v MURUSIA v
Ruoka tekee joulutunnelman
Vuoden leivät -voitto meni Tenholaan Leipätiedotus ja Pro Ruis yhdistykset järjestivät syksyn aikana #vainruisjutut -kampanjan, jonka palkintona arvottiin vuoden leivät eli n. 41 kg leipää. Huikea palkinto kirvoitti monia osallistujia ja arvontaan osallistuikin yli 30 000 rukiista kiinnostunutta kuluttajaa. Vuoden leivät voitti Isabella Kivistö Tenholasta. Palkintoleivät toimitetaan pitkin vuotta sopivissa erissä voittajalle.
HKScanin kaikki pakkaukset kierrätettäviksi HKScan uudistaa pakkauksensa entistä vastuullisemmiksi: viimeistään vuoden 2025 loppuun mennessä kaikki pakkaukset ovat kierrätyskelpoisia. Samalla yhtiö pienentää pakkausten hiilijalanjälkeä 20 prosenttia ja vähentää pakkausmuovin määrää 20 prosenttia vuodesta 2019. Kaikkiaan muovin käyttöä vähennetään miljoonia kiloja. Ympäristöystävällisillä pakkauksilla HKScan vastaa kuluttajien tarpeeseen tehdä vastuullisia valintoja ruokaostoksilla. Yhtenä Itämeren alueen suurimmista ruokataloista HKScanin teoilla on vaikuttavuutta. Yhtiö on vähentänyt pakkausmuovin määrää jo noin 1,5 miljoonaa kiloa vuodesta 2017 vuoteen 2019.
4
LEIPURI 8 / 2020
Suomalaiset ovat verrattain perinteisiä joulunviettäjiä, ja jouluruoka on tärkein joulutunnelmaan vaikuttava tekijä. Tutkimuksen mukaan jouluruokailu tulee kuitenkin kokemaan muutoksia erityisesti nuorempien ikäluokkien ajamana. Lejoksen toteuttamassa Joulu on sun -tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten joulunviettoon ja joulun ajan ruokailuun liittyviä merkityksiä ja mieltymyksiä. Kyselytutkimukseen vastasi 1055 18–75-vuotiasta suomalaista, joista jopa kaksi kolmesta (67 %) pitää joulua erittäin tai melko merkittävänä juhlana. Tulokset osoittavat, että joulutunnelman suomalaisille tekee jouluruoka, ja se menee jopa perheen ja ystävien kanssa yhdessä vietetyn ajan edelle. Kaikista vastaajista neljä viidestä (80 %) piti jouluruokaa tärkeimpänä joulutunnelman luojana. Kakkossijalla tulevat jouluvalot ja kynttilät (63 %). Kinkun valitsee juhlapyhien ykkösruuaksi 66 % vastaajista. Kinkku on tärkein 55–64-vuotiaiden ikäryhmässä (80 % vastaajista). Sen sijaan nuoremmissa ikäryhmissä, esimerkiksi 18–24-vuotiaiden joukossa, enää puolet ikäryhmästä piti kinkkua tärkeimpänä joulupöydän ruoista. Kinkun jälkeen suosituimmat joulupöydän ruoat ovat juureslaatikot (43 %), riisipuuro (28 %), joulutortut (22 %) sekä graavilohi ja muut graavikalat (19 %). Joulupöydän suosituimmat juomat ovat punaviini, hanavesi, maito ja maitojuomat. Myös juomakategoriassa on hajontaa ikäryhmien välillä. 55–64-vuotiaiden ikäryhmissä puolet (49 %) piti punaviiniä tärkeimpänä, kun osuus 18–24-vuotiaiden ryhmässä oli vain vajaa kolmannes (27 %). Vastaavasti tässä ikäryhmässä glögi oli ylivoimaisen suosittu, sillä lähes puolet (46 %) nuorista aikuisista nimesi glögin joulun ykkösjuomaksi. Näyttää siltä, että nuoremmalla polvella makea herkuttelu ajaa perinteisten lämpimien ruokien ja suolaisten herkkujen edelle. 18–24-vuotiaiden vastauksissa suklaat ja konvehdit sekä joulutortut ja piparkakut saivat selvästi muita ryhmiä suuremman osuuden kysyttäessä joulupöydän tärkeimmistä ruoista Keskimäärin makeiden herkkujen suosio laskee mitä enemmän vastaajalla on ikää. Alle kymmenes (9 %) 65–74-vuotiaista nosti suklaan ja konvehdit suosikikseen.
Fazer perusti Artesaanileipurikoulun vastatakseen työvoimapulaan Fazer Leipomot on viime vuosina kasvattanut ruokakaupoissa sijaitsevien myymäläleipomoidensa verkostoa. Tällä hetkellä Fazerilla on 101 myymäläleipomoa ympäri Suomen, ja suunnitelmissa on avata vielä muutama tämän vuoden aikana. Ensi vuonna Fazer kertoo avaavansa useita myymäläleipomoita ja palkkaavansa noin 100 uutta leipuria. Jo nyt myymäläleipomot työllistävät noin 600 leipuria. Myymäläleipomoliiketoiminnan laajentuessa Fazer on törmännyt ongelmiin työvoiman saatavuudessa. Osaavan työvoiman puute on jopa uhannut liiketoiminnan kasvua ja kehittämistä. Suomessa koulutetaan ammattileipureita, mutta harva opiskelija jää alalle. Vastatakseen leipuripulaan Fazer Leipomot perusti vuonna 2018 Artesaanileipurikoulun, johon opiskelijat tulivat eri puolilta Suomea. Yhteistyöoppilaitoksena oli Forssan ammatti-instituutti. Artesaanileipurikoulun kaksivuotisessa ohjelmassa on tällä hetkellä mukana 27 opiskelijaa, ja he saavat oppilaitokselta elintarvikealan perustutkintotodistuksen, leipurikondiittori, sekä erillisen todistuksen Fazerin Artesaanileipurikoulusta. Koulutuskumppaneita ovat olleet myös Stadin ammattiopisto ja Koulutuskeskus Salpaus. Opiskelijat saavat palkkaa koko oppisopimuskoulutuksen ajan, ja valmistuttuaan he työllistyvät Fazerin myymäläleipomoihin. Oppilaita on kaksikymppisistä 50-vuotiaisiin. Hakijoilta ei edellytetä aikaisempaa kokemusta leipurin työstä, vaan palavaa halua oppia artesaanileivontaa. Kuluttajakäyttäytymisen muutos on Fazer Leipomoiden mukaan käynnistänyt myös suuren muutoksen leipurin ammattikuvassa. Keski-ikäiset alanvaihtajat ja toisen tutkinnon tekijät ovat innostuneita ja ennakkoluulottomia ihmisiä, jotka vaikuttavat koko ammattikunnan imagoon ja näkyvyyteen.