
5 minute read
Murusia
from Leipuri 6-2022
by Leipuri
VTT koordinoi EIT Foodin rahoittamaa Taste2Meat-hanketta, jonka keskeisiä tavoitteita ovat ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä EU:n proteiiniomavaraisuuden kasvattaminen tarjoamalla kestäviä vaihtoehtoja lihankulutuksen vähentämiseksi.
Advertisement
Hankkeessa käytetään auringonkukan puristekakkua proteiinin lähteenä ja suunnitellaan sekä hybridi- (liha- ja kasviproteiinia sisältäviä) että puhtaasti kasviproteiinipohjaisia maukkaita vaihtoehtoja lihalle eurooppalaisia kuluttajia varten, sanoo VTT:n tutkimusprofessori Nesli Sözer.
Auringonkukansiemenet ovat maailman kolmanneksi suurin kasviöljyn lähde. Auringonkukan puristekakku on auringonkukkaöljyn tuotannosta syntyvä sivuvirta. Hankkeessa auringonkukkaproteiiniin yhdistetään lisäksi herneestä ja rapsista saatavia proteiineja.
Yksi hankkeen tavoitteista on vauhdittaa kasviproteiinien ja niihin liittyvien prosessien nopeaa markkinoille pääsyä tämän hetken nopeasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä tieteellisen osaamisen avulla.
Hankkeen aikana tehtävillä kuluttajatutkimuksilla selvitetään, millaisia käsityksiä ja asenteita eurooppalaisilla kuluttajilla on lihaa korvaavista tuotteista sekä mitä lisäarvoja he niihin pääasiassa liittävät. Kuluttajien hyväksynnällä on keskeinen merkitys sen kannalta, kuinka lihaa korvaavien tuotteiden ympärille pystytään kehittämään toteuttamiskelpoista liiketoimintaa.
Kahvia paahdetaan taas Vallilassa
Meiran paahtimotoiminta Helsingin Vallilassa on saatu jälleen käyntiin joulukuussa 2021 tapahtuneen tulipalon jäljiltä. Paahtaminen käynnistyi heinäkuussa noin kuusi kuukautta tapahtuneen jälkeen. Vaikka tulipalo oli mittava, sen aiheuttamat vahingot rajautuivat onneksi pääosin vain rakennuksen ullakkokerroksen ja kattorakenteiden sekä raakakahvin syöttöprosessin vaurioihin.
Paahtimon korjauksen ja tuotannon uudelleenkäynnistämisen suunnittelu aloitettiin Meiralla välittömästi palon jälkeen. Korjauksen aikana paahtimolla toimittiin poikkeusjärjestelyillä. Pavut paahdatettiin ulkopuolisilla kumppaneilla ja syötettiin jauhatukseen ja pakattavaksi Vallilassa. Monimutkainen toimintamalli vaati yhtiön logistiikka- ja tuotantohenkilökunnalta venymistä ja päivittäistä ongelmanratkaisua. Sillä aikaa kunnossapito- ja rakennustiimi ahkeroi korjausurakassa, jonka se selvitti uskottua nopeammin.
Yhtiön mukaan tilanne vahvisti meiralaisten yhteenkuuluvuutta, sekä ammatti-
Fiskars on arvostetuin brändi
Taloustutkimus Oy:n on tänäkin vuonna kysynyt suomalaisilta, mitä brändejä he arvostavat. Tutkimusta on myös päivitetty ja mukana on aiempaa enemmän tuoteryhmiä sekä brändejä. Brändeistä on selvitetty arvostuksen lisäksi myös mm. tunnettuus ja käyttö, brändin kehitystrendi, suosittelu, vastuullisuus, sekä hinta- ja brändimielikuva. Vuoden 2022 arvostetuimmat brändit ovat:
1. Fiskars 2. Abloy 3. Havu Mäntysuopa 4. Yle Areena 5. Hyvää Suomesta -merkki 6. Joutsenmerkki 7. YLE 8. SINI 9. Arabia 10. Lego ja kotiseutuylpeyttä. Yrityksen paahtimotoiminta on sijainnut Vallilassa vuodesta 1935 lähtien, ja siellä se tulee säilymään myös jatkossa.
Meiran paahtotoiminta on tällä hetkellä täysimittaista lukuun ottamatta paputuotteiden pakkaamista, joka odottaa edelleen rakennusmateriaaleja. Vallilan kiinteistössä niin ikään sijaitseva Meiran maustetehdas on toiminut normaalisti jo joulukuun viimeisestä viikosta lähtien.
Meiran omistaa italialainen Massimo Zanetti Beverage Group, joka on Euroopan suurimpia kahvialan yrityksiä. Meiran tunnetuin kahvibrändi Suomessa on Kulta Katriina.

Porkkana on vuoden 2023 vihannes
Vuoden 2023 vihanneksiksi on valittu värikkäät porkkanat. Valinnan vuoden vihanneksesta tekevät Puutarhaliitto ry ja Kotimaiset Kasvikset ry.
Suomessa porkkanaa viljelee ammattimaisesti noin 300 puutarhayrittäjää yli 1700 hehtaarin peltoalalla. Luomuporkkanaa viljelee hiukan alle 40 yritystä. Porkkana on perunan jälkeen suosituin kasvis ja sitä syödään vuosittain yhdeksän kiloa henkeä kohden. Pääsääntöisesti myynnissä oleva porkkana on kotimaassa kasvatettua.
Alun perin porkkanat olivat pääosin purppuranvärisiä tummia tai valkoisia. Hollantilaiset onnistuivat jalostamaan näistä vaihtoehdoista meillä suosituimman oranssin porkkanan, jonka väri kuvastaa samalla Alankomaiden kuningashuoneen Orania-Nassaun kuningassuvun tunnusväriä. Oranssien porkkanoiden lisäksi Suomessa viljellään valkoisia, keltaisia ja tummanpunaisia porkkanoita.
Suosituksia kustannuskriisin ratkaisemiseksi
Elintarvikemarkkinavaltuutettu on antanut kaksi suositusta, joiden avulla elintarvikeketjun kustannuskriisiä ja kannattavuusongelmia voidaan helpottaa. Suo-
situs elintarvikeketjun sopimuskäytän-
töjen tarkentamiseksi keskittyy kustannuskriisin helpottamiseen nykyisten sopimusten puitteissa sekä toisaalta sopimusjärjestelmän kehittämiseen tulevaisuutta ajatellen. Nykyisten sopimusten kohdalla avainasemassa ovat sopimusosapuolten väliset neuvottelut; niiden ratkaisuhakuisuus, vaatimusten asianmukaisuus ja osapuolten kompromissihalukkuus. Sopimusrakenteiden edelleen kehittämisessä korostetaan selkeitä hinnantarkistusehtoja. Erityisen tärkeitä ne ovat elintarvikeketjun pitkäkestoisissa, kiinteähintaisissa toimitussopimuksissa. Lisäksi mainitaan, että julkisen sektorin toimijoiden sopimuksiin on saatava lisää joustavuutta.
Suositus toimenpiteistä elintarvikeketjun kannattavuustilanteen paranta-
miseksi keskittyy maa- ja elintarviketalouden kannattavuusongelmien helpottamisen keinoihin. Suosituksessa keskitytään erityisesti ketjun toimijoiden välisen yhteistyön kehittämiseen. Se tarkoittaa avointa tiedon kulkua kumpaankin suuntaan ketjussa. Esimerkiksi tieto kysynnästä ja sen muutoksista tulisi välittää alkutuotantoon asti, jotta koko ketju pystyisi reagoimaan muutoksiin.
Suosituksiin voi perehtyä tarkemmin osoitteessa https://www.ruokavirasto.fi/ elintarvikemarkkinat/ratkaisut-ja-ohjeistus/suositukset/suosituksia-kustannuskriisin-ratkaisemiseksi/ Hämeenlinnalainen Herkkumaa Oy investoi voimakkaasti vähentääkseen toimintansa aiheuttamaa ympäristökuormaa ja luopuu höyrytuotannossa fossiilisista polttoaineista. Uudessa ratkaisussa höyry ja lämpö tuotetaan päästöttömästi, kustannustehokkaasti ja hiilivapaasti. Höyry on elintarviketuotannossa kriittistä, sillä koko prosessi on sen varassa. Höyryä käytetään mm. keittokattiloiden lämmitykseen, lämpökäsittelyyn ja sterilointiin – kaikkiin vaiheisiin, jotka vaativat korkeita lämpötiloja.
Herkkumaa ottaa ensimmäisenä maailmassa käyttöön Elstor Oy:n kehittämän teollisuusmittakaavan 10 MWh:n energiavarastointiyksikön. Siinä fossiilinen polttoaine korvataan fossiilivapaasti tuotetulla sähköllä, jonka energia varastoidaan lämpövarastoon. Sieltä se käytetään lämmön ja höyryn tuotantoon. Se pienentää Herkkumaan tuotannon hiilijalanjäljen teoriassa nollaan. Elstor-järjestelmän valmistuksesta syntyneet päästöt kompensoidaan ratkaisun puolen vuoden käytöllä.
Järjestelmä korvaa noin 264 000 litraa kevyttä polttoöljyä vuodessa (2021) käyttävän vanhan järjestelmän. Uudistus on jatkumo vuoden 2021 heinäkuussa käyttöön otetulle prosessivesien energian talteenotolle.
Herkkumaan ja Elstorin hanke sai Business Finlandin energiatehokkuuden parantamisen ja uuden teknologian investointituen, joka kattaa noin kolmanneksen investoinnista.
Ruoan hinta nousussa
Päivittäistavarakaupan hintaindeksin mukaan päivittäistavaroiden hinnat nousivat heinäkuussa 10,2 prosenttia vuoden 2021 heinäkuusta. Päivittäistavarakaupan hintaindeksi kuvaa elintarvikkeiden, alkoholittomien juomien, mietojen alkoholijuomien, tupakan, kodin kulutustavaroiden, nikotiinivalmisteiden, vitamiinien, puutarhatarvikkeiden, sisäkasvien ja -kukkien, lemmikkieläintuotteiden, sanoma- ja aikakauslehtien irtonumeroiden, henkilökohtaisten hygieniatuotteiden sekä kauneudenhoitotuotteiden hintakehitystä.
Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat 12,4 prosenttia. Alkoholijuomien ja tupakan hinnat nousivat 4,0 prosenttia ja käyttötavaroiden hinnat 6,7 prosenttia vuoden 2021 heinäkuuhun verrattuna. Indeksi kuvaa päivittäistavarakaupoissa myytävien tuotteiden hintojen kehitystä. Kaikkien kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio oli heinäkuussa 7,8 %. Kesäkuussa inflaatio oli myös 7,8 %.
Päivittäistavaroiden hinnat nousivat vuoden 2022 tammi-heinäkuussa yhteensä 6,2 prosenttia vuoden 2021 vastaavasta ajanjaksosta. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat 7,3 prosenttia ja alkoholijuomien ja tupakan hinnat 3,6 prosenttia. Käyttötavaroiden hinnat nousivat tammi-heinäkuussa 3,2 prosenttia vuodentakaisesta.
Päivittäistavarakauppa ry:n jäsenyritysten kuukausittaisten myyntitietojen tilastointi toteutetaan Tilastokeskuksessa. Jäsenyritykset toimittavat kuukausittaiset tietonsa suoraan Tilastokeskukseen. Tiedot ilmoitetaan arvonlisäverollisina.
Päästötöntä elintarviketuotantoa uudella teknologialla
EK:n Taloustutkimuksella elokuun alussa teettämän kyselyn mukaan selvä enemmistö suomalaisista on huolestunut julkisen talouden tilasta. Kyselyyn vastasi 1002 henkilöä.
Vähintään melko huolissaan julkisen talouden tilasta on valtaosa eli 74 prosenttia suomalaisista. Vain kolme prosenttia ei ole julkisen talouden tilasta ollenkaan huolissaan.
Julkista taloutta pitäisi selvän enemmistön mielestä korjata julkisia menoja leikkaamalla. Tätä mieltä oli 59 prosenttia vastaajista. Veroja oli valmiina nostamaan 26 prosenttia vastaajista, 15 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.
Menoja pitäisi vastaajien mielestä karsia ennen kaikkea julkisesta hallinnosta. Peräti 86 prosenttia heistä valitsi tämän vaihtoehdon. Myös yritystuista oltiin valmiita leikkaamaan (56 prosenttia), samoin sosiaaliturvasta, eli esimerkiksi työttömyys-, toimeentulo- ja asumistuesta (41 prosenttia). Sen sijaan poliisin, koulutuksen ja puolustusvoimien menoista ei olla valmiita leikkaamaan.
Tutkimuksessa kysyttiin myös, pitäisikö ansiosidonnaista työttömyysturvaa porrastaa siten, että työttömyyspäivärahan taso on aluksi nykyistä korkeampi, mutta se laskee työttömyyden pitkittyessä ja sitä maksetaan nykyistä lyhyemmän aikaa. Tämä sai kannatusta 48 prosentilta vastaajista ja 32 prosenttia vastasi ei.