MAINOSLIITE
Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu
MAINOSLIITE
Ajankohtainen katsaus vesialan digitalisoitumisen ytimeen. Lue lisää: kehittyvatkaupungit.fi
Älykäs vesitekniikka Digita Oy:n IoT-palveluiden johtaja Ari Kuukka:
”Suomalaiset vesilaitokset ovat eturintamassa tekemässä digitaalista siirtymää”
Suomalaisella vesiosaamisella voidaan luoda ratkaisuja myös globaaleihin haasteisiin
Jätevedet paljastavat erilaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä
Laatutavoitteet osana hulevesien käsittelyn suunnittelua
2
Lue lisää: kehittyvatkaupungit.fi
Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu
MAINOSLIITE
PÄÄKIRJOITUS
Suomalaiset vesiosaamisen maailman huippuja Vesihuoltoverkoston hallinta käsittää perinteisesti paitsi vesiturvallisuuden, omaisuuden sekä kunnossapidon hallinnan myös pyrkimyksen vesiverkostossa tapahtuvien vuotojen vähentämiseen. Lisäksi digitaalinen kulunvalvonta on tärkeä osa hallintaa, sillä verkossa on paljon miehittämättömiä tiloja, kuten pumppausasemia ja vesitorneja. KUVA: OMA ARKISTO
Digitaalisuuden kasvaessa myös kyberturvallisuuden merkitys korostuu, kun venttiilien ja pumppujen ohjaaminen ulkopuolelta on mahdollista. Älykäs vesihuoltoverkoston hallinta vähentää vuotoveden määrää, sillä vuotojen havaitseminen on tehokasta, kun paineen ja virtausten mittauksia suoritetaan laaja-alaisesti eri puolilla verkostoa. Vuodot voivat olla Topi Helle hyvin merkittäviä – jopa 10–30 toimitusjohtaja, prosenttia puhdasvesiverkosFinnish Water Forum ton virtaamasta. Suomalaisen vesiosaamisen tulevaisuudennäkymät näyttävät suotuisilta, sillä vesitekniikan ja samalla myös digitaalisten ratkaisuiden huippuosaamisemme muodostavat yhdessä toimivan yhtälön. Kotimaiset vesialan
Suomalaisen vesiosaamisen tulevaisuudennäkymät näyttävät suotuisilta. yritykset, tutkimus- ja koulutuslaitokset, ministeriöt sekä järjestöt yhteen tuova Finnish Water Forum eli FWF on yhdessä Nokian, VTT:n, Savonian sekä muutaman vesilaitoksen ja teknologiayrityksen kanssa toteuttamassa hanketta, jossa kehitetään avointa alustaa tiedonsiirtoon ja tiedon käsittelyyn. Alustan avulla vesilaitosten on mahdollista hallita vesiverkostoaan ja tällä tavoin vähentää vuotovettä.
Vesiverkostojen hallinnan lisäksi Suomessa on erinomaista osaamista myös vedenlaadun monitoroinnissa, veden ja jäteveden puhdistuksessa, vesivarojen hallinnassa sekä vesihuoltoon liittyvässä koulutuksessa. Myös tekopohjaveden tuntemuksemme on vahva. Tällä osaamisella on mahdollista pyrkiä globaaleihin ratkaisuihin, esimerkiksi kuivuudesta kärsivien maiden pohjavesiin liittyviin haasteisiin liittyen. Suomalaisten vahvuutena maailmalla on hyvä maineemme – eritoten puhdas ilma ja vesi. Globaalina haasteena on kuitenkin usein hankkeiden suuruus. Tähän FWF pyrkii luomaan ratkaisuja monitoimijayhteistyöllä, jossa yritykset, oppilaitokset, järjestöt ja tutkimuslaitokset yhdessä rintamassa ratkovat maailman vesivaroihin ja ilmastonmuutoksen sopeutumiseen liittyviä haasteita.
Jaetaan Kauppalehden liitteenä 29.3.2022 Projektipäällikkö: Jere Kämäräinen (050 554 4531 jeremias.kamarainen@mediaplanet.com) Maajohtaja: Saara SilvánAppel Myyntijohtaja: Ville-Joonas Appel Liiketoiminnan kehitysjohtaja: Justus Nurmi Toimitus ja layout: Emmi Hanninen Oikoluku: Oona Hyppönen Julkaisija: Suomi Mediaplanet Oy, Mannerheimintie 18 A, 00100 Helsinki Sähköposti: toimitus@mediaplanet.com • www.mediaplanet.com Kansikuva: Nelli Päiväläinen
PUMPUT JOKAISEEN TARPEESEEN • JÄTEVESIPUMPUT • UPPOPUMPUT • PAINEENKOROTUSPUMPUT Meiltä kaikki vedenkäsittelyyn niin puhtaalle kuin likaisellekin vedelle. Kysy lisää myynnistämme puh. 020 741 7229. pumppulohja.fi • watman.fi
facebook.com/kehittyvatkaupungit @Mediaplanetfi
@Mediaplanetfi
Kierrätäthän tämän lehden
MAINOSLIITE
Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu
Lue lisää: kehittyvatkaupungit.fi
3
Kaupallisessa yhteistyössä:
KUVA: SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OY
Vesihuolto on osa kriittistä infrastruktuuria, jota on suojeltava fyysisten uhkien lisäksi myös kyberhyökkäyksiltä.
Digitaalisuus lisää vesihuollon tehokkuutta ja turvallisuutta Vesihuollon haasteita lisäävät niin sään ääri-ilmiöt, tarve säästää energiaa kuin verkostojen vanheneminenkin. Teksti Kati Halonen
Kyberturvallisuus on osa huoltovarmuutta Vesihuolto on osa kriittistä infrastruktuuria, jota on suojeltava fyysisten uhkien lisäksi myös kyberhyökkäyksiltä. Siksi
vesihuollon IoT-järjestelmissä ei voida käyttää julkista verkkoa. Business Finlandin rahoittama VTT:n, Finnish Water Forumin ja Savonia-ammattikorkeakoulun SWIM Smart Water Management -yhteistyöhanke edistää digitaalisen teknologian käyttöönottoa vesilaitoksilla niin vesilaitostoimintojen kyberturvallisuuden parantamisessa, järjestelmien integroinnissa ja yhteentoimivuuden varmistamisessa, avoimen ja yhteentoimivan vesisektorin ekosysteemin rakentamisessa kuin reaaliaikaisen vedenlaadun seurannassakin. Hankkeen tavoitteena on tarjota vesilaitoksille ja vesi-intensiiviselle teollisuudelle luotettava, taloudellinen ja globaalisti kilpailukykyinen ratkaisu skaalautuvaan, digitaaliseen ja tehokkaaseen toimintaan. Hankkeen veturiyritys on Nokia, jonka LTE450-radioverkko on hyvä digitalisointialusta kehitettäville sovelluksille. Nokia IMPACT on IoT-alusta, johon voidaan integroida sensoreita ja sovelluksia, ja se mahdollistaa turvallisen kommunikoinnin laitteiden ja järjestelmien välillä.
KUVA: SAVONIA AMMATTIKORKEAKOULU OY
– Uudet avoimet digitaaliset alustat, älykkäät etäluettavat vesimittarit, edulliset pienitehoiset anturit, reaaliaikainen vedenlaadun seuranta, etäohjattavat ohjaus- ja valvontajärjestelmät sekä avoimiin standardeihin perustuvat LPWA-viestit (NB-IoT) ovat hyviä työkaluja vesihuollon verkostojen toimivuuden kokonaisvaltaiseen parantamiseen, kertoo Savonian tutkimuspäällikkö, TkT, Patryk Wójtowicz. – Avoin ja yhteentoimiva ekosysteemi sekä älykkäät järjestelmät mahdollistavat yksinkertaisemman, joustavamman ja nopeamman tavan tilannetietoisuuden ja päätöksenteon tehostamiseen sekä toimintaprosessien virtaviivaistamiseen. Apuna voidaan käyttää muun muassa tekoälyä, koneoppimista, mallinnusta, digitaalisia kaksosia ja lisättyä todellisuutta (AR ja XR), Wójtowicz jatkaa.
Patryk Wójtowicz tutkimuspäällikkö, TkT, Savonia Ammattikorkeakoulu Oy
Laboratoriomittakaavasta täysimittaiseen testaamiseen Savonia-ammattikorkeakoulun ympäristötekniikan yksikön vesilaboratorion, Smart Water Groupin tiloissa on mahdollista kehittää, testata ja demonstroida erilaisia sovelluksia sekä 5G- ja NB-IoTpohjaisia ohjelmistoratkaisuja ja -laitteita. Vesilaboratorio WaterLABissa on pilottiluokan malli kunnallisesta vesijärjestelmästä, WaterLOOP, jossa on lähes kilometrin mittaisen putkiston lisäksi käytettävissä raakavesilähde sekä pumppausasemat. WaterLOOP on online-anturoitu vedenkiertojärjestelmä, jonka automaattisia kulutusprofiileja ohjataan teollisen SCADA-järjestelmän avulla. Pilottimittakaavassa kehitetyt ratkaisut voidaan nopeasti siirtää täysimittaiseksi SuperDMA-demonstraatioksi eli hyödyntää Kuopion Savilahden alueella olevaa, täyden mittakaavan aluemittausjärjestelmää, jossa osa vedenjakeluverkostosta voidaan instrumentoida testialustaksi valmiiksi asennettuja mittauskaivoja hyödyntäen.
Älykäs vesihuolto • säästää energiaa ja resursseja sekä pienentää hiilijalanjälkeä • lisää kriittisen infrastruktuurin kyberturvallisuutta • luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia niin Suomessa kuin globaalistikin. Ota yhteyttä: Patryk Wójtowicz, Patryk.Wojtowicz@savonia.fi 044 785 5564 Kysy, miten Savonia voi yhteistyössä Kuopio Water Clusterin kanssa auttaa ratkaisemaan tulevaisuuden vesihaasteita.
4
Lue lisää: kehittyvatkaupungit.fi
Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu
MAINOSLIITE
Tähtäimessä jätevesien ravinteiden tehokkaampi kierrätys Jätevedenpuhdistamot ovat tärkeitä ympäristö- ja kiertotaloustoimijoita, jotka suojelevat vastaanottavaa vesistöä yhteiskunnan jätevesiltä.
J
Teksti Mikaela Katro – Ympäristöministeriö on rahoittanut ravinteiden kierrätyksen ohjelmastaan useita hankkeita, joissa tähdätään nykyistä tehokkaampaan ravinteiden kierrätykseen.
Jätevesissä näkyy yhteiskunnan käyttäytyminen Jätevesiä mittaamalla saadaan paljon hyödyllistä dataa. Jätevesistä seurataan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimesta muun muassa kansanterveydellisiä asioita, kuten polioviruksen esiintyvyyttä. – Tämän lisäksi jätevesistä analysoidaan huumeiden käyttöä eri kaupungeissa. Tällä hetkellä seurataan myös meneillään olevan epidemian esiintyvyyttä, Lindell kertoo. Lindell muistuttaa, että samalla
jätevesistä nähdään myös yhteiskunnan käyttäytymiseen liittyviä asioita. – Esimerkiksi vuosikymmenien aikana kasvanut proteiinin kulutus on nähtävissä jätevesissä kasvaneena typpikuormana suhteessa muuhun laitokselle tulevaan kuormitukseen. Jätevesien käsittelyn energiatehokkuutta voitaisiin Lindellin mukaan entisestään parantaa varmistamalla, että laitoksella on riittävät mittaukset prosessin eri vaiheissa sekä energian kulutuksessa. – Energiatehokkuus vaatii myös investointeja ja hankintoja. Energiatehokkuudessa ei voida mennä niin pitkälle, että vaarannetaan jätevesien ympäristöluvan minimin mukainen käsittely.
KUVA: HANNU BASK
ätevedessä on paljon erilaisia resursseja, joita hyödynnetään jo nykyisellään. Jätevesi sisältää muun muassa orgaanista ainesta ja ravinteita. Nykyisellään Suomessa puhdistamolietettä mädättämällä syntyy biokaasua, jota voidaan hyödyntää energianlähteenä. – Tämän lisäksi liete jatkokäsitellään, esimerkiksi kompostoimalla, ja siitä valmistetaan esimerkiksi maanparannusaineita, vesiasiain päällikkö Paula Lindell Vesilaitosyhdistyksestä sanoo. Näin orgaaninen aines ja ravinteet saadaan takaisin kiertoon ja hyötykäyttöön. Lindellin mukaan nykyisellään keskustellaan paljon myös ravinteiden talteenotosta ja siitä, että ravinteet erotettaisiin jätevedenpuhdistamolta erillisinä virtoina hyödynnettäväksi.
Paula Lindell vesiasiain päällikkö, Vesilaitosyhdistys
Kaupallisessa yhteistyössä:
Vesijohtoverkoston kuntoluokitus Vesijohtoverkoston mittauksiin perustuva kuntotutkimus antaa tarkkaa tietoa runkoverkon tilasta. Kuntoluokitus on riskienhallintaa kustannustehokkaasti. Teksti Anna Hurmalainen Suomalainen Aquapriori Oy on kehittänyt ainutlaatuisen vesijohtoverkoston tutkimusmenetelmän. AquaTrioscope®mittausmenetelmällä analysoidaan vesijohtoverkosta useita muuttujia: virtaama, paine, lämpötila, pH-arvo, sähkönjohtavuus ja redox-potentiaali.
Kuntoluokitus
Kuntoluokituksen selite
AquaTrioscope® -pisteytys
Riskiluokitus
Toimenpidesuositus
Putken pinnassa ei ole korroosion aiheuttamia vaurioita, kulumaa, syöpymisiä tai mainittavia rautamangaanikertymiä. Seinämävahvuudessa ei muutoksia.
Hyvä = 0
80 - 100
minimaalinen
Ei vaadi korjausta. Putki lähes uuden veroinen.
Putken pinnassa ei merkittäviä korroosion Tyydyttävä = 1 aiheuttamia vaurioita. Seinämävahvuudessa ei merkittäviä muutoksia.
60 - 80
pieni
Putken pinnassa korroosion aiheuttamia vaurioita. Seinämävahvuudessa muutoksia, syöpymiä, kulumaa ja rautamangaanikertymiä.
40 - 60
keskitaso
Heikko = 3
Putken pinnassa selvästi havaittavia korroosion aiheuttamia vaurioita, syöpymiä ja kulumaa. Seinämävahvuudessa muutoksia. Putken pinnalla huomattavia rautamangaanikertymiä.
20 - 40
suuri
Vaatii korjausta.
Erittäin huono = 4
Putken pinnassa merkittäviä korroosion aiheuttamia vaurioita. Seinämävahvuudessa suuria muutoksia. Putki lähes ummessa rautamangaanikertymistä.
0 - 20
erittäin vakava
Vaatii korjausta.
Välttävä = 2
Tutkittua tietoa Perinteisesti vesijohtoverkoston kuntoa arvioidaan usein käyttöiän, putkimateriaalin ja vikahistorian mukaan. Valurautaja teräsputkien käyttöikä ei kuitenkaan kerro koko totuutta maan syövereissä olevasta putkiston kunnosta. Kuntotutkimuksen tekeminen runkovesijohtoverkostoon on hygieniasyistä vaativaa. Vedenlaadussa ei saa tapahtua muutoksia, eikä verkostoon ole suotavaa viedä ylimääräisiä laitteita. – Vesijohtoverkoston mittauksessa AquaTrioscope®-laite asennetaan runkoverkon paloposteihin. Vedenlaatu mitataan verkostosta otettavasta vesinäytteestä. Mittaus ei vaadi erillisjärjestelyitä.
Ei vaadi korjausta. Otettava seurantaan, jos vikaantuu
Ei pääasiallista korjaustarvetta. Otettava seurantaan.
© Satu Kuparinen, Ramboll / Harri Rautio, Aquapriori
Tekoälyllä analysoidusta mittaustuloksesta laaditaan putkistolle viisiportainen kuntoluokitus, toimitusjohtaja Harri Rautio Aquapriori Oy:stä kertoo.
Kuntoluokitettu linjakartta Runkoverkon putket voivat vaihdella luokitukseltaan hyvästä erittäin huonokuntoiseen. Tulokset saadaan putkiston ulkoisista ja sisäisistä korroosiovauri-
oista, seinämävahvuuden muutoksista, kuten kulumista ja syöpymistä, sekä rautamangaanikertymistä. Linjakartan reaaliaikaisella päivityksellä huolto- ja korjaustoimet sekä saneeraustarpeet saadaan ajan tasalle. – Tulos näyttää suoraan, missä kohdin runkoverkkoa on saneeraustarvetta välittömästi vai selvitäänkö säännöllisellä seurannalla. Kaupunkien vesilaitosten
lisäksi asiakkaiksi on tullut myös teollisia toimijoilta. Analysointi kun on kustannustehokasta, Rautio arvioi.
AquaTrioscope®-mittausmenetelmä on näppärä työkalu vesijohtoverkon analysoituun kuntoarvioon. Varaa aika etäpalaveriin: aquapriori.fi
MAINOSLIITE
Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu
Lue lisää: kehittyvatkaupungit.fi
5
Kaupallisessa yhteistyössä: KUVAT: OMA ARKISTO JA KONETEKNIIKAN LAITOS, TURUN YLIOPISTO
Eveliina Repo, Heidi Piili ja teollisesti 3Dtulostetut osat, joilla on kokoaan suurempi merkitys vedenpuhdistuksen energiatehokkuudelle.
Kuvassa on 3D-malli lamellikierteestä.
Teollinen 3D-tulostus auttaa pienentämään vedenpuhdistuksen energiankulutusta Materiaalien ja valmistustekniikan valinnassa lasketaan helposti vain valmistuskustannuksia. Avainasemassa ovat kuitenkin kappaleen elinajan aikana saavutettavat hyödyt. Teksti Kati Halonen – Esimerkiksi vedenkäsittelyn menetelmien tehokkuuteen vaikuttaa se, miten kokonaisvaltaisesti pintojen aktiiviset kohdat saadaan kosketuksiin käsiteltävän veden kanssa. Puhdistuselementtien rakenteita voidaan myös käyttää kasvualustana leville tai bakteereille, jotka tehostavat veden puhdistusprosessia. Kokonaisvaltaisella lähestymisellä, virtauksen optimoinnilla ja tehokkaammalla puhdistuksella saadaan pumppauksessa merkittäviä energiansäästöjä, kertoo LUT-yliopiston erotustekniikan professori Eveliina Repo. – Tuotesuunnittelun lähestymistapa ja ajattelumaailma täytyy keikauttaa lähtemään loppukäyttökohteen eikä valmistusmenetelmän vaatimuksista, lisää Turun yliopiston erikoistutkija, tekniikan tohtori Heidi Piili. Tulostettujen komponenttien koko voi vaihdella muutamasta millimetristä
metreihin, ja kappaleita voidaan liittää toisiinsa. Osat voivat olla hyvinkin monimutkaisia verkkorakenteita, koska materiaalia lisäävää valmistusta eivät koske normaalien valmistusmenetelmien rajoitukset.
Biomateriaaleilla päästään pienempään hiilijalanjälkeen Teollisessa 3D-tulostuksessa materiaalien kirjo on laaja: metalleja, muoveja ja geopolymeerejä. Materiaalit voivat olla biopohjaisia, kierrätettyjä ja biohajoavia. Maailmalla tutkitaan hyvinkin eksoottisiin raaka-aineisiin, kuten ravunkuorten kitiiniin, pohjautuvia tulostusmateriaaleja. Materiaalien valinnassa painaa usein myös kiertotalousnäkökulma. – Biopohjaisia materiaaleja pystytään muokkaamaan 3D-tulostuksen jälkeen kemiallisesti ja lisäämään näin kappaleiden toiminnallisuutta, sanoo Piili.
Uusien sovelluskohteiden ja liiketoimintojen löytäminen on kiinni vain innovatiivisuudesta. Teollisessa käytössä biopohjaisia tulostusmateriaaleja on vasta vähän käytössä, mutta tutkimus on aktiivista niin yritysten kuin tutkijoidenkin osalta. – Teollisen 3D-tulostuksen kauneus on sovellusten määrässä. Uusien sovelluskohteiden ja liiketoimintojen löytäminen on kiinni vain innovatiivisuudesta. Mutta tarvitsisimme lisää julkisia, suomalaisia
menestystarinoita. Monessa yrityksessä kehitys on vielä siinä vaiheessa, että tuloksia ei ole haluttu julkistaa, Piili kertoo. – Jäteveden käsittelyä pyritään tekemään mahdollisimman edullisesti, jolloin ei esimerkiksi selvitetä, miten sivuvirroista voitaisiin kerätä arvokkaita komponentteja talteen. Yhdessä hankkeessamme tutkimme esimerkiksi metallien talteenottoa meriveden suolanpoiston sivuvirroista hyödyntämällä 3D-tulostettuja ioninvaihtomateriaaleja. Prosessia tehostamalla pystytään käsittelemään myös laimeita virtoja, Repo toteaa.
Materiaalia lisäävää valmistusta tutkitaan muun muassa seuraavissa hankkeissa: • Suomen Akatemia: Kullan talteenotto vaihtoehtoisista raaka-aineista uusilla, 3D-tulostuksella toteutetuilla, sähkökemiallisilla reaktoreilla sekä Metal–organic framework -rakenteilla pinnoitetut, 3D-tulostetut substraatit vesisovelluksiin • EU:n Horisontti 2020 -puiteohjelma: Sea4Value, Development of radical innovations to recover minerals and metals from seawater desalination brines • Business Finland: 3D-tulostetut adsorbentit erotus- ja puhdistustekniikassa sekä 5R REFINERY • Eemil Aaltosen Säätiö: Edistyneet menetelmät arvokkaiden metallien talteenottoon • Turun yliopistolla on käynnistymässä kaksi uutta rahoituksen saanutta, lisäävän valmistuksen tutkimushanketta kevään 2022 aikana. Näistä tiedotetaan huhtikuun aikana.
6
Lue lisää: kehittyvatkaupungit.fi
Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu
MAINOSLIITE
Kaupallisessa yhteistyössä: KUVA: DIGITA OY
Digitan tiedonsiirtoratkaisut tuovat turvallisen selkärangan ja tukevan perustan, jonka päälle vesilaitokset ja muut palveluntuottajat voivat rakentaa omaa liiketoimintaansa.
Digitalisaatio mahdollistaa paremman asiakaskokemuksen Luotettavan tiedon kerääminen ja sen analysointi vedenjakelun verkostoista auttavat varmistamaan vesihuollon toimivuutta. Teksti Kati Halonen Vedenjakeluverkostot ovat osa kriittistä infrastruktuuria. Verkostojen ikääntyessä digitaalisilla mittausratkaisuilla voidaan tunnistaa kehittyvät ongelmakohteet sekä kohdentaa korjaustoimet oikea-aikaisemmin ja tarkemmin sinne, missä tarve on suurin. – Suomalaiset vesilaitokset ovat eturintamassa tekemässä digitaalista siirtymää, Suomessa on esimerkiksi otettu käyttöön etäluettavia vesimittareita todella nopeasti verrattuna moneen muuhun maahan. Suomessa verkostot ovat suhteellisen hyvässä kunnossa, joten putkivuotojen havaitseminen ei ole ainoa digitaalisuuteen ajava tekijä. Digitalisaatiolla haetaan erityisesti toiminnan tehostamista, toteaa Digitan IoT-palveluiden johtaja Ari Kuukka. Vedenjakeluverkostot ovat laajoja, jopa tuhansia kilometrejä pitkiä kokonaisuuksia. Vedenlaatuun vaikuttavat monet tekijät niin raakavedenottamol-
la, vesilaitoksella, verkostossa kuin asiakkaallakin. Kun jakeluverkoston sensoroinnilla tunnistetaan vuodot, jäätyminen tai veden kontaminoituminen, putkirikkoihin ja muihin häiriöihin kyetään reagoimaan nopeasti. Digitaalisilla työkaluilla, anturoinnilla ja mittarien etäluvulla voidaan muodostaa malli koko verkostosta, ja aineiston analyysi tuottaa reaaliaikaista tietoa verkoston kunnosta. Datan analysointi tuottaa tietoa, jota ei perinteisin menetelmin saada havainnoitua, ainakaan ennen kuin häiriöt vedenlaadussa näkyvät loppuasiakkaalla. – Niin jakeluverkostot kuin mittapisteetkin ovat maantieteellisesti hajallaan. Perinteisillä menetelmillä on haasteellista siirtää tietoa kustannustehokkaasti suuresta määrästä mittapisteitä. Moderni LoRaWAN-tiedonsiirtoverkko on tähän luotettava ja uusia mahdollisuuksia avaava ratkaisu,
sillä se on suunniteltu siirtämään pieniä määriä dataa pienellä energiankulutuksella ja turvallisesti pitkien etäisyysien yli ja kiinteistöjen sisältä. Tämän ansiosta mittalaite voi toimia itsenäisesti 10–15 vuotta, anturit ovat kevyitä ja yksinkertaisia asentaa paikalleen. Digita on rakentanut koko Suomen laajuisen tiedonsiirtoverkon, jossa siirretään anturien keräämää tietoa analysoitavaksi. Tarjoamme vesihuollon toimijoille luotettavan ja vakaan IoT-tiedonsiirron infrastruktuurin kaikkialla Suomessa, Kuukka kertoo.
Etäluettavuus parantaa asiakaskokemusta Käyttövesi, lämmitys ja jätevesi muodostavat suuren osan kiinteistöjen käytön kustannuksista. Erityisesti käyttöveden lämmitys vie energiaa. Kun laskutus perustuu todelliseen vedenkulutukseen, saadaan parempi
Lue lisää: digita.fi
MAINOSLIITE
Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu
Lue lisää: kehittyvatkaupungit.fi
KUVA: NELLI PÄIVÄLÄINEN
asiakaskokemus. Vesimittareiden etäluenta vähentää manuaalista työtä sekä kirjausvirheitä niin asiakkaalla kuin vesilaitoksillakin. Lisäksi vältytään arvio- ja tasauslaskuilta. Kun asukas tai yritysasiakas näkee suoraan oman vedenkulutuksensa ja sen hinnan, vaikuttaa tämä usein vedenkulutusta vähentävästi. Tällä on merkitystä myös energiankulutukseen ja hiilijalanjälkeen. Ja vaikka Suomessa ei ole varsinaista pulaa puhtaasta vedestä, veden säästäminen ja vesistöjen suojeleminen on tärkeää. Etäluettavat vesimittarit liitetään yhä useammin automatisoituihin järjestelmiin, jolloin samaa dataa voidaan jakaa tarpeen mukaan useammalle toimijalle erilaisten rajapintojen kautta. Järjestelmään voidaan liittää erilaisia hälytyksiä, esimerkiksi jos vedenkulutus on poikkeavan suurta verrattuna historiatietoihin. Poikkeama voi johtua esimerkiksi putkirikosta tai vuotavasta vesikalusteesta.
Digita tuo suomalaisille yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia Digita on digitaalisen infrastruktuurin rakentaja ja tarjoaja. Digitan tiedonsiirtoratkaisut tuovat turvallisen selkärangan ja tukevan perustan, jonka päälle vesilaitokset ja muut palveluntuottajat voivat rakentaa omaa liiketoimintaansa. – Vesihuolto on tärkeä huoltovarmuuden osa-alue Suomessa. Myös Digitan viestintäverkot ovat osa suomalaista huoltovarmuutta. Digita huolehtii valtakunnallisilla radio- ja tv-verkoillaan, että kuva näkyy, ääni kuuluu ja tieto kulkee kaikille kaikkialla Suomessa. Tätä tehtävää olemme hoitaneet luotettavasti lähes sadan vuoden ajan. Meillä on käynnissä useiden kymmenien asiakkaiden kanssa ympäri Suomea veden etäluentaan liittyviä hankkeita, joissa LoRaWAN-verkon avulla kerätty tieto tuo konkreettisia parannuksia liiketoimintaan, Kuukka summaa.
Digita on digitaalisen infrastruktuurin ja palveluiden tarjoaja • Kehittynyt teknologia, reaaliaikainen monitorointi, älykkäät mittarit ja niiden pieni tehon tarve mahdollistavat uudenlaisia ratkaisuja vesihuoltoon ja tiedon siirtoon. • Koko Suomen kattava verkko tarjoaa toimivan perustan niin vesilaitosten ja vesihuoltoon ratkaisuja tarjoavien yritysten liiketoiminnan kehittämiseen kuin huoneistokohtaisen vedenkulutuksen seurantaankin. • Digita on luotettava, vakaa ja turvallinen asiantuntijakumppani.
7
8
Lue lisää: kehittyvatkaupungit.fi
Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu
MAINOSLIITE
Laatunäkökulma tullut mukaan hulevesien käsittelyyn Teksti Kaisa Mäntyranta KUVA: LAHDEN KAUPUNKI / JUHA TANHUA
Hulevesien käsittelyn haasteena on vesien sisältämien ravinteiden ja muiden haitta-aineiden poistaminen. – Hulevesien käsittelyssä on tapahtunut ajattelutavan muutos: aikaisemmin vallalla olleiden määrällisten tavoitteiden lisäksi mukaan on tullut laadullisia tavoitteita, toteaa Lahden kaupungin hulevesi-insinööri Juhani Järveläinen. – Viime vuosituhannen puolella hulevesien hallinta oli pääasiassa tulvien hallintaa, tänä päivänä myös hulevesien laatu kiinnostaa. Järveläisen mukaan muutokseen on vaikuttanut laatumittausten lisääntyminen: mittaamisen myötä hulevesien on todettu sisältävän runsaasti epäpuhtauksia, kuten mikromuovia, raskasmetalleja ja lääkeaineiden jäämiä. Koska hulevesijärjestelmä on määrällisesti tehokas, se kuljettaa myös suuremman määrän haitta-aineita vastaanottaviin vesistöihin. – Myös muuttuva ilmasto vaikuttaa hulevesien hallintaan. Ääri-ilmiöiden lisääntyessä valunnan määrä kasvaa, jolloin nykyiset järjestelmien mitoitukset ylittyvät entistä useammin. Tämä johtaa helposti tulvahaittoihin, jatkaa Järveläinen.
Suunnittelua eri toimialojen ylitse Järveläisen mukaan tietoisuus hulevesien hallinnasta kuntatasolla on kui-
tenkin melko hyvällä tasolla niin laadun kuin määrän osalta. Kaupungeissa on suunnitelmat hulevesikäsittelyn hoitamisesta ja yhä useammin niissä on otettu huomioon myös laadulliset tavoitteet. – Määrällisten tavoitteiden saavuttamiseen käytössä on hyvin toimivia teknisiä ratkaisuja, toteaa Järveläinen.
Laadullisesta hallinnasta on vielä rajallisesti tutkittua ja pitkäjänteistä tietoa, mikä vaikeuttaa laatunäkökulman laajamittaista huomioon ottamista. Lisäksi tietojen vaihto eri toimijoiden välillä ei aina toimi, jolloin tietoisuus toimivista ratkaisuista saattaa jäädä paikalliseksi. – Alueita suunniteltaessa tulisi ottaa
Hulevesien puhdistaminen on mahdollista esimerkiksi erilaisilla luonnonmukaisilla suodatusjärjestelmillä. Kuvassa Lahden Hennalaan vuonna 2018 perustetun pilottikohteen rakennusvaihe.
huomioon alueen käyttöön liittyvät erilaiset arvot, esimerkiksi viheralueista puhuttaessa virkistyskäyttö, vedenkierto sekä muut ekosysteemipalvelut. Suunnittelutyössä tulee varmistaa useamman toiminnon toteutuminen samalla alueella. Tämä edellyttää kaikki tahot osallistavaa suunnittelua toimialojen yli.
Läpivirtaavat Jupalco kitakansistot tuovat tehokkuutta hulevesien käsittelyyn Esimerkki 1.
Esimerkki 2.
JUPALCO Kitakanaalin asennus siltasaneerauksen yhteydessä
JUPALCO läpivirtaava Kitakansisto,
Kuva 1. Alkutilanne
Sillan vedenpoisto oli aiemmin hoidettu pudotusputkella, joka sijaitsi ajoradalla reunakiven vieressä.
Kuva 3.
Läpivirtaava Kitakansisto poistaa vettä ajoradan reunasta.
hulevesien imeytys viheralueella
Kuva 2.
Saneerauksen yhteydessä toinen sillan ajokaistoista muutettiin pyörätieksi ja samalla asennettiin JUPALCO siltakita kuljettamaan hulevedet vanhalle pudotusputkelle.
Kuva 4.
Siltakidan kanaalin huoltoa varten kansielementit voidaan avata ja sulkea. Suosittelemme kansien käsittelyyn Jupalco 1600 Plus magneettista kaivonkannen nostolaitetta.
JUPALCO läpivirtaava kitakansisto auttaa hulevesien ohjaamisessa viheralueille. Kun imeytystä suunnitellaan, voidaan kitaelementtien oikealla sijoituksella kuljettaa vettä tehokkaasti reunakivilinjan toiselle puolelle esimerkiksi hulevesien imeytyskenttään. Kidan läpivirtaus pinta-alaa voidaan kasvattaa asentamalla tarvittava määrä kitakansistoja.
JUPALCO Oy • Myynti 09 - 4250 560 • myynti@jupalco.com • www.jupalco.com
MAINOSLIITE
Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu
Lue lisää: kehittyvatkaupungit.fi
Hulevesien puhdistus, viivytys, imeytys ja kierrätys Maanalaiset ENREGIS®-hulevesijärjestelmät säästävät tilaa ja ovat erittäin varmatoimisia. ENREGIS/ X-Box® ja ENREGIS/ Controlbox® -hulevesikaseteilla sekä ENREGISin tehokkailla vedenpuhdistustuotteilla rakennamme asiakkaan tarpeisiin vastaavan hulevesien hallintaratkaisun. • ENREGIS/ X-Box® on erittäin vahva hulevesikasetti vaativiin kohteisiin. Puristuslujuus jopa 1200 kN/m2. Korkeus valitavissa 50 mm tarkkuudella. • ENREGIS/ Controlbox® on liitos-, tarkastus- ja huuhtelukasetti, jonka sisäinen sedimentaatiotoiminto ja suodatin estävät epäpuhtauksien leviämisen pidemmälle järjestelmään. Huuhdeltavissa jopa 180 bar paineella. • ENREGIS/ Vivo® Biocalith -puhdistussubstraateilla raskasmetallien ja orgaanisten epäpuhtauksien tehokas poisto hulevesistä. • ENREGIS/ Vivo® Pipe -sedimentaatiojärjestelmillä erittäin tehokas kiintoaineen ja kevyiden nesteiden erotus hulevesistä. Vihreän infrastruktuurin ratkaisut • ENREGIS-puhdistus ja -varastointiteknologian avulla hulevesiä voidaan varastoida ja kierrättää kaupungissa esimerkiksi kastelukäyttöön.
Avoimilla hulevesirakenteilla voidaan osaltaan tukea biologista monimuotoisuutta ja luoda mielenkiintoista kaupunkimaisemaa. Oikein valitut puhdistusratkaisut tekevät ylläpidosta helppoa. ENREGIS/ Vivo® TRP -suodattimet soveltuvat täydellisesti avoimien hulevesirakenteiden vedenpuhdistukseen.
• ENREGIS/ Eco Treebox -kasvualustakasetit suojaavat kasvualustaa tiivistymiseltä – mahdollistaa muun muassa kierrätysmaa-ainesten ja paikallisten maa-ainesten helpomman käytön katupuuistutuksissa. • ENREGIS/ Eco AirBox -ilmastuskasetit takaavat juuriston kaasujen vaihdon päällystetyillä alueilla.
Katso lisätietoja ja ota yhteyttä osoitteessa www.haveno.fi Me ENREGISillä tuotamme yhdessä asiakkaidemme sekä suunnittelijoiden ja tutkimuslaitosten muodostaman verkostomme kanssa markkinoiden parhaita hulevesien hallinnan ratkaisuja. Vedenkäsittelyteknologiamme sekä ainutlaatuiset, joustavat ja kestävät veden varastointituotteemme varmistavat ympäristöystävällisen, kustannustehokkaan ja luotettavan hulevesien käsittelyn kaupunkien keskustoissa, liikennealueilla, satamissa, lentokentillä ja teollisuusalueilla. Hulevesien hallinnan lisäksi tarjoamme ratkaisuja myös muun muassa kaupunkivihreän lisäämiseen haasteellisiin kasvuympäristöihin ja jätevesien käsittelyyn. Oy Haveno Ab, Finnoonlaaksontie 2, 02270 ESPOO • 09 805 6610 • www.haveno.fi
9
10 Lue lisää: kehittyvatkaupungit.fi
Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu
MAINOSLIITE
Kaupallisessa yhteistyössä:
KUVA: LAHTI AQUA OY
Uponor Qumo on hyvin herkkä huomaamaan muutokset vedenlaadussa.
Jatkossa voimme harventaa perinteistä omavalvonnan näytteenottoa ja luottaa jatkuvatoimiseen mittaukseen. Tekoäly tarkkailee vettä 24/7
Puhdasta vettä pidetään Suomessa itsestäänselvyytenä Lahti Aquan perustehtävänä on turvata, että asiakkaille johdettu talousvesi on ympäri vuoden, olosuhteista riippumatta laadukasta ja virheetöntä. Yleisesti veden laatuun saattaa vesihuoltolaitoksilla vaikuttaa esimerkiksi vanheneva infrastruktuuri tai vaihtelevat sääolosuhteet. Myös lisääntyvät tulvat, rankkasateet ja pitkät hellejaksot lisäävät paineita vesihuollolle. Teksti Kati Halonen
L
ahti Aqua Oy on Lahden kaupungin omistama vesihuoltoyhtiö, jossa omavalvonta perustuu viikoittaiseen näytteenottoon laitoksilta ja eri puolilta verkostoa. Tyypillisiä vaihteluja vedenlaatuun aiheuttavat esimerkiksi vesisäiliöiden häiriöt, putkirikot, verkoston painevaihtelut ja sprinklereiden testaamiset. – Varsinaisia saastumistilanteita ei ole onneksi sattunut lainkaan, mutta poikkeavat virtaamat voivat irrottaa sakkaa putkistosta. Joskus asiakkaan soitto saattaa olla ensimmäinen merkki, että
jossain on jotain vikaa. Siksi halusimme kehittää vedenlaadun jatkuvaa mittaamista verkostossa, kertoo tytäryhtiö Aqua Palvelu Oy:n vedentuotannon ja -jakelun käyttöpäällikkö Venla Avelin. – Laboratoriotutkimuksilla saadaan todella hyvää ja laadukasta tietoa vedestä. Varjopuolena on se, että tulokset tulevat viiveellä ja näytteenottojen väliin jää ”sokea aika”. Älykkään mittauksen perusteella voidaan arvioida, onko kyseessä normaali tai jo tiedossa oleva tapahtuma, vaiko jotain, mitä pitää tutkia tarkemmin, jatkaa Uponor Infra Oy:n tuotepäällikkö Kim Bärlund.
Uponor Qumo on ikään kuin älykäs mikroskooppi. Laite ottaa jatkuvatoimisesti ”mikroskooppikuvia” vedestä, jotka analysoidaan konenäön ja tekoälyn avulla. Tekoäly luokittelee hiukkaset indikaattoriryhmiin niiden koon, muodon ja morfologian mukaan. Laboratoriokokeiden ja kenttäkokemuksen perusteella indikaattoriryhmät on voitu luokitella juomavedessä tavallisesti oleviin hiukkasluokkiin sekä saastumista indikoiviin luokkiin. Laite on hyvin herkkä huomaamaan muutokset vedenlaadussa. Saastumisen indikoinnin lisäksi sillä voi nähdä, miten erilaiset verkostotapahtumat, kuten vedenlähteen muutokset, putkirikot, veden virtaussuunnan muutokset tai paine- ja pumppausmuutokset, muuttavat veden hiukkaskoostumusta. – Uponor Qumon lisäarvo on se, että se valvoo veden laatua kaikkina päivinä ja tunteina laboratorionäytteenottojen välissä. Jatkossa voimme harventaa perinteistä omavalvonnan näytteenottoa ja luottaa jatkuvatoimiseen mittaukseen. Jos laite hälyttää, voidaan ottaa varmistusnäyte heti. Tämä nopeuttaa prosessia, ja häiriötilanne saadaan heti kiinni. Kun tiedetään, että verkostossa on rasitustilanne, voimme tehdä huuhteluja ja ehkäistä huonolaatuisen veden pääsemisen laajemmalle verkostossa, kertoo Avelin. – Testivaiheessa meillä ei ollut pohjalla tietoa, miltä vesi näyttää tällä menetelmällä. Laadunvalvonta perustuu perinteisesti mikrobiologisiin viljelymenetelmiin. Aluksi seurasimme tuloksia välittämättä hälytysrajoista ja vertasimme niitä perinteisiin näytteisiin. Näin saimme määriteltyä laitteelle laadukkaan veden raja-arvot. Käyttöönotossa oli oleellista, että saimme sitoutettua opinnäytetyöntekijän projektiin. Alussa tarvitaan henkilöitä, joilla on aikaa perehtyä asiaan ja analysoida dataa. Kun Uponor Qumo on tuotantokäytössä, tekniikka on helppokäyttöinen, Avelin lisää. – Lahti Aqua oli aktiivinen kumppani sekä käyttöönotossa että seurannassa. Lahdessa on valmistauduttu hyvin tuleviin vesivarojen käyttöasteen ja jakelun sääntelyn vaatimuksiin, Bärlund kiittää. – Vesilaitosten kannattaa ottaa tällaisia laitteita rohkeasti käyttöön, Avelin painottaa.
Uponor Qumo mahdollistaa entistä laadukkaamman vedenjakelun • Reaaliaikainen tieto vedenlaadusta auttaa reagoimaan nopeammin. • Hälytykset voidaan määritellä kriittisiksi ja ei-kriittisiksi. • Laitteiden kyvykkyydet paranevat jatkuvasti koneoppimisen myötä. Lue osoitteesta uponor.fi, miten Uponor Qumo suojaa juomaveden koko ketjun: lähteet, tuotannon ja jakelun loppukäyttäjälle saakka. Tutustu Lahti Aquan toimintaan tarkemmin lahtiaqua.fi.
MAINOSLIITE
Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu
Lue lisää: kehittyvatkaupungit.fi 11
12 Lue lisää: kehittyvatkaupungit.fi
Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu
MAINOSLIITE
Uutuus, tanskalainen Mindo Suomen ensiesittelyssä lauantaina 2.4.2022 Boknäsin Tapiolan myymälässä
Mindo 100 sohvamoduuli 2-ist. vasen/oikea 2225 €, kulmamoduuli 1475 €, sohvapöytä 630 €
Lepotuoli Mindo 105 579 € Värit: light grey, dark grey
Sivupöytä Mindo 104, 329 €
Penkki Mindo 117 845 €
Värit: light grey, dark grey, terracotta, dark green
SACKit Cobana-säkkituoli + samanvärinen Drum-rahi yhteishintaan 389 € (578 €) Värit: valkoinen, vaalean harmaa, harmaa, sand melange, ruskea, musta.
Cane-line Pure-pöydät -20%, keraaminen kansi, useita kokoja esim. 200x100 cm 2212 € (2765 €). Core ruokapöydän tuoli 328 € (410 €), käsinojallinen 412 € (515 ), väri grey tai taupe. Cane-line Sunshade aurinkovarjo 425 € (500 €)
Cane-line Diamond Weave -20% Sohva 3-istuttava 2616 € (3270 €) Sohva 2-istuttava 1992 € (2490 €) Nojatuoli 1144 € (1430 €) Korkeaselkäinen tuoli 1520 € (1900 €) Rahi 672 € (840 €)
Uusi päämyymälä Tapiolassa
Värit: dusty white, light grey, anthracite, taupe
Ilmainen toimitus verkkokaupassa! Turvalliset maksutavat - Klarna Kotimainen perheyritys
Uusi ESPOO Länsituulentie 4 ∙ HELSINKI Mannerheimintie 72 ∙ TAMPERE Hämeenpuisto 27 AUKIOLOT tarkistathan aukioloajat verkkosivuiltamme! ∙ VERKKOKAUPPA www.boknas.fi