Leipurissa kirjoitettua

Valittuja paloja Leipuri-lehdistä muutamina historian tasakymmenvuosina

Leipuri 95 vuotta sitten, nro 6/1927

Koska leipomotyölaki on kohta uudelleen eduskunnan käsiteltävänä, on Leipuriliitolla nyt uusi mahdollisuus vaikuttaa lakiehdotuksen sisältöön ja korjata sitä. Yksi tär-

keimmistä korjauksista on Liiton mielestä se, että lain tulee koskea kaikkia leipomoita.

Edellisessä lakiehdotuksessa lain alaisuudesta olisi vapautettu tehtaat, joissa valmistetaan kovaa leipää, keksejä tai niihin verrattavia tuotteita. Liiton johtokunnan asettaman toimikunnan tehtäväksi tuli laatia eduskunnalle annettava lausunto, josta selviää, millainen leipomotyölaki tyydyttäisi niitä työnantajia, joita Suomen Leipuriliitto edustaa. Leipuriliiton johtokunta on saanut lahjaksi nuijan, jonka iskulla kokousten päätökset voidaan sinetöidä. Tähän asti se on tehty lyijykynällä naputtamalla. Visakoivusta tehdyn nuijan lahjoitti Liitolle johtokunnan jäsen leipurimestari O. Wirtanen Lahdesta. Hän oli teettänyt nuijalle myös visakoivuisen rasian. Sen kannen sisäpuolelle oli hopealaattaan kaiverrettu sekä lahjan saajan että antajan nimet sekä päivämäärä. Voitiinkin todeta, että Leipuriliitolla oli nyt pulskempi nuija kuin itse eduskunnalla, jossa puhemiehen nuija on tosin isompi, mutta siellä ei ole minkäänlaista rasia, missä sitä säilyttää. Lahjoittajalle kohotettiin kolminkertainen eläköön-huuto.

Leipuri 75 vuotta sitten, nro 6/1947

Eduskunta on vapauttanut polttopuut hintasäännöstelystä mikä tarkoittanee polttopuun hintojen nousua tulevana talvena. Leipomoiden kustannuksia kasvattaa myös valtioneuvoston päätös tuntipalkkojen korottamisesta 5,00 - 6,50 markalla yksityisoikeudellisessa työsuhteessa oleville työntekijöille. Leipäteollisuusyhdistyksen leipomojaoston johtokunnan mukaan palkankorotukset ovat leipomoissa 23 %. Tämän vuoksi päätettiin anoa leipomoille tukipalkkioita, sillä huomioon ottaen leipomoiden nykyisen vaikean aseman, johtokunta arvioi, että ne eivät pysty selviytymään näistä palkankorotuksista. Ilman tukipalkkioita

niiden on lomautettava työntekijänsä ja jopa lopetettava toimintansa.

Professori Paavo Pero on laatinut mietinnön ammattioppilaiden koulutusohjelmaksi ja ammattikokeisiin liittyvien näytteiden määrittelemiseksi. Ammattiopetus tapahtuisi niin, että käytännöllisen opetuksen antaisi mestari ja tietopuolinen opetus annettaisiin ammattikoulussa. Mestari saisi korvauksen oppilaan pitämisestä ja oppilaalle maksettaisiin myös kohtuullinen palkka. Toisena vaihtoehtona opetukseen voisi olla, että oppilas kävisi jonkun liiton ylläpitämän ammattioppilaskoulun. Oppiaika päättyisi kummassakin tapauksessa kisällitutkintoon. Käsiteollisuuden korkein arvonimi olisi mestari. Vain mestarinarvon omaavalla olisi oikeus harjoittaa alansa käsityöammattia elinkeinonaan.

Leipuri 60 vuotta sitten, nro 6/1962

Lehdessä esitellään leipomotuotteiden kelmupakkausta, sillä leivän pakkaaminen on entistä ajankohtaisempaa mm. itsepalvelumyymälöiden lisääntyessä. Kelmu estää tuotteen kuivumisen ja suojaa ulkopuolelta tulevalta pilaantumiselta. Tuote kääritään kelmuun ja suljetaan kuumasaumaajalla. Ns. LSAT-kelmuun voi leivän pakata melkein heti uunista otettuna, sillä se päästää höyryä lävitseen. Näin säästetään sekä aikaa että

varastotilaa sekä saavutetaan tasaisempi tuotanto ilman viikonlopun korkeapainet-

ta. Artikkelin mukaan ostajia olisikin nyt syytä alkaa kasvattaa käyttämään pakattua leipää, joka on edellisenä päivänä paistettua eikä tänä aamuna uunista otettua. Suomen NNKY:n Liiton toimitalo Helsingissä Pohjoisen Rautatiekadun ja Runeberginkadun kulmassa on uudistettu. Ravintolan ja hotellin lisäksi Liiton liikelaitoksiin kuuluu myös leipomoliike, joka sai uudet tilat käyttämättömästä juhlasalista. Samalla myös leipomon konekantaa uudistettiin. Leipomon mestarina toimii Diethem Schulz. Turussa puolestaan on pidetty harjannostajaiset H. & J. Rostenin leipomon liiketalossa Kärsämäentiellä. Tuo-

Leipuri 40 vuotta sitten, nro 6/1982

Finnresta-messuilla on järjestetty juhlakakkujen koristelukilpailu, jonka on voittanut Kari Brander Tampereelta. Toiseksi tuli Lahja Heinonen Turusta ja kolmanneksi Rauno Siitonen Tampereelta. Kilpailu järjestettiin kutsukilpailuna ja siihen osallistui kaksitoista kondiittoria eri puolilta maata. Töistä arvioitiin vain ulkonäkö, koska valmiit työt jäivät näytille koko messujen ajaksi. Leipurilinjojen opettajat ovat huolissaan tulevan keskiasteen uudistuksen vaikutuksesta leipurin ja kondiittorin koulutukseen. Opettajat pitävät oppisuunnitelmia liian suppeina ja erikoistumisjaksoja liian lyhyinä. Opetusmateriaali on puutteellista, eikä opettajien täydennyskoulutus ole järjestyksessä. Opettajat antoivat asiasta julkilausuman tantotiloja tulee leipomossa olemaan 816 neliöitä ja lisäksi sosiaalitiloja, myymälä, toimistot, autosuoja ja asuintilaa. Pirkanmaan Leipomoliikkeenharjoittajat ovat tehneet yhteismatkan Leningradiin puheenjohtajansa Väinö Leivon johdolla. Perillä tutustuttiin nähtävyyksiin sekä myös Badajevin leipätehtaaseen, jonka kapasiteetti oli 36 tonnia ruisleipää ja 25 tonnia rinkeleitä vuorokaudessa. Tehdas toimi kolmessa vuorossa 550 työntekijän voimin. Neljä tällaista laitosta piti koko Leningradin 4,5 miljoonaa asukasta leivässä. Limppu arvioitiin matkalaisten keskuudessa hyväksi laadultaan.

herättääkseen kaikki vaikuttavat tahot alan koulutuksen ja kehityksen turvaamiseksi tulevaisuudessakin.

Helsingin leipomoliikkeet ovat järjestäneet leipomolaatikoiden vaihtotapahtuman. Yrittäjät toivat heiltä löytyneet vieraat laatikot Leipurien Tukun pihaan

ja etsiskelivät omansa. Lehden mukaan tapahtuma oli onnistunut ja lukuisat leipomolaatikot löysivät näin oikeat omistajansa.