Työ & terveys 2013 by Otavamedia OMA

Työ& terveys

➜ PALAAKO PUNAISELLA? S. 12 ➜ TUKEA ESIMIESTYÖHÖN S. 13 ➜ PALAUDU PAREMMIN S. 4

2013

HELSINGIN KAUPUNGIN TYÖTERVEYSKESKUKSEN LEHTI

➜ Työterveyshuolto kulkee mukana työuran varrella tarjoten neuvoja ja ratkaisuja eri elämäntilanteissa.

Ratkaisuja työhön s. 8

2 Työ&terveys 2013

Anna-Liisa Merisaari huolehtii siitä, että Tyken viestit tavoittavat.

a m e e t ATKAISUT R

ARKE

sisältö Pääkirjoitus ja sisällys................................................................ 2 Tieto+ Paperisille resepteille voi heittää hyvästit ................................. 3 Mukavana töihin..........................................................................4 Asiantuntijalta Lyhytterapialla muutosta................................. 5 Tärkeitä työkaluja sote-johtajille.............................................6 Teema: Työuran tukijoukot Työterveys kulkee mukana uran aikana......................................8 Työnantajan puheenvuoro....................................................... 11 Tarkkaile liikennevalojasi Työterveyskysely antaa näkymän terveyteesi ja työkykyysi.... 12 Neuvoja esimiestyön haasteisiin............................................ 13 Tyke palvelee Asiat hoituvat hoitajalla.................................... 14 Tyke esittäytyy............................................................................ 15 Näin tulet meille.........................................................................16

Miten palaudut? Työstä palautumisen keinot riippuvat tehtävistä.

Työterveyskeskuksella on tarjota ratkaisuja arkeen työuran ja elämän eri tilanteissa. Julkaisija: Helsingin kaupungin työterveyskeskus Tyke Päätoimittaja: Tiina Pohjonen Toimituspäälliköt: Anna-Maria Teperi ja Anna-Liisa Merisaari Toteutus: MCIPress Oy, Mikonkatu 8 A 8, 00100 Helsinki Repro: Aste Helsinki Paino: Sanomapaino oy, Sanomala 2013

PÄÄKIRJOITUS Tiina Pohjonen

Työ terveyden ytimessä

Parhaat vaikutukset saadaan aikaan yhteistyöllä.

illaisia palveluja voi odottaa työterveyshuollolta - virastolta, joka huoltaa työtä ja terveyttä? Millaisia voisivat olla ne kunnossapito ja huolto-ohjeet, jotka koskevat ihmisen kykyä tehdä työtä sekä työn vaikutuk-

sia terveyteen? Tässä lehdessä on esillä palveluita, jotka ovat työterveyden ytimessä. Tarjoamme ohjausta ja neuvoja työelämän eri vaiheisiin. Etsimme työn ja terveyden rajapinnalle ratkaisuja yhdessä asiakkaidemme kanssa, olivatpa asiakkaat sitten yksittäisiä työntekijöitä, esimiehiä tai toimialojen johtoa. Ratkaistavat asiat voivat liittyä työstä palautumiseen, uneen, työn ja stressin hallittavuuteen tai laajemmin työn muutostilanteisiin. Koska työkyky säilyy ja kehittyy vain työssä, pyrimme työterveyshuollossa aktiivisesti etsimään vaihtoehtoja sairauslomille ja turvaamaan työkyvyn jatkuvuutta. Käytössä oleva repertuaari on laaja: osasairauspäiväraha, korvaava työ, ammatillinen kuntoutus, osakuntoutustuki tai esimerkiksi Helsingin oma malli kompensaatiorahasta. Osittainkin on parempi kuin ei ollenkaan, sillä työssä on valtava potentiaali hyvään. Työ saattaa

edistää jopa sairauksista toipumista. Tässä lehdessä on kuvattu onnistuneita ratkaisuja, joiden avulla työnteko on voinut jatkua sairaudesta huolimatta. Helsingin kaupungilla on poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet töiden räätälöintiin, joustaviin työelämäratkaisuihin ja uusiin työuriin. Kaupungin etuna ovat työntekoa tukevat, turvalliset rakenteet ja hyvin toimiva esimiestyö. Meillä on paremmat työn tekemisen mahdollisuudet kuin monissa muissa kunnissa. Lisäksi esimiehet ovat lähellä työn pintaa, joten tuki, neuvot ja apu ovat hyvin saatavilla. Näillä työn tekemisen puitteilla, välittävällä johtamisella ja luottamuksen ilmapiirillä on ollut merkittävä vaikutus siihen, että kaupungin henkilöstöllä oli viime vuonna vähemmän sairauspoissaoloja kuin kertaakaan viimeisen kymmenen vuoden aikana. Sairauksien hoidon ohella työterveyshuollon tehtävänä on auttaa tunnistamaan poissaoloja selittäviä tekijöitä ja ehkäisemään vältettävissä olevia sairaus poissaoloja. Autamme esimiehiä pitämään hyvää huolta henkilöstöstään ja henkilöstöä huolehtimaan omasta terveydestään. Parhaat vaikutukset saadaan aikaan yhteistyöllä. Jos jokin asia omassa terveydessä tai kyvyssä tehdä työtä mietityttää, ota meihin rohkeasti yhteyttä.

Työ&terveys 2013 3

Tieto+ Työllä on kuntouttavaa vaikutusta. Sairauslomakierteen tai työkyvyttömyyseläkkeen sijaan ihminen pitäisi auttaa takaisin töihin iästä tai terveysongelmista huolimatta. KARI-PEKKA MARTIMO, TYÖTERVEYSLAITOKSEN TEEMAJOHTAJA TESSO-LEHDESSÄ 6/2013

Muista perua ajoissa Vuonna 2012 työterveyskeskuksessa jätettiin perumatta yli 3 000 vastaanottoaikaa. Näin monta kertaa asiakas ei ilmoittanut esteestään saapua vastaanotolle tai oli unohtanut varaamansa ajan. Jos et pääse varaamallesi ajalle, muista perua aika ajoissa, jotta joku muu pääsee tilallesi työterveyshuoltoon. Näin vältät myös laskun perumattomasta ajasta. Ajan voi perua soittamalla työterveysasemasi ajanvarausja neuvontanumeroon. Katso yhteystiedot lehden takasivulta.

Asiakkailta jäi perumatta

3 000 AJANVARAUSTA vuonna 2012 työterveyskeskuksessa.

TYÖTERVEYSKESKUS on maan suurimman työnantajan, Helsingin kaupungin, oma työterveysyksikkö. Työterveyskeskus tuottaa työterveyspalvelut lähes 40 000 työntekijälle. Työterveyspalveluista vastaa 150 ammattilaisen joukko.

Takaisinsoitolla joustavuutta

Hyvästit paperiresepteille Tiesitkö, että saat työterveyshuollon reseptit sähköisessä muodossa? Lääkäri laatii ja allekirjoittaa lääkemääräyksen sähköisesti. Tämän jälkeen voit noutaa lääkkeet haluamastasi apteekista ilman paperista lääkemääräystä Kela-korttia näyttämällä. Sähköiset reseptit tallennetaan Kelan ylläpitämään Reseptikeskukseen, jossa ne säilyvät tallessa. Reseptin uusiminen apteekissa onnistuu aiempaa vaivattomammin. Vastaanotolla saat paperisen reseptin sijasta paperisen potilasohjeen. Siinä kerrotaan määrättyjen lääkkeiden nimet ja annosteluohjeet. Omia tietojaan pääsee tarkastelemaan Reseptikeskuksessa osoitteessa www.kanta.fi. Palvelun käyttöön tarvitaan verkkopankkitunnukset. Kun seuraavan kerran asioit työterveyshuollossa, ota käyttöösi sähköinen resepti. Työterveyshuolto pyytää kirjallisen suostumuksen, jotta hoitava lääkäri tai reseptin uusija voi tarkastella Reseptikeskuksessa olevia reseptitietoja. Näin varmistetaan lääkehoidon turvallisuus ja huomioidaan kokonaislääkitys sekä lääkkeiden haitalliset yhteisvaikutukset. Lisätietoja sähköisestä reseptistä ja Reseptikeskuksesta löydät Kanta-hankkeen sivuilta www.kanta.fi.

Helsinginkadun työterveysaseman ajanvarauksessa on käytössä takaisinsoittopalvelu. Mikäli puhelinpalvelussa on jonoa, järjestelmään voi jättää soittopyynnön, ja työterveyshuollosta soitetaan takaisin. Takaisinsoitto lyhentää jonotusta ja nopeuttaa palvelua. Jos takaisinsoitto ei työn luonteen vuoksi sovi, kannattaa ajan varaukseen soittaa iltapäivällä.

ANNA PA

LAUTETT A!

Vastaa lu kija voit voitta kyselyyn ja a älypuhe limen! Vastauso hjeet löyd ä t sivulta 15 .

Niisk ja pärskis Jos kurkkua raastaa, kuume nousee ja nenä vuotaa kuin vesiputous, kannattaa ilmoittaa esimiehelle sairastumisesta ja parannella itseään rauhassa kotona. Helsingin kaupungin työntekijät saavat yleensä olla sairaana poissa 1–3 päivää esimiehen luvalla. Hoitajan kirjoittaman sairauslomatodistuksen tarvitsee neljäntenä sairauslomapäivänä, ja lääkärintodistuksen seitsemännen sairauspäivän jälkeen. Kausi-influenssan tai nuhakuumeen iskiessä kannattaa pysytellä kotona, sillä työpaikalle sairaana tuleminen altistaa työkaverit tartunnalle ja pitkittää paranemista. Työterveyshuoltoon ei kannata heti hakeutua, sillä influenssakin menee yleensä ohi kotihoidolla; lepäämällä, nauttimalla runsaasti nesteitä ja mahdollisesti särkylääkkeillä. Influenssaa voi olla hankala erottaa tavallisesta ”flunssasta” eli nuhakuumeesta. Taudit oireilevat samankaltaisesti, mutta influenssan oireet ovat rajumpia. Influenssan oireita ovat yleensä äkillisesti nouseva kuume ja hengitystieoireet, kuten yskä ja kurkkukipu. Myös lihassärkyä ja päänsärkyä voi esiintyä. Influenssan aiheuttaa virus, joten antibiooteista ei ole apua taudin nujertamisessa. Oireiden pitkittyessä kannattaa ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon. Voit tiedustella hoito-ohjeita myös omalta työterveyshoitajaltasi.

Mietityttääkö hoidon tarve? Mikäli sairastut äkillisesti tai kaipaat muuten terveysneuvoja, voit ottaa yhteyttä omaan työterveyshoitajaasi. Hoitajien puhelinajat ovat pääsääntöisesti ma-pe klo 8.30-9.15. Neuvonta voi korvata käynnin työterveysasemalla. ➜ Helmi - Yhteiset palvelut - Työterveyshuolto Yhteystiedot

4 Työ&terveys 2013

Pidä töissä taukoja. Muista tauot, lounas ja työkaverit.

Liiku! Ihminen tarvitsee fyysistä kuntoa ja lihastasapainoa jaksaakseen myös töissä. Lenkkeile, hiihdä, jumppaa tai kävele. Kova hikilenkki tai muu rääkki ei ole välttämättä paras palauttaja.

Liikunta Liikunta

Uni

Tauot

Työ

Irrottaudu töistä. Lue kirjaa työmatkalla, kokkaa hyvä ateria tai liiku luonnossa.

Opi ja onnistu. Hanki onnistumisen ja pätevyyden kokemuksia muualtakin kuin töistä: opettele uusia taitoja tai aloita uusi harrastus.

Uudet virikkeet

Nuku hyvin. Rauhoita keho ja mieli vähintään kaksi tuntia ennen nukkumaanmenoa.

Rentoutuminen Oma aika kunniaan. Nauti siitä, että omalla ajallasi päätät, mitä teet tai harrastat. Tee juuri sellaisia asioita, joista nautit.

Rentoudu. Joogaa, sauno, kuuntele musiikkia tai käy hierojalla.

Mukavana töihin K ➜ Töistä palautuminen sujuu, kun työasioihin osaa ottaa etäisyyttä. TEKSTI Minna Huuhka KUVAT Thinkstock

un ihminen ei henkisesti ja fyysisesti palaudu töistään, kaikki tehtävät tuntuvat loputtomilta urakoilta. Voi tuntua siltä, ettei jaksa tehdä mitään, ja ajatus töihin lähdöstä kammottaa. – Jos ei palaudu, kroppa ja mieli sairastuvat ajan mittaan. Oireilijoita on paljon enemmän kuin niitä, joilla on diagnoosi, sanoo työterveyshoitaja ja kehittämisasiantuntija Leena Haakana. Työterveyshuollon erikoislääkäri Sini Eloholman kokemuksen mukaan monilla on haastetta työstä palautumisessa. Tämä tulee esiin esimerkiksi sydämen sykevälimittauksissa, joissa arvioidaan, kuinka paljon palautumista tapahtuu työpäivän aikana, vapaa-ajalla ja yön aikana. Työn imu ja töistä innostuminen ovat positiivisia ilmiöitä, mutta elimistön kannalta niiden aiheuttama reaktio on sama kuin kielteisellä stressillä. – Kukaan ei voi painaa jatkuvasti kahtakymmentä neljää tuntia putkeen, vaikka työ olisi kuinka mieluista, Haakana tuumaa. Palautumista pitäisi tapahtua joka päivä, sillä se korjaa työpäivän aikana kertyneen kuormituksen ja stressin

Työ&terveys 2013 5

ASIANTUNTIJALTA vaikutukset. Työterveyspsykologi Marjukka Hämäläisen mukaan ei riitä, että kerran vuodessa kesälomalla palautuu kunnolla. Palautumista tarvitaan joka päivä. Myös perheellisen ihmisen pitäisi päivittäin löytää pieni hetki itselle vailla velvoitteita. – Kun aamulla herää virkeänä, ja päivän haasteisiin tarttuminen tuntuu mukavalta, tietää, että palautumista on tapahtunut, Hämäläinen sanoo.

Varjele untasi

Kaikkein tärkeintä palautumisen kannalta on uni. Yön aikana elimistön voimavarat palautuvat. Jos uni jää kesken, tai se on laadultaan huonoa, ei palautuminen onnistu kunnolla. – Aivot tarvitsevat lepoa. Ajatustyö ja asioiden jäsentely vaativat riittävästi unta, Haakana toteaa. Palauttava uni alkaa kymmenen minuuttia nukahtamisen jälkeen. Tämä voi häiriintyä, jos on juuri ennen nukkumaanmenoa harrastanut raskasta liikuntaa. Vaikka alkoholi rentouttaa oloa, se voi kohtuullisestikin nautittuna pilata palauttavan unen. – Sykevälimittauksissa näkyy usein, että torstain ja perjantain välisenä yönä nukutaan palauttavampaa unta, kuin perjantain ja lauantain välisenä. Tämä voi johtua siitä, että moni nauttii työviikon päätteeksi alkoholia, Eloholma kertoo. – Jos unen laatu on heikkoa, voi tuntea itsensä väsyneeksi, vaikka olisi nukkunut kymmenen tuntia putkeen, Haakana sanoo.

Irrottaudu ja rentoudu

Unessa tapahtuvan palautumisen lisäksi jokainen tarvitsee palautumista päivän mittaan. Parhaiten palautuminen tapahtuu psykologisen irrottautumisen avulla, jolloin ihminen saa henkistä välimatkaa työhönsä, eikä enää mieti siihen liittyviä velvollisuuksia. Käytännössä tämä voi tapahtua esimerkiksi lenkillä, lukemalla kirjaa työmatkalla bussissa tai laittamalla hyvää ruokaa. Haakanan mukaan palautuminen sujuu keskittymällä harrastukseen, perheeseen tai muuhun itselle mieluiseen asiaan. Kaikki, mikä tuottaa hyvää mieltä, auttaa palautumaan työn kuormituksesta. Palautumista edistää myös rentoutuminen, jonka avulla mieli tyhjentyy kiireestä. Rentoutua voi saunomalla, keskittymällä kuuntelemaan hyvää musiikkia tai tekemällä tietoisia rentoutusharjoituksia.

Onnistumisen kokemuksia voi saada muualtakin kuin töistä. Esimerkiksi uusi harrastus voi vahvistaa ihmiselle tärkeitä pätevyyden ja hallinnan tunteita. Vaikka töissä ei olisikaan vaikutus mahdollisuuksia työaikojen- ja tehtävien suhteen, vapaa-ajalla ihminen on oman elämänsä kuningas. Silloin hän päättää, missä ja milloin tekee mitäkin. Elämässä kannattaa Haakanan mukaan tehdä arvovalintoja, ja toimia niiden mukaisesti. Mikä minulle on tärkeää ja mikä minua auttaa jaksamaan? Jos työ vie kaiken ajan ja voimat, ei vapaaajalla tosin ehdi tai jaksa tehdä mitään. Kun aikaansaamattomuus harmittaa, kannattaa miettiä, miten töistä irrottautuminen sujuisi paremmin, ja mistä saisi itselleen onnistumisen kokemuksia. Pienikin askel oikeaan suuntaan on hyväksi. Menisinkö tänään aikaisemmin nukkumaan? Tekisinkö tänään aivan erityisen hyvää ruokaa? – Usein rima asetetaan liian korkealle. Halutaan olla supertyöntekijöitä, superäitejä tai -isiä ja superystäviä. Pitäisi miettiä, että mikä minulle on juuri nyt riittävän hyvää, Hämäläinen sanoo.

Vuorotyö on haaste palautumiselle

Eloholma sanoo, että töiden suhteen pitäisi muistaa kohtuullisuus. Työ ei saisi läikkyä vapaa-ajan puolelle. – Riippumatta toimenkuvasta, monet kantavat töitä kotiin salkussaan tai päässään. Läppäri ja kännykkä ovat mahdollistaneet sen, että töitä on entistäkin helpompi tuoda kotiin. Silloin psykologinen irrottautuminen on haastavaa, Hämäläinen sanoo. Työkuormitus voi johtua monesta tekijästä. Asiantuntijatehtävissä työt seuraavat usein kotiin, ja asiakaspalvelutyö kuormittaa, koska töitä ei juuri voi rytmittää itse. Omaa työmäärää ja velvollisuuksia on hyvä pysähtyä tarkastelemaan. Joskus paine ja joustamisvaatimukset voivat olla kohtuuttomat. Tällöin on tärkeää ottaa asia itse puheeksi. – Itse pitää tietää, mihin on valmis, mikä on sopivasti ja mikä liikaa, Haakana toteaa. Haakana ja Eloholma ovat työssään törmänneet fyysistä työtä tekeviin ihmisiin, jotka ajattelevat, etteivät tarvitse liikuntaa, koska työ rakentaa kuntoa. Näin ei kuitenkaan ole. Ihminen tarvitsee fyysistä kuntoa ja lihastasapainoa kestääkseen työn yksi puolisesti kuormittavat liikkeet ja jaksaakseen tehdä töitä myös jatkossa. Vuorotyö on suuri haaste palautumiselle. Kun vuorokausirytmi heittelee ja unirytmin kanssa on haasteita, palautuminen on todella tärkeätä. Unen haasteiden lisäksi yö- ja iltatyötä tekevillä harrastukset, perheen arki ja sosiaalinen elämä vaativat paljon järjestelyä.

Töissäkin voi palautua

Palautumista tarvitaan joka päivä. Ei riitä, että palautuu kerran vuodessa kesälomalla.

Palautumista ei tapahdu pelkästään vapaaajalla. Myös töissä voi palautua, kokea onnistuvansa ja innostuvansa. Mielekkäät ja mukavat työtehtävät, tauot ja jutustelu työkavereiden kanssa palauttavat päivän mittaan. – Joskus työssä voi olla elämäntilanteeseen nähden enemmän palauttavia tekijöitä kuin vapaa-ajalla, Haakana sanoo. – Työ voi olla hyvin antoisaa ja voimia tuottavaa. Monelle saavutukset ja onnistumiset töissä tuottavat niin paljon mielihyvää, ettei työn ja vapaa-ajan rajan hämärtymistä pidetä pahana. Silti elimistö ja mieli tarvitsevat myös lepoa, Hämäläinen muistuttaa.

TEKSTI Selja Tiilikainen

Lyhytterapialla muutosta

ielekäs ja antoisa työ tukee hyvin ihmisen henkistä terveyttä, mutta aina ei jaksa yksin. Eikä tarvitsekaan, sillä työterveys keskuksen uusi palvelu tarjoaa ammattilaisapua, kun omat selviytymiskeinot eivät riitä. Työterveyskeskuksen työterveys lääkäri, -hoitaja tai -psykologi voivat ohjata asiakkaan lyhytterapiaan. Aluksi lyhytterapian tarve kartoitetaan perusteellisella arvioinnilla, jonka pohjalta päätetään yhdessä asiakkaan kanssa, miten asiakkaan tilannetta voitaisiin auttaa. Psykoterapiassa terapeutti ja asiakas muodostavat tasavertaisen ja tutkivan yhteistyösuhteen, jolla pyritään saamaan muutoksia erilaisiin ja monenkirjaviin tunne-elämän, käyttäytymisen ja ihmissuhteiden ongelmiin. Sillä voidaan vaikuttaa oireilua ylläpitäviin psykologisiin tekijöihin taidoilla ja valmiuksilla, joita pelkkä lääkehoito ei saavuta. Mikäli asiakkaalla on selkeä ongelma-alue, johon hän haluaa muutosta tai apua, tarjoaa Työterveyskeskus terapia-arvion perusteella lyhytterapiaa. Sitä on testattu Työterveyskeskuksessa hankeluontoisesti vuoden 2013 ajan, ja projektista saadun positiivisen palautteen myötä lyhytterapiaa tarjotaan vuoden 2014 alusta uutena palveluna työterveyskeskuksessa. Elämän kriiseissä tai traumaterapiana lyhytterapiaa ei tarjota, vaan työterveyskeskuksen lyhytterapia kohdentuu ensisijaisesti masennustilojen, ahdistuneisuushäiriöiden ja työuupumuksen hoitoon. Joissakin tapauksissa työhön palaavat saavat lyhytterapiasta tukea. Asiakkaan työympäristön, organisaation ja työolosuhteiden tunteminen on työterveyskeskuksen valtti.

Terapia muotoutuu henkilökohtaisten tarpeiden mukaisesti. Lyhytterapia rakentuu tyypillisesti kuudestatoista viikoittaisesta 45 minuutin tapaamisesta. Kolmen kuukauden kuluttua terapian loppumisesta sovitaan seurantakäynti, jolloin asiakkaan tilannetta arvioidaan uudelleen. Vaikka lyhytterapian kesto on ennalta päätetty, lähtökohtana siinä on asiakkaan ainutkertainen kokemusmaailma. Lyhytterapian sisältö muotoillaan jokaisen asiakkaan henkilökohtaisten tarpeiden mukaiseksi. – Ahdistunut ja kyvytön ammattiminä vaihtui taitojaan hyödyntävään ja niitä arvostavaan minään. Kasvoin ihmisenä, pelot eivät enää hallitse minua – saan olla rauhassa minä, luonnehtii terapian vaikutuksia omassa elämässään eräs työterveys keskuksen lyhytterapia-asiakas. Lyhytterapia ei kuitenkaan ole nopea hokkuspokkus-keino. Se edellyttää asiakkaalta sitoutumista terapiatyöskentelyyn ja halua muutokseen sekä valmiutta ottaa vastuuta terapian etenemisestä. Terapeuttista muutosta ei voi tapahtua ilman asiakkaan aktiivista osuutta. Asiakkaan muutama keskeinen ongelma kehystävät terapiaa, mutta ne pyritään selvittämään mahdollisimman perusteellisesti aikarajan puitteissa. Kun työkykyä kalvaviin psykologisiin tekijöihin pureudutaan hyvissä ajoin, voidaan välttyä tulevaisuudessa jopa työkyvyn menettämiseltä. Hoitomuotona se on kustannustehokas, sillä neljän kuukauden hoitojaksosta syntyvät kustannukset ovat keskimäärin samat kuin kahden viikon sairauspoissaolosta. Sairausloma onkin usein kallein osa hoitoa. Työnantajan kannalta on siis viisasta valita palveluita, joilla työntekijöiden työkyvyn tuki voidaan varmistaa. Artikkelia varten on haastateltu työterveyspsykologi, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti Mervi Seppälää. Työterveys keskuksen terapeutteina työskentelevät myös työterveyspsykologi Juha Hokkanen ja kuntoutussuunnittelija Sari Harju.

6 Työ&terveys 2013

Tärkeitä työkaluja sote-johtajille ➜ Suomen suurimman viraston johdon on tiedettävä, miten henkilöstö voi ja millainen henki työyhteisöissä vallitsee. Työterveyskeskuksen palvelut ovat siinä avainroolissa. TEKSTI Hanna Rusila KUVAT Jan Ahlstedt

uoden 2013 alussa toteutui yksi maamme historian suurimmista julkisen sektorin organisaatiomuutoksista, kun Helsingin kaupungin terveyskeskus ja suurin osa sosiaalivirastoa yhdistyivät uudeksi sotevirastoksi. Suurviraston noin 15 000 työpaikkaa jaettiin kuuteen osastoon. Yksi niistä on talousja tukipalveluiden osasto, jonka johtajaksi tuli terveyskeskuksen kehittämisjohtajan paikalta Riitta Simoila. – Iso muutos on aina monivuotinen prosessi. Alussa ihmiset tietysti pelkäsivät oman työnsä puolesta. Ahdistusta oli ilmassa, kun vanhoja työyhteisöjä hajosi ja uusia luotiin, Simoila summaa. Simoilalle työkyky- ja työhyvinvointiteemat olivat entuudestaan tuttuja, mutta uuden viraston myötä yksiköt kasvoivat ja mukaan tuli myös uusia ammattikuntia. Simoilalla on nykyisellään alaisia reilut 1 200. – Työterveyshuolto on meille erittäin tärkeä strateginen kumppani, muutosprosessin keskellä tavallistakin tärkeämpi. Jos johtajalla tai esimiehellä on neuvoton olo, työterveys hyppää mukaan ratkomaan pulmia.

TYÖTERVEYSPALVELUT

Johdolle Palvelujen yhteinen arviointi ja seuranta Työterveys raportointi ja sairauspoissaolo seuranta vähintään 2 x vuosi Organisaatio muutosten suunnittelu- ja muutostuki Työhyvinvoinnin ja turvallisuuden johtamisen tuki ja konsultointi

Esimiehille Työpaikkakäynnit (työpaikan terveys) Työyhteisöjen toiminnan edistämisen tuki Kriisitilanteiden selvitys Työhyvinvoinnin johtamisen tuki ja konsultaatio Esimiesten oman jaksamisen tukeminen

Henkilöstön työhöntulo- ja lakisääteiset terveystarkastukset Työterveysneuvottelut, eli työkykykeskustelut työntekijän kanssa Työntekijän kuntoutus- ja uudelleen sijoitusneuvottelut Työntekijän päihdeongelmissa hoitoonohjaus

Työntekijöille Terveystarkastukset työuran eri vaiheissa Työtapojen ja -välineiden käytön ohjaus ja neuvonta työpaikalla Varhainen tuki työkykyongelmissa Työkyvyn arviointi ja tuki Kuntoutustarpeen arviointi ja kuntoutukseen ohjaus Työterveyspainotteinen sairaanhoito

Työ&terveys 2013 7

1200 ALAISTA

Riitta Simoila pitää tärkeänä sitä, että johtaja saa raporteista hyvän tilannekuvan siitä, missä omissa yksiköissä mennään.

Varhainen reagointi tepsii

Riitta Simoila arvostaa Tyken palvelujen monipuolisuutta. – Johdon tarpeisiin räätälöidyt työkalut ovat kehittyneet koko ajan. Esimerkkejä hyödyllisistä välineistä ovat varhainen tuki, pitkältä sairauslomalta töihin palaavan tukeminen sekä työkyvyn arviointi silloin, kun henkilö ei selviä normaaleista töistään, hän mainitsee. Lakisääteiset työpaikkaselvitykset ja niihin liittyvät toimenpide-ehdotukset Simoila kertoo lukevansa tarkkaan. Henkilövaltaisella alalla yksilöiden työkyvyn merkitys korostuu, mutta vähintään yhtä tärkeää on työyhteisöjen hyvinvointi. – Esimerkiksi henkilöiden välisessä ristiriitatilanteessa työterveyshuolto tulee avuksi, jos esimiehen yritykset ratkoa asiaa eivät riitä. Ääriesimerkki yhteistyötä ja puuttumista vaativista tapauksista on kiusaaminen. Uransa varrella Simoila on kokenut, kuinka varhainen reagointi ongelmiin voi tuottaa myönteisen lopputuloksen. – Olen nähnyt tapauksia, joissa työ hyvinvointi on parantunut sen jälkeen, kun sairauspoissaolot ovat ensin näyttäneet hälyttäviltä ja syihin on puututtu napakasti, hän kertoo.

Työterveys hyppää tarvittaessa mukaan ratkomaan pulmia. Tilannekuvaa raportoinnilla

Yksi keskeinen väline Tyken ja sen asiakasvirastojen yhteistyössä ovat johdon tarpeisiin kehitetyt raportointityökalut. Sairauspoissaoloraportti tuotetaan yksiköittäin kaksi kertaa vuodessa, laaja-aineistoinen Työterveyskysely kahden vuoden välein. Lisäksi johto saa käyttöönsä suppeampia katsauksia muun muassa työterveyspalveluiden käytöstä. – Kaksi isoa perusraporttia täydentävät toisiaan ja antavat valtavasti johtamisen kannalta hyödyllistä tietoa, Simoila kokee. Riitta Simoilan mukaan olennaista tietojen hyödyntämisessä on se, että työterveyshuolto analysoi raakadatan valmiiksi. – Työterveyden edustajat osallistuvat osastojen ja viraston johtoryhmiin ja selittävät, mitä tiedoista voidaan saada irti.

Sairauspoissaolotietojen pohjalta johtaja voi esimerkiksi ryhtyä selvittämään, miksi jossain yksikössä on tavallista enemmän lyhyitä, 1–3 päivän poissaoloja – onko kyse esimerkiksi tietynlaisesta poissaolokulttuurista? Työterveyskysely puolestaan valottaa muun muassa työyhteisöissä vallitsevia hyvinvointi- ja stressitekijöitä. Tärkeintä raporteissa on Simoilan mukaan se, että johtaja saa tilannekuvan siitä, missä oman osaston yksiköissä mennään. – Myös poissaolojen ja ongelmien syyyhteenveto palvelee suoraan johtamista, hän lisää. Simoila arvostaa Tyken oma-aloitteisuutta ylimmän johdon palvelujen kehittämisessä. Jos jotain saisi toivoa raportteihin lisää, hän näkisi niissä mieluusti liittymän virastonsa keskeiseen toiminta-alueeseen eli kansan terveyteen. − Työtämme on kampanjoida helsinkiläisten tupakointia, alkoholin liikakulutusta ja ylipainoa vastaan. Työterveyskyselystä olen jo saanut tietoa oman henkilöstömme tupakoinnista. Myös alkoholinkäytön ja ylipainon pitkän aikavälin kehitys olisi kiinnostavaa tietoa, hän pohtii.

8 Työ&terveys 2013

Työterveyspalvelut:

teema

Työuran tukijoukot TEKSTI Anna Väre KUVAT Susanna Tuononen, Thinkstock

yöntekijän ensimmäinen kontakti työterveyshuoltoon on työhöntulo tarkastus. Sillä arvioidaan työntekijän terveydentilaa ja valmiuksia suhteessa uuteen työhön. Samalla työntekijä saa henkilökohtaisia neuvoja työhyvinvointiin ja työkyvyn ylläpitämiseen. Helsingin kaupungilla on oma malli terveyden ja työssä jaksamisen seuraamiseen. Joka toinen vuosi kaupungin työntekijät saavat vastattavakseen Työterveyskyselyn. Mikäli elintavat kaipaavat parannusta, tarjotaan työntekijälle parannussuosituksia henkilökohtaisen palautteen mukana. Koska työelämä muuttuu yhä hektisemmäksi, on jaksamisesta huolehdittava kaiken ikäisenä. Tähän työterveyshuolto tarjoaa avuksi terveysneuvontaa, jossa keskustellaan luottamuksellisesti esimerkiksi mielenterveyteen, liikuntaan, ravintoon, unettomuuteen ja alkoholinkäyttöön liittyvistä asioista. Vastaavan työ terveyshoitajan Marja Poikosen mukaan palvelun tavoitteena on auttaa työntekijöitä ottamaan vastuuta omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan.

Työterveysneuvottelu tukee työkykyä

Varhaisen puuttumisen ja riskikartoitusten avulla Helsingin kaupunki on onnistunut kääntämään sairaus poissaolot laskuun. Viime vuoden lopulla poissaolot laskivat 4,7 prosenttiin, ja nyt luku on alhaisimmillaan kymmeneen vuoteen. Ratkaisevaa on ollut nopea puuttuminen sairasteluun. – Jos työntekijän sairauspoissaolo pitkittyy yli 20 päivää tai poissaoloja kertyy yli viisi jaksoa 12 kuukauden aikana, tulee esimiehen ottaa asia puheeksi ja tehdä tarvittaessa suunnitelma työkyvyn tukitoimista., Poikonen kertoo. Mikäli sairastelu jatkuu yli 30 päivää tai 10 kertaa, on esimiehen tehtävänä ottaa asia uudelleen puheeksi ja ilmoittaa työntekijän sairauspoissaoloista työterveyshuoltoon. – Kutsumme työntekijän tarvittaessa terveystarkastukseen. Sovimme yhteisesti tarvittaessa myös ➜ jatkuu s. 10

Henkilöstön työkyvyn tukeminen ja työyhteisöjen toiminnan edistäminen on työterveyshuollon tärkein tavoite.

➜

➜ Monipuolinen työterveyshuolto tukee työntekijää eri elämäntilanteissa uran aikana. Joskus vaikeuksien kautta aukeaa kokonaan uusi tulevaisuus.

RATKAISUT ARKEEN

Työterveyskeskus tarjoaa terveystarkastuksia työuran eri vaiheisiin. Terveystarkastuksissa on mahdollisuus kiinnittää huomiota työn ja terveyden väliseen suhteeseen sekä puuttua ennaltaehkäisevästi työkykyä haittaaviin sairauksiin.

Työ&terveys 2013 9

TIESITKÖ? Helsingin kaupungilla työskentelee ihmisiä yli 800 ammattinimikkeellä. Työterveyskeskuksessa tunnetaan kaupungilla tehtävät työt. Työterveyshuolto onkin paneutunut siihen, miten työ ja sen muutokset vaikuttavat ihmiseen. Usein työ voi toimia myös parantavana ja kuntouttavana tekijänä.

Uudelleensijoitus oli onnenpotku

Työterveyshuolto ohjaa tarvittaessa asiakkaita myös henkilöstöliikuntaan tai kuntoutukseen.

Helsinkiläinen Tiina Kuokkanen työskenteli Laakson sairaalan laitoshoitajana kunnes hänen polvensa eivät enää kestäneet työn vaatimaa seisomista. Raskas, paljon nostamista vaativa työ aiheutti voimakkaita kipuja ja Kuokkanen oli jatkuvasti sairaslomalla. Lääkäriltä matka kotiin kulki apteekin kautta. Koska polvet olivat kipuilleet jo pitkään, Kuokkanen kustansi itselleen polvileikkauksen. Operaation hyöty jäi kuitenkin vähäiseksi, sillä kun hän palasi töihin sairasloman jälkeen, kivut alkoivat uudelleen. – Uusi esimieheni huolestui tilanteestani ja kutsui minut työterveysneuvotteluun lääkärin kanssa. Polvet tutkittiin ja sain fysiatrilta lausunnon, jonka mukaan en voisi enää jatkaa nykyisessä työssäni. Sen jälkeen kaikki eteni nopeasti. Pääsin jo kahden kuukauden päästä ensimmäiseen työhaastatteluun ja seuraavassa kuussa aloitin uudessa työssä, nykyään Kivelän psykiatrian poliklinikan vastaanotossa työskentelevä Kuokkanen kertoo.

Muutosta ei kannata pelätä. Oppisopimuksella kohti tutkintoa

Kuokkasen tapauksessa uudelleensijoittumista vauhditti se, että hänellä oli aiempaa kokemusta toimistotöistä ja hän oli halukas siirtymään uuteen ammattiin. Nyt Kuokkanen opiskelee oppisopimuskoulutuksella terveydenhoidon osastosihteerin tutkintoa. – Työn yhteydessä suoritettava oppisopimus on hyvä vaihtoehto, sillä en usko, että lähtisin muuten opiskelemaan täyspäiväisesti, Kuokkanen sanoo. Nykytilanteeseensa Kuokkanen on varsin tyytyväinen. Parasta on, että uusi, vähemmän rasittava työ lisää elämänlaatua myös työn ulkopuolella. – Uudelleensijoittaminen nähdään usein negatiivisena asiana, mutta se voi myös parantaa elämää. Muutosta ei kannata pelätä. Yleensä isot muutokset ovat elämälle vain hyväksi, etenkin jos asiaa katsoo jälkeenpäin, Kuokkanen kannustaa.



Työterveyskeskus on mukana selvittämässä työkyvyn tuen tarvetta ja kartoittamassa työnteon mahdollisuuksia.



10 Työ&terveys 2013

Jos ilmapiiri työpaikalla kiristyy ja haittaa arkea, voi työterveyshuolto auttaa selvittämään tilannetta.

20%

Työterveyshuolto tarjoaa elämänkulun eri vaiheisiin ja erilaisiin työelämän muutoksiin neuvontaa, ohjausta ja tukea.

-40%

Helsingin kaupungin työntekijöiden poissaolot laskivat viime vuoden lopulla

4,7

PROSENTTIIN

Työssä jaksamista voidaan tukea muokkaamalla työtä kevyemmäksi esimerkiksi muuttamalla työaikoja (osaaikatyö) tai työtehtäviä.

Uudelleensijoittumisen apuna käytetään muun muassa työkokeiluja, oppisopimuskoulutusta ja uravalmennusta.

työterveysneuvottelun, jossa haemme työntekijän ja esimiehen kanssa yhteistuumin vaihtoehtoja poissaoloille, Poikonen sanoo. Työterveysneuvottelussa pyritään löytämään keinoja työntekijän työkyvyn ylläpitämiseen tai parantamiseen. Se on hyödyllinen esimerkiksi tilanteissa, joissa työntekijällä on toistuvia sairaslomia, työuupumusta tai päihteiden käyttöä. Kartoittaa voidaan esimerkiksi työjärjestelyihin tarvittavaa tukea ja uudelleensijoittumisen mahdollisuuksia. Neuvottelussa sovitaan myös seurannasta ja seurantapalaverien pitämisestä. Sovitut asiat on hyvä kirjata ylös.

Uusiin töihin uudelleensijoittumalla

Kaupunki antaa henkilöstölleen työn loppuessa tai työkyvyn heikentyessä monia muita työnantajia tai lainsäädännön edellytyksiä paremman palvelussuhdeturvan. Vakinaiseen henkilöstöön kuuluvan palvelussuhde turvataan, jos työ organisaatiomuutosten takia tai muusta syystä loppuu. Tämä edellyttää kuitenkin valmiutta siirtyä tehtävästä toiseen. Aiemmin uudelleensijoittamispäätökset tehtiin virastoittain, mutta nyt palvelu on keskitetty kokonaisuudessaan kaupungin henkilöstökeskuksen vastuulle. Tiimi-

Uudelleensijoittumisen onnistumisessa ratkaisevaa on oma halu muutokseen.

päällikkö Jukka Eloranta pitää keskittämistä järkevänä, sillä terveydentilan huononnuttua uusi työ löytyy harvoin omasta yksiköstä. Elorannan lisäksi uusia urasuunnitelmia punoo täysipäiväisesti kuusi muuta suunnittelijaa henkilöstökeskuksessa. Vuosittain yksikössä autetaan satoja asiakkaita. Eniten uudelleensijoittamistarvetta aiheuttavat mielenterveysongelmat, tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja verisuonitaudit. Valtaosa sijoitettavista työskentelee hoitoalalla, joka kuormittaa sekä henkisesti että fyysisesti.

Motivaatiolla muutokseen

Uudelleensijoituksessa työntekijälle pyritään löytämään työ, joka on mahdollisemman lähellä hänen nykyistä osaamistaan. Aina tavoite ei kuitenkaan onnistu. Mikäli terveydelliset ongelmat esimerkiksi estävät ruumiillisen työn eikä muuta koulutusta ole, voi edessä olla kouluttautuminen uuteen ammattiin esimerkiksi oppisopimus koulutuksen avulla. – Uudelleensijoittumisen onnistumisessa ratkaisevaa on ihmisen oma motivaatio ja halu auttaa itse itseään. Emme voi pakottaa ketään uuteen ammattiin, vaan halu muutokseen on tultava itseltä, Eloranta sanoo. Elorannan mukaan terveyden heikkenemiseen liittyy usein pettymys, joka voi lamauttaa työntekijän hetkellisesti. Vaikka työperäisten haittojen ennaltaehkäisyyn panostetaan voimakkaasti, mahtuu joukkoon tapauksia, joissa työkyvyttömyyseläke on ainut vaihtoehto. Mikäli työaikaa on kuitenkin jäljellä vielä kymmeniä vuosia, on aktiivisuus ihmisen itsensä kannalta mielekkäämpää. – Nykyään puhutaan paljon työurien pidentämisestä. Sitäkin tärkeämpää olisi huolehtia, etteivät urat katkeaisi liian aikaisin, vaan ihmiset jaksaisivat terveenä loppuun saakka, Eloranta sanoo ja painottaa ennaltaehkäisyn tärkeyttä.

Työ&terveys 2013 11

teema RATKAISUT ARKEEN

Keskustelu viritti vastuuseen Ihmiset kestävät elämän kolhuja eri tavoin. Joskus murheet kasaantuvat niin, että elämänhallinnan heikkeneminen koettelee mielenterveyttä. Rakennuspalvelu Starassa työskennelleen miehen elämään osuivat lähekkäin avioero ja läheisen kuolema, lisäksi mieltä kuormittivat henkilökohtaiset ongelmat. Vaikea tilanne johti pitkäaikaiseen masennukseen, jonka takia mies oli usein pitkiä jaksoja sairauslomalla. Esimies yritti kannustaa työntekijää taitojensa mukaan, mutta viimein myös hän koki voimiensa uupuvan. Silloin työpäällikkö Jari Mikkola pyysi apua työterveyshuollosta. – Esimiehen on tärkeä kuunnella työntekijäänsä ja hakea erilaisia ratkaisumalleja. Samalla on kuitenkin hyvä tietää, ettei ole asian kanssa yksin, Mikkola sanoo. Kun esimies pyytää työterveyshuollosta apua, yksi mahdollisuus on järjestää työterveysneuvottelu, johon osallistuvat työntekijä, esimies ja työterveyshuollon edustaja. Työterveysneuvottelu tukee työntekijää ja työnantajaa tilanteissa, joissa suunnitellaan työkykyä tukevia toimia. Ideana on löytää yhdessä ratkaisut, joiden avulla työntekijä voi jatkaa työntekoa.

Ideana on löytää yhdessä ratkaisut, joiden avulla työnteko voi jatkua. Koska pitkäaikainen masennus on usein aaltoilua hyvien ja huonojen päivien välillä, Mikkola sopi alaisen kanssa, että toipumisen edistämiseksi työn kuormitusta muunnellaan tarpeen mukaan. Huonompina hetkinä mies sai seurakseen työparin, joka kantoi vastuun työhön liittyvistä käytännön toimista niin, että toipuja sai keskittyä vain omiin tehtäviinsä. Hyvinä kausina energinen työntekijä otti mielellään ylitöitä ja hänelle annettiin vastuullisempia tehtäviä. – Toimintaperiaatteemme on, ettemme rankaise ketään tuottamattomuudesta. Olemme huomanneet, että kun ihminen kokee saavansa tukea ja ymmärrystä, haluaa hän myöhemmin antaa takaisin ja tehdä työnsä entistä paremmin, Mikkola sanoo.

Tavoitteena tilanteen parantaminen

Työterveyshuollossa tilannetta alettiin purkaa muutaman kuukauden välein järjestetyillä seurantakeskusteluilla, johon osallistuivat työntekijän lisäksi Mikkola ja työterveyden edustaja. Keskusteluissa käytiin läpi tilanteita, jotka tunteisiin ja toipumiseen vaikuttivat. – Tavoitteena oli herättää työntekijä ottamaan vastuuta omasta elämästään ja paranemisestaan. Samalla oli myös ratkaistava, pystyykö hän jatkamaan tehtävässään vai onko tilalle ajateltava jotain muuta. On hieno huomata, että nyt tilanne on selvästi parantunut ja poissaoloja on viime aikoina ollut paljon vähemmän, Mikkola iloitsee. Kahdeksantoista vuotta samassa yrityksessä on opettanut Mikkolan tuntemaan työntekijänsä. Siten ei ole epätavallista, että hänen puhelimensa soi myös viikonloppuisin tai että hän vierailee illalla työntekijän kotona. Näin hän on yrittänyt auttaa myös masentunutta työntekijäänsä jaloilleen.

Eettisyys työterveyshuollossa

TIESITKÖ? Kevennetty työ on yksi keino tukea työssä jaksamista. Työtä voidaan muokata kevyemmäksi esimerkiksi muuttamalla työaikoja tai -tehtäviä. Työterveyshuolto auttaa esimiehiä pitämään huolta henkilöstöstään ja henkilöstöä huolehtimaan omasta terveydestään.

KYSY POIS!

Helsingin kaupunki korostaa entistä painokkaammin eettisiä tomintaperiaatteita strategiassaan. Mitä tämä tarkoittaa työterveyshuollossa? Ylilääkäri Jouni Silvo vastaa kysymyksiin aiheesta. Mitä tarkoittaa eettisyys työterveyshuollossa? Työterveyspalveluiden on oltava laadukkaita ja niiden on tuotettava haluttu vaikutus. Vaikutukselle tulee olla tieteellinen näyttö, jos suinkin mahdollista. Toiminta, jonka vaikuttavuudelle on tieteellinen näyttö, on eettisempää kuin toiminta, jolta tämä näyttö puuttuu. Jos tieteellinen näyttö puuttuu, on turvauduttava parhaaseen kokemuksen antamaan tietoon. On kuitenkin huomattava, että perinteet voivat joskus ylläpitää epäeettisiä toiminta tapoja, joiden uudelleen arviointiin ei nähdä tarvetta. Liiketaloudelliset näkökohdat eivät saa ohjata työterveyshuoltoa valinnoissa. On varottava, ettei yleinen markkinahakuisuus johda sellaisten tuotteiden tarjoamiseen, joita ei voida pitää työterveyshuollollisesti perusteltuina. Oikeudenmukaisuus terveydenhuollossa tarkoittaa sitä, että kaikki asiakkaat saavat samaan tarpeeseen saman hoidon.

Miksi kaikkeen kysyntään ei voida vastata? Terveydenhuollon resurssit ovat aina rajalliset, tarve ja kysyntä sen sijaan rajattomat. Priorisointi on näin ollen välttämätöntä, vaikka se onkin vaikea keskustelun aihe. Onnistumisen mittarina on mitattavissa olevan terveyshyödyn saavuttaminen. Terveydenhuollon päämääriä voidaan nimetä useita, esimerkiksi terveys, hyvinvointi, sosiaaliset hyödyt ja hyvä toiminta- tai työkyky. Työterveyshuollon perustehtävä on edistää työntekijän, työyhteisön ja organisaation terveyttä ja työkykyä. Työterveys huolto etsii terveyttä edistäviä ratkaisuja ennakoimalla ja estämällä työn haitalliset vaikutukset. Yksittäisen työntekijän työkyky säilyy ainoastaan työssä. Työterveyshuollon eettisesti kestävä toiminta edellyttää lain mukaista toimintaa kaikilta osapuolilta. Päätäntävalta ja vastuu on kuitenkin työnantajalla.

YLILÄÄKÄRI Jouni Silvo

12 Työ&terveys 2013

E L I A K K TAR

Huuhka TEKSTI Minna tock KUVAT Thinks

I S A J O L A V E N LIIKEN ➜ Vastaamalla työterveyskyselyyn saat tärkeää tietoa terveydestäsi. Minkä värinen valo sinulla palaa?

yöterveyskeskuksen erityissuunnittelija Tuija Toikka kertoo, että Työterveyskysely ja siihen liittyvä henkilökohtainen palaute ovat hyvä keino havaita terveys riskejä. Kyselyn avulla voidaan varhain auttaa ihmisiä, joilla on esimerkiksi riski uupua, masentua tai sairastua kakkostyypin diabetekseen. Elintapoihin kannattaa kiinnittää huomiota jo nuorena. Ne vaikuttavat terveyteen ja elämän laatuun pitkällä aikavälillä. – Meillä halutaan puuttua terveysriskeihin ja hoitamattomiin sairauksiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, Toikka kertoo. Kaikille työterveyskeskuksen asiakkaille joka toinen vuosi jaettava Työterveyskysely käsittää kolme osaa. Aluksi kysytään työkyvystä ja hyvinvoinnista. Sitten kartoitetaan elintavat ja terveydentila. Lopuksi paneudutaan työyhteisöön ja esimiehen toimintaan liittyviin asioihin.

Palaute esitetään liikennevaloina ja symboleina.

Vihreä, keltainen vai punainen?

Rehellinen vastaaminen on tärkeää, jotta kyselystä saatava palaute vastaisi mahdollisimman hyvin todellisuutta. Palaute esitetään liikenne valoina ja symboleina. Jos esimerkiksi elintapojen kohdalla näkyy vihreä ympyrä, on tilanne hyvä. Keltainen kolmio kertoo, että elintapoihin pitäisi

kiinnittää huomiota. Jos paikalla komeilee punainen kahdeksankulmio, asiaa pitäisi selvittää tarkemmin. Toikka kertoo, että kyselystä saatu palaute on otettu hyvin vastaan. Ihmisistä on hauska saada melko pienellä vaivalla selkeä kooste omaan terveyteen vaikuttavista asioista. Palaute toimii monelle herätyskellona. – Esimerkiksi jos on paljon ylipainoa, voi olla että punainen valo palaa muuallakin kuin painoindeksin kohdalla. Painoon liittyvät nimittäin usein myös vähäinen liikunta, epäterveelliset elintavat ja kohonnut riski sairastua kakkostyypin diabetekseen, Toikka sanoo. Jos kyselyn perusteella riski sairastua kakkostyypin diabetekseen on kohonnut, palaute näyttää punaista. Varaamalla ajan terveystarkastukseen asian saa selvitettyä perusteellisesti. – Työterveyskyselyn avulla on löytynyt ihmisiä, jotka ovat tietämättään sairastaneet diabetesta, Toikka kertoo. Monista vastauksista on noussut esiin erityisesti uni ja siihen liittyvät ongelmat. Toikan mukaan on tärkeää, että unettomuudesta ja huonosta unen laadusta kärsivän tilanne selvitetään työterveyshuollossa. Jos työterveyskyselyssä ilmenee riskejä henkisellä puolella, kuten esimerkiksi uupumista tai masennusta, saa kyselyyn vastannut muiden palautteiden lisäksi kehotuksen ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon.

Puhelin käteen

Kaikkia terveysongelmia ei voida ratkaista pelkästään sairautta hoitamalla ja lääkkeitä määrää-

mällä. Keskustellessaan asiantuntijan kanssa ihminen voi jäsentää tilannettaan ja löytää uusia keinoja ja ratkaisuja omaan hyvinvointiinsa. Jokaisen on kuitenkin otettava myös itse vastuuta omasta terveydestään. – Vaikka valot palaisivat punaisena, työ terveyshuollosta ei tulla väkisin hakemaan vastaanotolle, Toikka tuumaa. Vaikka valot palaisivat vihreinä, mutta kyselyn palautteessa tai omassa terveydessä jokin asia mietityttää, kannattaa olla yhteydessä työ terveyshuoltoon. Terveystarkastukseen voi myös varata ajan, vaikkei olisikaan vastannut kyselyyn.

TIESITKÖ? • Vuonna 2013 Työterveyskysely toteutetaan viikolla 45–47. • Saat kyselyn ja palautteen joko työsähköpostiisi tai kotiosoitteeseesi. • Työterveyskyselyyn liittyvään terveystarkastukseen voi varata ajan klo 12–15 työterveyshuollon ajanvarauksesta.

Työ&terveys 2013 13

NEUVOJA

TEKSTI Laura Lähdevuori KUVAT Thinkstock

esimiestyön haasteisiin ➜ Työterveyshuolto on myös esimiehiä varten. Johtamistyöhön on tarjolla tukea ja työterveyshuolto voi auttaa esimiestä omassa jaksamisessa. MISTÄ HENKILÖSTÖN SAIRASTELUT JOHTUVAT?

MITEN ESIMIES SELVIÄÄ TYÖPAINEISTA? Esimiehen kannattaa muistaa, että kenenkään ei tarvitse olla teräsmies, ja ettei maailma ole koskaan valmis. Hyviä keinoja esimiestyön kuormittavuuden vastapainoksi ovat erilaiset rentoutumistekniikat, harrastukset sekä läheisten kanssa vietetty aika. Oman työpaikan työterveyshoitaja osaa lisäksi kertoa voimavara- ja stressinhallintaryhmistä. Kollegoiden kanssa keskustelusta on myös apua. Tärkeää on myös pitää esimiestaidot ajan tasalla.

Kun yksittäisen työntekijän työkyky mietityttää esimiestä, alaisen kanssa tulee käydä varhaisen tuen keskustelu. Työterveyshuoltoon on ilmoitettava, jos työntekijälle kertyy 30 sairauspoissaolopäivää. Pitkän poissaolon jälkeiseen työhönpaluuseen puolestaan löytyy apua paluun tuen toiminta mallista. Työterveyshuollosta saa ohjausta sekä oppaita näihin tilanteisiin.

ONKO TYÖPAIKKA TERVEELLINEN? Jokaisessa työssä on ammatille tyypillisiä riski- ja altistustekijöitä. Vaikkei niitä kokonaan voi välttää, niitä voidaan ennakoida ja hallita. Työpaikan terveellisyys selvitetään työpaikkaselvityksellä. Siinä työterveyshuolto ja työsuojelu arvioivat yhdessä työpaikan riskit.

ENTÄ JOS ESIMIES VÄSYY? Esimiehen on tärkeää voida itse hyvin, jotta hän voi luoda työntekijöille hyvät edellytykset töiden tekemiseen. Vaikka parhaimmillaan esimiestyö on innostavaa ja palkitsevaa, se voi olla myös vaativaa ja yksinäistäkin puurtamista. Esimiehelle asetetuista paineista ei aina olekaan helppoa selvitä. Työhön kuuluu hankalienkin tilanteiden työstämistä, mikä voi olla uuvuttavaa. Esimieskin voi väsyä, ja silloin kannattaa ottaa työterveyshuolto avuksi. Työtilanteen tuntuessa turhan kaoottiselta, esimies voi keskustella jaksamistilanteestaan oman esi miehensä kanssa tai ottaa suoraan yhteyttä työterveyspsykologiin. Asiantuntijan kanssa työtilannetta voi jäsentää ja suunnitella ratkaisuja, jotta työtä voisi hallita paremmin.

…JA TURVALLINEN? Työterveyshuollossa on myös turvallisuudenhallinnan osaamista, ja se toimii apuna riskien ja uhkatilanteiden hallinnassa. Yhteyttä voi ottaa myös työpaikan työsuojeluun. Uhka- ja vaaratilanteet raportoidaan työsuojelupakkiin, ja työpaikan turvallisuussuunnitelma tulee pitää ajan tasalla. Työterveyshuolto auttaa myös työyhteisöä järkyttäneiden tapahtumien jälkipuinnissa. Esimies voi tiedustella asiaa työpaikalle nimetyltä työterveyshoitajalta.

☁ ☁ VOIKO HENKILÖSTÖ HYVIN?

Esimies huolehtii siitä, että työntekijät voivat hyvin. Esimies voi ottaa huolensa henkilöstön jaksamisesta puheeksi työyhteisön omissa palavereissa ja oman esimiehensä kanssa. Huolensa henkilöstön jaksamisesta voi jakaa myös työpaikalle nimetyn työterveyshoitajan kanssa. Lisäksi voi pyytää työpaikalle nimetyn työterveyspsykologin apua asioiden purkamiseen. Purkutilaisuuteen kuuluu aina jatkotoimien ja ratkaisujen pohtiminen yhdessä. Työssä jaksamisen tueksi työyhteisölle voi myös pyytää konsultaatiota työfysioterapeutilta, joka auttaa työpaikan ergonomian arvioinnissa ja parantamisessa.

ONKOHAN ALAISELLA ONGELMIA?

☁ Jos esimies epäilee työntekijän työkyvyn alentuneen sairauden vuoksi, työntekijä ohjataan työterveyshuoltoon. Tarvittaessa työterveyshuolto, työntekijä ja esimies käyvät työterveysneuvottelun, jossa tehdään jatkosuunnitelma ja arvioidaan työkykyarvion tarpeellisuus. Päihde-epäilyissä voi ottaa yhteyttä työpaikan työterveyshoitajaan. Hän osaa neuvoa, miten tilanteessa tulisi toimia.

MITÄ JOS ILMAPIIRI TULEHTUU?

Ilmapiirin tulehtuessa työpaikalla syystä tai toisesta, esimies voi ottaa yhteyttä työpaikan työterveyshoitajaan tai työterveyspsykologiin, jotta sopivia lähestymistapoja voidaan miettiä.

ENTÄ JOS ARKITYÖ EI SUJU? Työterveyshuollon asiantuntijoiden kanssa voi keskustella korjaavista toimista myös tilanteissa, joissa työ yhteisön arkityö takkuilee. Työn hallintakeinoja voi parantaa myös koulutuksilla ja työpajojen avulla. Tarvittaessa esimies voi pyytää työterveyshuoltoa tekemään työpaikkaselvityksen.

MITEN HYVINVOINTI SÄILYY MUUTOKSISSA? Muutostilanteet haastavat miettimään, miten työ sujuisi jouhevasti. Organisaatiomuutosten pyörteissä työterveyshuolto tarjoaa yhteistyökonsultaatiota, jossa viritetään työyhteisöä keskustelemaan asioista rakentavasti ja mietitään jatkotoimia yhdessä. Mukaan kannattaa ottaa myös työsuojelu varhaisessa vaiheessa. Muutostukipalveluita tarjoaa Oiva Akatemia. Toimiva työpaikka on tehokas: työ sujuu kun työntekijät voivat hyvin. Silloin pelisäännöt on sovittu yhdessä, työt on järjestelty selkeästi ja asioista voidaan puhua avoimesti. Tutustu työterveyskeskuksen esimiespalveluihin Helmi-intrassa ➜ Helmi - Yhteiset palvelut - Työterveys huolto - Palvelut - Palvelut esimiehille

14 Työ&terveys 2013

TYKE PALVELEE ➜ TEKSTI Minna Rinne KUVAT Thinkstock

Työterveyspalveluja käyttäessä lääkärissä käyntiä ei lähestulkoonkaan aina tarvita, sillä monet terveyteen ja työssä jaksamiseen liittyvät asiat hoituvat työterveyshoitajalla.

yöterveyshoitaja voi auttaa monessa terveyteen liittyvässä asiassa. Hoitaja tekee hoidontarpeen arvioinnin puhelimessa tai vastaanotolla ja antaa neuvoja erilaisten sairausoireiden kotihoitoon.Tarvittaessa hoitaja ohjaa lääkärin vastaanotolle. Työkyvyn tukemisen lisäksi työterveyshoitaja tekee myös monia pienimuotoisia toimenpiteitä, kuten korvahuuhteluja, hoitaa pienempiä rasitusvammoja, poistaa tikkejä, mittaa verenpaineita ja opastaa sairauksien omaseurantaan. Helsingin kaupungilla on sairauspoissaoloista ohje, jonka mukaan töistä voi olla kolme päivää pois työnantajan luvalla, ja vasta tilanteen pitkittyessä tultaisiin hoitajan vastaanotolle. Hoitajan kirjoittaman sairauspoissaolotodistuksen tarvitsee vasta kolman-

Asiat hoituvat hoitajalla nen poissaolopäivän jälkeen, ja lääkärintodistuksen vasta seitsemännen päivän jälkeen. Takautuvasti tai puhelimitse sairauspoissaolotodistuksia ei voida kirjoittaa. Työntekijä voi lisäksi milloin tahansa hakeutua työterveyshoitajan pakeille saamaan terveysneuvontaa, jonka tarkoituksena on säilyttää ja edistää työ- ja toimintakykyä sekä ehkäistä terveysongelmia. Asiat voivat liittyä esimerkiksi ravitsemukseen, liikuntaan, tupakointiin, alkoholin liikakäyttöön, mielialaan, jaksamiseen, kuntoutukseen tai uneen. Työterveyshuollossa pyritään toimimaan mahdollisimman ennaltaehkäisevästi. Esimerkiksi korkean verenpaineen, kolesterolin tai ylipainon tuomissa ongelmissa ei tarvitse heti hakeutua lääkärille, vaan kannattaa ensin kartoittaa tilannetta työterveyshoitajan kanssa.

RYHMISTÄ VOIMAA Työterveyskeskuksen vastaremontoiduissa valoisissa ryhmätoimintatiloissa on tarjolla erilaista ryhmätoimintaa.

VOIMAVARARYHMÄT

UNIRYHMÄT

Voimavararyhmä auttaa lisäämään tietoisuutta omista mielialoista ja antaa taitoja vaikuttaa niihin. Tavoitteena on vähentää vakavien masennusten puhkeamista, lyhentää masennusjakson kestoa, lievittää masennuksen voimakkuutta sekä lisätä työhyvinvointia ja työkykyä. Ryhmätyöskentely perustuu Kalifornian yliopiston Control Your Depression -kurssiin, mutta näkökulma on työlähtöinen. Voimavararyhmään osallistumisen kriteerinä on lievä tai keskivaikea masennus, josta osallistujalle on tehty hoitokäytännön mukainen hoitosuunnitelma.

Unikurssilla opetellaan hyvän unenlaadun perustaitoja 6–8 hengen ryhmässä. Tapaamiskerroilla on eri teemoja, ja tapaamisten välillä kurssilaiset kokeilevat saatujen oppien toimivuutta ja tekevät kotitehtäviä. Tavoitteena on löytää uusia työkaluja oman unenlaadun parantamiseen ja omaan hyvinvointiin. Ryhmää ohjaa kaksi koulutettua uniryhmäohjaajaa. Kurssille voivat osallistua henkilöt, joilla on todettu unenlaatuun liittyvää toiminnallista ongelmaa, joka on jatkunut 1–3 kuukautta ja joka vaikuttaa työ- ja toimintakykyyn.

Ryhmäpalveluihin voi hakeutua työterveyshoitajan tai -lääkärin suosituksella. Työterveyshoitaja tai -lääkäri ohjaa kiinnostuneet eteenpäin. Osallistuminen edellyttää, että asiakas on motivoitunut muutokseen ja kiinnostunut ryhmätoiminnasta.

STRESSINHALLINTA RYHMÄ Tietoisen läsnäolon ja stressinhallinnan ryhmä perustuu MBSR (Mindfulness Based Stress Reduction) -stressinhallintaohjelmaan. Tietoinen läsnäolo (mindfulness) tarkoittaa huomion kiinnittämistä nykyhetkeen ja asioiden arvostamiseen sellaisena kuin ne ovat. Kurssilla tutustutaan hyväksyvän tietoisen läsnäolon harjoituksiin ja näkökulmiin ja sovelletaan niitä stressin hallintaan ja omien voimavarojen vahvistamiseen. Kurssille voi hakeutua stressioireiden, liiallisen kuormittumisen tai ylisuorittamisen tunteen vuoksi.

Työ&terveys 2013 15

KUKA

VIESTIT PERILLE

➜ Anna-Liisa Merisaari huolehtii siitä, että työterveystieto kulkee.

TEKSTI Laura Lähdevuori KUVA Vesa Tyni

nna-Liisa Merisaari aloitti työnsä työterveyskeskuksen viestintäsuunnittelijana keväällä 2013. Jo edeltävänä vuonna Merisaari teki projektikoordinaattorin nimikkeellä viestinnän töitä työterveyskeskuksessa. – Tehtävänkuvani on laaja, suunnittelen ja kehitän viestintää kokonaisvaltaisesti ja vastaan sekä sisäisestä että ulkoisesta viestinnästä. Päivitän muun muassa nettisivuja ja intraa, kirjoitan tiedotteita ja muokkaan asiantuntijatekstejä asiakaslähtöisemmäksi, Merisaari kertoo. Tällä hetkellä yksi Merisaaren työmaista liittyy työterveyshuollon sähköisen asioinnin kehittämiseen. – Olen mukana sähköisten palvelujen kehittämisryhmässä. Sähköinen asiointi halutaan tehdä yhä helpommaksi ja toimivammaksi. Merisaarelle tärkeää omassa työssä on se, että työssä saa käyttää luovuutta, mutta samalla työskennellä yhteiskunnallisestikin merkittävien asioiden parissa. – Työterveyshuollosta viestiminen on tosin välillä hankalaa, koska ala on muutoksessa. Tasapainoilu terveydenhuollon ja HR-asioiden sekä sairaanhoidon ja ennaltaehkäisyn välillä luo toiminnalle haasteita. Myös käsitteitä on välillä hankalaa kansantajuistaa. – Pyrin aina miettimään, mikä on asiakkaalle tärkeää ja huomionarvoista tietoa ja

mikä olisi paras tapa saada viestiä eteenpäin. Työhyvinvointiin ja sen edistämiseen liittyvät asiat ovat erityisesti lähellä sydäntäni. Olemmehan me työterveyshuolto, ei työsairaushuolto, Merisaari nauraa. Vaikka terveydessä on kyse tärkeistä ja vakavistakin asioista, Merisaari toivoo aina löytävänsä kiinnostavia tapoja tuoda asioita esiin. – Kaiken ei tarvitse aina olla niin kauhean vakavaa, hän sanoo. Viime vuonna Merisaari halusi tehdä jotain ihan uutta: hän kuvitti Työterveyskyselyn tulosten viestintää värikkäällä infografiikalla. Seuraavaa kyselyä varten Merisaari tuottaa lyhyitä videoita. – Tärkein tehtäväni on kuitenkin huolehtia tiedon kulkemisesta niin asiakkaille kuin meillä sisäisesti, hän summaa. Puheviestintää Jyväskylän yliopistossa pääaineenaan opiskellut Merisaari on myös yksi Helsingin äänistä. – Helsingille etsitään äänimaisemaa ja siihen liittyen kaupungin työntekijöistä haettiin Helsingin ääniä. Hyvä-äänisen kaverin sai käräyttää, ja minut käräytti kaverini kaupunkisuunnitteluvirastosta. Päätin sitten osallistua ja pääsin finaaliin. Finaaliäänestyksessä kaupungin työntekijät äänestivät Merisaaren yhdeksi neljästä Helsingin äänestä. Kun Helsingin kaupungin äänimaailma on valmis, äänikisassa menestyneet voivat toimia tunnistettavina ääninä esimerkiksi kaupungin puhelinpalveluissa.

Anna palautetta lehdestä ja voita Lumia 920! Arvottava palkinto on noin 400 euron arvoinen Lumia 920-puhelin.

ANNA-LIISA MERISAARI • Viestintäsuunnittelija • Filosofian maisteri • Harrastukset: laulaminen, musiikki, elokuvat, ulkoilu

Vastaaminen on helppoa ja nopeaa!

1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/tyoterveys 2. Merkitse numerosarja 101013 3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta. Onnea arvontaan! Lukijakyselyyn voi vastata 10.11.2013 asti. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät syyskaudella 2013. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 2.1.2014. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

Tervetuloa!

Ajanvarau s- ja neuvontan umeroon t ulee eniten puh eluja alku v ii k osta ja aamuisin . Parhaiten s aat yhteyden iltapäivisin tai loppuviiko sta, jos as iallasi ei ole kiire.

HELSINGINKADUN TYÖTERVEYSASEMA Helsinginkatu 24 Avoinna arkisin klo 7.45–16.00 Ajanvaraus puh. (09) 310 54100 klo 8.00–16.00

Laboratorio

• Laboratorioon tarvitaan työterveyslääkärin tai työterveyshoitajan lähete. • Näytteenotto tehdään ilman ajanvarausta. • Seuraaviin tutkimuksiin varataan aika numerosta (09) 310 54040: spirometria, sokeri- ja laktoosirasitustutkimukset sekä uniapnea, verenpaineen vrkseuranta ja Ekg-holter –tutkimukset ja ENMG-rannekanavatutkimus. Laboratorio sijaitsee Helsinginkadun työterveysaseman 2. kerroksessa. Aukioloajat: ma–to klo 7.45–15.00, pe klo 7.45–14.00

Röntgen

• Röntgeniin tarvitaan työterveyslääkärin lähete. • Kuvaukset tehdään ilman ajanvarausta. Röntgen sijaitsee Helsinginkadun työterveysaseman 2. kerroksessa. Aukioloajat: ma–to klo 7.45–15.00, pe klo 7.45–14.00

Työterveyskeskuksessa käytössäsi ovat seuraavat työterveyshuollon ammattilaiset ja palvelut: • • • • •

työterveyshoitajat työterveyslääkärit työterveyspsykologit työfysioterapeutit kuntoutussuunnittelijat

Energiaterveys

Parrukatu 1–3, Hanasaaren laboratoriorakennus, 2. kerros (HaL2) Avoinna arkisin klo 8.00–15.30 Ajanvaraus puh. (09) 617 2179

Helmi-intrasta löydät tuoreimmat kuulumiset työterveyshuollosta! Helmi-intran Työterveyshuolto-sivuilta löydät aina tuoreimmat tiedot työterveyshuollosta. Sieltä löytyvät niin työpaikkasi työterveyshuoltotiimin yhteystiedot, aukioloajat kuin ajankohtaiset asiatkin. Helmi-intra > Yhteiset palvelut > Työterveyshuolto