässä ikäryhmässä glögi oli ylivoimaisen suosittu, sillä lähes puolet (46 %) nuorista aikuisista nimesi glögin joulun ykkösjuomaksi.

Näyttää siltä, että nuoremmalla polvella makea herkuttelu ajaa perinteisten lämpimien ruokien ja suolaisten herkkujen edelle. 18–24-vuotiaiden vastauksissa suklaat ja konvehdit sekä joulutortut ja piparkakut saivat selvästi muita ryhmiä suuremman osuuden kysyttäessä joulupöydän tärkeimmistä ruoista Keskimäärin makeiden herkkujen suosio laskee mitä enemmän vastaajalla on ikää. Alle kymmenes (9 %) 65–74-vuotiaista nosti suklaan ja konvehdit suosikikseen.

Fazer perusti Artesaanileipurikoulun vastatakseen työvoimapulaan

Fazer Leipomot on viime vuosina kasvattanut ruokakaupoissa sijaitsevien myymäläleipomoidensa verkostoa. Tällä hetkellä Fazerilla on 101 myymäläleipomoa ympäri Suomen, ja suunnitelmissa on avata vielä muutama tämän vuoden aikana. Ensi vuonna Fazer kertoo avaavansa useita myymäläleipomoita ja palkkaavansa noin 100 uutta leipuria. Jo nyt myymäläleipomot työllistävät noin 600 leipuria.

Myymäläleipomoliiketoiminnan laajentuessa Fazer on törmännyt ongelmiin työvoiman saatavuudessa. Osaavan työvoiman puute on jopa uhannut liiketoiminnan kasvua ja kehittämistä. Suomessa koulutetaan ammattileipureita, mutta harva opiskelija jää alalle.

Vastatakseen leipuripulaan Fazer Leipomot perusti vuonna 2018 Artesaanileipurikoulun, johon opiskelijat tulivat eri puolilta Suomea. Yhteistyöoppilaitoksena oli Forssan ammatti-instituutti. Artesaanileipurikoulun kaksivuotisessa ohjelmassa on tällä hetkellä mukana 27 opiskelijaa, ja he saavat oppilaitokselta elintarvikealan perustutkintotodistuksen, leipurikondiittori, sekä erillisen todistuksen Fazerin Artesaanileipurikoulusta. Koulutuskumppaneita ovat olleet myös Stadin ammattiopisto ja Koulutuskeskus Salpaus.

Opiskelijat saavat palkkaa koko oppisopimuskoulutuksen ajan, ja valmistuttuaan he työllistyvät Fazerin myymäläleipomoihin. Oppilaita on kaksikymppisistä 50-vuotiaisiin. Hakijoilta ei edellytetä aikaisempaa kokemusta leipurin työstä, vaan palavaa halua oppia artesaanileivontaa.

Kuluttajakäyttäytymisen muutos on Fazer Leipomoiden mukaan käynnistänyt myös suuren muutoksen leipurin ammattikuvassa. Keski-ikäiset alanvaihtajat ja toisen tutkinnon tekijät ovat innostuneita ja ennakkoluulottomia ihmisiä, jotka vaikuttavat koko ammattikunnan imagoon ja näkyvyyteen.

Puhtaamman siemenviljan tuotantolinja

Ensi vuonna myös Suomessa saadaan omasta takaa Ruotsissa ja Norjassa suuren kysynnän saavuttanutta ilman kemikaaleja käsiteltyä siemenviljaa. Vihervakan tuotantolaitoksella Varsinais-Suomessa aloitetaan Suomen ensimmäisen Lantmännen ThermoSeed -tuotantolinjan rakentaminen. ThermoSeed on patentoitu kuumaan vesihöyryyn perustuva menetelmä, joka tuhoaa siemenessä olevat taudinaiheuttajat ja nopeuttaa siemenen kasvuunlähtöä. Menetelmä sopii myös luomutiloille.

Vesihöyry on kestävä ja ekologinen vaihtoehto siemenen käsittelyyn. Patentoitu menetelmä ei myöskään lisää ympäristön kemikaalikuormaa. ThermoSeed-siemenen tuotanto aloitetaan ensi syksynä, ja tällöin sitä saa myös Suomesta. Keväällä 2022 viljelijät pääsevät kemikaalittoman siemenen kylvölle.

ThermoSeed on kilpailukykyinen vaihtoehto perinteiselle kemialliselle siementenkäsittelylle, mutta se ei korvaa kemiallista peittausta kokonaan sillä se puree heikosti ohran lentonokeen. Molempia menetelmiä tarvitaan siis edelleen.

Päivittäistavaroiden vähittäismyynnille plussaa, foodservicelle miinusta

Päivittäistavarakauppa ry:n jäsenyritysten päivittäistavaroiden vähittäismyynnin arvo oli vuoden 2020 syyskuussa 1 569,0 miljoonaa euroa, mikä oli 8,7 prosenttia enemmän kuin vuoden 2019 syyskuussa.

Päivittäistavaroiden myynti kasvoi syyskuussa 2020 ripeimmin hypermarketeissa, yhteensä 11,3 prosenttia vuodentakaisesta. Suurten supermarkettien myynti kasvoi syyskuussa 8,6 prosenttia ja pienten supermarkettien 8,2 prosenttia vuotta aiemmasta. Valintamyymälöiden myynti kasvoi samaan aikaan 5,6 prosenttia ja pienmyymälöiden myynti laski 0,9 prosenttia syyskuusta 2019.

Koko alkuvuonna eli tammi-syyskuussa 2020 päivittäistavaroiden myynti kasvoi 8,3 prosenttia. Päivittäistavaroiden myynti kasvoi eniten hypermarketeissa, yhteensä 11,4 prosenttia. Suurissa supermarketeissa myynti kohosi tammi-syyskuussa 8,3 prosenttia ja pienten supermarkettien osalta 7,7 prosenttia. Valintamyymälöiden myynti kohosi 3,7 prosenttia ja pienmyymälöiden myynti laski 3,2 prosenttia tammi-syyskuuhun 2019 verrattuna.

Päivittäistavarakauppa ry:n jäsenyritysten foodservice-tukkukaupan liikevaihdon arvo syyskuussa 2020 oli 11,9 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Foodservice-tukkukaupan kumulatiivisessa liikevaihdossa tammi-syyskuussa 2020 oli laskua edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna peräti 16,5 prosenttia.

Tiesitkö tämän joulupukista?

Suomen Coca-Cola kertoo tiedotteessaan, että kansainvälisesti tunnettua joulupukkia ei olisi ilman Ahvenanmaata (ja Coca Colaa). Lämminhenkinen, punaposkinen Coca-Cola Joulupukki sai ensimmäisen kerran hahmonsa vuonna 1931 suomensukuisen Haddon Sundblomin siveltimestä. Sitä ennen ei ollut kansainvälistä yksimielisyyttä siitä, miltä joulupukki näyttää. Coca-Colan joulumainokset ovat muokanneet käsitystä joulupukin ulkonäöstä kaikkialla maailmassa.

Ennen Sundblomin maalauksia joulupukin hahmosta oli liikkeellä lukuisia eri versioita. Joulupukki kuvattiin muun muassa synkkänä, kaapuun pukeutuneena ukkona tai jopa pelottavana maahisena. Suomessa pukki esiintyi nuuttipukin sukuisena eläinhahmona.

Sundblom maalasi uransa aikana yli 40 öljymaalausta Coca-Cola Joulupukista. Nämä kuvat ovat edelleen käytössä Coca-Colan mainoksissa, julisteissa, pakkauksissa ja muissa materiaaleissa. Sundblomin alkuperäisteokset kuuluvat Coca-Cola Companyn taidekokoelmaan.

Suomen ensimmäinen hiilineutraali mylly

Helsingin Mylly kertoo ensimmäisenä myllynä Suomessa kompensoineensa kaikki tuotannosta aiheutuvat hiilidioksidipäästönsä. Myllyjen sähkö- ja lämpöenergian tuotannosta vuosittain muodostuva hiilijalanjälki vastaa noin 30 keskivertosuomalaisen yhden vuoden päästöjä.

Käytännössä hiilineutraali tuotanto tarkoittaa sitä, että yritys kompensoi jättämänsä hiilijalanjäljen eli ne päästöt, joita se ei voi toiminnastaan poistaa. Kompensointi tapahtuu ostamalla päästövähennyksiä ja/tai hiilinieluja, joiden avulla pyritään vähentämään maapallon ilmakehälle aiheutuvaa hiilidioksidikuormitusta eri puolilla maailmaa. Helsingin Myllyn vuoden 2019 hiilijalanjälki kompensoitiin sijoittamalla Etiopiassa tapahtuvaan metsityshankkeeseen, jonka tarkoituksena on sitoa ilmakehästä sinne jo vapautunutta hiiltä takaisin kasvillisuuteen.

Hiilijalanjäljen laskentaan on käytetty maailmalaajuista GHG-standardia (Greenhouse Gas Protocol) ja laskelmat ovat Luonnonvarakeskuksen (LUKE) varmistamia. - Aloitimme laskennan GHG-standardin keskitasolta, joka käsittää tuotantotoiminnan aiheuttamat päästöt. Tulevaisuudessa pyrimme laajentamaan laskentaa seuraavalle tasolle, johon sisältyvät myös mm. kuljetukset ja liikematkustus, sanoo toimitusjohtaja Niklas Kumlin.

Tällä hetkellä Luke laskee koko elinkaaren kattavia hiilijalanjälkiä Helsingin Myllyn valikoiduille tuotteille. Yhtiö lupaa, että tulevaisuudessa kaupan hyllyillä tullaan näkemään täysin ilmastoneutraaleja Myllärin-tuotteita.

Silakkaa ja särkeä ei osata syödä

Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen tuore kyselytutkimus suomalaisten kuluttajien kalankäytöstä kertoo, miten kaupunkilaiset syövät kalaa. Tutkimuksessa selvitettiin, keitä alihyödynnetyt kalat kiinnostavat ja mitkä ovat käytön motivaattoreita ja toisaalta esteitä. Kuluttajatutkimukseen vastasi 504 osallistujaa ja se kohdennettiin 18-50 vuotiaisiin kaupunkilaisiin

Tutkimukseen osallistuneet kertoivat käyttävänsä eniten lohta, kirjolohta sekä tonnikalaa. Silakkaa käytti 41 prosenttia vastaajista, särkikaloja ainoastaan 11 prosenttia. Näitä kaloja syötiin myös harvoin: useimmat vastaajista kertoivat syövänsä silakkaa tai särkeä harvemmin kuin kuukausittain.

Silakkaa lautaselleen valinneet kertoivat tärkeimmiksi syiksi kotimaisuuden, edullisuuden ja perinteisyyden. Särki valittiin puolestaan kotimaisuuden, vaihtelun ja ympäristöystävällisyyden vuoksi. Tutkimus selvitti myös, miksi näitä kaloja ei valita: tottumattomuus, maku, osaamattomuus ja ruodot olivat syitä, joiden takia silakka tai särkikala jätetään ostamatta.

Tulosten pohjalta tutkimuksen ja tuotekehityksen seuraava tehtävä on miettiä, miten vahvistaa kalan käytön motivaattoreita ja toisaalta miten vaimentaa tai poistaa esiin tulleita käytön esteitä ja hidasteita.

Kauppa ja elintarvikeyritykset kohottivat mainettaan

Suomen kymmenen maineikkaimman yrityksen kärkipaikkaa pitää jo kolmatta vuotta peräkkäin metsäkoneyhtiö Ponsse. Toisena on peliyhtiö Suprercell. Kärkikolmikko koki muutoksen, kun Fazer nousi kolmanneksi kiilaten ohi Koneen. Tiedot perustuvat T-Median Luottamus&Maine Q2/2020 -tutkimukseen, johon vastasi yhteensä 8 974 suomalaista 11.6.-2.8.2020.

Luottamus&Maine-tutkimus 2020 on äärimmäisen mielenkiintoinen koronaviruksen aiheuttamien poikkeusolojen vuoksi. Yritykset joutuivat sopeutumaan nopeasti äkillisiin toimintaympäristön muutoksiin. Pandemian eteneminen on myös vaikuttanut ihmisten odotuksiin suhteessa yrityksiin. Nämä muutokset ja odotukset sekä niihin vastaaminen vaikuttavat yritysten maineisiin erityisellä tavalla.

Vähittäiskaupan ja elintarvikealan organisaatiot onnistuivat parhaiten vastaamaan koronatilanteeseen ja jopa ylittämään odotukset. Kaupoista ei tullut koronalinkoja, tavaraa riitti ja kaupoissa asioiminen koettiin turvalliseksi. Kysymys ei ole tässä tilanteessa mistään mainetempusta, vaan absoluuttisesta suorituskyvystä, joka yrityksistä tiukan paikan tullen löytyi. Kaikista mitatuista yrityksistä eniten mainettaan nosti Fazer. K-ryhmä ja Ikea nousivat maineessaan yritysten kärkikymmenikköön ensimmäistä kertaa. S-ryhmä palasi Suomen maineikkaimpien yritysten listalle vuoden tauon jälkeen. Lidl ei mahtunut enää tänä vuonna maineikkaimpien yritysten listalle.

Huonomaineisten listalle paluun tekivät vähittäiskaupoista Stockmann, Kärkkäinen ja H&M. Finanssialan organisaatioista Nordea ja Danske Bank puolestaan onnistuivat nostamaan itsensä pois kymmenen huonomaineisimman yrityksen listalta. Nordean nousu avoimuutta, läpinäkyvyyttä sekä oikein toimimista kuvaavassa hallinnon osa-alueessa oli koko tutkimuskierroksen merkittävin parannus.

4H työllisti nuoria marjabisnekseen

4H-järjestön Satosankarit on metsämarjojen ostoon ja välitykseen sekä nuorten työllistämiseen liittyvää toimintaa, joka käynnistyi 49 marja-asemalla kesällä 2020. Suomen 4H-liitto sai vuosille 2020–2021 eduskunnan lisämäärärahan, joka kohdennettiin seuraaviin toimenpidekokonaisuuksiin: marjojen keruutoimintaan suunnattu viestintäkampanja nuorille, luonnonmarjojen keruu- ja välitystoiminnan organisointi sekä nuorten työllistäminen

Eri puolella Suomea 4H-yhdistysten ylläpitämillä marja-asemilla ostettiin ja välitettiin kotimaista mustikkaa ja puolukkaa. Paikallisesti perustettiin keruurinkejä, joissa nuoria ja muitakin ensikertalaisia opastettiin ja innostettiin ansiotulojen hankkimisessa metsämarjoja poimimalla.

Paikalliset 4H-yhdistykset eri puolella Suomea palkkasivat työsuhteeseen yhteensä 84 iältään 16–29-vuotiasta nuorta. Heillä oli työtehtäviä marja-asemilla ja nuoret järjestivät myös marjaretkiä.

Työsuhteiden lisäksi tavoitteena oli innostaa nuoria hankkimaan ansiotuloja marjankeruulla. Satosankarit-marja-asemille keräsi ja toi myyntiin mustikkaa tai puolukkaa 407 nuorta, iältään 13–29-vuotiaita. Yhteensä Satosankarit-toiminnassa työllistyi tai sai ansiotuloja 491 nuorta. Satosankarit-toiminta jatkuu kesällä 2021

Maksutonta liiketoiminnan sparrausta

Kasvu Openin Kasvupolut vuodelle 2021 julkistetaan maanantaina 4.1.2021. Haku maksuttomaan Kasvu Openin Kasvupolku -sparraukseen aukeaa julkistamisen yhteydessä. Haku tapahtuu osoitteessa kasvuopen.fi.

Kasvu Openin Kasvupolku on alueellinen tai toimialakohtainen kahden tapahtumapäivän kokonaisuus, jolla yritys saa sparrausta liiketoiminnan kehittämiseen ja kasvuun. Kasvuyritysten sparraajina toimivat vapaaehtoiset kasvun asiantuntijat – Kasvu Open sparraajat.

Kasvu Open -sparraukseen voivat hakea mukaan kaikki kotimaiset kasvuyritykset, joilla on y-tunnus ja vahva tahto kasvattaa yrityksen liiketoimintaa. Yrityksen liikevaihdolle, toimialalle, sijainnille tai iälle ei ole asetettu kriteerejä. Sparraus on maksutonta kaikille mukaan valituille kasvuyrityksille.

Kasvu Open on voittoa jakamaton yhtiö. Kasvu Open Oy:n omistavat Keski-Suomen kauppakamari, Innovestor Ignite Oy, Jyväskylän kaupunki ja Aava & Bang Oy.