TEK5/2011

Page 1

TEKNIIKAN AKATEEMISTEN JÄSENLEHTI

16.9.2011

2011

5

Opiskele viisaasti Teekkarin TEK Älyvaate mittaa kehon toimintoja

Marjo Matikainen-Kallström

TEKin puheenjohtajaksi


5 Pääkirjoitus TEK valvoo tietoalan akateemisten etuja

12 AJASSA 19 TEK-vaikuttaja Juhana Repo: TEKin on pysyttävä lähellä teekkaria

Antonin Halas

Tuomas Korppi

s. 19

s.22

TEKin uusi hallitus ryhmäkuvassa. Eturivissä vasemmalta 1. varapuheenjohtaja Kirsi Kaasinen, puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström ja 2. varapuheenjohtaja Hannu-Matti Järvinen. Keskirivissä Mari-Leena Talvitie, Aimo Leskelä, Tuula Aaltola ja Sampo Kokkonen. Takarivissä: Petri Takala, Timo Nyman ja opiskelijaedustaja Paavo Leinonen. Kuvasta puuttuvat Jarno Kolehmainen ja TFiFin edustaja Kimmo Leveelahti.

EDUNVALVONTA

20 Lakitieto Hankala, hankalampi, täysin mahdoton alainen!

22 TEKin hallituksen puheenjohtajaksi monen kanavan vaikuttaja TYÖELÄMÄ

Fuksi! Lue sivulta 42 Teekkarin TEK. Asiaa eduista ja palveluista.

32 Ylemmät toimihenkilöt voivat muita paremmin teknologiateollisuudessa 34 Aivoja pitää käyttää ja helliä OPISKELIJAT

6 Opiskele viisaasti 30 Kesäkuussa idea, elokuussa startup-yritys 40 Bratislawa Youghurt - yhteisöllisyyden puolesta

2

TEK

5/2011


5/11 42 Teekkarin TEK KOULUTUS

35 TEKin uratilaisuudet syksyllä 2011 44 Valistuksen kynnyksellä vanhoilliset edistyksen esteinä

”Työnantaja ja työnantajan edustajana esimies vastaa työturvallisuudesta ja työpaikan ilmapiiristä.” s. 21

VAIN VERKOSSA www.lehti.tek.fi

Kansainvälisiin tehtäviin…

Työkokemusta kannattaa hakea ulkomailta, mutta hötkyilyn sijaan pitää ensin tutustua TEKin kansainvälistymispalveluihin. Verkkosivustolle on koottu koko liuta hyödyllistä tietoa, mutta myös henkilökohtaista neuvontaa on tarjolla.

TEKNIIKKA

25 Ilmastovelvoitteet kasvattavat insinöörien kysyntää 29 Tuotantotuki lisää sähkön hintaa 36 DI:stä tohtoriksi Sydänfilmissä kaiken aikaa

49 Tekniikan ihmeitä Maailman ensimmäinen www-saitti

s. 25

KOLUMNIT

43 Pylväiden välistä Johanna Karimäki

…vaikkapa Cerniin

51 Teekkarilaulu

Suomalaisille osaajille on kysyntää eurooppalaisissa tiedekeskuksissa. CERNin suomalaisten työntekijöiden määrä kasvanut reippaasti viime vuosina. Palvelukseen halutaan myös vastavalmistuneita ja opiskelijoita.

Emme selviä

s. 6

s. 36

Suomessa neuvotellaan taas palkoista

Neuvotteluja teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksesta käydään parhaillaan. DI Johanna Kuitunen Patria Land Systemsiltä osallistui syyskuun alussa teknologiateollisuuden luottamusmiesten seminaariin, jossa käytiin läpi neuvottelutavoitteita.

lehti.tek.fi

TEK

3


JOS OLET 18-26-VUOTIAS El채 kuten unelmoit. If You turvaa selustasi. If You vakuuttaa sinut ja tavarasi, kotona ja reissussa. Ja korvauspalvelu sujuu niin kuin pit채채kin.

IFYOU.FI


PÄÄKIRJOITUS

TEK valvoo tietoalan akateemisten etuja Tietoalan toimihenkilöiden siirtyminen STTKlaisen ERTOn sijaan akavalaiseen Uuteen Insinööriliittoon (UIL) on herättänyt jonkin verran kysymyksiä nykyisten tekkiläisten järjestäytymisestä ja edunvalvonnasta. Tietotekniikan palvelualalla alaa koskevan yleissitovan työehtosopimuksen on jo pitkään tehnyt ERTO ja Tietoalan toimihenkilöt yhdessä. Se on edustanut noin 7 000 palkansaajaa, enimmäkseen toimihenkilöitä. ERTO on varjellut sopimusoikeuksiaan mustasukkaisesti välittämättä siitä, että akavalaisia on toimialalla enemmän kuin ERTOn jäseniä. ERTOn mahdollisuudet toimia jatkossa sopimusosapuolena heikentyvät olennaisesti, kun ilmeisesti leijonanosa Tietoalan toimihenkilöiden jäsenistä siirtyy UIL:oon. Toimialan akateemisen tutkinnon suorittaneet taas ovat enimmäkseen kuuluneet omiin akavalaisiin liittoihinsa, jotka ovat edustaneet yhteensä 9 000 jäsentä. Tietotekniikan toimihenkilöiden UIL:oon siirtymisen jälkeen yhdistyneellä UIL:lla ja Tietotekniikan toimihenkilöillä on yhteensä reilut 9 000 jäsentä ja muuhun YTN:än jää vajaat 7 000. Tietotekniikan palvelualan järjestäytyneillä työnantajilla on kaik­ kiaan noin 28 000 työntekijää. Nyt on avoinna, kenen nimissä sopimustoimintaa jatkossa harjoitetaan. Tietoalan toimihenkilöt haluaisi pitää sopimuksen itsellään, ja myös YTN:llä

lehti.tek.fi

olisi intressi päästä mukaan sopimaan sen jäseniä koskevista asioista. Erikoista olisi, että yksi YTN:n jäsenjärjestö tekisi sen ohi yleissitovan sopimuksen jollekin toimialalle. Sopimustilanne ratkennee syyskuun loppuun mennessä. UIL :oon kuulumattomien akavalaisten, siis myös TEKin jäsenten, edunvalvonta jatkuu entisellä mallilla, jos sopimus pysyisikin Tietoalan toimihenkilöillä. Työehtosopimus koskee sen yleissitovuuden vuoksi kaikkia alan palkansaajia, ja YTN-liittojen asiamiehet voivat edustaa jäseniään työnantajaan päin ja ajaa heidän asioitaan. YTN voi myös tarvittaessa valita luottamusvaltuutettuja hoitamaan asioita paikallistasolla. TEKin ja muiden akavalaisten liittojen jäsenillä ei siten ole mitään tarvetta vaihtaa liittoa tässä tilanteessa. Samoin alalle esimerkiksi Nokialta siirtyvät tekkiläiset voivat jatkaa TEKin jäseninä. Heikki Kauppi heikki.kauppi@tek.fi

Tietoalan työehtosopimus koskee sen yleissitovuuden vuoksi kaikkia alan palkansaajia, myös TEKin jäseniä. TEK

5


L

E OPISK

TI

AS A S I I EV

Opiskelu alkoi

motivaatiopuuskassa Teksti Kirsti Levander Kuvat Mikael Hautala

Automaatiotekniikkaa kaksi vuotta opiskellut Maiju Heino urakoi ensimm채isen채 vuonna kasaan 70 opintopistett채.

6

TEK

5/2011


Otsikko Teksti Etunimi Sukunimi Kuva Etunimi Sukunimi

Ingressi

lehti.tek.fi

TEK

7


L

E OPISK

Maiju Heino muistuttaa, ettei opiskelun tarvitse olla totista otsa kurtussa puurtamista. – Pilke silmäkulmassa ja kaverilta apua pyytämällä selviää pitkälle ilman, että stressitaso nousee tarpeettomasti. ­Aikaa pitää jäädä harrastuksille ja hauskanpidollekin.

8

TEK

TI

AS A S I I EV

K

un Maiju Heino aloitti opintonsa Tampereen teknillisessä yliopistossa syksyllä 2009, takana oli fuksivuosi Tampereen yliopiston silloisella tietojenkäsittelytieteiden laitoksella. Tietojenkäsittelytieteiden opiskelu oli ollut alusta alkaen vaihtoehto B. – Ovet lääketieteelliseen tiedekuntaan eivät auenneet, ja olin jo pitänyt välivuodenkin. Tuntui, että jotain on tehtävä. Yliopistoon pääsin paperihaulla. Heti syksyllä Heino huomasi olevansa väärällä alalla. Hän opiskeli silti tunnollisesti ja teki opintojensa ohella töitä lastentarvikeliikkeen myyjänä. – Kevään koittaessa ote vähän kirposi, kun menin DI-opintoihin tähtäävälle valmennuskurssille kertaamaan fysiikkaa ja matematiikkaa. Olin tehnyt päätökseni: vaihtaisin alaa ja hakisin Tampereen teknilliseen yliopistoon. Sisäänpääsyn kannalta valmennus meni hukkaan: paikka tuli taas papereilla. – Opiskelun kannalta kertaus oli kuitenkin erinomainen ratkaisu.

Ja kun Heino oli päässyt valmennuksessa lukemisen makuun, ensimmäinen vuosi automaatiotekniikan koulutusohjelmassa meni pänttäämisen hurmoksessa. Tulos oli 70 opintopistettä plus ­aiemmista opinnoista hyväksi luetut 10 opintopistettä. Yhteensä siis 80 opintopistettä yhdessä lukuvuodessa. – Oli vaan hirveä motivaatio! Viime vuonna tahti oli vähän rauhallisempi, opintopisteitä kertyi 65.

Selkärankaa löytyy Opintomenestyksestään huolimatta Heinolla on ajoittain sama paha tapa kuin monella muullakin: tentteihin lukeminen jää viime tippaan. – Tiedän, ettei niin pitäisi tehdä, mutta aina ei ole riittävästi itsekuria. Tulee muita houkutuksia, ja ajattelen, että ehdin vielä. Selkärankaa alkaa kuitenkin löytyä, kun edessä on tenttiviikko ja viidessä päivässä 6–7 tenttiä. – Silloin lukeminen on pakko aloittaa ajoissa, muuten ei kaikista tenteistä selviä, Heino toteaa viisaasti. Jos tentti hylätään, hän ei hätkähdä. – Ei se mitään, mutta otan opikseni ja menen uusintaan ensimmäistä kertaa paremmin valmis-

5/2011


tautuneena. Matematiikan tehtäviä varten hän harjoittelee käymällä läpi tehtyjä tehtäviä. – Matematiikan luennoilla on pakko käydä, sillä asiat selitetään siellä. Myös viikkotehtävät kannattaa tehdä järjestelmällisesti. Lisäksi niistä saa bonuspisteitä tenttiin, Heino neuvoo. – Ja jollei ymmärrä, kannattaa kysyä neuvoa heti. Kurssi rakentuu pyramidin tavoin, joten uutta on melko mahdoton oppia, ellei ole sisäistänyt perusjuttuja. Matematiikka on teknillisessä yliopistossa sen verran vaikeaa, että Heinon mielestä apuna voisi olla nykyistä enemmän tukiryhmiä, joissa lasketaan yhdessä. – Sitä paitsi 200 ihmisen luentosalissa vaatii rohkeutta esittää kysymyksiä, etenkin fuksivuonna. Pienessä ryhmässä on helpompi kysellä.

Kiltahuoneelle oleilemaan Heinon mielestä opiskelijariennot ja kurssikavereihin tutustuminen ovat opiskelun kannalta oleellisia asioita. – Kun käy välillä tuulettamassa ajatuksiaan, jaksaa paremmin opiskellakin.

– Kiltahuoneelle kannattaa tulla, se ei ole mikään kuppikunta, vaan kaikille avoin olohuone. Siellä tutustuu muihin kiltalaisiin ja voi kysellä myös neuvoa. Kiltansa rahastonhoitajaksi valitulle Heinolle kiltatoiminta on merkinnyt vastuuta, mutta myös hauskaa yhdessä tekemisen meininkiä.

Jollei ymmärrä, kannattaa kysyä neuvoa heti.

Kesätöissä näköalapaikalla Heinon pääaine on factory automation. Kesä- ja osa-aikatyöt Metso Automationilla ovat linkittäneet teoriaopinnot ja laskuharjoitukset oikeaan työelämään. – Olin Metsolla kesätöissä Helsingissä jo viime vuonna. Talvella jatkoin osa-aikaisena projekti­ assistenttina Tampereella noin yhtenä päivänä viikossa. Ja tämän kesän olen edelleen ollut samoissa hommissa, hän kertoo. – Olen kiinnostunut älykkäistä automaatiolaitteista, ja Metso Automation on tarjonnut siihen maailmaan aitiopaikan, vaikken DI-tehtävissä ole vielä ollutkaan. Lomaa energisen naisen kesään on mahtunut kaksi päivää – niinä päivinä Heino muutti. n

Oikea ote ja kärsivällinen työ vievät opintoja eteenpäin

Kirsti Levander

E

lehti.tek.fi

nnen kuin antaa ensimmäistäkään opiskeluvinkkiä, TEKin ura- ja rekryasiamies, aiemmin viisi vuotta Aaltoyliopiston opintopsykologina toiminut Timo Tapola hahmottelee kysyjän eteen kuvan tuoreen fuksin tilanteesta. Tutusta lukiosta on mentävä tuntemattomaan yliopistoon. Entinen kotipaikkakunta ja lapsuuden perhe on jätettävä. Ystävät vaihtuvat, harrastukset muuttuvat. – Muutos on iso – niin iso, että se hämmentäisi elämää kokeneen keski-ikäisenkin, Tapola sanoo. Toinenkin muutos on iso: opiskeltavan ja omaksuttavan tiedon määrä moninkertaistuu. – Luennoilta sataa dataa. Yliopistossa matematiikan kymmeneen opintopisteeseen mahtuu koko lukion kurssi. Verryttelystä on siirrytty kilpailuun: edessä on maraton, joka vaatii treeniä, hän kuvailee lukio- ja yliopisto-opiskelun eroja.

– Merkitse aina ylös, mitä olet viikon aikana saanut aikaan. Näin ohjaat tehokkaasti toimintaasi, Timo Tapola neuvoo.

TEK

9


I

E

EL OPISK

ST A A S I VI

Myös kolmas muutos on iso. Lukiossa opiskelulla oli raamit, mutta nyt teekkarin edessä siintää ihana vapaus.

Kirsti Levander

Unohda lukiospeksit

Opintopsykologi Juha Nieminen painottaa opiskeltavan asian ymmärtämisen merkitystä.

Jotta teekkari ei hyytyisi fuksivuonna, on otettava järki käteen. Tapola neuvoo heti alkuun unohtamaan lukiospeksit. – Tenttiin valmistautuminen on aloitettava ajoissa. Yhden yön taktiikka ei enää toimi, sillä laajan ja vaikean materiaalin omaksuminen vie aikaa – lukeminen on aloitettava viikkoja aiemmin. Tismalleen saman ohjeen antaa Helsingin yliopistossa toimiva opintopsykologi, kesäkuussa opiskeluorientaatioista väitellyt Juha Nieminen. – Lukion pienempien opiskelukokonaisuuk­ sien kanssa on pärjännyt opettelemalla asiat vaikka viime tingassa ulkoa. Yliopistossa joutuu hallitsemaa suurempia tietomääriä, se vaatii aikaa ja ymmärrystä. Nieminen painottaa asioiden ymmärtämisen ja kokonaisuuksien hahmottamisen tärkeyttä. – Ymmärryksen kautta kasvaa kyky omaan ajatteluun ja kriittisyyteen sekä uuden tiedon tuottamiseen. Opiskelijat, jotka pyrkivät tähän myös käytännössä, menestyvät opinnoissaan hyvin, hän perustelee.

VIISI VINKKIÄ FUKSILLE

Ajanhallinta karkaa käsistä

1. Opettele projektinhallinta. Seuraa, miten tietosi ja osaamisesi karttuvat. Tee tekemisesi näkyväksi: merkitse ylös, mitä olet viikon aikana saanut aikaan. Näin ohjaat päivittäistä toimintaasi.

Tapolan kokemuksen mukaan yksi teekkareiden suurimmista ongelmista on ajanhallinta. Kun opiskelun lomaan pitää mahduttaa työ, harrastukset ja parisuhde, ajasta alkaa olla pulaa. – Silloin pitää miettiä, onko asettanut itselleen liian isot vaatimukset. On pakko priorisoida, kaikkea ei voi ehtiä. Hän kehottaa fuksia tekemään itselleen näkyväksi sen, miten oma opiskelu etenee ja osaaminen karttuu. – Merkitse aina ylös, mitä olet viikon aikana saanut aikaan. Näin ohjaat päivittäistä toimintaasi tehokkaasti. – Älä kuitenkaan vaadi itseltäsi liikaa äläkä suunnittele mahdottomia, vuorokaudessa on vain 24 tuntia, Tapola muistuttaa.

2. Opiskele muiden teekkareiden kanssa. Sovi kavereidesi kanssa, että tänään luetaan kolme tuntia, sitten mennään syömään ja jatketaan vielä sen jälkeen kaksi tuntia. Näin vahvistat omia päätöksiäsi ja saat aikaan tuloksia. 3. Ole realisti. Älä vaadi itseltäsi liikaa äläkä suunnittele mahdottomia. 4. Muista, että yliopisto-opiskelu on pitkäjänteistä työtä. Jos reputat yhden tentin, kaikki ei kaadu siihen. 5. Ole kärsivällinen. Yliopistoopiskeluun oppiminen vie aikansa.

10 TEK

Epävarmuus kuuluu oppimiseen Fuksiin saattaa iskeä myös ikävä epävarmuus. Lukiossa kiitettäviä kahminut voi huomata, ettei yliopistossa sijoitukaan enää kärkijoukkoon. Tilanne herättää helposti epävarmuutta: onko minussa jokin vika, enkö ole riittävän lahjakas?

Yliopisto-opiskelu on pitkäjänteistä työtä. Jos reputat yhden tentin, kaikki ei kaadu siihen.

– Akateemisissa opinnoissa ei ole kyse lahjakkuudesta, Nieminen kärjistää. – Jos olet päässyt yliopistoon, kykysi riittävät opintojen loppuun saattamiselle. Hän muistuttaa, että epävarmuus suorastaan kuuluu oppimiseen. – Mutta jos negatiiviset ajatukset kuitenkin lamaavat opiskelukykysi, tilanteeseen on tartuttava. Parasta lääkettä jumiin on edetä pienin askelin. Työnteko tuottaa aina tulosta, ja kun tuloksia huomaa, usko omiin kykyihin palautuu ja samalla myös motivaatio paranee. Tapola muistuttaa lisäksi siitä faktasta, että teknillisten aineiden opiskelu on vaativaa ja hidasta. – Eikä syytä hitaalta tuntuvaan opintomenestykseen kannata etsiä pelkästään itsestään. Viime vuoden tilaston mukaan Aalto-yliopiston teekkareista vain 16 prosenttia pääsi ensimmäisenä vuonna tavoitteeksi asetettuun 60 opintopisteeseen. Keskiarvo oli noin 45 opintopistettä.

Opi oppimaan Molemmat kannustavat fuksia opiskelutaitojen harjoittamiseen. – Pilko opiskeltava asia pieniin paloihin. Määrittele itsellesi osatavoitteet ja opettele yksi asia kerrallaan. Kun oma toiminta tuottaa tulosta, luottamus omiin kykyihin vahvistuu, Nieminen kertaa. – Ja tentteihin on valmistauduttava ajoissa. Lukekaa ja opiskelkaa kavereiden kanssa yhdessä, Tapola kannustaa. Täydellisyyden tavoittelu ei ole tarpeen – eikä hyväksikään. – Riittää, jos käyttää maksimaalisista kyvyistään 80 prosenttia. Sillä pärjää, Nieminen sanoo. n

5/2011


Rikasta, jäsennä, pilko ja kertaa

Iso vihko käyttöön Oppimista edistää tiedon jäsentely. Kalakoski neuvoo tekemään muistiinpanot ja tehtävät vähintään A4-kokoiselle paperille, sillä silloin on tilaa piirtää asioiden ympärille käsitekarttoja ja mind mapeja sekä hahmotella erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. – Laskukaavoja voi järjestellä, merkitä väreillä tai symboleilla omiksi ryhmikseen tai liittää niihin mielikuvia.

Kertaus on opintojen äiti Yksi asia on fakta: tenttiin lukeminen pitää aloittaa ajoissa! – Kun aloitat ajoissa, voit jaksottaa lukemisen ja kerrata. Muistin kannalta on tehokkaampaa lukea kaksi tuntia päivässä kymmenen päivän aikana kuin 20 tuntia yhtäjaksoisesti tenttiä edeltävänä vuorokautena. Se on tutkittu juttu, Kalakoski vakuuttaa. Hän neuvoo pilkkomaan suuret luettavat määrät paloihin ja kertaamaan edellispäivänä luetun sekä jo aiemmin opittua. – Kertaaminen on muistamisen kannalta välttämätöntä. Opimme hitaasti, mutta unohdamme nopeasti, muistitutkija sanoo.

Ota voimanokoset – Opiskelussa kaiken a ja o on, että mieli on opiskeltavassa asiassa. Keskittymisvaikeus voi johtua yksinkertaisesti väsymyksestä. – Jos luet tenttiin, nouse välillä ylös ja verryttele fyysisesti, Kalakoski neuvoo. Vireystaso myös vaihtelee päivän aikana. Ilta-

lehti.tek.fi

päiväväsymykseen Kalakoskella on helppo konsti: kuppi kahvia ja sen päälle 20 minuutin voimanokoset. Piristää varmasti. Opiskelijan on syytä pitää huolta myös yöunistaan. – Jatkuva univaje verottaa keskittymiskykyä ja myös kyky painaa asioita mieleen heikkenee.

Opiskele rauhassa Oppimistilannetta vaikeuttavat jatkuvat keskeytykset tai häiriöt. – Opiskelu vaatii keskittymistä, joten keskeytyksiä pitää säädellä. Parhaiten ihminen keskittyy hiljaisuudessa. Lukijaa häiritsevät eniten äänet, varsinkin puhe. – Sanat vievät heti huomiomme. Parhaiten lukemiseen keskitytään hiljaisuudessa, mutta jos esimerkiksi vireystilan ylläpitämiseksi haluat välttämättä kuunnella musiikkia, valitse jotain instrumentaalista, Kalakoski neuvoo. Opiskelijaa häiritsee myös kuvahäly. Ohikulkijat ja liikenne vievät kahvilassa opiskelevalta keskittymiskyvyn lähes huomaamatta. – Kuvahäly häiritsee nimenomaan avaruudellisen tiedon hallintaa.

Kirsti Levander

M

uistitutkija Virpi Kalakoski Työterveyslaitokselta kehottaa työstämään ja rikastamaan opittavaa asiaa. Esimerkiksi matemaattisen kaavan ympärille kannattaa kerätä muutakin tietoa. – Vaikka luulisi, että yksittäinen seikka on helpompi muistaa kuin jokin rönsyilevä asiakokonaisuus, totuus on päinvastainen: yksittäisiä tiedonmurusia paremmin muistamme asioita, joihin nivoutuu kaikenlaista muuta. – Rikastamalla asioita ja kiinnittämällä niitä muuhun tietoon, asioista tulee merkityksellisiä ja mielekkäitä. Parhaassa tapauksessa oppimisesta tulee hauskaa, Kalakoski kannustaa.

– Tee muistiinpanot isolle paperille. Näin voit hyödyntää mind map -tekniikkaa, muistitutkija Virpi Kalakoski vinkkaa.

Laputa ovesi Kalakoski neuvoo käyttämää myös kaikenlaisia kikkoja muistin tukena. – Kun opiskelin italiaa, liimasin kieliopintoihin liittyviä post it -lappuja oveeni. Aina kun menin siitä, vilkaisin lappuja eli kertasin asioita lähes huomaamattani. Muistilapun voi pitää myös taskussaan ja kerrata siitä asioita vaikka bussia odotellessa.

Myöhemmin helpottaa Uuden oppiminen on aina vaikeampaa kuin vanhan päivittäminen. – Alku on raskasta, mutta kun asiat ja käsitteet tulevat tutuiksi, tilanne helpottuu, Kalakoski lohduttaa. – Eikä pänttäämisessä ole mitään hävettävää. Muutkin pänttäävät, se ei näy päälle. Asioiden opiskelu ja oppiminen vaatii meiltä kaikilta runsaasti suunnitelmallista työtä. n

Opimme hitaasti, mutta unohdamme nopeasti.

TEK 11


AJASSA

TEKiltä yhteiskuntavastuun standardeja ja normeja esittelevä opas

KESTÄVÄN KEHITYKSEN JA YHTEISKUNTAVASTUUN STANDARDIT JA NORMIT LAILA TÖRNROOS

TEK on julkaissut Kestävän kehityksen ja yhteiskuntavastuun standardit ja normit -oppaan. Oppaaseen on koottu tiivistelmät kansainvälistyvien suomalaisorganisaatioiden kannalta keskeisimmiksi arvioiduista normeista ja ohjeistuksista. Yhteiskuntavastuuseen liittyviä ohjeistuksia on lukuisia. Julkaisu antaa lukijalle yleiskuvan, jonka perusteella voi muodostaa käsityksen siitä, mitkä standardit so-

Anna palautetta lehdestä ja voita KAHVIAUTOMAATTI

Arvottava palkinto on noin 1 000 euron arvoinen Jura-kahviautomaatti.

Jokainen numero on

UUSI MAHDOLLISUUS OSALLISTUA Vastaaminen on helppoa ja nopeaa! 1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi /tek. 2. Merkitse numerosarja 785362. 3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta. Onnea arvontaan! Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät syyskaudella 2011. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 2.1.2012. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse. Kevätkauden lukijapalkinnon iPadin voitti Impulssi-lehden lukija Seppo Rouvinen.

12 TEK

veltuvat käytettäväksi kussakin tilanteessa. Standardien soveltaminen edellyttää alkuperäistekstiin perehtymistä. Oppaan laatija Laila Törnroos on toiminut ISO 26 000 -yhteiskuntavastuuoppaan kansainvälisen valmisteluryhmän jäsenenä. Julkaisu ilmestyy osana TEKin Ilmastonmuutos ja kestävä kehitys -kärkihanketta. Julkaisua voi tilata TEKistä osoitteesta www.tek.fi/julkaisut

Onnistunut lakimuutos eurooppalaiseen yritysneuvostotoimintaan Vuoden 2009 eurooppalaisia yritysneuvostoja koskeva EU-direktiivi saatiin vihdoin myös Suomen lainsäädäntöön. Muutokset vanhaan lakiin yhteistoiminnasta suomalaisissa ja yhteisönlaajuisissa yritysryhmissä eli EWC:ssä (European Work Council) tulivat voimaan kesäkuun puolessa välissä. Lakimuutosta valmisteltiin Suomessa kaksi vuotta, mutta ei suotta. TP:n eurooppalaisessa yritysneuvostotyössä mukana olevat asiamiehet eri liitoista ovat varsin tyytyväisiä uudistettuun lakiin. – EU-direktiivi implementoitiin meillä lakiin varsin onnistuneesti. Uusi laki on parempi kuin esimerkiksi vastaava Ruotsissa, sanovat Teollisuuden Palkansaajien TP:n yritysneuvostokoordinaattorit, jotka ver-

tailivat uutta lakia vanhaan kesäkuun seminaarissa. Mitä uutta hyvää siis saatiin? Tärkeimmät muutokset koskevat tiedottamista ja kuulemista sekä ylikansallisuutta eurooppalaisen yritysneuvoston työssä. Aiemmassa laissa niitä ei määritelty kunnolla, joten tulkintaongelmia syntyi. Laki määrittelee myös sanktiot, jos sopimusta rikotaan. 5.6.2009–5.6.2011 välisenä aikana tehdyt tai muokatut vanhat EWC-sopimukset noudattavat aiempaa lakia. Ainoa mahdollisuus saada tällainen EWC-sopimus uuden direktiivin mukaiseksi on sanoa se irti. Irtisanomisaika on kuusi kuukautta ja uuden sopimuksen tekeminen voi enimmillään viedä kolme vuotta. (MH) Lue tarkemmin lehti.tek.fi

KESÄRISTIKKO RATKAISTU Onnettaren suosikki TEKin kesäristikkoarvonnassa oll Riku Leppäaho Hyvinkäältä. Hän sai TEK-tuotelahjan. Kiitokset kaikille vastanneille. Ristikon ratkaisu TEK-verkkolehdessä lehti.tek.fi

5/2011


AJASSA

Matrikkeli ilmestyy loppusyksystä Tekniikan akateemiset ja arkkitehdit -matrikkeli on nyt loppusuoralla. Sivujen taitto painoasuun on aloitettu. Teos postitettaneen tilaajille marraskuussa. Matrikkelissa on mukana noin 70 000 alan koulutuksen saanutta. Vielä ehdit tilata oman kappaleesi! Teoksen voi hankkia joko kaksiniteisenä kirjana tai kompaktimmin cd-levynä, jossa on myös hakutoiminnallisuuksia – tai vaikka molemmissa formaateissa edulliseen pakettihintaan. Kaupanpäällisinä, hyvityksenä matrikkelin valmistumisen viivästymi-

sestä, matrikkelin mukana lähetetään uusi teekkarilaulukirja Pupuhaukka. Lisätietoa: http://www.tek.fi/matrikkeli

ICT-alan palkat nousevat lokakuussa ICT-alan ylempien toimihenkilöiden palkat nousevat lokakuun alussa 2,3 prosenttia kaikille maksettavana yleiskorotuksena. Lisäksi tammikuun alussa tulee maksuun 1,1 prosentin suuruinen yrityskohtainen erä. Sen jakamisesta neuvotellaan luottamusmiehen kanssa. Jos erän jakamisesta ei päästä sopimukseen, siitä käytetään puolet ylempien toimihenkilöiden yleiskorotukseen ja puolet työnantajan ilmoittamalla tavalla. TEKin ja muiden akavalaisten yksityisen sektorin liittojen neuvottelujärjestö YTN:n neuvottelema ICT-alan työehtosopimus on voimassa 30.9.2013 saakka. Ensi vuoden palkankorotuksista neuvotellaan jälleen toukokuun loppuun mennessä.

Alan työehtosopimus koskee noin 3 000 ylempää toimihenkilöä, joista 1 800 on TEKin jäseniä. 80 prosenttia ICT-alan ylemmistä toimihenkilöistä työskentelee TeliaSonerassa, Elisassa, DNA:ssa ja TDC:llä.

Teknologiateollisuus ja suunnitteluala neuvottelevat Teknologiateollisuuden ja suunnittelualan työehtosopimuksista neuvotellaan parhaillaan. Niissä tavoitellaan ylempien toimihenkilöiden reaaliansioiden nousua. Myös työehtosopimuksien tekstejä halutaan kehittää edelleen. Molemmilla aloilla vanhat sopimukset päättyvät syyskuun lopussa. (MH)

Talouden tila kohentunut teknologiateollisuudessa Teknologiateollisuuden yritysten taloudellinen tilanne on kehittynyt suotuisasti. Myös alan työllisyys on parantunut merkittävästi, kesän luottamusmieskysely kertoo. Alan ammattiliittojen yhtei-

lehti.tek.fi

sen kyselyn mukaan taloudellinen tilanne on parantunut tai pysynyt ennallaan noin 90 prosentissa yrityksistä. Kysely mittaa kehitystä vuoden aikajaksolla. Työllisyystilanne on samaan aikaan parantunut kahdessa

kolmesta teollisuusyrityksestä. Näitä tuloksia tukevat myös esimerkiksi Tilastokeskuksen tuoreet tiedot metalliteollisuuden uusien tilausten ja liikevaihdon kasvusta. Teknologiateollisuuden ammattiliitot Ammattiliitto Pro,

Metalliliitto ja ylempien toimihenkilöiden YTN pitävätkin työnantajien synkistelyjä lähinnä taktisena valmistautumisena syksyn työehtosopimusneuvotteluihin. Kyselyyn vastasi kesällä yli 1 200 luottamusmiestä. (MH)

TEK 13


Kirsti Levander

AJASSA

Suomen Young Scientists edustaja on tänä vuonna parhaillaan varusmiespalvelustaan suorittava Jarkko Etula Kuopiosta. Vieressä oikealla vuonna 2002 pääpalkinnon Suomeen voittanut Lauri Kauppila.

TEK tuo Young Scientists -kilpailun Helsingin Suvilahteen 23.–28.9. Nuoret, 15–20-vuotiaat tutkijat 38 maasta kisaavat tutkimus- ja projektitöidensä paremmuudesta EU:n Young Scientists -kilpailussa Helsingissä 23.–28. syyskuuta. Suvilahteen kokoontuu tuolloin kuudeksi päiväksi 134 lahjakasta nuorta. Mukana kilvassa on 87 tutkimusta ja projektia yhdeksältä eri aihealueelta. Suurin osa töistä on biologian, fysiikan tai teknologian aloilta. Kilpailijat on valittu Young Scientists -kisaan kansallisten tiedekilpailujen perusteella. Suomen kisaedustaja valitaan TEKin ja Kerhokeskuksen yhdessä järjes-

14 TEK

tämässä Tutki-Kokeile-Kehitä-kilpailussa. Euroopan ja lähialueiden lisäksi Helsinkiin tulee kilpailijoita muun muassa Kanadasta, Yhdysvalloista, ja UudestaSeelannista.

EU innostaa nuoria tieteen pariin Young Scientists -kilpailu on osa EU:n komission seitsemättä puiteohjelmaa. Kilpailulla halutaan vauhdittaa yhteistyötä ja vaikutteiden leviämistä tieteestä ja tutkimuksesta kiinnostuneiden nuorten keskuudessa. Kilpailut aloitettiin vuonna 1989, jolloin osallistujia oli 15 maasta. Kilpailuun on sen alusta lähtien osallistunut kaiken

kaikkiaan yli 2 000 nuorta. Palkintoja on jaettu yli 500. TEK on järjestänyt Young Scientists -kilpailun Helsingissä kerran aikaisemminkin, vuonna 1996. Suvilahdessa avoimet ovet yleisölle ti 27.9. Yleisöllä on mahdollisuus tutustua Young Scientist -kilpailutöihin tiistaina 27.9. kello 9–17. Iltapäivällä palkintojenjaon jälkeen, kello 15–17 paikalla ovat myös kaikki kilpailijat. Tervetuloa! Lisätietoja, ilmoittautuminen ja kulkuyh­ teydet www.eucys2011.fi

5/2011


AJASSA

Suomea edustaa Jarkko Etula Jarkko Etula on tutkinut kotimaisten marjojen – mansikan, puolukan ja mustaherukan – tehokkuutta väriherkistiminä väriaineiherkistetyissä aurinkokennoissa. Marjojen antosyaaneja on aiemminkin käytetty herkistiminä aurinkokennoissa, mutta Etula halusi selvittää, miten pohjoisissa olosuhteissa kasvaneet marjat toimisivat ja olisiko niiden herkistinominaisuuksissa eroja. – Mielenkiintoiseksi työn teki, että siinä yhdistyy biologia, matematiikka ja fysiikka, Etula kertoo. Hänen tutkimuksensa mukaan paras energianmuuntotehokkuus saadaan mustaherukan etanoliuutteella. Etulan aihe on hyvin ajankohtainen, muun muassa vuoden 2010 Millenniumpalkinnon päävoittaja Michael Grätzel on kolmannen sukupolven väriaineherkistettyjen aurinkokennojen kehittäjä.

Kuopiolaisen Etulan kilpailutyö käynnistyi IB-lukion tutkimuskurssille tehdystä tutkielmasta.

Pääpalkinto Suomeen 2002

Hän muistuttaa myös koulujen ohjauksen ja tuen merkityksestä. – Olisi toivottavaa, että mahdollisimman moni saisi kannustusta tiedeharrastukseen. (KL)

Young Scientist -pääpalkinto on saatu Suomeen tähän mennessä yhden kerran: Lauri Kauppila voitti kilpailun vuonna 2002 työllään, jossa hän määritti rakettipolttoaineen kahden osa-aineen optimaalisen sekoituksen. MIT:sta ilmailu- ja avaruusteknologian linjalta vuonna 2007 valmistunut Kauppila opiskelee nyt lääketiedettä Helsingin yliopistossa. Kauppila korostaa nuorten tiedekilpailujen merkitystä sosiaalisina tapahtumina. – On hienoa, että tiedetyypit kootaan yhteen. Samanhenkisten nuorten tapaaminen on tärkeää, Kauppila sanoo.

Teekkarilaulujen kolmas osa ilmestyi TEKin teekkarilauluperinteen vaaliminen on edennyt kolmanteen vaiheeseen. Elokuussa ilmestynyt Pupuhaukka – teekkarilaulun koskessa -laulukirja jatkaa edeltäjiensä jalanjäljillä. Julkaisu sisältää 60 uudempaa ja vanhempaa teekkarilaulua, nuotteineen ja sointumerkkeineen. Ilkka Aaltosen kokoaman Pupuhaukan tiimissä apuna ovat olleet Erkki Kupari ja Heikki Kauppi. Matrikkelin tilaajat saavat kirjan matrikkelin mukana, mutta Pupuhaukkaa myös myydään. Jäsenet voivat tilata sitä 7 euron hintaan verkon kautta osoitteessa www. tek.fi/Julkaisut tai Heidi Heliniltä, heidi.helin@tek.fi. Muille se maksaa 10 euroa. Hinnat sisältävät postitusmaksun. Laulukirjasarjan ensimmäinen osa Tarhapöllö – teekkarilaulun alkulähteillä ilmestyi 2005. Vuonna 2008 julkaistiin Helmipöllö

lehti.tek.fi

– teekkarilaulun yläjuoksulla. Molempia kirjoja on edelleen saatavana, samaan hintaan kuin Pupuhaukkaakin. Kaikki TEKin teekkarilaulukirjojen laulut löytyvät lisäksi laulettuina TEKin verkkolehden sivuilta osoitteesta lehti.tek.fi. Käy kuuntelemassa, kuinka Hummeripojat vetävät kappaleet! (MH)

Kaikki TEKin teekkarilaulukirjojen laulut löytyvät lisäksi laulettuina TEKin verkkolehden sivuilta osoitteesta lehti.tek.fi

TEK 15


AJASSA

Tekeekö hallitus viisaita valintoja? Pääministeri Jyrki Kataisen johtama kuuden puolueen hallitus antoi hallitusohjelmansa eduskunnalle tiedoksi 22. kesäkuuta. Miten kävi TEKin tavoitteiden? Teksti Juhani Nokela

TEK esitti ennen eduskuntavaaleja näkemyksensä siitä, mitä tulevan hallituksen pitäisi tehdä Suomen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Viisaat valinnat -ohjelmapaperissaan TEK keskittyi viiteen aiheeseen: työurien pidennys, korkeakoulutus, teknologiayrittäjyys, verotus ja harmaa talous.

la uusien rahoitusmuotojen etsiminen. Rahoitusta pitäisi myös jakaa yliopistojen välillä entistä enemmän laatuun perustuen. Lisäksi olisi parannettava koulutuksen laadullista ja määrällistä ennakointia. Hallitusohjelma lupaa, että rahoitus pohjautuu tulevaisuudessa entistä enemmän laatuun. Hallitus aikoo kuitenkin säästää opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla siten, että vuonna 2015 vaikutus valtion menoihin on noin miinus 313 miljoonaa euroa. Yliopistoilta säästöt veisivät noin 85 miljoonaa, joista 28 miljoonaa väliaikaisella jäädyttämisellä ja loput 58 miljoonaa yliopistojen lisärahoituksen vähentämisenä. Suomen Akatemian rahoitusta vähennetään 28 miljoonalla eurolla ja ammattikorkeakoulujen 51 miljoonalla.

Teknologiayrittäjyys Työurien pidentäminen Työurien pidentämisessä TEK nosti keskiöön ammatillisen osaamisen kehittämisen koko työuran aikana. Hallitusohjelma vastasi tähän kutsuun erittäin hyvin. Toimikautensa aikana hallitus selvittää henkilökohtaisten koulutustilien käyttöönottoa, jolla voidaan tukea ihmisten omia yksilöllisiä koulutustarpeita. Tähän työhön hallitus haluaa mukaan myös työmarkkinajärjestöt. Koulutustilien lisäksi hallitus parantaa korkeakoulutettujen täydennyskoulutusmahdollisuuksia siten, että yliopistot ja ammattikorkeakoulut voisivat tarjota laajoja lisäkoulutuskokonaisuuksia nykyistä paremmin. Hallituksen kaavailema vuorotteluvapaan korvauksen heikentäminen sen sijaan vaikuttaa haitallisesti työurien pidentämiseen: palkansaajajärjestöt ovatkin älähtäneet, sillä vuorotteluvapaan vakinaistamisesta ja sen tasosta sovittiin yhdessä sosiaalitupossa yli kaksi vuotta sitten.

Korkeakoulutus Korkeakoulutuksessa TEKin tavoitteena on riittävän rahoituksen turvaaminen ja samal-

16 TEK

TEK haluaa hallituksen vahvistavan teknologiayrittäjyyttä turvaamalla keksijöiden oikeudet, vahvistamalla yksityisen sijoituspääoman hakeutumista alkaviin yrityksiin sekä yhtenäistämällä yrittäjämääritelmiä ja helpottamalla siirtymistä palkansaajasta yrittäjäksi. Hallitus aikoo vahvistaa yrittäjyyttä. Mitään TEKin esittämiä keinoja ei kuitenkaan nostettu hallitusohjelmaan, mutta toisaalta ei niitä ole suljettu poiskaan. TEK toimii siis edelleen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Hallitus säästää yliopistojen ja Suomen Akatemian rahoituksessa.

nut alentaa tuloverotusta, mikäli työmarkkinaosapuolet pääsevät Suomen kilpailukykyä edistävään palkkaratkaisuun. Energia- ja liikenneverotusta kiristetään päästöjen hillitsemiseksi.

Harmaa talous TEK toivoi, että hallitus ottaisi harmaan talouden ongelmat tosissaan ja samalla säätäisi ammattiliitoille kanneoikeuden työntekijöiden turvaksi. Kataisen hallitus otti harmaan talouden vähentämisen ohjelmansa yhdeksi painopisteeksi. Hallitus toteuttaa laajan harmaan talouden kitkemiseen tähtäävän ohjelman, jolla tavoitellaan valtiolle lisätuloja vähintään 300 miljoonaa euroa. Kanneoikeus jäi kuitenkin pois ohjelmasta. Sen toteutuminen vaatisi työmarkkinajärjestöjen yhteistyötä. Jos yhteisymmärrys saavutetaan, asiassa päästäneen eteenpäin, sillä hallitus sitoutuu ohjelmassaan vahvasti kolmikantaiseen yhteistyöhön.

Verotus TEK tavoittelee marginaaliveroprosentin laskemista ylimmässä veroluokassa. Veropohjaa halutaan myös laajentaa siten, että se edistäisi energiatehokkuutta ja puhtaiden energiamuotojen käyttöä. Hallitusohjelmassa nämä ­TEKin tavoitteet toteutuivat puoliksi. Tuloverotuksen ylimmän luokan marginaaliveroprosenttia ei lasketa, mutta toisaalta tuloverotus ei myöskään kiristy vaalikaudella. Katainen on luvan-

5/2011


AJASSA

Kirsti Levander

Ilmastovelvoitteet kasvattavat insinööriosaamisen kysyntää Tekniikan akateemiset TEK ja Uusi Insinööriliitto UIL julkistivat Insinöörien ilmasto-ohjelman toisen osan 1.9. Helsingissä. Ilmasto-ohjelman jatko-osassa arvioidaan insinöörien, diplomi-insinöörien ja arkkitehtien kysynnän kasvavan puupohjaisessa biotaloudessa sekä älykkäiden verkkojen ja kestävän yhdyskuntarakenteen suunnittelussa ja toteutuksessa. Tarkastelluilla aloilla ammattikunnan edustajien tarpeen ennakoidaan kasvavan nykyisestä noin 58 000:sta yli 80 000:een. Julkistamistilaisuudessa kommenttipuheenvuoron käyttänyt ylijohtaja Esa Härmälä työ- ja elinkeinoministeriöstä totesi, ettei ilmastohaasteista selvitä ilman teknistä osaamista. Härmälä peräänkuulutti myös arvokeskustelua keinoista, joilla ilmastotavoitteisiin pyritään. (KL) Ilmasto-ohjelmasta tarkemmin tämän lehden sivulta 25 alkaen. Ohjelma kokonaisuudessaan osoitteessa www.tek.fi/ilmasto

Julkistustilaisuudessa ylijohtaja Esa Härmälä (oik.) tapasi Insinöörien ilmasto-ohjelman taustavoimat eli yksikönjohtaja Pekka Pellisen (vas.) ja asiamies Martti Kiviojan TEKistä sekä elinkeinoasioiden päällikkö Heidi Husarin Uudesta Insinööriliitosta.

MAL täyttää 50 vuotta Matemaattis-luonnontieteellisten alojen Akateemiset MAL (ent. SMFL) viettää 50-vuotisjuhlaa perjantaina 14.10.2011 klo 15 alkaen Vanhalla ylioppilastalolla (Mannerheimintie 3, Helsinki). Juhlaohjelma koostuu neljästä korkealuokkaisesta esitelmästä, MALin 50-vuotishistorian julkistamistilaisuudesta, juhlaillallisesta sekä tanssiaisista. Pukeutumiskoodi: tumma puku.Tilaisuuden puheenjohtajana toimii FT Raimo Voutilainen. Tilaisuuden ohjelma 15.00 15.10 15.30

18.00 18.15 19.30 22.00

Avaus: puheenjohtaja Antti Lauri, MAL Tervehdykset: (valtiovalta, Akava, TEK) Juhlaesitelmät: Maailmankuvan muutos ja suomalaisuus puhemies emeritus Paavo Lipponen Suomen tieteen tila ja tulevaisuus eurooppalaisesta näkökulmasta professori Marja Makarow Tekniikka vie ihmiskuntaa eteenpäin – entä nano? professori Päivi Törmä Kapitalismin viimeinen käyttöpäivä kauppatieteen kandidaatti Esko Seppänen SMFL:n/MALin 50-vuotishistorian julkistaminen Rinnakkaisohjelmaa eri tiloissa, tarjoilua Juhlaillallinen Tanssiaiset

Illalliskortin hinta on 50 euroa MALin ja TEKin jäsenille, muille 70 euroa. Hinta sisältää 50-vuotishistoriakirjan. Ilmoittautuminen 23.9.2011 mennessä osoitteessa www.mal-liitto.fi

MAL50v-ilmo.indd 1

lehti.tek.fi

MATEMAATTISLUONNONTIETEELLISTEN ALOJEN AKATEEMISET

SMFL/MALin 50-vuotishistoriakirja MALin hallitus päätti juhlistaa SMFL/MALin 50-vuotista toimintaa julkaisemalla siitä historiakirjan. Kirjatyöryhmän puheenjohtajana on toiminut Lasse Paajanen. Mukana ryhmässä ovat olleet Martti Annanmäki, Tuulikki Hattula, Pekka Koivisto, Pauli Kruhse, Antti Lauri, Jaakko Ojala, Matti Suomela ja Raimo Voutilainen. Historian on kirjoittanut toimittaja Anitta Valtonen. Kirjan taitosta ja ulkoasusta vastaa Katja Ranta. SMFL – MAL 50 vuotta ammattikunnan hyväksi -teos jakautuu kahteen osaan. Ensimmäinen osa sisältää toiminnan itsenäisenä Akavan järjestönä 1961–1983. Tässä osassa kerrotaan, millaista edunvalvonta ja ammattijärjestötoiminta Akavassa tuolloin oli. Toinen osa kertoo SMFL/MALin ammatillis-aatteellisesta toiminnasta STS/KALissa, sittemmin TEKissä vuosina 1984–2011. MALin 50-vuotishistoria on tilattavissa postitse 14.10. jälkeen. Tilauslomake löytyy osoitteesta www.mal-liitto.fi.

5.9.2011 9.28

TEK 17


AJASSA

Jäsenmaksun suoraveloitus päättyy lokakuussa Eurooppalaisen yhteismaksualueen eli SEPAn (Single Euro Payments Area) myötä TEKin jäsenmaksua ei voi enää jatkossa maksaa suoraveloituksena. Suoraveloitus päättyy lokakuun lopussa, jolloin Suomessa siirrytään kokonaan IBAN-tilinumerointiin. TEKin jäsenmaksun on tähän saakka voinut maksaa joko postitetulla paperilaskulla, suoraveloituksella, e-laskulla tai työnantajaperintänä. Suoraveloitus kannattaakin vaihtaa nyt e-laskuun. Se on yhtä vaivaton kuin suoraveloitus, mutta tarjoaa lisäksi joustavuutta ja lisäominaisuuksia maksamiseen. Kun tilaa jäsenmaksulaskun e-laskuna, sen saa suoraan oma pankin verkkopalveluun valmiiksi täytettynä maksulomak-

keena. E-laskutuksessa voi esimerkiksi valita, laskutetaanko jäsenmaksusi kerran vuodessa, neljä kertaa vuodessa vai kuukausittain. Lisäksi voi valita, veloitetaanko maksu tililtäsi automaattisesti vai erikseen hyväksymällä. Maksutavan muutos tehdään verkkopankissa, jolloin Tekniikan akateemiset TEK lisätään e-laskujen lähettäjälistaan. Samalla poistetaan jäsenmaksulaskun suoraveloitus. Lisätietoa e-laskusta saa pankkien verkkopalveluista. Aiemmin suoraveloitusta käyttäneet jäsenet saavat jatkossa jäsenmaksulaskun paperisena kotiin, jos he eivät vaihda suoraveloitusta e-laskuun tai työnantajaperintään. TEKin jäsenmaksun suoraveloitusta käyttää noin 2 000 TEKin jäsentä.

Omaehtoinen työllistyminen toimii Omaehtoista työllistymistä tukevissa yhdistyksissä mukana olevat työttömät ovat työllistyneet kevään aikana runsain joukoin. Esimerkiksi Pirkanmaan Ottyn toimintaan osallistuneista 287 korkeasti koulutetusta on työllistynyt jo puolet. Väki on työllistynyt koulutusta vastaavaan kokoaikaiseen työhön pääasiassa yksityiselle sektorille. Työllistyneistä kaksi kolmasosaa oli ollut alle kuusi kuukautta työttömänä ja yksi kolmasosa yli kuusi kuukautta. Jälkimmäisen joukon työllistyneistä puolet oli ollut työttömänä yli 12 kuukautta Otty-projektiin tullessaan. Tampereella puolet hankkeeseen osallistuneista on ollut diplomi-insinöörejä. Oulun seudulla toimivan Uranosteen ensimmäinen toimintavuosi täyttyi kesäkuussa. Yksittäisiin tapahtumiin osallistui vajaan sadan aktiivin lisäksi yli 135 henkilöä. Tiedotus- ja markkinointitilaisuudet ke-

18 TEK

räsivät 340 kiinnostunutta. Syksyllä 2010 aktiivisia osallistujia oli 73, keväällä heitä tuli lisää 86. Työllistyneiden määrä kasvoi kevään aikana 31:een, kun syksyllä työllistyi vain yhdeksän. Uudellamaalla operoivassa OTTYssä osallistujia ei rekisteröidä, joten näin ollen heidän työllistymistään ei voi tarkasti tilastoida, mutta kevään aikana työllistymisilmoituksia tuli runsaasti. – Viime vuoteen verrattuna työllisyystilanne näyttää selvästi parantuneen, Otty-

projektin tilaisuuksia järjestävä TEKin asiamies Arja Lindfors sanoo. Keväällä Ottyn tilaisuuksissa oli 481 osallistujaa, joista TEKin jäseniä 151. Myös Turun seudulla käynnistellään omaehtoisen työllistymisen tuen Vottyn toimintaa. (MH) Tutustu koulutustarjontaan: Uusimaa: www.otty.fi Oulu: www.uranoste.fi Tampere: www.pirkanmaanotty.fi

5/2011


TEK-VAIKUTTAJA

2005

2008

2010

2011

aloittaa opiskelun LUT:ssa

Clusterin kiltayhdyshenkilöksi

LTKY:n hallituksen puheenjohtajaksi

LTKY:n pääsihteeriksi ja teekkarivaliokunnan puheenjohtajaksi

TEKin on pysyttävä lähellä teekkaria Teksti Jussi Nousiainen Kuva Tuomas Korppi

J

uhana Repo, 25, päätyi teekkaritoimintaan jo fuksina. Opiskelija-aktiivia ajaa halu vaikuttaa teekkareiden tulevaisuuteen ja työelämään. Killan ja ylioppilaskunnan jälkeen on vuorossa TEKin teekkarivaliokunnan puheenjohtajuus. Senttiä vaille kaksimetrinen Repo tunnetaan tuttavallisemmin nimellä Jöti. Hän harrastaa juoksua, kuntoilua, frisbeegolfia ja tietenkin kyykkää. Metsästys ja kalastus ovat jääneet viime vuosina vähemmälle. Teekkarin tahto toteutuu Revon mielestä TEKissä varsin hyvin. – Teekkareilla on edustus TEKin valtuustossa ja hallituksessa. Teekkarivaliokunnan kantaa kuullaan keskeisissä asioissa, sen painotukset näkyvät myös tulevassa TEKin hallitusohjelmassa. – TEKiin pitäisi silti saada nuorempia vaikuttajia, ei niitä liikaa ole. Nuorten ja pidempään työelämässä olleiden ajatusmaailmat ovat aika erilaiset, mikä ei ole huono asia. Hän on huolissaan siitä, että TEKin näkyvyys hiipuu opintojen edetessä.­ – Fuksiaikana TEK on hyvin esillä, mutta liiton näkyvyys vähenee valmistumisen lähestyessä. Voi olla, että siinä vaiheessa TEKiä ei koeta enää niin vahvasti omaksi eikä tiedetä tarpeeksi hyvin, mitä hyötyä jäsenyydestä on. Valmistunut saa TEKiltä onnittelukirjeen ja perään kolmensadan neljänkympin jäsenmaksun, jota moni säikähtää. Maksun porrastamista vastavalmistuneille voisi harkita. – On tosi hyvä, että TEK järjestää eri paikkakunnilla uratilaisuuksia ja on mukana järjestämässä tutkintoon sisällytettäviä työelämäkursseja. Kampuksilla voisi ottaa vieläkin vahvempaa roolia. Revon mielestä työelämätietous on varsinkin loppuvaiheen opiskelijoille erittäin tärkeää. – Teekkarin täytyy tietää, mihin nimensä laittaa. Aluetoimijoilla ja teekkariyhdysmiehillä voisi olla vielä enemmän annettavaa työelämätietouden levittäjinä. Repo kiittelee uusia TEKin opiskelijajäsenille suunnattuja sivuja. – Teekkari.fi on erittäin tervetullut uudistus, sivustolle on koottu hyvin teekkarikulttuuria ja työelämätietoa. Toivottavasti TEKillä löytyy paukkuja kehittää tätä edelleen. n

”Teekkarin täytyy tietää, mihin nimensä laittaa.” lehti.tek.fi

TEK 19


LAKITIETO

Hankala, hankalampi, täysin mahdoton alainen!

A levittää vääriä tietoja, jarruttaa tiedonkulkua tai jättää asioita hoitamatta. A haukkuu kollegoiden töitä ja laistaa itse rutiinitöistä. A ei noudata työpaikan yhteisiä sääntöjä tai esimiehen ohjeita ja jättää ilmoittamatta tulemisensa ja menemisensä. A ei kuuntele esimiestä eikä puhu hänelle. A pyrkii savus­ tamaan esimiehen ulos kirjoittamalla tätä koskevia kanteluita yrityksen ylimmälle johdolle.

Esimiehen toiminnan vaatimuksia ovat tasapuolisuus, avoimuus, aktiivisuus, varhainen puuttuminen ristiriitoihin ja palautteen antaminen. Esimiehen velvollisuuksiin kuuluu myös yhteistyö ja toimeen tuleminen alaisten kanssa. Esimiehen on tuettava ja neuvottava alaisiaan ja toimittava niin, että riittävät henkilösuhteet säilyvät työpaikalla. Esimiehellä on oikeus alaisen työsopimuksen puitteissa määrätä, mitä alainen tekee, miten työ suoritetaan sekä missä ja milloin työtä tehdään. Esimiehen puolelta epäasial­lista kohtelua eivät ole työtä ja työnjakoa koskevat asialliset päätökset ja ohjeet tai työyhteisön ongelmien yhteinen käsittely, vaikka ne saattavat aiheuttaa epävarmuutta tai kielteisiä tunteita työpaikalla. Suoraviivainen johtamistapa, joka joistain työntekijöistä voi tuntua epämiellyttävältä tai kovalta, ei myöskään ole häirintää niin kauan, kun esimies suhtautuu johdettaviinsa tasapuolisesti ja asiallisesti.

Työnantajan velvollisuudet ja oikeudet

Työntekijän velvollisuudet ja oikeudet

Työnantaja ja työnantajan edustajana esimies vastaa työturvallisuudesta ja työpaikan ilmapiiristä. Työturvallisuutta ovat myös psyykkinen työturvallisuus ja henkisten kuormitustekijöiden seuranta.

Työsopimuslain mukaan työntekijän on tehtävä työnsä huolellisesti ja noudatettava niitä määräyksiä, joita työnantaja antaa toimivaltansa mukaisesti. Hänen on vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen ase-

Kirjoittaja Satu Tähkäpää työskentelee TEKissä lakimiehenä.

Yhteistyö ja toimeen tuleminen alaisten kanssa kuuluu esimiehen velvollisuuksiin. Joskus tilanne silti kärjistyy työpaikalla: yhteistyö esimiehen ja alaisen kesken käy mahdottomaksi. Miten siitä selvitään, jos vika on hankalassa alaisessa?

T

ässä artikkelissa asiaa­ käsitellään esimiehen näkökulmasta. Noin 40 prosenttia TEKin jäsenistä toimii esimiestehtävissä ja heillä on myös alaisia. Esimiehellä on koko joukko esimiestyöhön liittyviä vaatimuksia ja velvollisuuksia, mutta hyvin tehty työ ei aina riitä. Niin sanottuja hankalia alaisiakin on oikeasti olemassa. Tunnistatko tällaisen Aatu Alaisen (A)? A jarruttaa projekteja ja keksii jatkuvasti kielteistä huomautettavaa. A öykkäröi pala­ vereissa ja poistuu niistä kes­ ken.­ A kritisoi esimiehen ohjeita suureen ääneen ja moittii tämän menettelytapoja. Hän arvostelee kuuluvasti myös yritystä ja sen menettelytapoja.

20 TEK

massaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa. Lain vastaista toimintaa voi olla esimerkiksi se, että esimiehen työhön puututaan ilman valtuuksia, esimies ohitetaan tai työtekijä ei noudata esimiehen ohjeita tai toimii niiden vastaisesti tai vastustaa esimiehen työnjohtomääräyksiä. Työntekijällä on oikeus edellyttää, että työnantaja noudattaa voimassaolevaa lainsäädäntöä ja kohtelee työntekijöitä tasapuolisesti ja asiallisesti. Työelämässä esimieskin voi joutua epäasiallisen kohtelun kohteeksi. Silloin voi olla kyse esimerkiksi alaisen sopimattomasta käytöksestä tai yhteistyökyvyttömyydestä. Motiivina voi olla vaikkapa se, että kaikki eivät pidä esimiehen tyylistä johtaa tai jakaa työtehtäviä. Sopimattoman käytöksen ei tarvitse kohdistua esimieheen suoraan, sillä esimiehen työtä voidaan vaikeuttaa monin eri tavoin. Tiimityöskentelyssä kielteiset vaikutukset korostuvat ja aiheuttavat ihmissuhdeongelmia ja ilmapiirin huonontumista. Työyhteisön toimivuus heikentyy, sairauspoissaolot ja irtisanoutumiset lisääntyvät. Työn tuottavuus ja laatu kärsii ja työnantajalle aiheutuu taloudellisia menetyksiä. Mitä esimies voi tehdä? Keinoja on tarjolla.

5/2011


LAKITIETO

Neuvottelut ja asian selvittäminen

Siirtäminen tai tehtävien muuttaminen

Työpaikan ilmapiirin ja henkisen työturvallisuuden säilyttämiseksi esimiehen on puututtava ongelmatilanteeseen heti. Tärkeää on, että esimiehellä on yrityksen ylemmän johdon tuki. Esimiehen on pääsääntöisesti yritettävä saada yhteistyökyvyttömyys hoidettua omin toimin. Hänen pitää pyrkiä ratkaisemaan asia ensisijaisesti neuvottelemalla. Palavereissa selvitetään osapuolten näkemys tilanteesta ja sen syistä sekä mietitään ratkaisuvaihtoehtoja. Palavereista on syytä laatia pöytäkirja ja sopia menettelytavat kirjallisesti. Ellei sopimukseen työntekijän käytöksen korjaamisesta päästä, esimies voi yksipuolisesti päättää tarvittavista jatkotoimista. Räikeimmissä tapauksissa esimies voi myös ryhtyä suoraan kurinpitotoimiin.­

Työaikoja, työtehtäviä tai työpaikkaa voidaan yksipuolisesti muuttaa työsopimuksen rajoissa. Työnjohto-oikeuden nojalla esimies voi yleensä jakaa normaaleja työtehtäviä uudelleen tai tehdä työaikajärjestelyjä. Jos alaisen työsopimuksessa on kuitenkin sovittu esimerkiksi päivätyöstä, esimies ei voi määrätä yksipuolisesti iltatyöhön.­ Esimies voi muuttaa yksipuolisesti työtehtäviä, jos muutokset eivät ole olennaisia tai pysyviä. Olennaisesti työsopimusta voidaan muuttaa silloin, kun työantajalla on henkilökohtainen irtisanomisperuste eli varoituksessa kuvattu epäasial­linen käytös toistuu. Silloin työsuhteen ehdot muuttuvat irtisanomisajan jälkeen eli esimiehen on ensin irtisanottava alainen henkilökohtaisella perusteella ja tarjottava tälle samalla uudenlaista työsopimusta. Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa myös sopimalla yhdessä asiasta.

Varoitus Varoitus on työnantajan yksipuolinen ilmoitus siitä, että työntekijä ei työnantajan mielestä ole esimerkiksi noudattanut ohjeita, ei ole yhteistyökykyinen tai on huolimaton työssään. Yrityksessä noudatettavien varoituskäytäntöjen on oltava tasapuolisia. Työntekijä ei voi riitauttaa varoitusta, mutta hän voi antaa siihen oman vastineensa eli oman käsityksensä asiasta. Varoituksen on todistettavuuden vuoksi syytä olla kirjallinen ja yksilöity. Mikäli varoituksessa mainittu käyttäytyminen toistuu, työnantajalla voi olla ­oikeus päättää työsuhde.

lehti.tek.fi

Koeajan purku Jos työsopimuksessa on koe­aika ja esimies sinä aikana huomaa työntekijän soveltumattomuuden työhön, työsopimus voidaan purkaa. Työntekijän soveltumattomuuden ei tarvitse välttämättä koskea työsuoritusta, vaan se voi ilmetä myös muuna käyttäytymisenä työpaikalla.

Työsopimuksen päättäminen Olennaiset, yksilöidyt ja nimenomaisesti irtisanottavasta työn-

Noin 40 prosenttia TEKin jäsenistä toimii esimiestehtävissä ja heillä on johdettavanaan alaisia. tekijästä johtuvat yhteistyöongelmat voivat olla työsuhteen päättämisperuste. Päättämisperusteen kokonaisarviointiin voivat vaikuttaa muun muassa käyttäytymisen aihe, tilanteen kesto, aiempi käyttäytyminen, työsuhteen kesto ja työntekijän oma suhtautuminen toimintaansa. Irtisanomisoikeus voi syntyä myös silloin, jos alainen on niin hankala, että yhteistyön jatkuminen on käynyt esimiehelle liian työlääksi (Kouvolan HO).­ Ennen työsuhteen päättämistä on syytä antaa alaiselle varoitus. Esimiehen on varauduttava tarpeeksi vahvan näytön esittämiseen ennen kuin aikoo päättää työsuhteen. Näyttönä voi olla esimerkiksi se, että lievempiä keinoja kuten palavereja, työjärjestelyjä ja varoitusta on käytetty, mutta tuloksetta.

Muutamia oikeuden ratkaisuja Turun HO S 99/1407: B:n käytöksestä kollegoita kohtaan oli pidetty henkilöstökokouksia, joissa oli sovittu käytösperiaatteista. Ne eivät tehonneet ja B:lle annettiin varoitus. B:n käytös oli edelleen epäkunnioittavaa, vihamielistä ja yhteistyökyvytöntä. Työilmapiiri huonontui niin, että neljä muuta työntekijää uhkasi irtisanoutua. Työnantajalla oli oikeus irtisanoa B. Turun HO S 05/1975: C jätti toistuvasti noudattamatta esimiehen antamia määräyksiä. Hän haittasi muiden työntekijöiden keskittymisrauhaa kier-

telemällä tarpeettomasti työpisteissä. C käyttäytyi esimiestään vastaan sopimattomasti vastustamalla työmenetelmiä koskevia määräyksiä ja myöhästelemällä aamupalaverista, joissa töistä sovittiin. C oli saanut huomautuksen. Työnantajalla oli oikeus irtisanoa C. Helsingin HO S 04/2499: Irtisanomisoikeutta arvioitaessa otettiin erikseen huomioon, että D oli vaikuttanut kielteisesti muiden työntekijöiden työtehoon ja työpaikan ilmapiiriin. Työnantajalla oli oikeus irtisanoa D. Kouvolan HO S 05/336: E:n yhteistyökyky esimiestensä kanssa oli vähitellen heikentynyt. E:lle epämieluisan organisaatiomuutoksen jälkeen yhteistyö esimiesten kanssa huononi entisestään. E:n esimiehelleen lähettämät sähköpostit olivat sanamuodoltaan ja sävyltään sellaisia, että niistä voi päätellä, että E ei ollut kaikin tavoin toiminut rakentavassa yhteistyössä uuden esimiehen kanssa. Yhteistyö E:n kanssa oli kaiken kaikkiaan mahdotonta hänen käyttäytymisensä vuoksi. Työnantajalla oli oikeus irtisanoa E. On myös useita oikeustapauksia, joissa työnantajalla ei ole ollut oikeutta päättää työsuhdetta vastaavanlaisessa tilanteissa tai esimiehen menettelytapa oli väärä. Esimiehenä toimivan TEKin jäsenen onkin syytä ottaa yhteyttä TEKin juristiin, jos hän harkitsee alaisensa työsuhteen päättämistä kuvatuilla perusteilla. n

TEK 21


TEKin puheenjohtajaksi monen kanavan vaikuttaja Haastattelu Helena Andersson Kuva Antonin Halas

TEK sai johtoonsa kolmivuotiskaudeksi 2011-2014 koko kansan tunteman diplomi-insinöörin. Marjo Matikainen-Kallström valittiin yksimielisesti TEKin hallituksen puheenjohtajaksi uuden valtuuston järjestäytymiskokouksessa syyskuun alussa. Kuka? Marjo Matikainen-Kallström, 46, DI Otaniemestä, eMBA, moninkertainen hiihdon olympiamitalisti 1980-luvulla, entisiä työpaikkoja Ovako, Neste, IVO, ja Posiva. Europarlamentaarikko 1996-2004, kansanedustaja vuodesta 2004. TEKin valtuuston jäsen vuodesta 1996, eli nyt alkoi kuudes valtuustokausi. Miten tulit aikoinaan mukaan TEKin toimintaan? Kun 90-luvun lama iski, kavereita irtisanottiin, eivätkä opiskelijat saaneet työpaikkoja. Silloin ymmärsin edunvalvonnan tarpeellisuuden ja tulin mukaan TEKin toimintaan. Millainen näkemys sinulle on muodostunut TEKin toiminnasta sinä aikana kun olet ollut valtuuston jäsen? Miten kehittäisit TEKin organisaatiota ja toimintaa? Meillä on haasteita vastatessamme kysymykseen kenen etuja ajamme. Jäsenkenttämme on laaja ja monitahoinen. Lisäksi meillä on edelleen potentiaalia myös nykyisen jäsenistömme ulkopuolella. Nyt on oikeasti pystyttävä luomaan sellainen voima ja tahtotila, että pystymme edistämään jäsenistömme asioita ja näyttämään sen myös ulospäin.

”Olen tarvittaessa jämäkkä ja aina valmis kuuntelemaan jäsenistön mielipiteitä.”

22 TEK

Kehittäminen lähtee jäsenten innostamisesta ja edellytysten luomisesta vaikuttavuudellemme niin työpaikoilla, paikallisella tasolla, yhteiskunnassa kuin kansainvälisestikin. TEK ja sen jäsenet ovat tulevaisuuden tekijöitä, jotka toimivat joustavasti yhdessä muiden kanssa. TEK toimii jo nyt hyvin YTN:ssä ja Akavassa. Siitäkin olisi hyvä kertoa jäsenille enemmän. Mikä on mielestäsi TEKin uuden hallituksen kolmevuotisohjelman johtoajatus? Kevään valtuustovaalin tuloksena syntyneet valtuustoryhmät ovat prosessoineet jäsenten toiveiden pohjalta hallitusohjelman tulevalle kolmivuotiskaudelle. Ohjelmatyötä johti suurimman ryhmän puheenjohtaja Ari Anttila. Ohjelma on kuvaus siitä yhteisestä tahtotilasta, mitä nyt halutaan. Hallituksen on priorisoitava siinä olevia tavoitteita ja asetettava aikataulut näille tehtäville. Hallitusohjelmassa korostuvat reilu ja kannustava työelämä sekä yhteiskunnallinen vaikuttaminen tulevaisuuden turvaamiseksi muuttuvissa olosuhteissa ja yhä kansainvälisemmäksi muuttuvassa työnjaossa. Olet pääministeripuolueen kansanedustaja. Maan hallitusohjelma perustaa suomalaisten hyvinvoinnin turvaamisen korkeaan osaamiseen. Yliopistojen resursseja ei kuitenkaan kehitetä sen mukaisesti. Miten temppu tehdään? Korkeaa osaamista ei vahvisteta ainoastaan valtion budjetista, vaan kyse on kansallisista tulevaisuustalkoista, joihin myös

yritysmaailma on tervetullut. Maailman talouden tilanne muuttuu lähes päivittäin, siksi myös tällä hallituskaudella on varauduttava nopeisiinkin muutoksiin. Hallituspuolueen jäsenenä on aina paremmat mahdollisuudet päästä vaikuttamaan päätöksiin ja niiden toteutukseen kuin oppositiosta. Miten suomalaisten työllisyys ja hyvinvointi voidaan turvata globalisaation paineessa? Korkealla insinööriosaamisella ja rakentamalla Suomesta sellainen toimintaympäristö, joka ruokkii uuden luomista ja yhdessä tekemistä sekä houkuttelee maahamme ulkomaisia pääomia. TEK ja Uusi Insinööriliitto ovat tehneet yhteisen ilmasto- ja energiapoliittisen ohjelman, jota on juuri päivitetty ja täydennetty. Onko insinööreillä mielestäsi riittävästi yhteiskunnallista vaikutusvaltaa, jotta heidän asiantuntemuksensa tulee käyttöön esimerkiksi Suomen energiaratkaisuista päätettäessä. Pitäisikö vaikutusvaltaa olla enemmän? Energiaratkaisut ovat lähestulkoon kaikki poliittisia ainakin viime kädessä. Valitettavasti päättäjissä on erittäin vähän, tuskin ollenkaan, teknisen taustan tai koulutuksen omaavia henkilöitä. Pitäisikö Suomeen saada tulopoliittinen kokonaisratkaisu? Asia ei ole mustavalkoinen. Paluuta vanhanmalliseen tupoon ei ole, mutta en näkisi ongelmallisena, jos ottaisimme askeleita jonkinlaisen uudentyyppisen

5/2011


”tupon” suuntaan. Meidän on joka tapauksessa vahvistettava kykyämme ajaa jäsentemme etuja työmarkkinoilla, käytiinpä neuvotteluja keskitetysti tai hajautetusti. Miten työnantajat saadaan maksamaan ylemmille toimihenkilöille korvaukset vapaa-aikana työasioissa matkustamisesta ja lain mukaiset ylityökorvaukset? Nämä asiat ovat olleet esillä niin kauan kuin muistan eikä niitä vain ole saatu ratkaistua. Miksi? Suomessa on kuitenkin tapana noudattaa lakeja ja sopimuksia. Miten aiot kansanedustajana edistää ammattiliittojen kanneoikeutta TEKin ja Akavan linjausten mukaisesti? Kansanedustajana pystyn pitämään huolta asian läpiviemisestä eduskunnassa, jos hallitus tällaisen esityksen tekee. TEKin puheenjohtajana minulla on uskottavuutta asiasta keskusteltaessa. Näiden roolien yhdistelmällä on väylät ja painoarvoa keskustelun aloittamiseen valtioneuvoston kanssa. Mitkä ovat kiireellisimmin korjattavat epäkohdat jäsenkunnan työsuhteiden ehdoissa? Mielestäni haastattelussa jo edellä mainittu asia: ylemmille toimihenkilöille lain mukaan kuuluvat korvaukset ylitöistä sekä vapaa-aikana työasioissa matkustamisen korvaaminen. Olet kansanedustaja ja Espoon kaupunginvaltuuston jäsen. Lisäksi olet muun muassa Karjalan Liiton puheenjohtaja ja Suomen Ampumaurheiluliiton varapuheenjohtaja. Miten TEKin puheenjohtajuus mahtuu mukaan aikabudjettiisi? Kaikki aikanaan ja kaikki ajallaan! Mitä muuta haluaisit aloittavana puheenjohtajana kertoa itsestäsi ja tavoitteistasi TEKin puheenjohtajana? Peräänkuulutan hyvää yhteistyötä niin hallituksen sisällä kuin valtuuston ja eri yhteistyöelinten kanssa. Johtamistapaani kuuluu olennaisesti avoimuus. Olen tarvittaessa jämäkkä ja aina valmis kuuntelemaan jäsenistön mielipiteitä. n

lehti.tek.fi

TEK 23


Valtuustossa haluttiin reiluutta työelämään ja näkyvyyttä TEKille Teksti Kirsti Levander Kuva Antonin Halas

Marjo Matikainen-Kallström hallituksen puheenjohtajaksi ja Mikko Seppäläinen valtuuston puheenjohtajaksi.

H

elsingissä 1.-2.syyskuuta kokoontuneessa TEKin valtuuston järjestäytymiskokouksessa tehtiin henkilövalintoja toinen toisensa perään. Puheenjohtajan valinta oli yksimielinen: Marjo Matikainen-Kallström pitelee liiton hallituksessa puheenjohtajan nuijaa seuraavat kolme vuotta. – Yhdessä mennään eteenpäin, Matikainen-Kallström totesi heti valintansa jälkeen sitouttaen kaikki TEK-toimijat tulevaan työhön. Hallituksen varapuheenjohtajiksi valittiin Kirsi Kaasinen ja Hannu-Matti Järvinen sekä jäseniksi Tuula Aaltola, Sampo Kokkonen, Jarno Kolehmainen, Aimo Leskelä, Kimmo Leveelahti, Timo Nyman, Petri Takala, Mari-Leena Talvitie ja opiskelijaedustajaksi Paavo Leinonen. Sääntöjen mukaan järjestäytymiskokouksen avasi iältään vanhin valtuuston jäsen Martti Tiuri. Valtuuston puheenjohtajavalinnan jälkeen nuija siirtyi Mikko Seppäläiselle, joka valittiin valtuuston puheenjohtajaksi täksi valtuustokaudeksi. Varapuheenjohtajaksi valittiin Kimmo Koskinen.

Reiluutta ja kannustavuutta työelämään Henkilövalintojen jälkeen kokous paneutui hallitusohjelmaan. Sen arkkitehtina on toiminut valtuutettu Ari Anttilan vetämä hallitusohjelmatyöryhmä. Tuoreessa hallitusohjelmassa tavoitteiksi nousivat työelämän reiluus ja kannustavuus, yrittäjyyden edistäminen ja ­TEKin näkyvyyden lisääminen. – Vaikka asioita tehdään yhdessä Akavan ja neuvottelujärjestöjen YTN:n ja

24 TEK

J­ UKOn kanssa, on tärkeää, että myös TEKin­rooli tuodaan esiin työmarkkinatoiminnassa, Anttila totesi ohjelmaa esitellessään. – Yrittäjyyden edistäminen on erityisen tärkeää nuorten kohdalla, mutta myös esimerkiksi työttömyyden kohdatessa. Yrittäjyyden tieltä on poistettava esteitä ja mahdollistettava nykyistä paremmin myös yrittäjyyden ja palkansaaja-aseman yhdistäminen Suuria mullistuksia TEKin toimintaan ei ole tulossa, liitto jatkaa tutuilla päätoimintalinjoilla: työmarkkinaedunvalvonta, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, jäsenpalvelut ja jatkuvasti kehittyvä TEK ovat jatkossakin painopistealueita. Työmarkkinatoiminnassa tavoitteeksi on asetettu reilu ja kannustava työelämä. Siihen pyritään muun muassa toimialakohtaisen työsopimustoiminnan vahvistamisella ja paikallisella toiminnalla. Koulutuspolitiikassa tavoitteena on yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa taata teknisen korkeakoulutuksen korkea laatu. Teknologiapoliittisessa vaikuttamisessa pyritään tekniikan arvostuksen nostamiseen. – Minulle kaikki heti nyt -ajattelu ei sovi TEKille, vaan tavoitteena on kestävän teknologisen kehityksen edistäminen, Anttila muistutti. Jäsenpidon kannalta oleellista on koko jäsenistön tarpeita tyydyttävien jäsenpalvelujen tuottaminen.

Jäsenkehitys haasteena Hallituskauden kärkihankkeita kokousväki mietti neljässä työryhmässä. Kokoukselle esitellyissä ideoissa esille nousi jälleen yrittäjyyteen kannustaminen. Kärkihankelis-

Valtuuston uusi puheenjohtaja on Mikko Seppäläinen.

talle esitettiin lisäksi tekniikan merkityksen esiin tuomista yhteiskunnan hyvinvoinnin luomisessa, reiluun ja kannustavaan työelämään pyrkimistä ja tekkiläisten työn arvostamista. Yksi TEKin tulevaisuuden haasteista on jäsenmäärän kasvun taittuminen. Toiminnanjohtaja Heikki Kauppi nosti asian esiin ajankohtaiskatsauksessaan. TEKin jäsenmäärän kasvu on ollut viime vuosina yksi ammattijärjestökentän nopeimmista. Luontainen kasvu taittuu kuitenkin 5–10 vuoden kuluessa teknillisten yliopistojen sisäänottojen pienentymisen myötä. – Erityistä huolta meidän on pidettävä siitä, että onnistumme viestimään toiminnastamme nuoria puhuttelevalla tavalla, Kauppi sanoi. n

5/2011


TEK & UIL

insinöörien ilmasto-ohjelma 2011

Ilmastovelvoitteet lisäävät insinöörien kysyntää Teksti Kirsti Levander ja Martti Kivioja

Insinöörien ilmasto-ohjelmaan liittyvä selvitys työvoimatarpeesta osoittaa, että puupohjaiseen biotalouteen sekä älykkäiden verkojen ja kestävän yhdyskuntarakenteen suunnitteluun ja toteuttamiseen tarvitaan lisää diplomi-insinöörejä ja arkkitehteja.

T

ällä hetkellä reilut 5 000 diplomiinsinööriä ja arkkitehtia työskentelee puupohjaisen biotalouden tehtävissä. Insinöörien ilmastoohjelmaan tehdyn selvityksen mukaan vuoteen 2050 mennessä alalla työskentelevien määrä kasvaa 7 500:aan. – Kansalliset ja kansainväliset ilmastotavoitteet vaativat bioenergian ja biopolttoaineiden käytön lisäämistä. Uusiin biomateriaaleihin ja -tuotteisiin, puurakentamiseen, bioenergiaan ja -polttoaineisiin sekä biomassan hankintaan ja lo-

lehti.tek.fi

gistiikkaan liittyvä insinööriosaamisen kysyntä kasvaa. Puhtaaseen teknologiaan liittyvällä suomalaisella laite- ja teknologiaosaamisella on kysyntää myös kansainvälisesti, mikä lisää insinöörien tarvetta, Insinöörien ilmasto-ohjelmaan liittyvästä selvitystyöstä TEKissä vastannut asiamies Martti Kivioja sanoo.

Älykkäät verkot työllistävät kymmenkertaisesti Älykkäisiin verkkoihin liittyvän insinööriosaamisen kysynnän kasvun aiheuttaa

niiden sulautuminen osaksi tavanomaista energiantuotantoa ja sähköverkkotoimintaa. Älykkäiden verkkojen parissa työskentelee tällä hetkellä viitisensataa diplomiinsinööriä, mutta vuonna 2050 määrän arvellaan olevan jo kymmenkertainen. Älykkäät sähköverkot mahdollistavat kokonaan uusien liiketoiminta-alueiden, kuten reaaliaikaisten sähkömarkkinoiden, synnyn. – Useat EU-direktiivit kannustavat älykkäiden verkkojen hyödyntämiseen. EU on asettanut 80 prosentin päästövähennystavoitteen vuoteen 2050 mennessä. On

TEK 25


siis todennäköistä, että panostukset älykkäiden sähköverkkojen mahdollisuuksien tutkimiseen ja hyödyntämiseen jatkuvat pitkälle tulevaisuuteen ja osaamistarpeet kasvavat ainakin vuoteen 2050 saakka, Kivioja kertoo. Älykkäiden sähköverkkojen kasvupotentiaalia on kuitenkin vaikea arvioida. – Kasvupotentiaali riippuu paljolti siitä, mitä kaikkea lasketaan mukaan. Arvioin­tia vaikeuttaa myös se, että toimiala on ottamassa vasta ensiaskeliaan. Alan kehitysnäkymät kymmenen vuoden kuluttua riippuvat monista vielä tuntemattomista tekijöistä.

Yhdyskuntasuunnitteluun energiatehokkuutta ja laatua Kestävään yhdyskuntarakenteeseen liittyvän insinöörityön kysynnän muutokset johtuvat energiatehokkaan uudis- ja korjausrakentamisen yleistymisestä. Diplomi-insinöörejä ja arkkitehteja tarvitaan rakennusten suunnittelussa, rakennuspro-

jektien hallinnassa sekä uusien rakennusmateriaalien kehittämisessä jonkin verran nykyistä enemmän. Määrä lisääntynee nykyisestä parilla tuhannella noin 15 000:een vuoteen 2050 mennessä. – Energiatehokkuuden parantaminen vaatii parempaa suunnittelua ja uusien konseptien kehittämistä erityisesti korjausrakentamiseen. Lisäksi tarvitaan uusia energiatehokkaita ja kierrätettäviä rakennusmateriaaleja. Samalla korostuu rakennusaikainen laadun hallinta, Kivioja sanoo. Kestävän yhdyskuntarakenteen luominen vaatii myös uusia liikenne- ja energian­tuotantoratkaisuja. Kaavoituksessa ja alueiden suunnittelussa on otettava huomioon nämä uudet tarpeet. Muutos kasvattaa etenkin arkkitehtien kysyntää.

– Kysynnän muutosten nopeus ja ajoitus voivat vaihdella. Niihin vaikuttavat merkittävästi muun muassa alojen rajaukset, uudet teknologiset innovaatiot, yritysten kansainvälinen menestys ja kasvu sekä poliittiset linjaukset. Muutos on silti yksi historian suurimmista. Se on mittasuhteiltaan verrattavissa teollistumisen ja digitalisaation seurannaisvaikutuksiin. – Tämän muutoksen vaikutuspiirissä on todennäköisesti tavalla tai toisella lähes jokainen insinööri. Ja kun ilmastomyönteisten ratkaisujen tarve lisää insinööriosaamisen kysyntää, kasvaa myös insinöörien vaikuttavuus yhteiskunnallisesti, Kivioja sanoo. n

Insinöörien vaikuttavuus kasvaa Ilmastomyönteisen kehityksen ajureita ovat uusi teknologia, kuluttajien arvojen muuttuminen ja poliittinen ohjaus.

Päästötön energiantuotanto avainasemassa Insinöörien ilmasto-ohjelman mukaan energiantuotannosta ja -käytöstä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä on mahdollista vähentää jopa 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Energiantuotannon päästöjen vähentämisessä ratkaisevassa asemassa on fossiilisten polttoaineiden käytön minimoiminen ja korvaaminen päästöttömillä vaihtoehdoilla. Merkittävin lisäys tarvitaan ydinvoiman osuudessa. Insinöörien ilmasto-ohjelman laskelmissa oletetaan, että rakenteilla olevan Olkiluoto 3:n jälkeen vuoteen 2020 mennessä käytössä on vähintään yksi uusi yksikkö ja vuoteen 2030 mennessä kaksi lisäyksikköä. Toisaalta Loviisan 1- ja 2-yksikkö poistuvat käytöstä tuohon mennessä. Ohjelman mukaan myös bioenergian käyttöä on kasvatettava reilusti nykyisestä. Huippu saavutettaisiin 2030, sen jälkeen pysytään samalla tasolla. Edellisten lisäksi kasvaisi tuuli- ja vesivoiman tuotan-

26 TEK

to sekä jätteiden energiahyötykäyttö ja lämpöpumppujen käyttö. Jätteiden hyödyntäminen energiantuotannossa vaatii kehittyneemmän tekniikan käyttöä vanhanaikaista massapolton sijasta. Massapolttolaitosten käyttö vähentää kierrätettävän materiaalin talteenottoa, joten niiden yhteydessä voidaankin puhua enemmän jätehuolto- kuin energiaratkaisusta.

Huomio energiatehokkuuteen Insinöörien ilmasto-ohjelmassa energian­ tuotannon ohella ratkaisevassa roolissa ovat kulutustottumukset, käyttötavat ja energiatehokkuuden parantaminen. Teollisuusprosessien lisäksi energiatehokkuutta voidaan parantaa radikaalisti muun muassa lämmityksessä ja liikenteessä.

Ohjelmassa korostetaan energia- ja ilmastokysymysten ottamista suunnittelun ja päätöksenteon kriteereiksi myös alue- ja yhdyskuntasuunnittelussa. Tämä ohjaisi liikenteen, rakentamisen ja teollisuuden sijoittumista. Ilmasto-ohjelman laskelmat osoittavat, että Suomelle asetetut päästövähennysvelvoitteet ovat saavutettavissa ja teknologioi­ta päästöjen vähentämiseksi on olemassa. Tarvitaan kuitenkin mittavia panostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen, jotta saadaan edelleen kehitettyä tehokkaampia keinoja päästöjen vähentämiseksi vaaditulle tasolle. Myös koulutukseen on satsattava, jotta päteviä osaajia riittää myös tulevaisuudessa.

5/2011


Arvio puupohjaisen biotalouden, älykkäiden verkkojen ja kestävän yhdyskuntarakenteen alueilla työskentelevien diplomi-insinöörien ja arkkitehtien tarpeesta. 2010

2030 arvio

2050 arvio

Puupohjainen biotalous

5 300

6 000

7 500

Älykkäät verkot

500

2 500

5 000

Kestävä yhdyskuntarakenne

12 700

14 000

15 000

Muut

44 700

Yhteensä

63 200

Energian kokonaiskulutuksen ja energian tuotannon ja käytön hiilidioksidipäästöjen arvioitu kehitys Suomessa 1990–2050.

Insinöörien ilmasto-ohjelma TEK ja UIL laativat vuonna 2009 yhdessä Insinöörien ilmasto-ohjelman osana kansainvälistä insinöörijärjestöjen Future Climate – engineering solutions -projektia. Projektin ensimmäisessä vaiheessa oli mukana kymmenkunta insinöörijärjestöä eri maista. Kukin järjestö laati ammattikunnan ehdotuksen maansa kansalliseksi ilmasto-ohjelmaksi. Suomen Insinöörien ilmasto-ohjelmassa keskitytään energian tuotantoon ja käyttöön liittyviin keinoihin vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, sillä energiasektori aiheuttaa 80 prosenttia kasvi-

lehti.tek.fi

huonekaasupäästöistämme ja on siten avainasemassa päästöjen vähentämisessä. Ohjelma on päivitetty 2011. Lisäksi sitä on laajennettu toisella osalla, jossa analysoidaan puupohjaisessa biotaloudessa, älykkäiden verkkojen ja kestävän yhdyskuntarakenteen suunnittelussa ja toteutuksessa tarvittavaa osaamista ja työvoimatarvetta. Pohjana on Gaia Consultingilta tilattu selvitys. Insinöörien ilmasto-ohjelma on ladattavissa osoitteesta www.tek.fi/ilmasto.

TEK 27


Pohjoismaiden suurin johdon konferenssi

VIA Leaders’ Forum XII Helsingin Messukeskus 16.2.2012

Innovate or fade away Uudistu tai kuihdu

Varaa paikkasi ainutlaatuiseen kehitysfoorumiin

Keynote Speakers:

”Innovaation läpivienti haastaa

”Innovointikyky

johtajan muutoshallinnan kyvyt”

erottelee voittajat kuihtujista”

Marshall Goldsmith

Henry Chesbrough

Globally recognized & decorated leadership guru

Professori, Haas School of Business

University California Berkeley

Muina puhujina johtavia innovaatioajattelijoita:

Tero J. Kauppinen Mikko Kosonen CEO, johtava konsultti, Yliasiamies, VIA Group Sitra

Michael Levie Perustaja ja CEO, CitizenM

Erkki Liikanen Pääjohtaja, Suomen Pankki

Magnus Lindkvist Trendien tutkija

Ari Rahkonen Toimitusjohtaja, Microsoft Oy

Jeffrey A. Schmidt Johtaja, CDI Global

”Innovaatioiden merkitys onnistumisessa on kasvanut ja uutta ajattelua, malleja ja konsepteja on kehitetty kiivaasti niin akateemisessa maailmassa kuin yrityksissäkin. Tervetuloa päivittämään oma näkemyksesi ja osaamisesi. Käytä hyväksesi ryhmäalennus ja ota muut tärkeät johtajat organisaatiostasi mukaan! ” Liisa Välikangas Professori, Aalto-yliopisto

Peter Nyman VIA Leaders’ Forumin juontaja ja MC

Tutustu koko ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan! www.viagroup.fi/leadersforum

Hyödynnä myös Early Bird -hinnat. Ilmoittaudu jo tänään!

Yhteistyökumppanit:

VIA Leadership Academy Järjestösponsorit:


Tuotantotuki lisää kuluttajan maksaman sähkön hintaa Teksti Martti Kivioja

Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa selvitettiin, miten tuotantotuki vaikuttaa sähkölaskuun.

S

uomessa otettiin kuluvan vuoden alussa käyttöön syöttötariffi uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseksi. Syöttötariffilla tarkoitetaan verkkoon syötetystä sähköstä maksettavaa tuotantotukea, joka kerätään sähkön käyttäjiltä. Suomessa syöttötariffin piirissä ovat tuulivoimalassa tai sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa (CHP) biokaasulla tai puulla tuotettu sähkö. Lisäksi valmisteilla on tuki hiilen korvaamiseksi biopolttoaineilla. Edelleen on voimassa myös turpeen syöttötariffi. Sähkön tuotantotuki kasvaa vuosittain ja on suurimmillaan vuonna 2022 noin 340 miljoonaa euroa. Tällöin eniten tukea tarvitaan tuulivoiman tuotantoon, noin 180 miljoonaa euroa vuodessa. Metsähakevoimalassa tuotetulle sähkölle tuki on 60 miljoonaa euroa ja puupolttoainevoimaloissa tuotetulle sähkölle noin 40 miljoonaa e­ uroa vuosittain. Hiilen korvaamiseen CHP-laitoksissa biokaasulla ja biohiilel-

lä arvioidaan tarvittavan vuotuista tukea noin 40 miljoonaa euroa.

Ydinvoima edullisinta Edullisin sähköntuotantomuoto on edelleen ydinvoima. Ydinsähkön tuotantokustannus on selvästi alle sähkön markkinahinnan, jonka keskiarvo vuoden 2011 alussa Suomessa oli 63,9 €/MWh. Myös puukäyttöisessä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa tuotantokustannus on markkinahintaa hieman alhaisempi. Puusähkön hinta on myös kilpailukykyistä hiilellä ja turpeella yhteistuotantolaitoksissa tuotettuun sähköön verrattuna. Puusähkön kilpailukykyä hiilen suhteen parantaa hiilen sekä myös sen päästöoikeuden korkea hinta. Puusähkön hinnassa polttoaineen osuus on kuitenkin noin puolet, joten puusähkön tuotantokustannus on hyvin herkkä metsähakkeen hintamuutoksille. Tuulivoiman syöttötariffilla rannikolle rakennettava tuulivoima saadaan tuotan-

Energian tuotantotapavertailu – sähkön tuotantokustannukset

120 100 80

€/MWh

20

40,13 5,00

11,70 23,4

0

44,19

46,08

9,32

10,45

14,29

12,14

4,44 16,1

5,33 18,2

lehti.tek.fi

72,87 24,32

Polttoaine

51,52

18,77 23,34

25,7

42,61 77,5

21,43

62,0

5,33 18,2 -2,30 -29,00

-30,28

-20 -40

Syöttötariffi

18,48

60 40

Päästökauppa

Syöttötariffi tavoitehinta: -tuuli 83,5 €/MWh -biokaasu CHP 83,5 €/MWh + lämpöpreemio 50 €/ MWh Kiinteä tuki puuCHP 6,9 €/MWh

-29,00

Hintataso 3/2011, CO2 hinta 23 €/t, reaalikorko 6,50 % Ydinvoima

Hiili CHP

Turve CHP

Biokaasu CHP

Puu CHP

Tuuli offshore

Tuuli onshore

tokustannuksiltaan alle sähkön markkinahinnan. Hankkeen alussa maksettava korotettu syöttötariffi lisää kannattavuutta. Sen sijaan merelle rakennettavat tuulivoimalat tarvitsisivat korotetun syöttötariffin päästäkseen tuotantokustannuksiltaan alle markkinahinnan. Tulevaisuudessa investointikustannusten arvioidaan laskevan ja kannattavuuden paranevan, kun tuulivoimalat rakennetaan tuulivoimapuistoiksi. CHP-biokaasulaitoksen energiantuotanto perustuu kaatopaikkakaasun käyttöön investoimalla kaasun keräysjärjestelmään ja kaasumoottoriin. Vaikka syöttötariffia ei sovelleta kaatopaikkakaasuun perustuvaan sähköntuotantoon, osoittaa laskelma sähköntuotannon kustannustason, joka tariffia sovellettaessa olisi mahdollista saavuttaa. Tukimuksen mukaan uusiutuvan energian tukien osuus sähkön hinnassa vuonna 2020 on 0,36 c/kWh eli tämän hetkisiin verottomiin hintoihin verrattuna 3–4 prosenttia.

Uusiutuvan energian käyttöönotto luo työtä Tutkimuksessa arvioitiin myös uusiutuvan energian käyttöönoton työllisyysvaikutuksia. Uusiutuvan sähköntuotannon lisäämisen työllisyysvaikutus on suurimmillaan vuonna 2020 noin 16 200 henkilötyövuotta. Tästä insinöörityövoiman määräksi on arvioitu noin 1 100 henkilötyövuotta. Sen jälkeen työvoiman tarve kohdistuu voimalaitosten käyttöön, kunnossapitoon ja polttoainehankintaan, yhteensä 9 400 henkilötyövuotta. TEKin tilaaman tutkimuksen ovat tehneet LUT Energian yliassistentti Aija Kivistö ja professori Esa Vakkilainen. Tutkimusraportti on ladattavissa TEKin sivuilta osoitteesta www.tek.fi/ilmasto. n

TEK 29


Kesäkuussa idea, elokuussa

startup-yritys Teksti Petja Partanen Kuvat Reeti Saaarinen

Summer of Startups kouli teekkareiden yritysideoista kymmenessä viikossa kasvuyrityksiä.

S

äälin kavereitani, jotka tekevät töitä investointipankkiireina tai konsultteina, yrittäjä Kristian Segerstråle laukoo. Summer of Startups -kurssin elokuinen demopäivä on vetänyt yli 400 hengen yleisön Otaniemeen. Yleisöä lämmittelevä Segerstråle on tutumpi näky Lontoon startup-yrittäjille. Suomalainen Segerstråle ja muut perustajat myivät pari vuotta sitten Playfish-yhtiönsä pelijätti Electronic Artsille. Kauppasumma oli jättimäiset 400 miljoonaa dollaria. Iso-Britannian pääministeri David Cameronin kaveri kehuu estoitta Aalto Entrepreneurship Societyn kurssia. – Pienillä yrityksillä on nyt paremmat mahdollisuudet kuin koskaan, hän toteaa. Aalto-yliopiston Design Factoryn aula pursuaa väkeä. Aulan perällä mainospuheen aloittaa akustiikan tutkija Henri Penttinen. Hän esittelee juuri julkaistua Musiclogg.com-verkkopalvelua, jossa wannabe-rock-tähdet voivat pitää kirjaa soittoharjoittelustaan. – Muusikoiden Facebook, Penttinen kehuu. Paras pala on kuitenkin tulossa: virtuaalinen soitonopettajasofta kuuntelee väsymättä surkeaakin soittajaa ja antaa vinkkejä tekniikan parantamiseen. Penttinen harmittelee, että tuotekehitys on ollut kesän jäissä, sillä 10 viikon rutistus on keskittynyt startup-taitojen opiskeluun. Bisnesopeille saattaa tulla kysyntää vuodenvaihteessa, sillä tutkijanpesti on katkolla. Päätoiminen yrittäjyys on realistinen vaihtoehto. Nurkassa pauhaavat Uploud Audion persoonalliset hifi-kaiuttimien prototyypit. Minimalistisen tyylikkäät kaiut-

”Ohjelmaan haki 76 työryhmää Venäjää ja Intiaa myöten.”

timet verhoillaan asiakkaan valitsemalla kankaalla sisustukseen sopiviksi.

”He ovat rokkitähtiä” Aalto Entrepreneurship Societyn opiskelijoille ja tutkijoille suunnattu yrittäjyysohjelma järjestettiin toista kertaa. Ohjelmaan haki 76 ryhmää Venäjää sekä Intiaa myöten. Ohjelmaan valituille 11 joukkueelle tarjottiin työskentelytilat, mentorointia menestyneiden sarjayrittäjien johdolla ja 5000 euron rahoitus tuotekehityksen aloittamiseksi. – Taputtakaa, he ovat rokkitähtiä. Summer of Startups -kurssin vetäjä Antti Ylimutka kehottaa. Ja yleisö todella taputtaa, kun tiimit saapuvat lavalle esittelemään aikaansaannoksiaan. Espanjalaisella Claudio Camacholla on esiintymistaidot hallussa. Tiimin Antslab-mobiilisovellus helpottaa diabeetikkojen elämää. Se tallentaa sokeriarvot tietokantaan. Busfasterin Juha Järvi ja Isabel Granados nousevat lavalle aplodien saattelemana. Valkokankaalla on kuva Perun pääkaupungin Liman bussikaaoksesta. Aviopari lupaa panna kaaoksen jouluun mennessä kuntoon uudella kehittyviin maihin suunnatulla reittiopaspalvelullaan. Bussireitit kartoitetaan talkoovoimin pienillä gps-paikantimilla. Matkustajat voivat kysellä reittiohjeita kännykällään. – Teittekö tämän kaiken kymmenessä viikossa? Ei olisi onnistunut isoilta it-taloilta, yleisö hihkuu. – Demopalvelu käyttää pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen tietokantaa, Järvi selvittää. Datan keruuseen ei mennyt aikaa. Tosin 100 megatavun tietokanta puristettiin sadasosaan alkuperäisestä koosta. Palvelu mahtuu selaimen välimuistiin, eikä sen käyttöön tarvita edes internetyhteyttä. Kesäksi anottu virkavapaa maanmittaustieteiden laitokselta näyttää tuottaneen tulosta. Kurssin Twitter-syötteeseen ilmestyy Claudion päivitys: ”Hell it feels good to tell a story to 400 people!!!”

Miljoonia asiakkaita Lavalle noussut Henri Penttinen kertoo virtuaalisen soitonopettajan markkinanäkymistä.

30 TEK

5/2011


Kurssin vetäjä Antti Ylimutka ojentaa ykköspalkinnon Stream Dialogin Alexei Solomatinille.

Potentiaalisia asiakkaita riittää, sillä pelkästään kitaraa ja pianoa soittaa yli 100 miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa.­ – Mikä on bisnesmalli, yleisö tivaa. – Webbipalvelu on ilmainen, mobiilisovellus maksaa viisi euroa, Henri vastaa. Monen tiimin bisnesidea on muovautunut kymmenessä viikossa uuteen uskoon. Intialaistiimin alun perin ideoi­ masta työnvälityspalvelusta oli elokuussa syntynyt keskitetty riksantilausjärjestelmä. Ankit Kumarin esittelemät luvut ovat suomalaiskorvaan tähtitieteellisiä. Ensimmäinen sopimus on tehty intialaisen 170 miljoonaa käyttäjää Airtel-mobiilioperaattorin kanssa. Ensimmäinen asennus tehdään Delhiin, jossa kännykällä tavoittaa pian lähimpänä liikkuvan kaupungin 10 000 riksakuskista. Kurssin moottori Antti Ylimutka kertoo tiimien tehneen hienoa työtä. Mutta mikä joukkueista oli paras? Ykköspalkinnon kymmenen viikon puristuksesta pokkaa venäläisjoukkue Stream Dialog. Alexei Solomatin demoaa viimeistellyn oloista verkkopalvelua, jonka avulla verkkovideoihin voi rakentaa webbilinkkejä. Yleisö taputtaa raivokkaasti kun Aleksei kertoo, että he perustavat yrityksen Suomeen. Teknologia on jo saatu myytyä venäläiselle Facebookin kilpailijalle VKontaktelle, jolla on 200 miljoonaa käyttäjää. http://muutoksentekijat.fi/ -videoblogi seurasi kurssilaisia kesän ajan. n

lehti.tek.fi

Kristian Segerstråle odottaa joukkueiden mainospuheilta intohimoa. ” Jos olet todella intohimoinen, ihmiset ja raha seuraavat sinua.”

SUMMER OF STARTUPS 2011

Top 3 yritysideat 1. Stream Dialog -verkkopalvelun avulla webbivideoihin voi upottaa linkkejä, joista saa lisätietoja videolla esiintyvistä tuotteista tai henkilöistä. 2. Joukkoliikenteen reittiopaspalvelu BusFaster kehittyviin maihin. 3. Kännykkäpalvelu Antslab veren sokeriarvojen seuraamiseen.

TEK 31


Ylemmät toimihenkilöt voivat muita paremmin teknologiateollisuudessa Teksti Marketta Harinen Kuva Jari Härkönen

Ylemmät toimihenkilöt voivat teknologiateollisuuden työhyvinvointihankkeen selvityksen mukaan paremmin kuin muut henkilöstöryhmät. Kaikkiaan pilottiyrityksissä voidaan kohtuullisesti, vaikka kohennettavaakin riittää.

V

iime syksynä käynnistyneessä teknologiateollisuuden Hyvä työ, pidempi työura -hankkeessa pyritään parantamaan työhyvinvointia yhdessä. Asialla ovat niin palkansaajat kuin työnantajakin. Työhyvinvoinnin nykytilaa selvitettiin hankkeen 16 pilottiyrityksissä, joissa myös kehittämistoimet ovat jo käynnissä. Pilottiyrityksiä on mukana 19, kaikki eivät vain ole ehtineet mukaan samaan tahtiin. Työhyvinvoinnin asiantuntija, professori Juhani Ilmarinen kehitti hanketta varten Tutka-työkalun, jolla mitataan järjestelmällisesti työhyvinvointia sekä yksilön että yrityksen tasolla. Tutkassa tarkastellaan terveyttä ja toimintakykyä, osaamista, arvoja, asenteita ja motivaatiota sekä työtä, työoloja, työyhteisöä ja johtamista. Yksilötutkassa oli mukana yli 2 300 teknologiateollisuuden palveluksessa työskentelevää. Yritysten välillä oli Ilmarisen mukaan jopa yllättävän suuria eroja, mutta muutamia yhteisiä kehittämistarpeita nousi esiin lähes kaikissa yrityksissä.

Ylemmät toimihenkilöt sitoutuneita Yksilö-tutkassa selvitettiin henkilöstön näkemyksiä työhyvinvoinnin tilasta. Keskiarvotulosten mukaan teknologiateollisuudessa voidaan hyvin, sillä yli 70

32 TEK

prosentilla vastaajista yleinen työhyvinvointi-indeksi oli vähintään hyvällä tasolla. Henkilöstöryhmistä työntekijöiden tilanne oli heikoin. Ylemmät toimihenkilöt ja johto voivat parhaiten. – Työntekijöiden työhyvinvoinnin tila on hämmästyttävän paljon huonompi kuin muilla henkilöstöryhmillä, Ilmarinen totesi. Työhön sitoutuminen ja työmotivaatio tuovat myönteistä energiaa työntekoon. Työhön sitoutumien on erityisen hyvällä tasolla ylemmillä toimihenkilöillä. Heillä 35–44-vuotiaiden sitoutumisen aste oli muita ikäryhmiä heikompi, senioreilla taas paljon keskiarvoa parempi. Kaikissa henkilöstöryhmissä eniten puutteita ilmeni työtä tukevan koulutuksen riittävyydessä, luottamuksessa työnantajaan, arvostuksen saamisessa, työaikajärjestelyissä ja esimiehen palautteessa. – Osaamisen päivittäminen on tärkeää. Säännölliselle ja kehittämiseen kannustavalle palautekulttuurillekin olisi merkittävä tarve teknologiateollisuudessa, Ilmarinen totesi hankkeen keväisessä seminaarissa. Henkilöstöllä ei ole myöskään mielestään riittävästi aikaa ja voimavaroja ystäville ja harrastuksille. Jaksaminen vanhuuseläkeikään epäilyttää noin kolmasosaa. Eri henkilöstöryhmien seniorit saivat yleensä korkeimmat työhyvinvointipisteet

yksilötutkan eri osatekijöissä. Ilmarinen arveli, että Suomen viime vuosien panostus lukuisiin ikäohjelmiin näkyisi tämänkin selvityksen tuloksissa. – Ehkä ne ovat purreet. Huomiota pitäisi kiinnittää myös nuoriin ja keski-ikäisiin. Eri sukupolvien haasteet pitäisi ottaa huomioon yrityksissä.

Testatut työkalut ja hyvät toimintamallit Yritys-tutkan avulla on tarkoitus päästä systemaattiseen ja nopeaan työhyvinvoinnin kehittämiseen käytännössä. Kehittämisen kohteet priorisoitiin yrityksien omissa projektiryhmissä. Niissä kuultiin erilaisia näkemysiä ja haettiin yhteistä tahtotilaa. Lähes poikkeuksetta työjärjestelyt nousivat listan kärkeen, koska se on laajin työhyvinvointiin vaikuttava kokonaisuus. Yritys-tutkaprosessin päätteeksi henkilöstöryhmien edustajat tekivät konkreettisen suunnitelman siitä, miten edetään. Teknologiateollisuuden eri liittojen yhteinen hanke laajenee vuosina 2012– 2013. Silloin kehitetyt työkalut ja toimintamallit levitetään teknologiateollisuuden yritysten käyttöön. n Hankkeen kotisivut www.tyohyvinvointi.info

5/2011


Foster Wheelerissä työhyvinvontiin panostetaan yhdessä henkilöstön ja työterveyshuollon kanssa. Kuvassa vasemmalta työterveyshoitaja Henna Itkonen, Jonna Lyytikäinen yrityksen henkilöstöosastolta, henkilöstöpäällikkö Päivi Jäntti ja ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Kimmo Koskinen.

Hankkeesta uutta potkua Ylempien luottamusmies Kimmo Koskinen ja henkilöstöpäällikkö Päivi Jäntti Foster Wheeleristä kehuvat, että Hyvä työ, pidempi työura -hankkeessa asioista on päästy keskustelemaan joukolla. Ymmärrys työantajan ja henkilöstön välillä on syventynyt Varkaudessa. – On hyvä, että myös henkilöstö pääsee mukaan kehitystyöhön, Koskinen tuumaa. Jäntti kehuukin henkilöstön aktiivista panosta. – He ovat vaikuttaneet työn sujumista edistäviin kehitystoimiin osastoilla ja myös niihin asioihin, jotka koskettavat koko taloa. Työhyvinvointia viedään nyt yhdessä eteenpäin, Jäntti iloitsee. Kevään aikana työhyvinvointihankkeen ohjausryhmä analysoi ja priorisoi yrityksen kehittämistarpeita. Silloin käsiteltiin enimmäkseen työtä, työoloja ja johtamista, mutta työtä jatketaan ja laajennetaan nyt syksyllä. Foster Wheelerissä kaikki henkilöstöryhmät kokivat terveytensä ja toimintakykynsä hyväksi. Työntekijöiden tulos oli tosin muihin henkilöstöryhmiin verrattuna heikompi, samoin kuin hankkeen pilottiyrityksissä yleisesti. Foster Wheelerin ylempien toimihenkilöiden ongelmat liittyivät työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. – Se varmaan selittyy muita henkilöstöryhmiä epäsäännöllisemmällä työajalla ja matkustamisella, Koskinen pohtii. Jäntin mielestä on tärkeää tunnistaa työkykyä uhkaavat riskit

lehti.tek.fi

riittävän varhaisessa vaiheessa. – Silloin niihin voidaan vielä vaikuttaa esimerkiksi työjärjestelyillä, ergonomisilla muutoksilla, osaamisen kehittämisellä tai työolosuhteita muuttamalla. Foster Wheelerillä on testattu työpaikkakuntoutusta työkokeilun ja työhönvalmennuksen keinoin – hyvin tuloksin.

Kehittämistäkin on Foster Wheelerillä kehittämistarvetta havaittiin palkitsemisesta, viestinnästä sekä urakehityksen, koulutuksen ja palkkauksen yhteensovittamisesta. – Näihin asioihin pyritään nyt panostamaan, Jäntti kertoo. Parannettavaa todettiin myös uusien henkilöiden perehdyttämisessä, joten sitä on tehostettu ja vastuita kirkastettu. Esimiestyön kohentamiseenkin on kiinnitetty erityistä huomioita esimerkiksi säännöllisillä esimiespäivillä. – Tavoitteena on varmistaa, että meillä on oikeanlaista esimies- ja johtamisosaamista. Esimiehiä vastuutetaan työyhteisönsä osaamisen kehittämiseen, innostavan ilmapiirin luomiseen ja arvojen mukaiseen esimiestyöhön. Koskinen kiittää viestintään panostamista; työilmapiiri on parantanut välittömästi. – Viestintäohjeistuksen luomisella saadaan erilainen tieto kulkemaan talon sisällä oikeilla työkaluilla sitä tarvitseville.

TEK 33


Aivoja pitää käyttää ja

helliä

Työ on hyvää aivojumppaa, mutta aivojen hyvinvointi vaatii, että elämään mahtuu muutakin.

Teksti Kirsi Tamminen

I

hmisen pitää olla vain kolmasosa vuorokaudesta töissä. Kolmannes pitää olla vapaalla ja kolmannes nukkua, muistuttaa aivotutkija, emeritusprofessori Juhani Juntunen. – Lepojaksot täytyy hyödyntää, eikä paiskoa yötä myöten töitä. Ihmisiä jatkuvasti ympäröivä informaatiotulva on johtanut jo uuteen stressisairauteen, josta käytetään nimeä liial­ lisen informaation aiheuttama oireyhtymä eli infoähky. – Niin informaatio- kuin aivotutkijatkin ovat sitä mieltä, että jokaisella ihmisellä pitää olla oma, yksilöllinen turhan informaation torjuntastrategia. Nimenomaan turha informaatio kuormittaa ihmistä. Sen sijaan niin sanottu stressi on aivan normaali ilmiö. Aivot pystyvät käsittelemään normaalitilanteessa kaiken sinne tulevan informaation, ja ne käskevät elimistöä toimimaan tarkoituksenmukaisesti. Informaatiokaaos aivoissa seuraa, jos tietoa tulee joko liikaa tai aivot toimivat huonosti esimerkiksi sairauden takia. Kaaos johtaa erilaisten stressisairauksien ilmenemiseen. Nykyisessä kuormittavassa informaatioyhteiskunnassa riskiryhmässä ovat muun muassa johtajat, jotka vastaavat laaja-alaisesti organisaatiosta ja jotka sen tähden saavat runsaasti tietoa.

Koko ajan ei tarvitse olla tavoitettavissa Juntusen mukaan burn out -kandidaatit pystytään tunnistamaan. Ongelmana on, että he ovat yleensä työnantajan kannalta erittäin hyviä työntekijöitä. He ovat yleensä työnarkomaaneja, pyrkivät täydellisyyteen ja ottavat ylimääräisiä vastuita. Heitä kuvaa vanha klisee: hautausmaat ovat täynnä korvaamattomia ihmisiä. – Tällaisen ihmisen hommiin ei yleensä puututa ennen kuin se on myöhäistä ja ollaan jo sairaustilanteessa, Juntunen toteaa. – Tämä on iso haaste johdolle, henkilöstöhallinnolle ja työterveyshoidolle. Stressisairauksia pitää ehkäistä työjärjestelyin.

Aivoja on hellittävä Myös jokaisella itsellään on vastuu omasta hyvinvoinnistaan: on pystyttävä jatkuvasti torjumaan ylenmääräistä stressiä.

34 TEK

5/2011


Aivoja pitää käyttää, sillä käyttö parantaa niiden toimintaa. Juntunen kehottaa vaikka ratkomaan ristisanoja tai kirjoittamaan runoja, mikä vaatii aktiivisempaa ajattelua eikä liity suoranaisesti työntekoon. Työ sinänsä on hyvää aivojumppaa, kunhan sen ohella on muutakin. Aivot ovat erittäin haavoittuvaiset, joten niitä on suojattava mekaanisilta vammoilta riskittömällä elämäntavalla. Aivoja on säästettävä myös kohtuullisilla elämäntavoilla. Tietyt elämäntavat vahingoittavat varmuudella aivoja. – Minkään tutkimuksen mukaan tupakasta tai huumeista ei ole terveydellisiä hyötyjä, Juntunen huomauttaa. – Alkoholista tulee kiusallisen paljon tutkimuksia, jotka osoittavat, että kohtuullinen alkoholin käyttö lisää kognitiivista kapasiteettia. Sen sijaan alkoholin suurkulutus on aina vahingollista aivoille. Aivoja pitää hoitaa esimerkiksi säännöllisellä liikunnalla ja monipuolisella ravinnolla. Aivot tykkäävät myönteisestä asenteestakin. – Myönteinen työtoveri herättää mielessä aivan eri asioi­ta kuin nipottaja. Aivoja hoidetaan myös riittävällä levolla ja mieluisilla harrastuksilla. Näille on varattava aikaa myös lomakauden ulkopuolella.

Senioreja on entistä enemmän Kesäloman jälkeen moni pohtii, pitäisikö siirtyä eläkkeelle, vaikka työkykyä ja -halujakin vielä riittäisi. Loman aikana oli mahdollisuus tehdä paljon sellaista, mikä ei tunnu mahtuvan arkeen työn ohella. Ristiriita vapaa-ajan ja kovan työelämän välillä voi olla vaikea. Työurien pidentämisestä on puhuttu jo pitkään ja ratkaisuja odotetaan lähivuosina. Toisaalta irtisanomiskierroksilla ikääntyvät ovat usein ensimmäisenä lähtijöitä, sillä monet työnantajat kuvittelevat ikääntyvien ammattitaidon olevan vanhentunutta. – Työelämässä pitää tiedostaa ikääntymiseen liittyvä problematiikka paremmin. Ikääntyvällä työntekijällä voi olla paljon annettavaa, Juntunen sanoo. Ikääntyneet pystyvät nuoria paremmin havainnoimaan asiakokonaisuuksia. Lisäksi heillä on annettavaa muun muassa hiljaisen tiedon ja kokemuksen siirtäjinä. Juntusen mielestä johdon on ymmärrettävä, että hyvä työpaikka muodostuu hyvin tehtävänsä osaavista henkilöistä ja hyvistä työoloista. Sitä kautta organisaatio menestyy. – Johtohenkilöiden pitää näyttää esimerkkiä eikä lähteä kuusikymppisinä eläkkeelle. Juhani Juntunen toimii itse hyvänä esimerkkinä: hän jäi eläkkeelle kesällä 68-vuotiaana, takana on 50 vuotta työhistoriaa. Eikä hän vieläkään jämähdä keinutuoliin. – Olen ollut siinä mielessä onnellisessa asemassa, että minulla on ollut mielenkiintoinen ammatti ja työ. n

lehti.tek.fi

TEKin uratilaisuudet Puhu ja tule kuulluksi – hyvät vuorovaikutustaidot vievät pitkälle! Jyväskylä 27.9.2011 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 19.9.

Henkilöbrändäys ja sosiaalinen media työnhaussa – tehokäytön lyhyt oppimäärä Oulu 29.9.2011 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 21.9.

Esiinny eduksesi kansainväliselle yleisölle Helsinki 3.10.2011 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 26.9.

Onnistunut ulkomaankomennus - takaako ammattitaito menestyksen? Tampere 5.10.2011 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 27.9.

Muutokset työsuhteessa – tunne oikeutesi Tampere 31.10.2011 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 24.10. Oulu 8.11.2011 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 31.10.

Tehokkaasti työelämään! – urasuunnittelua ja työnhakua vastavalmistuneille Turku 3.11.2011 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 26.10.

Näin sinua profiloidaan työnhaussa Lappeenranta 10.11.2011 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 2.11.

Sehän on vain työsopimus - vai onko? Helsinki 15.11.2011 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 7.11.

Tilaisuuksien tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen osoitteessa www.tek.fi/uratilaisuudet. Uratilaisuudet on tarkoitettu vain TEKin jäsenille. Etukäteen ilmoittautuminen tilaisuuksiin on välttämätöntä tarjoilu- ja tilajärjestelyjen vuoksi.

TEK 35


DI:STÄ TOHTORIKSI

36 TEK

5/2011


Sydänfilmissä

kaiken aikaa Teksti ja kuvat Petja Partanen

Tutkija Timo Vuorelan kehittämät puettavat mittalaitteet tarkkailevat kehon toimintoja väsymättä.

T

imo Vuorela nostaa paitaansa ja kytkee johdot rintaansa kiinnitettyihin EKG-elekrodeihin. Tänään on mittauspäivä. – Usein elektrodit tulee puettua jo ­aamulla päivän mittauksia varten, hän kertoo.­ Tietokoneen näytölle alkaa piirtyä tutkijan sydänkäyrä. Suunto ja Polar ovat synnyttäneet sykemittareista ison bisneksen. Timo Vuorela ja hänen kollegansa Tampereen teknillisessä yliopistossa kehittävät seuraavan sukupolven mittausteknologiaa. Näitä vaatteisiin kätkettyjä, käyttäjänsä elintoimintoja tarkkailevia mittalaitteita ei nähdä kauppojen hyllyllä vielä muutamaan vuoteen. Väitöstutkimuksensa suurimmaksi saavutukseksi Vuorela nimeää laitteen, jonka vaatteiden alle kätketyt anturit tallensivat pukijansa elintoiminnot 24 tunnin ajan yhdellä latauksella. Datavirta oli melkoinen, sillä sydämen lyöntitiheys oli vain yksi mitattavista suureista. Vuorela esittelee omaa vuorokauttaan koekaniinina: sydämenlyönnit, hengitystilavuus, kiihtyvyyssensorien mittaama toimeliaisuus ovat omina käyrinään.

lehti.tek.fi

– Tässä kävelin töistä kotiin, tässä taas olin pihalla lapsen kanssa, hän esittelee piikkejä aktiivisuuskäyrässä. – Teimme ensimmäisinä maailmassa liikkuvan ihmisen nestetasapainon mittauksia kangaselektrodeilla, hän kehaisee.

Vaatteet aina mukana Pöydällä on TEKES-hankkeessa kehitetyn mittalaitteen eri kehitysversioita. Varhainen malli on valettu silikoniin. Silikonisärmiön sisällä näkyy Nokia-kännykän akku ja pieni piirilevy, johon vaatteeseen neulotut elektrodit kytketään pienillä neppareilla. Viimeisin kehitysversio on jo kuin kaupan hyllyltä. Se sisältää 6 G:n kiihtyvyyksiä mittaavan anturin ja radiolinkin mittausdatan lähettämiseksi langattomasti jatkokäsittelyyn. Keskimääräinen tehonkulutus on saatu painettua muutamaan kymmeneen milliwattiin. Miksi mittarit pitää integroida vaatteisiin? – Vaatteet ovat aina mukana, ja mittauksen toistettavuuden kannalta on hyvä, että elektrodit ovat aina samalla paikalla, Vuorela selvittää.

TEK 37


DI:STÄ TOHTORIKSI

Älyvaatteet ovat kehittyneet pitkin harppauksin 2000-luvun alusta. Joustava elektroniikka voidaan ommella kankaan sisään. – Ensimmäinen projektini oli aika rujon näköinen, Timo Vuorela kertoo.

Potentiaalisia sovelluksia on lukemattomia. Älypaita voi tarkkailla kotona asuvien ikäihmisten sydämenlyöntejä, hengitystä ja aktiivisuutta ympäri vuorokauden. Kun EKG-anturin tuloksia verrataan kiihtyvyysanturin lukemiin, selviää, johtuuko kova syke fyysisestä rasituksesta vai sairaskohtauksesta. Apu saadaan tarvittaessa nopeasti paikalle. Urheilijat tai palomiehet saavat tietoa muun muassa sykkeestä, hengitystiheydestä, kehon lämpötilasta ja nestetasapainosta. – Palomies voi saada varoituksen liian korkeaksi kohoavista kehon lämpötiloista tai uhkaavasta nestehukasta, Vuorela kertoo. Takavuosina Vuorela kärsi itsekin rytmihäiriöis­tä. – Sydänfilmeistä ei koskaan selvinnyt mitään. Mittauksen pitäisi olla jatkuvaa, jotta silloin tällöin esiintyviä häiriöitä päästäisiin analysoimaan.

Bioimpedanssi kertoo kaiken Bioimpedanssin mittauksella saadaan kerättyä paljon fysiologista tietoa. – Resistanssi kuvaa materiaalin kykyä vastustaa tasavirtaa, impedanssi taas kykyä vastustaa vaihtovirtaa, Vuorela selvittää. Ihmisruumiin impedanssin mittaus kuulostaa hurjalta. Kehoon syötetään pieni herätevirta ja mitataan sen aiheuttama jännite. Vuorela lohduttaa, että virrat ovat niin pieniä, ettei niitä voi havaita. – Esimerkiksi Omronin kaupalliset rasvaprosenttimittarit mittaavat bioimpedanssia. Tutkijat saavat mittaustaajuutta ja elektrodien paikkaa vaihtamalla monitoroitua kehon toimintaa eri tavoin. – Ruumiin vesipitoisuus voidaan mitata esimerkiksi nilkasta ranteeseen, hengitystä mitataan yläkehon läpi vähän eri taajuusalueella. Bioimpedanssi on mittauksista hankalin. Mittauspiiritkin on jouduttu askartelemaan itse, sillä valmiina niitä ei löydy. – Lämpötilaa on helppo mitata, kiihtyvyyteen ja EKG:hen on valmiita antureita ja IC-piirejä.

Unelmana kestävyys ja pestävyys Tutkijoiden tavoitteena on tehdä mittalaitteet täysin huomaamattomiksi. Sykemittarilla saattaa olla statusarvoa ranteessa, mutta harva haluaa viestiä sydänvaivoistaan. – Tavoite on, etteivät älyvaatteet eroa mitenkään tavallisesta vaatteesta. Sen pitää olla kestävä ja pestävä. Tähän on vielä matkaa. Elektroniikan pitää pienentyä, mutta pestävyys on vielä suurempi haaste. Pesukone ei ole elektroniikan ystävä. Vuorela esit-

38 TEK

Mittarimies Vuorela sattui elektroniikan laitokselle kiinnostavaan aikaan, sillä ensimmäiset älyvaateprojektit olivat juuri edenneet fysiologisiin mittauksiin. Siinä oli Vuorelaa kiehtova tutkimusala. – Ihmiskehossa on vielä niin paljon opittavia asioita. Puettava elektroniikka on edennyt pitkin harppauksin väitöskirjaprojektin aikana. Nyt 2000-luvun alun ruumiin lämpötilaa automaattisesti säätelevä takki tuntuu jo hieman koomiselta. – Vähän rujon näköinen, mutta ensimmäinen projektini, Vuorela tokaisee taputellessaan selkään kiinnitettyjä muhkeita elektroniikkakoteloita. Viidentoista nykykännykän akkukapasiteetti oli vaatimaton. – Minulle se ei mahtunut, mutta kollega kertoi, että kyllä se lämmitti Pyynikin kesä­ teatterin talvinäytöksessä. Sen sijaan demohuoneen tuulipuku on ollut Vuorelalla ahkerassa käytössä. Nilkoissa ja ranteissa on pienet kankaisiin antureihin kätketyt elektrodit. Ulospäin huomaa vain pienet on- ja off-painikkeet hihassa. – Kun tämän pistää päälle, ei huomaakaan että se mittaa elintoimintoja. Jotain tämän kaltaista Vuorela haluaisi saada aikaan tulevaisuudessa. – Haluan kehittää jotain sellaista, mistä on hyötyä isommalle ihmisjoukolle. Vaikka järjestelmän, joka auttaisi esimerkiksi sairaalaoperaation jälkeisessä kuntoutuksessa.

telee parasta nykyosaamista: henkarissa on älyvaateryhmän desibelipaita, joka kertoo äänenpaineen rintaan neulotuilla leditolpalla. – Kyllä tässäkin elektroniikan tuntee, vaikka se onkin joustavaa. Eikö anturit kannattaisi jo kätkeä ihon alle? Vuorela pohtii, voiko tästä vielä puhua, ja kaivaa esiin seuraavan projektinsa. Lehmän ihon alle tarkoitettu implantti mittaa eläimen elintoimintoja niin kauan kunnes akku tyhjenee. Muistikortille tallentuu gigatavuja tietoa Mansikin elämästä. – Ihmisille tästä pitäisi tehdä aika paljon pienempi, koirille asennettavan mikrosirun kokoinen, hän pohtii. n

5/2011


Mitä haluaisit saada aikaan tekniikan tohtorina? Älyvaatteen, joka parantaisi ihmisten elämänlaatua. Suosikkileikkikalu? Nikon D5000 -kamera Lempiharrastus? Valokuvaus. ”Pian nelivuotias lapsi takaa, ettei ehdi hirveästi harrastaa.”

TIMO VUORELAN TIE TEKNIIKAN TOHTORIKSI Timo Vuorela syntyy Längelmäellä.

Lukion kakkosluokalla Vuorela päättää hakea teknilliseen korkeakouluun Tampereelle.

Eno lahjoitti pukinkonttiin Pieni sähköteknikko – rakennussarjan. ”Siinä meni pikkusormi, ja pian koko käsi.”

1978 lehti.tek.fi

1990

Osa-aikatöihin elektroniikan laitokselle.

Ylioppilaaksi, aloittaa elektroniikan opinnot TTKK:lla.

1995

1997

Keväällä GETAtutkijakouluun, väitöskirjan teko alkaa.

Valmistuu diplomiinsinööriksi ”Diplomityön otsikko oli Langaton tiedonsiirto älyvaatteissa.”

2000

2002

Väitöskirja ”Technologies for Wearable and Portable Physiological Measurement Devices” valmistuu.

2003

2011 TEK 39


BRATISLAWA YOUGHURT – yhteisöllisyyden puolesta Teksti Niina Torikka Kuvat Niklas Strengell

S

oluyhteisö Bratislawa Youghurt on yli 30 vuotta kuuluttanut Otaniemessä yhteisöllisyyden perään: juhlinut, jäynännyt, huolehtinut teekkarikylän asukkaiden viihtyvyydestä ja välillä jopa opiskellut.

40 TEK

Mistä kaikki sai alkunsa? Missä Bratislawa Youghurt on nyt?

Syntymän ihme Kaikki alkoi siitä, kun teekkari Heikki Räty päätti ilmoittaa

5/2011


joukkueensa Bratislawa Youghurtin, kavereiden kesken BY, jalkapalloilun teekkarisarjaan. Koska kyseessä on soluyhteisö, on sanomattakin selvää, että BY syntyi hyvään kotiin. Perustajajäsenet tiesivät jo varhain, että BY:stä on jalkapallon lisäksi paljoon muuhunkin. Nuoruusvuodet olivat huoletonta yhdessä asumista, urheilua ja juhlimista. BY:llä 1989–92 asunut Janne Varvemaa kertoo, että kaverista pidettiin huolta, eikä kukaan tippunut kelkasta. Tentit saatiin tehdyksi, valmistuttiin ajallaan ja kaveruussuhteet jäivät pysyviksi. 90-luvulla Otaniemen teekkarikylässä syntyi monia muitakin soluyhteisöjä. Teini-ikää lähestyvän BY:n leikkitovereihin kuuluivat muun muassa Ryttylän Visa ja Just Pure Iron. Valitettavan monista yhteisöistä aika jätti jo ennen aikuisikää.

Nuoruusvuodet Aluksi BY sijaitsi Jämeräntaival seiskassa, jonka jälkeen muutettiin vitoseen. Vuosien saatossa Jämeräntaival kutosen potentiaali huomattiin ja aktiivinen toiminta siirrettiin sinne. Talosta BY löysi myös uuden soluyhteisön ja rakkaan vihollisen, Joutomiehet. Yhdessä Joutomiesten kanssa BY:stä tuli osa Otaniemeläistä teekkarikulttuuria. Alkutaipaleella luotuja perinteitä vaalittiin tuolloin ja vaalitaan yhä. Vuotuisiin tapahtumiin kuuluvat wappubileet, kevätretki, herätysjuhlat ja bykkyjoulut. Elämä BY:llä muuttuu aina asukkaiden mukana, mutta jokainen asukas tuo oman ripauksensa yhteisöön. BY ei ole sisäpiirin juttu, vaan byläiseksi on aina päädytty ylioppilaskunnan asuntojonon kautta. Solu on vuosien saatossa saavuttanut mainetta ja kunniaa myös teekkarisarjojen ulkopuolella: pari henkilökohtaista yleisurheilun Euroopan mestaruutta vuonna –94, miesten viestin EM-kultaa ja kaljakrokettimestaruus vuonna 2011. Kulttuurin saralla merkittävin saavutus lienee Berliinin elokuvajuhlien Kultainen karhu -ehdokkuus. Kimmo Pyykkö muistelee BY-aikojaan lämmöllä. – BY on ollut yksi opiskeluaikojen positiivisimmista asiois­ta, sillä tuo yhteisöllisyyden luonti oli tärkeä asia. Kimmon mukaan BY:läisillä oli 2000-luvun alkuvuosina korkea profiili hyvämaineisina bilettäjinä, joiden kanssa oli hauskaa. Elämä ei ollut kuitenkaan pelkkää juhlimista. Jo tuolloin kylän kehittäminen oli solun asukkaille sydämenasia. Esimerkiksi rantasaunan rakentamisen eteen tehtiin 500 talkootyötuntia.

Kolmenkympin kriisi Tänä päivänä BY on kolmenkympin kriisiä poteva koditon nuori aikuinen. Kutosen peruskorjauksen myötä asukkaat arvottiin asumaan ympäri Otaniemeä.

lehti.tek.fi

Bratislawa Youghurt on juhlintaa ja jäynää, mutta myös yhteisöllisyyden tuomaa turvaa ja tukea.

Jäähyväisbileitä vietettiin yhdessä Joutomiesten ja lähipiirin kanssa heinäkuussa 2011. Ennen remonttia reliikit kätkettiin ympäri teekkarikylää. Kun talon sähköt katkaistiin, solun asukkaat ja heidän ystävänsä jättivät jäähyväiset kodilleen kynttilän valossa. Välillä tuntuu, että BY:n ja Joutomiesten kaltaiset yhteisöt joutuvat kamppailemaan olemassaolostaan. Ajoittain joukossa myös tyhmyys tiivistyy, eikä tämän maan moraalinen keskiö välttämättä löydy yli kymmenen teekkarin kodista. Mutta vaikka jäynät välillä hipovat hyvän maun rajoja, yhteisöllisyys todistetusti luo sosiaalista pääomaa, toimii voimavarana ja ehkäisee syrjäytymistä. Myös tätä näkökulmaa voitaisiin pohtia, kun luodaan visioita uudesta Aalto-kampuksesta.

Tulevaisuus? Solun tulevaisuutta on puitu työpaikkojen kahvitauoilla ja illanistujaisissa Otaniemessä. – BY on hieno ja perinteikäs sosiaalisuuteen kannustava kollektiivi yhä individualistisemmaksi kehittyvässä korkeakoulumaailmassa, siksi harvinainen ja säilyttämisen arvoinen osa vanhojen aikojen teekkarikulttuuria, Janne Varvemaa sanoo. Solun asukkaat eivät asu enää saman katon alla, mutta yhdessä tekeminen ei ole siihen päättynyt. Lentopalloa pelataan ja yhdessä saunotaan kuten jo 30 vuotta sitten. Kyse on erään solun elämästä ja kuolemasta. Varvemaan terveiset solun asukkaille antaa toivoa: BY on osa teekkarikulttuurin historiaa ja nykyisyyttä, pitäkää siitä hyvä huoli. n

Yhteisöllisyys luo sosiaalista pääomaa, toimii voimavarana ja ehkäisee syrjäytymistä.

TEK 41


TEKIN TYKIT

TEEKKARIN TEK Teksti Kirsti Levander

Pete Hyrkäs, Lappeenranta

TEK on teekkarin tukena fuksivuodesta alkaen. Olemme apunasi erityisesti työelämään liittyvissä kysymyksissä. Tietoa on tuutin täydeltä TEKin ja teekkareiden omilla nettisivuilla. Elävät linkkisi TEKiin ovat kiltasi KYHi ja paikkakunnan Tykki – tartu hihaan! KYH ELI KYHI Jokaisessa killassa on TEKin kiltayhdyshenkilö eli KYHi. KYHi toimii yhdyssiteenä killan ja T ­ EKin välillä.

Kalle Kari, Oulu

TYKKI Suomen kaikilla kuudella teekkaripaikkakunnalla on TEKin teekkariyhdysmies eli Tykki. Tykki vastaa kyseisellä paikkakunnalla TEKin opiskelijatoiminnasta ja toimii opiskelijoiden yhdyshenkilönä TEKiin.

Juho Koskenranta, Tampere

Timo Idänheimo

CV KLINIKKA

Niclas Jern, Turku

Sanna Puutonen päätoimittaa tämänvuotisen Teekkarin työkirjan.

Anni Suomalainen, Otaniemi

Tomi Vaappo, Vaasa

TEEKKARIN TYÖKIRJA Kesätöiden haku alkaa kolkuttaa takaraivossa viimeistään joulukuussa. Ohjeita ja opastusta työnhakuun tarjoaa jo 19. kertaa ilmestyvä Teekkarin työkirja, jonka kansien välistä löytyy myös työelämän ajankohtaisiin kysymyksiin pureutuvia artikkeleita ja tietoa kesän 2012 työnantajista. Poimi oma Työkirjasi kampukseltasi marrasjoulukuun vaihteessa!

TEKin työnhakuklinikat messuilla TEK pitää opiskelijamessuilla CV-klinikkaa. Klinikalta saat asiantuntijan neuvot CV:n ja työhakemuksen tekemiseen. Kannattaa poiketa!

WWW.TEK.FI TEK tietää työelämän pelisäännöt. Liiton kotisivuilta löytyy vastauksia muun muassa työehtosopimuksiin, lomarahoihin, ylityökorvauksiin, sairauspäivärahoihin tai työaikalainsäädäntöön liittyviin kysymyksiin.

IAET-KASSA TEKin opiskelijajäsenenä voit turvata tulevaisuutesi liittymällä työttömyyskassaan jo opiskelu­aikana. Lue IAET-kassasta enemmän oheisesta ilmoituksesta.

Pidetään yhteyttä! Yhteystiedot osoitteista www.teekkari.fi ja www.tek.fi/opiskelijat 42 TEK

5/2011


Kirsti Levander Kari Hankia ja Jaska Viherkari hoitavat TEKissä opiskelijaasioita.

TEEKKARIASIAMIES TEKin teekkariasiamies on Kari Hankia. Karin vastuulla on edunvalvontayhteistyö muun muassa Akavan suuntaan. Hän pitää suhteita yllä myös muihin ammattiliittoihin ja Suomen ylioppilaskuntien liittoon SYLiin.

OPISKELIJAKENTTÄASIAMIES TEKin opiskelijakenttäasiamies on Jaska Viherkari. Jaska vastaa TEKin opiskelijakentästä eli toimii tykkien apuna ja hankkii jäseniä.

Teekkari – liity IAET-kassaan!

”TEKin opiskelijajäsenenä voit liittyä työttömyyskassaan jo opiskeluaikana – ja sinun kannattaa liittyä! – Näin alat kerätä itsellesi taloudellista turvaa tulevaisuutta varten.”

Miten voi saada ansiopäivärahaa? – Ansiosidonnaisen päivärahan ero peruspäivärahaan on merkittävä. Sinulla on oikeus ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan valmistuttuasi, jos olet ollut 8,5 kk työssäoloehdon täyttävässä työsuhteessa ja työttömyyskassan jäsenenä. Työssäoloehto täyttyy, kun kassan jäsen on tehnyt työttömyyttä edeltävien 28 kuukauden aikana 34 viikkoa työtä, vähintään 18 h viikossa. Opiskeluaika pidentää tätä tarkasteluaikaa jopa seitsemälle vuodelle – jo muutama kesätyö ja työsuhteessa tehty diplomityö täyttävät työssäoloehdon. Työn voi siis kerätä pätkissä, sitä ei tarvitse tehdä yhteen putkeen. Sen ei myöskään tarvitse olla oman ammattialan työtä.

Liity kassan jäseneksi

TEEKKARI.FI Tupsulakkien omille kotisivuille on koottu kaikki tarvittava. Asiapuolelle on koottu tietoa työelämästä ja työmarkkinoista sekä TEKin palveluista. Hupipuolella esitellään kaikki teekkarielämän elementit valtakunnallisesti. Koko paketti osoitteessa www.teekkari.fi

Kassan jäseneksi kannattaa liittyä heti ensimmäisen työsuhteen aikana. Kassaan liittyessä pitää olla työsuhteessa. TEKin jäsenten työttömyyskassa on IAET-kassa. Kassan jäsenmaksu vuonna 2011 on 78 euroa. Kassan jäsenyys alkaa ilmoittautumisesta, jos maksat laskun eräpäivään mennessä. Ilmoittaudu kassan jäseneksi lisäämällä IAET-kassan jäsenyys omiin jäsentietoihisi TEKin verkkopalvelussa:

www.tek.fi/omattiedot


Valistuksen kynnyksellä vanhoilliset edistyksen esteinä Teksti ja kuva Mia Hemming

Tutkija Sari Kivistö tuntee oppineiden paheet 1600-luvun ja 1700-luvun alun akateemisissa ympyröissä. Tuttua on uutta näkemystä edustavien valitus vanhoista jääristä edistyksen esteinä.

tyksestä ja antiikin filosofien ahkerasta siteeraamisesta. – He viljelivät tyhjänpäiväisiä historial­ lisia anekdootteja, joista ei ollut mitään hyötyä. Oppineet olivat niin kopeita kuin kateellisiakin. Jopa heidän kuolinsyitään arvosteltiin. – Hollantilaista filosofi Spinozaa pidettiin esimerkkinä vanhoillisesta oppineesta, joka olisi kuollut liikaan lukemiseen 44-vuotiaana. Hän olisi nääntynyt nälkään ja valon puutteeseen, sillä ei lukemiseltaan muistanut syödä eikä ulkoilla.

Pilkalla vanhoja rakenteita vastaan

Sari Kivistö kertoo, että uuden ajan kynnyksellä pohdittiin myös, vaaditaanko oppineisuuden osoitukseksi akateemista koulutusta. Pohdinta oli johdonmukainen seuraus käytännön taitojen korostamisesta.

V

anhoilliset oppineet käyttäytyivät omituisesti, ja heillä oli huonot tavat. He hankkivat mainetta kyseenalaisin keinoin tehdäkseen itsensä tunnetuiksi tiedeyhteisöissä. – Vanhoillisiin oppineisiin liitettiin ihan hirveä määrä erilaisia paheita. He oli-

44 TEK

vat juoppoja, äreitä, juroja ja pukeutuivat huonosti. He kiistelivät itsetarkoituksellisesti naurettavista aiheista ja himoitsivat titteleitä. He plagioivat ja kirjoittivat vimmatusti vain ollakseen mahdollisimman tuotteliaita, Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa kirjallisuudentutkijana työskentelevä Sari Kivistö luettelee. Oppineita haukuttiin liiasta kirjasivis-

Vanhoillisten oppineiden haukkuminen oli kuitenkin jo vanha perinne akateemisessa maailmassa. Toisten ivaamisessa oli kyse myös konfliktista rakenteita säilyttävien ja niitä ravistelemaan pyrkineiden tieteentekijöiden välillä. Ja toisinaan oli kyse vain uusista sosiaalisista normeista. – Kuroteltiin kohti uuden tyylistä oppinutta, jota hahmoteltiin vasten vanhoja oppineita. Oppineiden tuli osata seurustella, ja heidän pitäisi pukeutua hyvin. Heidän täytyisi jakaa auliisti tietoa muille sen panttaamisen sijaan. Vaadittiin esimerkiksi, että kirjastojen ovet on avattava muillekin kuin niiden omistajille ja valikoiduille tuttaville, Kivistö kertoo. Tieto oli vanhoillisten mielestä löytynyt

5/2011


lähinnä vanhoista kirjoista, mistä kritisoijat olivat eri mieltä. – Uuden ajan oppineet korostivat mieluummin harkintakyvyn kehittämistä kuin klassikoiden tuntemusta. He halusivat siirtyä kokeellisuuden pariin ja julistivat, että havainnoimalla maailmaa saadaan siitä tietoa. Lukuisissa laajoissa tutkielmissa, opinnäytteissä kuten väitöskirjoissa, akateemisissa puheissa ja herjakirjoituksissa tarkasteltiin oppineiden paheita. Aihe oli yleinen teema eurooppalaisten akateemikkojen joukossa. – Kyse ei siis ollut jonkinlaisen radikaalin vähemmistön esittämästä kritiikistä. Kritisoijat olivat hyvässä asemassa olevia oppineita miehiä. Esimerkiksi saksalainen juristi ja filosofi Christian Thomasius oli merkittävä vaikuttaja. Hän julkaisi kuukausilehteä, jossa toistuvasti kritisoi vanhoillisia oppineita, ja osaltaan teki aihepiiristä suositun. Myös Suomessa Thomasius tunnettiin, ja Turun Akatemiassa julkaistiin yhtä lailla väitöskirjoja oppineiden paheista. Kritiikit kytkeytyivät siten yleisempiin tiedepoliittisiin väittelyihin tiedon ja eri tieteenalojen hyödyllisyydestä. Koska kyse oli konfliktista, kritisoijat eivät olleet väittelyissä ainoita osapuolia. – Käytiin kaikenlaista polemiikkia, ja julkaistiin vastakirjoituksia akateemisiin herjoihin. Väitöskirjoissa käsiteltiin lähinnä historiallisia henkilöitä, jolloin ne eivät herättäneet voimakkaita reaktioita. Kuitenkin myös väitöskirjoilla oli tarkoitus osoittaa, että oppineiden paheellisuudella on jo pitkä historia.

Tiedeyhteisö demokratisoituu Oppineiden paheiden kritiikki kuulostaa myös innostavalta: se tasoitti osaltaan tietä demokraattisempaan yhteiskuntaan. Esimerkiksi luennointi ei saisi kritisoijien mielestä olla yksisuuntaista. Opiskelijoita tuli rohkaista keskustelemaan ja kyseenalaistamaan näkemyksiä. Kritisoijat esittivät valistusajan hengessä, että tutkimuksen täytyisi hyödyttää yhteiskuntaa. – Nykypäivän ihmiset lienevät kiitolli-

lehti.tek.fi

Lukeneisuudesta ja sivistyksestä on pelkästään hyötyä.

sia myös vaatimuksesta saada kirjastojen kirjat luettaviksi. Siihen asti ne olivat olleet lähinnä keräilykohteita. Valistusta ennakoivat oppineet alkoivat nostaa jalustalle henkilöitä, jotka avasivat kirjastojensa ovet tai perustivat julkisia kirjastoja. Ryhdyttiin myös luokittelemaan kokoelmia niin, että kirjastojen käyttö helpottuisi, ja pyrittiin saamaan kokoelmista kattavia, Kivistö selvittää. – Myös luennoimalla toisinaan kansankielellä latinan kielen sijaan alettiin jakaa tietoa laajemmalle joukolle. Latina oli tieteen ja taiteen oppineiden yhteinen kieli. Myös Suomessa 1600-luvuilta lähtien latinalla oli keskeinen sija yliopisto-opetuksessa. Väitöskirjat laadittiin 1700-luvulle saakka lähes yksinomaan latinaksi. Valistusaikana alettiin kyseenalaista latinan valta-asemaa. – Saksassa Thomasius piti 1600-luvun lopulla ensimmäisen saksankielisen luennon. Hän vaikutti merkittävästi siihen, että tiedon kytkeytyminen latinaan heikentyi.

Kritiikki elää yhä Oppineiden kritiikki on edelleen voimissaan. Vaaditut muutokset ovat osittain samoja kuin yli 300 vuotta sitten. Tutulla tavalla kyseenalaistetaan niin oppineisuuden merkitystä kuin akateemisen opettamisen metodeja. – Nykyään keskustellaan esimerkiksi humanistisen tiedon hyödyllisyydestä ja

sovellettavuudesta, ja niin väiteltiin myös 1600-luvulla. Kritisoidaan tieteen kieltä, jos se ei ole yleistajuista. Kyseenalaistetaan opinnäytteiden tehtailua. Samalla lailla kuin satoja vuosia sitten mietitään, mikä on hyväksyttävä tapa ansioitua, Sari Kivistö pohtii. – Naurua herättävä mielikuva nukkavierusta professorista tunnistetaan myös. Plagioinnista puhutaan paljon, ja syystä. Siitä keskusteltiin myös valistuksen ajan kynnyksellä. Kivistön mukaan vanhaa materiaalia plagioinnista ei kuitenkaan tunneta kovin hyvin. – Vanhasta materiaalista saataisiin hyviä näkökulmia nykyiseen keskusteluun, ei tarvitsisi ihan tyhjästä lähteä pohtimaan aihetta.

Lukeneisuus ei vieraannuta käytännöstä Sari Kivistö ei halua ottaa mallia tutkimuskohteiltaan lukeneisuuden vähättelyssä. – Vaikka tuolloin naurettiin kirjaviisaudelle, omasta mielestäni lukeneisuudesta ja sivistyksestä on pelkästään hyötyä. Onhan sellaisissa vanhan ajan oppineissa tyyliä, jotka tuntevat laajalti kirjallisuutta ja tietävät asioille taustoja, Kivistö muistuttaa. Kivistö toivoo aikamme lukeneille ja sivistyneille oppineille lisää tilaa akatemian ulkopuolisessa maailmassa. He eivät hänen mielestään ole käytännöstä vieraantuneita, josta osin aiheellisesti syytettiin 1600-luvun akateemikkoja. – Pidän valitettavana sitä, ettei yliopistokoulutuksen arvostus ole Suomessa niin korkealla kuin se ansaitsisi olla. Esimerkiksi tohtorin tittelistähän voi joskus olla jopa haittaa, jos yrittää akateemisen maailman ulkopuolelle töihin. Kivistö toisi menneestä nykypäivään myös, jos ei tiedonalojen välisiä konflikteja, niin keskustelua niiden ihanteista. Voitaisiin käydä tiedepoliittisia väittelyitä muistakin kysymyksiä kuin tieteen rahoituksesta. – Ihanteiden lisäksi pitäisi miettiä eri tieteenalojen mahdollisuuksia ja näkökulmia maailmaan. n

TEK 45


Pohjola Vakuutuksen edut Tekniikan Akateemisten Liitto ry:n jäsenille Tekniikan Akateemisten Liiton tapaturma- ja matkavakuutus Kenelle? Tapaturma- ja matkavakuutus voidaan myöntää Suomessa asuvalle alle 65-vuotiaalle Tekniikan Akateemisten liiton jäsenelle ja hänen kanssaan samassa taloudessa asuvalle avio-/avopuolisolle sekä samassa taloudessa asuville alle 22-vuotiaille lapsille. Lisäksi matkustajavakuutuksen myöntämiseen vaaditaan voimassaoleva Kela-kortti.

Mitä vakuutus maksaa? Matkustaja- ja tapaturmavakuutus

65,21 euroa

Matkatavaravakuutus

30,50 euroa

Yhteensä

95,71 euroa

Opiskelijajäsenten matka- ja tapaturmavakuutuspaketti

54,43 euroa

Kts. tarkemmat tiedot www.tek.fi

Mitä vakuutus sisältää? Vakuutuksista suoritetaan vakuutusehtojen mukaisia korvauksia seuraavissa vahinkotapahtumissa: • • • • • • • • • • •

tapaturma matkasairaus matkan peruuntuminen matkan keskeytyminen matkalta myöhästyminen matkan odottaminen pahoinpitelyrikoksen aiheuttama henkilövahinko vainajan kotiinkuljetus matkatavaravahinko matkavastuuvahinko matkaoikeusturvavahinko.

Missä vakuutukset on voimassa? Tapaturmavakuutus on voimassa aina ja kaikkialla, myös kotona vakuutuskirjassa mainitulla vakuutetulla, jolla on oma matka- ja tapaturmavakuutus. Matkavakuutukset ovat voimassa matkoilla kaikkialla maailmassa. Suomessa matkavakuutukset ovat voimassa matkoilla, jotka tehdään linnuntietä mitattuna yli 50 kilometrin etäisyydelle vakuutetun asunnosta, työpaikasta, opiskelupaikasta tai vapaa-ajan asunnosta.

Tekniikan Akateemisten Liiton jäsenenä saat uusiin kodin ja perheen Mittaturvavakuutuksiin tuntuvat jäsenalennukset -

Omakoti-vakuutus vastuuvakuutus oikeusturvavakuutus arvotavaravakuutus

pienvenevakuutus tapaturmavakuutus matkatavaravakuutus matkustajavakuutus

Alennus koskee uusia vakuutuksia ja alennusprosentit ovat: 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 4. vuosi

20% 15% 5% normaalihintaisia.

Moottoriajoneuvovakuutuksista myönnettävät jäsenalennukset Jäsen saa 20 % alennuksen ensimmäisenä vuotena uusiin yksityiskäyttöisiin henkilö-, paketti- ja matkailuauton sekä matkailuperävaunun vapaaehtoisiin Superkasko-, Kevytkasko-, ja Isokaskovakuutuksiin. Toisen vuodesta alkaen vakuutukset ovat normaalihintaiset. Edut koskevat järjestön jäseniä ja samassa taloudessa asuvia perheenjäseniä. Liikennevakuutukset ovat normaalihintaisia.

Järjestön perushenkivakuutus Tekniikan Akateemisten Liiton jäsenenä tai puolisona saat vakuutukseesi ilmaisen lisäedun. Lisäetuna vakuutusturvaasi korotetaan veloituksetta. Järjestöetuna korotus vakuutusmääriin on naisille 69 % ja miehille 56 %.

Keskittäjän edut OP-Pohjola-ryhmä tarjoaa ainutlaatuisen pankki- ja vakuutuspalveluiden kokonaisuuden helposti saman katon alta. Keskittämällä pankkiasiointisi Osuuspankkiin ja vakuutukset Pohjolaan saat parhaimmat edut. Pankkiasiointi Osuuspankissa ja vakuutusasiointi Pohjolassa kartuttavat sinulle OP-bonuksia heti, kun oma tai perheesi yhteinen asiointi on 5 000 ¤ kuukaudessa. Bonukset kertyvät kuukausittain ja halutessasi niitä käytetään automaattisesti pankkipalveluiden ja Pohjolan vakuutusmaksujen maksuun. Muistathan, että saat keskittäjän edut jäsenetujen lisäksi. Aika ajoin on syytä tarkistaa, että vakuutusturvasi on ajan tasalla ja varmistaa, että olet keskittäjäasiakkaan etujen piirissä. Tule käymään osuuspankin konttorissa tai soita palvelunumeroomme 0303 0303, niin saat parhaan mahdollisen pankki- ja vakuutuspaketin. Tietoja Pohjolan vakuutuseduista saat myös osoitteesta www.tek.fi

Kumppanuutemme on luotu sinua varten, käytä se hyväksesi!

Yhdessä hyvä tulee.

-


PYLVÄIDEN VÄLISSÄ

Puhtaan veden arvo kasvaa DI Johanna Karimäki Kirjoittaja on kansanedustaja ja TEKin valtuuston jäsen.

Kuvat Afrikan sarven kuivuudesta pysäyttävät. Lapsen turvonnut vatsa ja kuihtuneet raajat kertovat vakavasta aliravitsemuksesta ja proteiinin puutteesta. Kärsiviä lapsia on autettava – rajalliset resurssit on jaettava reilummin. Vuosina 2007–08 ruoka kallistui, eivätkä köyhimmät maat eivät ole vieläkään toipuneet ruokakriisistä. Sen taustalla on useita tekijöitä. Ilmastonmuutos aiheutti kuivuutta ja tulvia. Öljyn hinnan nousu korotti lannoitteiden ja ruoan kuljetuksen kustannuksia. Biopolttoaineiden lisääntyvä käyttö on vienyt viljanviljelyn peltoalaa. Ruokateollisuuden pörssiosakkeiden epävakaus heilauttaa viljan maailmanmarkkinahintaa. Vauraat maat ovat myös pahentaneet kehitysmaiden tilannetta. IMF:n ja WTO:n vaatimat ehdot ovat olleet haitallisia kehitysmaiden omalle elintarviketuotannolle. Esimerkiksi Liberia tuo ulkomailta 90 prosenttia riisistä, vaikka maa voisi tuottaa sitä itsekin. Kehitysyhteistyössä, elintarvikepolitiikassa ja maataloustuotannon tukemisessa on tehtävä ratkaisuja, jotka tukevat maanomistusolojen pa-

lehti.tek.fi

ranemista, pienviljelyä, lähituotantoa ja alueelle soveltuvia viljelytekniikoita. On myös kehitettävä uusia keinoja makean veden tuottamiseen. Makean veden suodattaminen merivedestä on yhä yleisempää, mutta teknologioissa on kuitenkin ollut paljon ongelmia. Kestävää ja hyvää ratkaisua ole vielä saatu aikaiseksi. Haihduttamiseen perustuva tislaus oli aiemmin yleisin suolanpoistomenetelmä, mutta se kulutti paljon energiaa. Energiatehokkaaseen membraaniteknologiaan perustuvat menetelmät ovat korvanneet tislauksen suurimmassa osassa maailmaa. Afrikan makean veden pohjavarannot tulisi kartoittaa ja ottaa kestävästi käyttöön. Tähän tarvitaan insinöörien vesiosaamista. Kuinka hyödynnettäsiin pohjavettä ja merivettä, kuinka ehkäistäisiin aavikoituminen? Veteen liittyvät tekniikat, esimerkiksi vesihuoltojärjestelmien rakentaminen ja kunnossapito, jätevedenpuhdistus, erilaiset vesirakennusprojektit ja veden säästäväinen käyttö, ovat tärkeimpiä kehityskohteita. Suomessa vesiosaaminen on huippua. Tätä taitoa pitäisi hyödyntää myös kehitysyhteistyössä. Sillä olisi merkitystä myös teknologiaviennillemme. Ja saisimme kansakuntana aikaan hyvää. n

Rajalliset resurssit on jaettava reilummin.

TEK 47


Jäsenen palvelulomake TEKin JÄSEN­­MAKSUT 2011 Tekniikan Akateemisten Liiton jä­sen­mak­­su koko vuodelta 2011 on 339 euroa (28,25 euroa/kk). Kesken vuotta liittyviltä ja valmistuvilta jäsenmaksu laskutetaan ko­konaisilta jäljellä olevilta kalenterikuukausilta.   TEKin jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen. TEK toimittaa tiedot maksetuista jäsenmaksuista suoraan verottajalle.   Opiskelijajäseniltä ei peritä jäsenmaksua. Eläkkeellä olevalta jäseneltä peritään jäsenmaksua vain, jos hän haluaa jäsenetulehdet. Tällöin maksu kotimaahan on 90 euroa vuodessa (7,50 euroa/ kk). Pohjoismaiden ulkopuolella työskentelevä vuosijäsen maksaa ulkomaillaoloajalta jäsenmaksua 123 euroa vuodessa (10,25 euroa/kk). JÄSENMAKSU­ALENNUKSET TEKin jäsenmaksusta voi saada alennusta lomakkeessa mainituilla perusteilla. Vuosittainen jäsenmaksu ei saa laskea alle vähimmäisjäsenmaksun (vuonna 2011 IAET-kassaan kuuluvilta 123 euroa ja kassaan kuulumattomilta 45 euroa). OSOITTEENMUUTOKSET Tee osoitteenmuutoksesi mieluiten netissä osoitteessa www.tek.fi/jasentiedot. Samasta osoitteesta näet muutkin jäsenrekisterissä olevat tietosi. Voit tehdä osoitteenmuutoksen viereisellä lomakkeella tai sähköpostitse: jasenrekisteri@tek.fi.   Huom! Samalla ilmoituksella vaihtuvat jäsen­etulehtien (valitsemasi Talentumin lehdet ja TEK-lehti) osoitteet. JÄSENMAKSUTAVAN VALINTA Jäsenmaksutavan voit valita kolmesta vaihtoehdosta: • Jäsen hoitaa maksun itse, jolloin toi­mi­tamme viite­ pank­kisiirrot kotiin. • e-laskulla. Siirrä jäsenmaksusi verkkopankissa sähköiseen e-laskutukseen. • Työnantaja perii maksun pal­kasta. Valtakirja löytyy osoitteesta www.tek.fi/jasenyys kohdasta Jäsenmaksut. LISÄTIETOJA JÄSENYYDESTÄ JA JÄSENMAKSUISTA Jäsenrekisteristä: puh. (09) 22912291 tai jasenrekisteri@tek.fi www.tek.fi/jasenyys

48 TEK

Voit postittaa allekirjoitetun lomakkeen liitteineen kuoressa ilman postimerkkiä osoitteella Info JÄSEN Tekniikan akateemiset TEK, 5005134, 00003 VASTAUSLÄHETYS. Voit lähettää lomakkeen tai vapaamuotoisen hakemuksen liitteineen sähköpostilla jasenrekisteri@tek.fi Tietojasi voit päivittää netissä: www.tek.fi/jasenyys. Ilmoitan yhteystietojen muutoksesta Sukunimi ja etunimet

Jäsennumero tai syntymäaika

Kotiosoite

Postinumero/Postitoimipaikka tai maa Sähköpostiosoite

TEK ei saa luovuttaa postiosoitetietojani ammatilliseen suoramarkkinointiin (esim. jäsenalennukset, koulutustilaisuudet yms).

TEK saa käyttää sähköpostiosoitettani ammatilliseen suoramarkkinointiin (esim. koulutustilaisuudet). Ilman tätä rastia sähköpostiosoitettasi käytetään vain TEKin oman jäseninformaation lähettämiseen.

Alennuksen saamiseksi alennusperusteen on oltava voimassa yhtäjaksoisesti vähintään kolme kuukautta. Alennusta voidaan myöntää takautuvasti vuodelle 2011 edellyttäen, että alennusta haetaan vuoden 2011 aikana, paitsi puolisoalennuksessa, joka astuu voimaan anomista seuraavan kuukauden alusta. Mikäli alennuksen peruste päättyy kesken alennuskauden, ilmoita asiasta TEKin jäsenrekisteriin. Alennus päättyy saman­aikaisesti kuin sen peruste.

Alennuksen syy (rastita sinua koskeva peruste) varusmiespalvelus/ siviilipalvelus työttömyys (alennus myönnetään kuluvan vuoden loppuun) äitiys-/vanhempainloma (palkaton aika)

Alkamis- ja päättymisajankohta

Tarvittava liite Kopio palvelukseenastumismääräyksestä

____/____ 201___–____/____ 201___

____/____ 201___–____/____ 201___ ____/____ 201___–____/____ 201___ ____/____ 201___–____/____ 201___

hoitovapaa vuorotteluvapaa tai palkaton virkavapaa

____/____ 201___–____/____ 201___ ____/____ 201___–____/____ 201___

palkaton opiskelu pitkäaikainen sairaus (palkaton aika) myös avio-/avopuolisoni on TEKin vuosijäsen ja asuu samassa osoitteessa kanssani (Vain täyden maksun maksava puoliso saa jäsen­etulehdet).

Kopio viimeisimmästä päivärahan maksuilmoituksesta tai TE-toimiston todistus työttömänä työnhakijana olosta Kopio Kelan äitiys- tai vanhempainrahapäätöksestä Työnantajan todistus hoitovapaasta tai kopio Kelan kotihoidontukipäätöksestä Todistus työnantajan myöntämästä vuorottelu- tai virkavapaasta Kopio opintotukipäätöksestä, apurahasta tms. Todistus sairausloma-ajalta

____/____ 201___–____/____ 201___ Puolison nimi

Siirryn eläkkeelle alkaen

____/____ 201___

Puolison jäsennumero tai syntymäaika

Jäsenmaksuvelvoite päättyy tätä ilmoitusta seuraavan kuukauden alusta lukien. Samalla eroan TEKin kautta voimassa olleesta IAETkassan jäsenyydestä.

Eläkeläisen lehtimaksu kotimaahan 90 €/v eli 7,50 €/kk. Haluan edelleen TEKin jäsenetulehdet.

Paikka ja aika

En halua jäsenetulehtiä.

Allekirjoitus

5/2011


TEKNIIKAN IHMEITÄ

World Wide Web The WorldWideWeb (W3) is a wide-area hypermedia information retrieval initiative aiming to give universal access to a large universe of documents. Everything there is online about W3 is linked directly or indirectly to this document, including an executive summary of the project, Mailing lists , Policy , November’s W3 news , Frequently Asked Questions . What’s out there? Pointers to the world’s online information, subjects , W3 servers, etc. Help

Maailman ensimmäinen www-saitti

on the browser you are using Software Products

A list of W3 project components and their current state. (e.g. Line Mode ,X11 Viola , NeXTStep , Servers , Tools , Mail robot , Library ) Technical

Teksti Petja Partanen

Maailman ensimmäinen verkkosivu info.cern.ch/hypertext/WWW/ Details of protocols, formats, program internals etc TheProject.html

Bibliography

K

aksikymmentä vuotta sitten maailman ensimmäinen

Paper www-palvelin documentation on W3 and references. http://info.cern.ch/ oli pyörinyt luojansa Tim Berners-Leen koneella jo kuukausia, mutta vain

Peoplemuutama CERNissä työskentelevä nörtti surffasi silloin tällöin osoitteeseen. Elokuussa 1991 Tim Berners-Lee julkaisi työnsä koko maailmalle. Alt.hypertext –uutisryhmään ilmestyi ilmoitus kenen tahansa ladattavissa olevista www-palvelinsoftasta ja tekstipohjaisesta selaimesta. Pian hän alkoi saada sähköpostilla bugiraportteja – ja silloin tällöin ilmoituksen ”Hei, pystytin juuri serverin, superhienoa. Tässä osoite.” Www-palvelimia alkoi ilmaantua kuin sieniä sateella, mutta kun NSCA Mosaic-selain julkaistiin keväällä 1993, pankki räjähti toden teolla. Tänään maailman 249 miljoonalla verkkopalvelulla on yli 2 miljardia käyttäjää. n

A list of some people involved in the project. History

A summary of the history of the project. How can I help ?

If you would like to support the web.. Getting code

Ja tällä se pyöri. Tim Berners-Leen pölyisellä NEXT-työasemalla on kehitetty www:n perusosat. Kuva: CERN

Getting the code by anonymous FTP , etc. lehti.tek.fi

TEK 49


TEKin henkilökunta palvelee Sähköposti tyyppiä: etunimi.sukunimi@tek.fi * TEK:s personal till din tjänst på svenska

Tekniikan Akateemisten Liitto TEK Ratavartijankatu 2, 00520 HELSINKI Vaihde (09) 229 121, fax: (09) 2291 2911, www.tek.fi

Jäsenrekisteri

Tekniikka ja yhteiskunta

Omien tietojen päivitys: www.tek.fi/jasentiedot/

Sähköposti ..................................... jasenrekisteri@tek.fi Palvelunumero.........................................(09) 2291 2291

Oikeudelliset palvelut

Sähköposti kontaktilomakkeella: www.tek.fi/lakiposti/

Ralf Forsén * , yksikönjohtaja...................... 2291 2210 Jan Degerlund, lakimies ............................... 2291 2262 Mikaela Karavokyros*, lakimies..................2291 2243 Anu Kuokkanen, lakimies............................. 2291 2228 Riikka Tella, lakimies....................................... 2291 2221 Satu Tähkäpää, lakimies................................ 2291 2211 Katri Vainio, (työvapaalla) Kaarina Ylönen, lakimies............................... 2291 2225

Tutkimus

TMT: www.tek.fi/palkat

sähköposti ...............................................tutkimus@tek.fi Teuvo Muhonen, asiamies............................ 2291 2215 Pirkka Jalasjoki, tutkija................................... 2291 2269 Tiina Länkelin, assistentti.............................. 2291 2255

Viestintä Helena Andersson, viestintäjohtaja ......... 2291 2244 Marketta Harinen,........................................... 2291 2247 toimittaja-tiedottaja Kirsti Levander,................................................. 2291 2257 toimittaja-tiedottaja Jussi Nousiainen, verkkotiedottaja.......... 2291 2246 Maisa Nissinen, viestintäassistentti ......... 2291 2245

Hallinto Heikki Kauppi, toiminnanjohtaja .............. 2291 2200 Ari Åberg, YTN:n ja TP:n viestintä.............. 2291 2227 Kati Johansson, äitiysvapaalla Suvi Hannus, vs. henkilöstöpäällikkö..........2291 2268 Eija-Liisa Poutanen, ........................................ 2291 2201 johdon assistentti Pirkko Karlsson, hallintosihteeri ................ 2291 2202 Juha Fagerström, ............................................ 2291 2566 toimistoassistentti

Koulutus ja työvoimapolitiikka Kati Korhonen-Yrjänheikki, yksikönjohtaja.................................................. 2291 2203 Pirre Hyötynen, asiamies, korkeakoulupolitiikka.................................... 2291 2236 Pirkka Jalasjoki, tutkija................................... 2291 2269 Kaisa Harmaala, asiamies aikuiskoulutus ja työvoimapolitiikka....... 2291 2235 Juhani Nokela, asiamies, korkeakoulupolitiikka ................................... 2291 2204 Katri Närhi, asiamies, osaamisen kehittämisen kärkihanke........ 2291 2253 Tiina Länkelin, assistentti.............................. 2291 2255 Sanna Allt, opintovapaalla

Urapalvelut

www.tek.fi/urapalvelut www.tek.fi/cv-klinikka www.tek.fi/kv-palvelut www.tekrekry.fi www.teekkarintyokirja.fi Sari Taukojärvi, yksikönjohtaja....................2291 2256 Jukka Arppe, lakimies, kansainvälistymispalvelut ...........................2291 2248 Heini Hult-Miekkavaara *, ura- ja rekryasiamies ......................................2291 2274 Arja Lindfors, ura- ja rekryasiamies.......................................2291 2230 Satu Myller, ura- ja rekryasiamies...............2291 2249 Pauliina Orrela, ura- ja rekryasiamies........2291 2207 Timo Tapola, ura- ja rekryasiamies............ 2291 2272 Marjo Hirvonen, vanhempainvapaalla Sanna Puutonen, Teekkarin työkirja......... 2291 2271

Pekka Pellinen, yksikönjohtaja................... 2291 2259 Martti Kivioja, asiamies ................................. 2291 2206 Tuula Pihlajamaa, asiamies, nuoriso­projektit............................................... 2291 2281 Merike Kesler, Young Scientist projektikoordinaattori...................................2291 2563 Riitta Kärki, assistentti ................................... 2291 2258

Talous ja toimistopalvelut Jari Mellas, yksikönjohtaja ........................... 2291 2238 (sihteeri 201) Arto Leskinen, it-asiantuntija...................... 2291 2242 Katariina Sammalkangas, it-asiantuntija.................................................... 2291 2283 Mika Virtala, it-asiantuntija.......................... 2291 2232 Anne Wikman *, kirjanpitäjä ....................... 2291 2205 Heidi Helin, vaihde.......................................... 2291 2261 Jäsenrekisteri .................................... (09) 2291 2291 Ira Enckell, jäsensihteeri Tuija Toikkanen, jäsensihteeri Salla Lindholm, jäsensihteeri

Neuvottelu Yrjö Taivainen, neuvottelujohtaja.............. 2291 2213 Teemu Hankamäki, asiamies....................... 2291 2219 Anja Helin, asiamies........................................ 2291 2209 Pia Hiltunen, asiamies.................................... 2291 2223 Teuvo Muhonen, asiamies............................ 2291 2215 Tapani Wahlberg, asiamies........................... 2291 2208 Daniel Valtakari *, asiamies.......................... 2291 2237 Heli Parjanen, assistentti............................... 2291 2216 Maritta Rantala, assistentti .......................... 2291 2212 Sirkku Pohja, assistentti, opintovapaalla

Kenttä ja järjestö Joel Salminen, yksikönjohtaja .................... 2291 2217 Seppo Järvenpää, asiamies ......................... 2291 2222 Björn Wiemers, asiamies...............................2291 2220 Kari Hankia, teekkariasiamies..................... 2291 2218 Jaana Sääksberg, assistentti ....................... 2291 2260

Lappeenrannan aluetoimisto Laserkatu 6, 53850 Lappeenranta puh. (05) 6243 065, fax (05) 4120 949 lappeenranta@tek.fi Saku Laapio, alueasiamies Pete Hyrkäs, teekkariyhdysmies

Oulun aluetoimisto Teknologiantie 1,90570 Oulu puh. (08) 5515 555, fax (08) 5515 556 oulu@tek.fi Jukka Orava, alueasiamies Kalle Kari, teekkariyhdysmies

Tampereen aluetoimisto Hermiankatu 6-8 A, 33720 Tampere puh. (03) 3184 440, fax (03) 3184 405 tampere@tek.fi Petri Partanen, alueasiamies Juho Koskenranta, teekkariyhdysmies

Turun aluetoimisto DataCity, Lemminkäisenk.14–18 A 20520 Turku, puh. (02) 2515 242 fax (02) 2515 420, turku@tek.fi Mia Adolfsson *, alueasiamies, regionombudsman Niclas Jern *, teekkariyhdysmies Minna Jalkanen (työvapaalla)

Uudenmaan aluetoimisto Otakaari 20, 02150 Espoo, otaniemi@tek.fi Jorma Louhelainen, alueasiamies, 040 487 3150 Jaska Viherkari, opiskelijakenttäasiamies 040 168 6661 Anni Suomalainen, teekkariyhdysmies, 045 677 7153

Vaasa

5 JULKAISIJA Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki puh. (09) 229 121, fax (09) 2291 2911 www.tek.fi, tek-lehti@tek.fi, lehti.tek.fi Henkilökohtaiset sähköpostit etunimi.sukunimi@tek.fi PÄÄTOIMITTAJA Heikki Kauppi puh. (09) 2291 2200 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ, ILMOITUSMYYNTI Helena Andersson puh. (09) 2291 2244 TOIMITTAJAT Marketta Harinen puh. (09) 2291 2247 Kirsti Levander puh. (09) 2291 2257 Jussi Nousiainen puh. (09) 2291 2246 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI ILMOITUSTRAFIIKKI, TILAUKSET Maisa Nissinen puh. (09) 2291 2245 ILMOITUSHINNAT VUONNA 2011 1/1 sivua 3 200 euroa 1/2 sivua 2 200 euroa 1/4 sivua 1 500 euroa ILMESTYMISAIKATAULU 2011: 4.2., 18.3., 6.5., 17.6., 16.9., 28.10., 16.12. Julkaisija varaa itselleen oikeuden ilmestymispäivien muutoksiin. Tarkemmat mediatiedot: www.tek.fi/tek-lehti TARKASTETTU LEVIKKI 67 823 (LT 2010, -/-/100/-) TILAUSHINNAT Vuosikerta 45 euroa (kestotilaus, kotimaassa), irtonumeron hinta 7 euroa (+ 2,5 euron postituskulut) OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenet: www.tek.fi/jasentiedot, jasenrekisteri@tek.fi tai puh. (09) 2291 2292 Muut tilaajat: maisa.nissinen@tek.fi puh. (09) 2291 2245 TOTEUTUS JA TAITTO MCI Press Oy Mikonkatu 18 B 10, 00100 Helsinki puhelin (09) 2525 0250 info@mcipress.fi www.mcipress.fi KANSIKUVA Antonin Halas PAINOPAIKKA: Forssa Print 2011 puh. 010 618 5111 JAKELU Itella Oyj Painos: 67 200 kpl Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 31. vuosikerta ISSN 1459-1898

Tomi Vaappo, teekkariyhdysmies, 050 5979 906

50 TEK

5/2011


Teksti Ilkka Aaltonen

ilkka.aaltonen@hummeripojat.fi

Teekkarilaulun alkulähteillä

Emme selviä Emme selviä

O. Merikanto muk. I. Aaltonen / H. Naskali



Am

 

Tu - la

 

Dm

E7

Am

      

tuu - lan tu - li - tu - li E7

  

 

sel - vi - ä kon - sa - na,

tei,

Am

 

em -me

ei!

Lyhyet ja oivaltavat snapsilaulut ovat lajinsa aatelia. Tämän synnytti lähes vahingossa Villa Hummerheimin pehtoori Heli Naskali 2000-luvun alussa eräässä illanvietossa. Laulu tunnetaankin myös nimellä Pehtoorin juomalaulu. Melodia on lainattu Oskar Merikannon laulusta Tuulan tei, joka syntyi Teuvo Pakkalan laulunäytelmään Tukkijoella jo v. 1899. Snapsiversion neljä viimeistä nuottia on mukaeltu käytännöllisemmäksi lopukkeeksi.

Kuuntele teekkarilaulu lehti.tek.fi lehti.tek.fi

TEK 51


talouselama.fi

Uutiset, taustat, kommentit – Talouselämä viikon jokaisena päivänä

Talouden elämästä ja elämän taloudesta


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.