Tilaajavastuulaki koskee myös leipomoita

Tilaatko leipomotuotteiden kuljetuspalveluita toiselta yritykseltä? Käytetäänkö yrityksessänne vuokratyöntekijöitä avustavissa tehtävissä? Tilataanko tuotantotilojen siivous toiselta yritykseltä? Tilaajavastuulaki voi koskea myös teidän yritystänne.

TEKSTI Taru Rikula, Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Vuonna 2007 voimaan tullut Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta (ns. tilaajavastuulaki) säätelee sitä, milloin työtä tilaavan yrityksen on selvitettävä sopimuskumppaniyrityksen lakisääteisten velvoitteiden hoitoa.

Työtä tilaavalle yritykselle lain vaatimat selvitykset luovat edellytykset varmistaa, että sopimuskumppanit ovat hoitaneet lakisääteiset velvoitteensa, kuten esimerkiksi veronsa ja työeläkemaksunsa.

Lain tarkoituksena on edistää yritysten välistä tasavertaista kilpailua ja työehtojen noudattamista. Selvitysvelvollisuus koskee myös ulkomaisia sopimuskumppaneita.

Selvitysvelvollisuuden noudattaminen käytännössä

Lain mukaan tilaajan on hankittava selvitykset ennen sopimuksen solmimista. Sopimus voi olla myös suullinen. Käytännössä tilaajayritys pyytää sopimuskumppania toimittamaan lain vaatimat selvitykset tilaajalle. Selvitykset voi esittää myös yksityisten palveluntarjoajien raporteilla. Selvitysten on tarkoitus olla mahdollisimman ajantasaiset, minkä vuoksi ne eivät saa olla kolmea kuukautta vanhempia sopimuksen tekohetkellä.

Tilaaja tarkistaa, että on saanut kaikki lain vaatimat selvitykset. Selvitysten tulee olla sisällöltään asianmukaisia eli niistä tulee käydä ilmi, että lakisääteiset velvoitteet on hoidettu. Mikäli selvityksistä käy esimerkiksi ilmi, että yrityksellä on maksamattomia TyEL-maksuja, tilaajan tulee hankkia sopimuskumppanilta erääntyneitä eläkevakuutusmaksuja koskeva maksusuunnitelma ennen sopimuksen solmimista. Tilaajan tulee säilyttää saamansa selvitykset vähintään kaksi vuotta sopimuksen mukaisen työn päättymisestä.

Tilaajavastuuselvitykset 1. selvitys siitä, onko sopimuspuoli merkitty ennakkoperintärekisteriin, työnantajarekisteriin ja arvonlisäverovelvollisten rekisteriin 2. kaupparekisteriote 3. veronmaksuasioita koskeva selvitys 4. todistus työntekijän eläkevakuutuksen ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta tai selvitys siitä, että erääntyneitä eläkevakuutusmaksuja koskeva maksusuunnitelma on tehty 5. selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista 6. selvitys työterveyshuollon järjestämisestä 7. todistus työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen vakuutuksen ottamisesta (vain rakentamiseen liittyvät sopimukset) Laki koskee alihankintaa ja vuokratyötä

Leipomot käyttävät ulkopuolista työvoimaa erityisesti kuljetuksissa. Tilaajavastuulain soveltamisalaan kuuluu myös tilaajan tavanomaiseen toimintaan liittyvät kuljetukset. Myös siivouspalvelut on voitu ulkoistaa toiselle yritykselle. Nämä sopimukset kuuluvat tilaajavastuulain soveltamisalaan silloin kun työtä tekee sopimuskumppanin työntekijä ja sopimuksessa ylittyy tilaajavastuulain raja-arvo. Rakentamiseen liittyvissä sopimuksissa myös pelkkä yrittäjän tekemä työ täytyy selvittää.

Alihankinnassa raja-arvo on 9000 euroa (alv 0%). Kun vuokratyötä käytetään yli 10 työpäivää samasta yrityksestä, tilaajan kuuluu hankkia selvitykset yrityksen velvoitteiden hoidosta.

Selvitysvelvollisuutta ei voi myöskään kiertää tekemällä useita peräkkäisiä raja-arvot alittavia sopimuksia.

Selvitysvelvollisuuden laiminlyönnistä voi seurata laiminlyöntimaksu

Mikäli tilaajayritys jättää selvitykset hankkimatta tai selvityksistä käy ilmi puutteita, aluehallintoviraston työsuoje-

lun vastuualue voi määrätä tilaajalle laiminlyöntimaksun. Laiminlyöntimaksun suuruus vaihtelee 2050 eurosta 20 500 euroon. Vähäisimmissä laiminlyönneissä maksu voidaan jättää määräämättä ja tilaajaa ohjeistetaan toimintaohjeilla. Laiminlyöntimaksu voidaan määrätä korotettuna, jos tilaaja on tehnyt sopimuksen liiketoimintakiellossa olevan tahon kanssa tai tilaaja on tehnyt sopimuksen, vaikka hänen on täytynyt tietää, ettei sopimuspuolella ole tarkoitus noudattaa lakisääteisiä maksuvelvoitteitaan.

Lue lisää tilaajavastuulaista työsuojelun verkkosivuilta osoitteesta https://www.tyosuojelu.fi/harmaa-talous/tilaajavastuu sekä Twitter-tililtä @tilaajavastuu

Testaa tietosi tilaajavastuualista https://www.tyosuojelu.fi/harmaa-talous/tilaajavastuu/testaa-tietosi

Hallituksen esitys elintarvikemarkkinalain uudistamisesta hyväksyttiin valtioneuvoston istunnossa 29.10.2020. Uudistuksen yhteydessä kansalliseen lakiin lisätään huhtikuussa 2019 hyväksytyt EU-direktiivin (kauppatapadirektiivin) edellyttämät hyvän kauppatavan vastaiset kiellot. Samalla säädetään niiden noudattamisen valvonnasta ja kieltojen rikkomisen seuraamuksista. Tavoitteena on parantaa elintarvikemarkkinoiden toimivuutta ja turvata maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden kaupassa sopimussuhteen heikoimmassa asemassa olevien myyjien asemaa vahvemmilta ostajilta. Lain taustalla olevalla direktiivillä yhdenmukaistetaan jäsenmaiden jo olemassa olevia kansallisia lakeja määrittelemällä suojelun vähimmäistaso koko EU:n alueelle.

Laki on parhaillaan lausuntokierroksella ja sen on tarkoitus tulla voimaan 1.11.2021.

Maa- ja metsätalousministeriön tiedotteen mukaan lailla vähennetään esimerkiksi tuottajien ja pienten elintarvikeyritysten liiketoiminnan riskejä tukien siten niiden kannattavuutta. Lakiehdotus kieltää muun muassa liian pitkät maksuajat, tilausten viime hetken peruutukset, sopimusehtojen yksipuoliset muutokset, myyntiin liittymättömät maksut, kaupalliset kostotoimet sekä liikesalaisuuksien laittoman käytön.

Myös ostettujen tuotteiden palauttamiseen, hävittämiseen, varastointiin, tuotevalikoimaan sisällyttämiseen ja tuotteiden markkinointiin liittyvien kustannusten periminen myyjältä on kiellettyä, ellei niistä ole erikseen sovittu. Ostaja ei voi myöskään kieltäytyä vahvistamasta ostosopimusta kirjallisesti myyjän sitä pyytäessä. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä pitää erityisen tärkeänä sitä, että lailla voidaan puuttua epäterveisiin kauppatapoihin.

Uuden elintarvikemarkkinalain kieltoja sovelletaan kaikkeen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden myyntiin, kun ostaja on liikevaihdoltaan myyjää suurempi ja ostajan liikevaihto ylittää kaksi miljoonaa euroa. Vähimmäisrajan myötä kuitenkin esimerkiksi pienet kahvilat, ravintolat ja kioskit jäävät sääntelyn ulkopuolelle. Sääntely koskee direktiivin mukaisesti myös julkista sektoria sekä hotelli- ja ravintola-alaa.

Kansalliset säännöt poikkeavat peruutusten ja maksuaikojen osalta direktiivin säännöistä. 30 päivän enimmäissääntö koskee lähtökohtaisesti kaikkia maataloustuotteita ja elintarvikkeita. Pilaantumattomien tuotteiden osalta sopimusosapuolet voivat kuitenkin sopia enintään 60 päivän maksuajasta.

Valvontaviranomaisena Suomessa jatkaa Ruokaviraston yhteydessä toimiva elintarvikemarkkinavaltuutettu, jolle keskitettävät toimivaltuudet nopeuttavat ja selkeyttävät oikeudellista prosessia sekä mahdollistavat epäterveisiin kauppatapoihin puuttumisen nykyistä tehokkaammin. Edellä mainitulla voi elintarvikemarkkinavaltuutettu Olli Wikbergin mukaan olla myös ennaltaehkäisevä vaikutus hyvien kauppatapojen vastaisten käytäntöjen ilmenemiseen.

Kesämäen Leipomossa tarkastus tänä vuonna

TEKSTI Elina Matikainen

Lappeenrantalaiseen Kesämäen Leipomoon tehtiin Etelä-Suomen aluehallintovirastosta tilaajavastuulain mukainen tarkastus tänä vuonna. Toimitusjohtaja Jani Siintovaara kertoo olleensa tietoinen tilaajavastuulaista, mutta sen sijaan se ei ollut hänellä tiedossa, että aluehallintovirasto tällaisia tarkastuksia tekee. Korona-aikaan tarkastus tehtiin kuitenkin etänä. - Etukäteen tuli sähköposti AVI:sta, että tarkastus tehdään. Samalla siinä kysyttiin mitä kaikkia ulkopuolisia palveluja käytämme sekä niiden yritysten nimiä, jotka meille palveluja tarjoavat. Meillä on muutamia sopimuskumppaneita, joista merkittävimpiä ovat kuljetukset ja siivous ja lisäksi on jotakin pienempiä. Toimitimme tiedot AVI:lle. Jani Siintovaaran mukaan AVI:n edustaja pyysi toimittamaan yrityksistä tilaajavastuulain mukaiset raportit. Ihan kaikista niitä ei vaadittu, sillä alihankinnassa raja-arvo on 9000 euroa (alv 0) koko sopimuskaudelta. Tarvittavat dokumentit toimitettiin AVI:lle. Isompia puutteita ei siellä havaittu ja vastaisuuden varalle AVI:sta annettiin ohjeita, miten pitää toimia seuraavia tarkastuksia ajatellen. - Ihan hyvä, sillä kaikista määräyksistä en ollut tietoinen, kuten esimerkiksi, että tilaajavastuuraportit on toistaiseksi voimassa olevissa sopimuksissa otettava itselle joka vuosi, toteaa Siintovaara. Vaikka tarkastus tulikin yllättäen, ei se hänen mukaansa herättänyt isompia tunteita, eikä vaatinut kohtuuttomasti vaivannäköä. Sen sijaan itse asia herätti hänessä ihmetystä. Tuntuu, että harmaan talouden valvontavastuuta vieritetään yrittäjien harteille, pois yhteiskunnalta, jolle se ennemminkin kuuluisi. Yrittäjillä on paljon vastuita ja velvoitteita jo ennestään. Jani Siintovaaran mukaan Kesämäen Leipomo on nyt liittynyt sähköiseen Luotettava kumppani -palveluun. Tämä maksullinen palvelu hakee tilaajavastuulain vaatimat tiedot yrityksen puolesta, koostaa niistä tilaajavastuuraportin ja pitää sen aina ajan tasalla. - Toimimme itsekin tavarantoimittajina esimerkiksi julkiselle sektorille, joka näin ollen on kiinnostunut meidän tiedoistamme. Palveluun rekisteröityneet yritykset voivat tulostaa palvelusta omien yhteistyökumppaniensa raportit, niiden, jotka siellä ovat. Se maksaa yritykselle, mutta on kyllä suuri helpotus, ettei itse tarvitse kaivella kaikkia noita tietoja ja dokumentteja.