Ruumiinavauspöytäkirja: vasemmistoliiton jäsendemokratia

Lähes puolet vasemmiston jäsenistöstä ei koe voivansa vaikuttaa puolueen toimintaan. Demokratian toteutumiseksi puolueiden tulisi kuitenkin organisoitua demokraattisesti myös sisäisesti, onhan puolue enemmän kuin sen johto.

Modernissa edustuksellisessa deMokratiassa poliittiset puolueet ovat politiikan toimijoita. Puolueet mobilisoivat kannattajia ja ajavat jäsentensä yhteisiä intressejä politiikan kentillä. Siten liberaalissa edustuksellisessa demokratiassa puolueilla on korostunut rooli demokratian toteuttamisessa. Toisin sanoen puolueet ovat keskeisiä yhteiskunnallisia vaikuttajia, joiden sisäiset käytännöt, linjaukset ja ehdokkaat vaikuttavat suoraan demokraattiseen prosessiin ja sitä kautta yhteiskuntaan.

Usein demokratian toteutumista yhteiskunnassa jäädään tarkastelemaan pelkästään vaalien tasolle. Tällaisen kapean katsantokannan mukaan demokratia ilmenee vain puolueiden välisenä kilpailuna vaaleissa. Näkemys jättää huomiotta puolueiden sisällä tapahtuvan toiminnan ja kansalaisyhteiskunnasta kumpuavan demokratialiikkeen.

Puolueet kuitenkin toimivat sekä kansalaisyhteiskunnan pohjalta että valtakunnan poliittisissa instituutioissa. Demokratiaa ja puolueiden toimintaa tarkasteltaessa on siksi kiinnitettävä huomiota siihen, kuinka puolueet itse toteuttavat demokratian periaatteita omassa toiminnassaan. Puolueissa tapahtuvaa demokratiaa kutsutaan politiikan tutkimuksessa jäsendemokratiaksi.

J Sendemokratia

Jäsendemokratia tarkoittaa puolueen sisäistä demokraattista järjestäytymistä. Jäsendemokratian tarkasteleminen auttaa näkemään, miten valta puolueen sisällä on jakautunut ja millaisia vaikutusmahdollisuuksia jäsenillä on puolueen päätöksenteossa.

Puolueen sisäisessä demokratiassa jäsenet päättävät puolueen asioista, kuten vaalien ehdokasasettelusta, ja jäsenistön keskuudesta valitaan henkilöt puolueen keskeisiin toimielimiin ja virkoihin. Puolueen sisäistä demokraattisuutta voidaankin tarkastella sen mukaan, kuinka paljon niin sanotulla kenttätason jäsenistöllä on vaikutusvaltaa puolueen linjauksiin ja toimintaan sekä mahdollisuuksia päästä vaikuttamaan keskeisiin päätöksiin.

Puolueiden organisaatiorakenne voidaan karkeasti jakaa kolmeen eri tasoon: valtaosaa jäsenistöä edustavaan kenttätasoon, puoluetoimintaa pyörittävään keskustasoon ja valtakunnan mediassa näkyvyyttä saavaan julkiseen toimintatasoon. Kenttä taso edustaa koko jäsenistöä paikallistasolta piiritasolle asti. Keskustasoon kuuluu puolueen jokapäiväistä työtä suorittava puoluetoimisto ja keskeiset puolueen työntekijät. Julkinen toimintataso saa kahta edellistä tasoa enemmän näkyvyyttä valtakunnallisesti. Siihen kuuluvat puheenjohtajisto ja ne, jotka ovat päättävissä asemissa puolueessa. Mitä korkeammalla puoluehierarkiassa ollaan, sitä enemmän voidaan mieltää toimijalla olevan valtaa suhteessa muihin.

Kenttätason mahdollisuus vaikuttaa puolueen päätöksiin legitimoi puoluetta sen jäsenten silmissä. Legitimaatio antaa oikeutuksen vallankäyttäjille ja hyväksynnän tehdyille päätöksille. Legitimaatio voidaan saavuttaa esimerkiksi tarjoamalla jäsenistölle mahdollisimman suurta vaikutusvaltaa puolueen päätöksiin ja osallistamalla monipuolisesti jäsenistöä puolueen toimintaan.

Toisin sanoen kenttätason näkyminen ja vaikutusvalta puolueen päätöksentekoelimissä oikeuttaa puoluejohdon toimet sekä lisää moniäänisyyttä. Sen sijaan jäsenistön äänen puuttuminen päätöksenteosta erkaannuttaa kenttätasoa muista tasoista ja keskittää valtaa organisaatiohierarkian yläosiin.

Tyytyv Isyys Vasemmistoliittoon

Jäsendemokratian toteutumista vasemmistoliitossa tutkittiin puolueen jäsenille marraskuussa vuonna 2021 lähetetyn lomakekyselyn keinoin. Kyselyyn vastasi 910 puolueen jäsentä kaikkialta Suomesta. Kyselytutkimuksella haluttiin selvittää jäsenistön jäsendemokratiaa koskevia näkemyksiä, jotka perustuvat omakohtaiseen kokemukseen puolueen toiminnasta.

Suurin osa, 74 prosenttia vastaajista arvioi vasemmistoliiton demokraattiseksi. Lisäksi kyselyssä kartoitettiin tyytyväisyyttä puolueen demokratiaan. Vastaajista 76 prosenttia oli tyytyväisiä jäsendemokratian tilaan vasemmistoliitossa. Kaikkein tyytyväisimpiä jäsendemokratiaan olivat puolueen tuoreimmat jäsenet, jotka ovat liittyneet puolueeseen vuosina 2016–2021.

Kyselyssä vastaajia pyydettiin arvioimaan väitteitä jäsenistön vaikutusvallasta puolueessa. Niukka enemmistö, vain vähän yli puolet vastanneista (52%), oli samaa mieltä väitteen kanssa siitä, että jäsenistö pystyy vaikuttamaan puolueen harjoittamaan politiikkaan. Toisin sanottuna lähes puolet vastanneista eivät koe pystyvänsä vaikuttamaan puolueen toimintaan.

Tämä herättää kysymyksen siitä, tulisiko jäsenille luoda parempia mahdollisuuksia päästä vaikuttamaan puolueen poliittisiin linjauksiin ja konkreettisiin politiikkatoimiin. Demokratiaa on aina mahdollista lisätä, moniäänisyyttä kasvattaa ja hierarkiaa madaltaa. Eräs keskeinen ja kyselytutkimuksen tuloksissa suosiota saanut keino on jäsenäänestysten toteuttaminen.

J Sen Nestysten Valjastaminen

Vasemmistoliitto on toteuttanut ensimmäisenä puolueena Suomessa jäsenäänestyksen hallitukseen menemisestä. Vuoden 2019 hallitusneuvotteluissa vasemmistoliitto kysyi jäsentensä kantaa hallitusohjelman hyväksymisestä. Neuvoa-antavassa jäsenäänestyksessä 97 prosenttia tuki hallitusohjelman hyväksymistä, mikä antoi puolueelle vahvan selkänojan hallitukseen osallistumiseen. Tuolloin jäsenäänestyksen perusteltiin vastaavan 2010-luvulla merkittävästi kasvaneen jäsenistön toiveisiin ja päätöksentekotapojen kehittyvän uudistuvan jäsenistön mukana. Lisäksi vasemmistoliitossa toteutettiin neuvoa-antava jäsenäänestys puheenjohtajan valinnasta vuoden 2016 puoluekokouksen alla.

Jäsenäänestyksen demokratiaa vahvistaviin puoliin kuuluu se, että se antaa jäsenistölle mahdollisuuden vaikuttaa puoluetta koskevaan päätöksentekoon. Lisäksi jäsenäänestys legitimoi päätöksen demokraattisella enemmistöllä. Jäsenäänestykset myös vilkastuttavat järjestötoimintaa. Jäsenistön osallistaminen tärkeään päätökseen antaa selkeän signaalin siitä, että puolue on enemmän kuin sen johto ja kansanedustajat. Tällöin puolueen jäsenistöllä on mahdollisuus aktivoitua jäsenäänestystä varten ja harjoittaa sille kuuluvaa valtaa puolue-eliitin rinnalla.

Vaikka jäsenäänestys ulottaa demokratiaa laajalle, sen toteuttaminen ei ole kuitenkaan täysin ongelmatonta. Jäsenäänestyksissä demokraattiseen päätöksentekoon kuuluvat keskustelut ja kompromissit saattavat jäädä sivuun. Erilaisten vaihtoehtojen läpikäynti ja useat äänestyskierrokset ovat jäsenäänestyksissä pääsääntöisesti mahdottomia. Kuitenkin jäsenäänestyksessä valta annetaan puolueen rivijäsenille puoluejohdon sijasta, mikä hajauttaa päätöksenteon pieneltä piiriltä koko jäsenistölle.

Neuvoa-antavien jäsenäänestysten suosio näkyi myös kyselyssä vasemmistoliiton jäsenille. Vastanneista 68 prosenttia piti neuvoa-antavaa jäsenäänestystä tärkeänä hallitukseen osallistumisesta päätettäessä. Puoluejohtajan valinnan osalta 70 prosenttia vastaajista piti neuvoa-antavaa jäsenäänestystä tärkeänä. Samanlaisen kannatuksen saa myös neuvoa-antavan jäsenäänestyksen käyttö puolueen kannan määrittelemisessä tärkeissä asioissa.

Suuri osa kyselyyn vastanneista kannatti jäsenäänestyksen laajaa käyttöä puolueen sisäisessä päätöksenteossa. Iältään nuoret olivat myös lähtökohtaisesti eniten jäsenäänestysten puolella. Jäsenäänestykset ovat myös puolueelle kätevä tapa saada yksittäisissä asiakysymyksissä jäsenistön mielipiteet. Suosionsa perusteella voidaan olettaa, että jäsenäänestysten käyttöä toivotaan jatkossa, sillä ne koetaan jäsenistölle mieleiseksi tavaksi saada ääni kuuluviin.

KUINKA VAHVISTAA JÄSENDEMOKRATIAA?

Edellisellä vuosikymmenellä vasemmistoliiton jäsenmäärä kasvoi kohisten. Puolueeseen liittyi reilut 7900 uutta jäsentä vuosien 2010 ja 2021 välisenä aikana. Itse asiassa vain kaksi eduskuntapuoluetta on kasvattanut jäsenmääräänsä merkittävästi viime vuosina: vasemmistoliitto ja perussuomalaiset. Puolueiden tulevaisuuden kannalta uusien jäsenten saaminen mukaan toimintaan on tärkeää.

Tavat osallistaa jäseniä vaihtelevat muun muassa kollektiivisten työpajojen järjestämisestä ja jäsenistön kantojen kysymisestä kaksisuuntaisen viestinnän tehostamiseen ja matalan kynnyksen keskustelualustaan. Kaikille jäsenille avoimet ohjelmatyön verkostot, puoluetoiminnan kehittämiseen keskittyvä foorumi ja eduskuntavaaliohjelman toteuttaminen jäsenistöä alhaalta ylöspäin osallistavalla tavalla ovat yksittäisiä esimerkkejä osallistavasta toiminnasta. Myös säännöllinen vuoropuhelu ja viestinnän sujuvoittaminen lujittaa keskusteluyhteyttä puolue-elinten ja jäsenistön välillä.

Erilaiset jäsenkyselyt ja teknologiset sovellukset voisivat tulla kyseeseen näkemysten kartoittamisessa. Myös ohjelmatyön on oltava osallistavaa, ja siinä on huomioitava erilaisten vähemmistöjen ja erityisryhmien osallistumisen edellytykset. Demokraattisten keinojen painopisteen tulisikin olla jäsenten osallistamisessa heidän tarpeidensa mukaisesti.

Kyselyn perusteella vasemmistoliiton jäsenet mieltävät puolueen demokraattiseksi, mutta kaipaavat demokratian lisäämistä ja ulottamista laajemmalle jäsenistöön. Päätöksentekotapojen jalkauttaminen jäsenistöön vahvistaa puoluetta sisäisesti. Vaikka kyselytutkimuksessa saaduissa tuloksissa enemmistö oli jäsendemokratiaan tyytyväisiä, ei ole varaa tuudittautua ajatukseen, että demokratia olisi nyt vasemmistossakaan valmis. Demokratia ei tule koskaan valmiiksi, vaan sitä pitää jatkuvasti vaalia, kehittää, tarkistaa ja päivittää.

Toimiva demokratia on paitsi hyödyksi jäsenhankinnalle, myös itseisarvollista. Demokraattiset toimintatavat vahvistavat yhteiskunnallista osallistumista ja vaalivat kansanvallan ideaalia. Jäsendemokratian vahvistaminen tekisi puolueesta myös enemmän jäsentensä näköisen.

Artikkeli perustuu ajatuspaja Vasemmistofoorumin tutkimusraporttiin “Tyytyväisten puolue – jäsendemokratia Vasemmistoliitossa” (2022).