Urheilua Mellunkylässä

Mellunkylässä on järjestetty urheiluseuratoimintaa 1930-luvulta lähtien. Lähiörakentaminen lisäsi urheilun tarvetta, johon vastaamaan perustettiin kaksi seura: Kontulan Kunto ja Kontulan Urheilijat.

mellunKylässä toimivat 1920–1930luvuilla suojeluskunta ja lottajärjestö. Toimintaan liittyi kiinteästi myös liikunta. Suojeluskuntalaisilla korostuivat sotilaallista kuntoisuutta palvelevat lajit, kuten ammunta, juoksu ja hiihto. Lottien oli määrä voimistella ja pitää huolta kestävyyskunnostaan.

Ensimmäinen mellunkyläläisiä liikkeelle saanut urheiluseura on vuonna 1934 toimintansa aloittanut Mellunkylän Kontio. Suomen Valtakunnan Urheiluliittoon kuulunut Kontio toimi aluksi suomenkielisellä kansakoululla. Seuran jäsenet rakensivat oman majan Kukkaniityntien lähistölle 1950-luvun alussa. Kontio on parhaiten tunnettu suunnistusseurana ja sen joukkue on osallistunut kaikkiin Jukolan viesteihin.

Valtti liittyi Työväen Urheiluliiton (TUL) jäseneksi. Valtti oli yleisseura, jonka ohjelmassa olivat yleisurheilu, hiihto, painonnosto ja suunnistus. Jalkapallosta tuli vähitellen seuran valtalaji. Valtin valitsivat mellunkyläläisistä seurakseen vasemmiston kannattajat.

Kontulan kerrostaloasutus toi alueelle vuosittain tuhansia asukkaita 1960luvun loppupuolella. Muuttajat olivat nuorta väkeä, joka janosi urheiluharrastuksia. Kontulan Kunto perustettiin 19. lokakuuta 1966 rakennusyhtiö Hakan työmaaparakissa Keinutiellä. Oikeastaan kerralla aloitti toimintansa kaksi seuraa.

Parakkiin kokoontuneet liki 120 kontulalaista pitivät lähiöurheiluseuraa tarpeellisena. Yksimielisyys loppui, kun oli päätettävä, mihin keskusjärjestöön seura liittyy. TUL:n kannattajat voittivat äänin 64–55. Vähemmistöön jääneet SVUL:n puoltajat perustivat vuoden 1967 puolella oman seuran. Se sai nimekseen Kontulan Urheilijat (KontU), jonka perinteitä jatkaa FC Kontu.

Väkeä riitti Kontulasta ja lähiympäristöstä toimimaan uusissakin seuroissa. Kunnon ja KontU:n jäsenmäärä kohosi yli tuhannen 1970-luvulla. Sekä Kunto että KontU olivat yleisseuroja, joissa harrastettiin useita lajeja. Kunnon lajeja olivat muun muassa hiihto, yleisurheilu, nyrkkeily, lentopallo ja jalkapallo.

KontU:n kolmosdivisioonan edustusjoukkue vuonna 1982 kuvattuna Rintinpolun vanhan huoltorakennuksen edustalla. Edessä (vas.)Tommi Hovi, Ari Aho, Petri Koskinen, Jan Kajander, Kari Kuikka ja Jouko Vuorela. Takana (vas.) valmentajat Yrjö Lehti ja Antti Muurinen, Erkki Shavihin, Seppo Honkanen, Juhani Muhonen, Petri Hiilinen, Tommy Ryynänen, Ilpo Saastamoinen, Jari Granqvist, Jari

Kolehmainen ja Pentti Ryynänen. Kuva: FC Kontun arkisto.

Kunto kasvoi TUL:n suurseuraksi Kunnosta kasvoi nopeasti yksi TUL:n Suur-Helsingin piirin suurimmista seuroista. Se oli 1970-luvulla vahva yleisurheilun junioriseura. Myös naisten yleisurheilulla oli Kunnossa merkittävä asema. Vuosina 1971 ja 1974 Kunto voitti TUL:n 10–14-vuotiaiden Kyvyt esiin -kilpailun. Kesällä 1974 taakse jäivät selvästi Leppävaaran Sisu ja Koiviston Isku. Seura sai vuodeksi SDP:n puheenjohtajan Rafael Paasion lahjoittaman ”Rafun maljan”.

Talkoohenki oli Kunnossa kova. Seuran jäseniä osallistui muun muassa TUL:n Kisakeskuksen täydennysrakennustöihin. Kunto perusti oman veikkauspisteen Porttikujalle. Seura toimi myös Kansa-yhtiön asiamiehenä. Tuloja toi lisäksi arvanmyynti. Kunto on pyörittänyt myös joulupukkipalvelua 2020-luvulle saakka.

Yleisurheilun ja jalkapallon harjoitusolot paranivat, kun Kontulaan valmistui urheilukenttä 1978 Jusleniuksen tilan entiselle pellolle. Rintinpolulla oli urheilujuhlan tuntua, kun kentällä käytiin heinäkuun lopussa 1978 TUL:n Kyvyt esiin -kilpailun alueellinen loppuottelu, johon osallistui junioriurheilijoita Suur-Helsingin, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen piireistä. Samana vuonna Kunto järjesti Helsinki-päivänä Kontulan yleisurheilumestaruuskilpailut. Pian kuitenkin osoittautui, että kumiasvaltti oli pinnoitteena hetken hyvä, minkä jälkeen se muuttui kovaksi ja murevaksi.

Yleisurheilijoilla ja palloilijoilla oli aluksi kiistaa kentän käytöstä. Kunnon tulkinnan mukaan jalkapalloilijat yrittivät vallata kentän yleisurheilulle varattuina iltoina. Moitteet kohdistuivat alueen jalkapallotoiminnan johtajaksi nousseen KontU:n suuntaan.

Lentopallon asema korostui Kunnossa 1970-luvulla, kun seuran ykkösjoukkue nousi kakkossarjaan. Sarjataso säilyi toistakymmentä vuotta. TUL:n ikämiestasolla Kunto oli kovinta kärkeä 1980-luvulla. Joukkue voitti ikämiesten TUL:n mestaruuden vuonna 1986. Lentopalloharrastus on jatkunut seurassa, kun muut lajit ovat hiipuneet vähitellen.

KontU oli kova koripallossa KontU:n lajikirjoon kuuluivat jo ensimmäisenä toimintavuonna hiihto, suunnistus, jääkiekko, koripallo, lentopallo, yleisurheilu, jalkapallo, judo, painonnosto ja naisten kuntovoimistelu. Kahden ensimmäisen vuoden aikana ohjelmaan tulivat jääpallo, keilailu ja pöytätennis. Seurassa kokeiltiin jopa maahockeytä.

Toimintansa rahoittamiseksi KontU järjesti muun muassa autonäyttelyitä ostoskeskuksen paikoitusalueella. Helatorstaina 1967 KontU järjesti Kontu-lomatapahtuman, jossa oli auto-, vene- ja retkeilyvarustenäyttely. Menossa oli nopean autoistumisen kausi, jolloin maahantuojat etsivät kosketusta asiakaskuntaan. Ne osallistuivat mielellään paikallisiin autonäyttelyihin, jotka olivat seuralle suhteellisen helppoja järjestää. Ohjelmaan kuuluneeseen autokilpailuun osallistui 50 osanottajaa.

KontU sai vuonna 1968 oikeuden ottaa vastaan veikkauksia ostoskeskuksessa. Veikkaustoiminta jatkui pitkälle 2000-luvulle. Seura suunnitteli jopa tanssilavan rakentamista Kontulan ja Myllypuron välimaastoon, mutta kaupunki ei hyväksynyt hanketta.

Alkuvuosina KontU:n menestyksekkäin laji oli koripallo. Laji sai lentävän lähdön, kun Herttoniemen NMKY:n

KontU:n vakiovastustajia ykkösdivisioonassa oli Kuopion Elo. KontU voitti Elon 1987 Kuopiossa kesäkuussa 1–2 ja nousi sarjan kärkeen. Elon Pat Corbettin nousun pysäyttivät Jan Palomäki (15) ja Petri Koskinen. Tarkkailuasemissa Kari Matikainen.

Kuva: Juha Ollila/Savon Sanomien arkisto.

Suomen sarjan koripallojoukkue siirtyi kokonaisuudessaan KontU:n riveihin. Kotipelinsä joukkue pelasi Sakaran koululla. Katsomotilat olivat erittäin vaatimattomat, mutta siitä huolimatta otteluita seurasi satamäärin katsojia. KontU nousi mestaruussarjaan kaudeksi 1970–1971. Se hävisi kahdeksan ensimmäistä otteluaan, eikä hyvä loppukausi estänyt putoamista Suomensarjaan.

KontU:n tuleva valtalaji jalkapallo alkoi vaatimattomasti. Jalkapallojaoston puuhamiehet kiinnittivät keväällä 1967 talojen ilmoitustauluille monisteita, joissa kutsuttiin nuoria ja aikamiehiä ensimmäisiin harjoituksiin Vartiokylän kentälle. Kentällä oli tullut 40–50 eriikäistä palloilijaa, kun vetäjät tulivat paikalle kymmenen minuuttia ennen vuoron alkua. Kontulan puolivalmis kenttä oli käytössä myöhemmin vuonna 1967. Rintinpolun oli keväällä 1969 siinä kunnossa, että sillä saattoi pelata kunnolla.

Futiksesta KontU:n ykköslaji KontU:n juniorityö oli 1960-luvun lopulta lähtien laajaa. Naisten jalkapallo tuli seuran ohjelmaan jo 1972, jolloin naisfutis oli alkuvaiheessaan koko

Kun Vesa-Matti Loiri Kontulasta lenkin sai

KontU kohtasi vapunaatonaattona Raittius- ja urheiluseura Zoomin Suomen cupissa. Zoomin riveissä pelasivat Ere Kokkonen, Jukka Virtanen ja Matti Kuusla. Spede Pasanenkin nähtiin kentällä ensimmäisellä puoliajalla. Maalissa pelasi Vesa-Matti Loiri. KontU:n jalkapallon alkuvuosien voimahahmoihin kuulunut Ole Rastas kirjoitti Kontula-lehteen 17/1969 ottelusta. ”Suomen Cup karsintaottelussa 29.4. -69 voitti KontU Zoomin 3–0 päästen siten jatkoon karsintakierrokselle. Ottelun todelliseksi pelaajahahmoksi osoittautui kuitenkin Zoomin erinomaista peliä esittänyt Vesa-Matti Loiri. Hänen tämänhetkinen kuntonsa ja teknillinen taituruutensa estivät täydellistä maalijuhlaa syntymästä.

Zoomin puolustuksessa Stefan Söderholm, Anssi Kukkonen ja Antti Einiö esittivät erittäin uhrautuvaa peliä eliminoimalla useasti Kontu:n eturivin yritykset. Muuten KontU:n peli oli yhtenäisempää ja miesvartiointi tarkkaa. Juha Lyytikäinen avasi maalitilin jo 2 minuutin kuluttua kuljettaen yksin läpi ja peli oli 1–0.

Seuraavaa maalia saatiinkin odotella aina 55. minuutille saakka, jolloin Arvo Näppi antoi kulmapotkun. Vesa-Matti Loiri oli pimennossa ja Pekka Uljaksen kanuuna puhui, tulos 2–0. 75. minuutilla Veli Veckström viimeisteli Juha Lyytikäisen ja Pekka Uljaksen hyvän esityön ja peli 3–0. Kont. U:n puolustuksesta mainittakoon vielä Jussi Muhosen varmat ja rauhalliset katkot.

Ottelun erotuomari Faruk Salavat tuomitsi asiallisesti. Hänellä oli vain vaikeuksia kenttää reunustavan valtavan n. 2500 katsojan kanssa. Yleisön täytyisi muistaa, että maalin taustat täytyy ottelun aikana olla tyhjät ja katsojien paikka on 2 m kentän kalkkiviivojen ulkopuolella.

Kuitenkin olosuhteet huomioon ottaen kiitokset kiinnostuksesta ja toivotamme yleisömme tervetulleeksi otteluihimme myös jatkossa. Helsingin Kauppiaat Osakeyhtiön lahjoittamilla ylisuurilla saunalenkeillä palkittiin Vesa-Matti Loiri, Pekka Uljas ja erotuomari Faruk Salavat.

Viking-linjan lahjoittamat laivamatkat (Naantali–Kapellskär) voittivat Valtter Kettunen ja Toivo Pääkkönen.”

Taloyhtiöt ja eri yhdistykset järjestivät aikoinaan paljon urheilukilpailuja. Lapsia hiihtokilpailuiden lähdössä

1970-luvulla. Kuva: Helsingin kaupunginarkisto

Suomessa. KontU:n jalkapallomenestys kääntyi 1980-luvulla nousuun Antti Muurisen valmentamana. Joukkue nousi viidessä vuodessa neljännestä divisioonasta ykkösdivisioonaan. Vuonna 1986 KontU pääsi ensimmäisellä ykkösdivisioonakaudellaan karsimaan noususta SM-sarjaan. Nousu ei toteutunut, sillä KontU hävisi karsinnassa sekä koti- että vierasottelunsa niukasti Kemin Palloseuralle. Rintinpolulla pelattua karsintaottelua seurasi yli 5 500 katsojan yleisö.

KontU:n naiset sen sijaan nousivat 1986 SM-sarjaan. Joukkue kuului 1990-luvun alussa Suomen naisjalkapalloilun kärkeen. KontU voitti naisten SM-kultaa vuonna 1993 ja Suomen Cupin 1995.

Miehet pääsivät syksyllä 1993 karsimaan paikasta Veikkausliigaksi muuttuneeseen pääsarjaan. Karsintasarjassa pelasi neljä liigan viimeistä joukkuetta ja neljä ykkösdivisioona parasta. Kuusi joukkuetta pääsi liigaan. Viimeiseksi jäänyt KontU ei ollut niiden joukossa.

KontU oli vielä 1980-luvulla yleisseura, mutta jalkapallon aseman korostuessa muut lajit menettivät asemiaan seurassa. Syyskokouksessa 1993 hyväksytty nimenmuutos vahvisti tapahtuneen. Kontulan Urheilijoista tuli FC Kontu Itä-Helsinki.

Edustusjoukkueiden menestyskäyrä kääntyi 1990-luvulla laskuun. Miehet ovat viime vuosina pelanneet kolmosdivisioonassa, jossa pelit ovat jatkuneet myös kesällä 2017 yhden kakkosdivisioonakauden jälkeen. Naisten ykkösjoukkue pelaa kakkosdivisioonassa.

Viimeisimmän 25 vuoden aikana FC Konnussa on korostunut juniorityö. Seura käynnisti muun muassa 1991 Pikkujättiliigan, jossa 5–7-vuotiaat saavat tuntuman jalkapalloon. Toiminta jatkuu PikkuKontuFutiksen merkeissä.

Kaikenikäisten futaajien harjoitusolosuhteet ovat kohentuneet merkittävästi, kun Vesalaan, Kurkimäkeen ja Kontulaan on saatu tekonurmikentät. Vuonna 2011 otettiin käyttöön FC Konnun oma harjoitushalli Jakomäessä. •