Visio: Mellunkylä vuonna 2035

Osana kaupunkiuudistusta Helsingin kaupunki teetätti kaikista kaupunkiuudistuskohteista visiotyöt. Syksyllä 2020 valmistui myös Mellunkylälle visiotyö, joka ohjaa alueen jatkosuunnittelua. "Mellunkylän visio 2035"-suunnittelutyössä hahmotellaan Mellunkylän uudistamisen väyliä ja vaihtoehtoja.

Visiossa esitellään neljä aluekohtaista visiota Mellunkylästä. Kontulan keskus ei sisälly visioon, sillä siitä on laadittu erillinen arkkitehtuurikilpailu. Kontulan uudistus on silti huomioitu visioita laadittaessa. Samaan tapaan Mellunmäen asemanseudun visio kuvataan periaatteellisella tasolla käynnissä olevan asemakaavamuutostyön vuoksi.

Mellunkylän visiotyö perustuu aiemmin tehtyihin selvityksiin, muun muassa viime vuonna tehtyyn Mellunkylän kävely- ja pyöräily-ympäristön ja kaupunkitilan selvitykseen, johon sisältyi asiantuntijahaastatteluja ja työpajoja eri asukasryhmille, kuten nuorisolle, lapsille ja maahanmuuttajille.

Visiotyön laativat Uusi kaupunki Kollektiivi Oy:n ja Aluekehittämistoimisto MDI:n muodostava monialainen yhteenliittymä.

Visiotyön antia Visiotyössä esitellään neljä aluekohtaista visiota Mellunkylästä. Kaksi ensimmäistä visiota luovat tarkemman katsauksen Kontulankaaren sekä Kontulantien ympäristöihin. Kurkimäen teollisuusalueen sekä Mellunmäen metroaseman ympäristön osalta esitellään kevyemmät periaatteelliset visiot. Kontulan keskuksen osalta on laadittu erillinen arkkitehtuurikilpailu, eikä siihen siis keskitytä tässä visiotyössä, mutta Kontulan uudistus on huomioitu visioita laadittaessa. Samaan tapaan Mellunmäen asemanseudun visio kuvataan periaatteellisella tasolla käynnissä olevan asemakaavamuutostyön vuoksi.

Mellunkylässä tavoitteena on lisätä alueen houkuttelevuutta asuinpaikkana, sekä yritysten toimipaikkana. Alueen kehittäminen houkuttelevammaksi ja viihtyisämmäksi vaatii laajaa yhteistyötä suunnittelijoiden ja alueen toimijoiden sekä asukkaiden kesken. Houkuttelevuuden lisäämiseksi alueella tarvitaan elinvoimaisia kaupallisia palveluita, toimivia julkisia palveluita,erilaisten järjestöjen ja kolmannen sektorin omaehtoisen toiminnan tukeminen alueella on tärkeää. Mellunkylään tavoitellaan uudistuksessa noin 6 200 uutta asuntoa vuoteen 2035 mennessä. Pitkäkestoisen rakenteellisen kehittämisen lisäksi tarvitaan kevyitä ja nopeita toimenpiteitä, joilla voidaan parantaa alueen viihtyvyyttä ja toimivuutta.

Mellunkylän alue ei ole nykyisellään erityisen hyvin tunnettu. Mellunkylää ei mielletä selkeäksi kokonaisuudeksi, vaan sen osa-alueet, kuten Kontula ja Mellunmäki, profiloituvat eri tavoin. Väkilukunsa (n. 39 000) puolesta Mellunkylä olisi kuitenkin Suomen 28. suurin kaupunki. Alueen suuri vieraskielisten osuus (31%) tekee siitä myös yhden kansainvälisimmistä alueista pääkaupunkiseudulla ja koko maassa.

Nykyisellään Mellunkylän väestörakenne on lievästi muuta Helsinkiä iäkkäämpi, matalammin koulutettu ja tulotasoltaan sekä työllisyysasteeltaan alempi.

Mellunkylän kehittämisessä tärkeä painopiste on kehittää alueen imagoa siten, että se houkuttelee myös keskiluokkaa. Viimeaikainen tutkimus korostaa etteivät eriytyneet alueet synny vähemmistöjen tai alempien sosioekonomisten luokkien toimesta, vaan keskiluokan alkaessa väistää tiettyjä alueita. Tässä visiotyössä onkin laadittu erilaisia näkemyksiä siitä, miten aluetta ja sen imagoa voitaisiin kehittää houkuttelevampaan ja laajemmin vetovoimaisempaan suuntaan. Mellunkylän suunnittelussa keskeistä on panostaa viihtyisyyteen ja turvallisuuteen sekä toimiviin palveluihin. Tärkeitä visiotyössä tunnistettuja imago- ja vetovoimatekijöitä ovat myös laadukas arkkitehtuuri, kulkuyhteydet, kiinnostavat tapahtumat sekä asukaslähtöinen toiminta.

Uusi Mellunkylä on tunnetumpi ja vilkkaampi. Sen sosioekonominen jakauma on monipuolisempi, ja asemanseutujen palvelutarjonta laajempaa. Alueen koulujen oppilasrakenne on nykyistä tasapainoisempi, ja erityisen tuen myötä koulut nähdään alueen valttikortteina. Alueella on kaksi keskenään tasaveroisempaa asemanseutua, joilta löytyy palveluiden lisäksi myös nykyistä enemmän työpaikkoja. Uudessa Mellunkylässä on tarjolla laajasti hyvin erilaisia asumisen vaihtoehtoja; pientaloasumista, luonnonläheistä pienkerrostaloasumista, urbaania kerrostaloasumista sekä vanhaa historiallisesti merkittävää lähiöasumista.

Alueen ilme ja tunnettuus ovat kehittyneet, ja Mellunkylä on liikenteellisesti tärkeä solmukohta. Mellunkylässä yhdistyvät luonto, kaupunkikulttuuri, laadukas asuminen, sujuva liikenne sekä elinvoimaiset palvelut.

Tässä visiotyössä hahmotellaan Mellunkylän uudistamisen väyliä ja vaihtoehtoja. Työssä laaditaan neljä visiota, joissa tarkastellaan Mellunkylän kehittämisen vaihtoehtoja kiinnittyen eri paikkoihin alueella.

Kukin visio sijoittuu siis rajatulle osa-alueelle; ensimmäinen Kontulantien varteen, toinen Kontulankaaren ja Kivikon alueelle, kolmas Mellunmäen asemanseudulle ja neljäs Kurkimäen teollisuusalueelle. Kaksi ensimmäistä visiota rakentuvat omina visuaalisina kokonaisuuksinaan.

Mellunmäen ja Kurkimäen teollisuusalueen osalta on laadittu kevyemmät periaatteelliset suunnitelmat.

Visioalueet

Mellunmäen keskus Mellunmäen asemanseutu päivittyy visiossa kauttaaltaan. Maltillisen kasvun vaiheessa Mellunmäen ilmeeseen ja etenkin metroaseman ympäristöön kiinnitetään huomiota. Täydennysrakentamisen lisäksi vajaakäytöllä oleville tiloille ja paikoille osoitetaan mahdollisuuksien mukaan uutta toimintaa. Mellunmäen rooli muuttuu selvästi tulevien raitiotieinvestointien myötä, ja siitä kuoriutuu uudenlainen joukkoliikenteen solmukohta. Nopeasti muuttuvaa Mellunmäkeä täydennetään merkittävästi, ja asemanseudusta muodostuu vilkkaampi ja houkuttelevampi lähikeskus.

Mellunkylän avenue Mellunkylän avenue muokkaa Mellunkylän yleisilmettä merkittävästi. Se muuttaa Kontulantien nykyisen epäurbaanin ympäristön kahden metroaseman väliseksi keskeiseksi ydinalueeksi. Mellunkylän avenue toteuttaa erityisesti nopean kasvun skenaarion ihanteen mukaista suurempaa alueellista muutosta. Yhdistettynä Raide-Jokeri II:n rakentumiseen visio tuottaa Mellunkylään kantakaupunkimaista katutilaa.

Puu-Kivikko Puu-Kivikon visio ammentaa kaikista eniten alueen nykytilasta ja luonteenpiirteistä. Se tarjoaa visioista myös eniten maltillisen kasvuvaiheen/vaihtoehdon toteutuskeinoihin. Kontulankaaren alueen ja Kivikon reunan täydentäminen voidaan toteuttaa alkuvaiheessa maltillisempana, ja kysynnän kasvaessa korkeammin ja tiiviimmin.

Kurkimäen kohtaamispaikka Kurkimäen teollisuusalue on osittainen kysymysmerkki: Mellunkylään ja laajemmin ItäHelsinkiin toivotaan työpaikkoja, mutta Kurkimäen teollisuusalueen tilat ovat osittain tyhjillään. Alue ei siis ole pienteollisuuden näkökulmasta erityisen vetovoimainen, vaikka sijaitseekin liikenneyhteyksien puolesta varsin hyvällä paikalla. Kurkimäen teollisuusalue tarjoaa Mellunkylän uudistuksen kannalta mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Mellunkylä tarvitsee vetovoimatekijöitä ja tunnettuutta.

Vetovoimatekijät Asiantuntijat nostivat esiin kaksi erityispiirrettä, jotka tekevät Mellunkylästä erityisen ja kiinnostavan verrattuna kaupungin muihin asuinalueihin. Näistä merkittävämmäksi vetovoimatekijäksi koettiin alueen kulttuurinen ja sosioekonominen monimuotoisuus. Mellunkylä profiloituu vahvasti eri ihmisten, elämäntapojen ja kielten

Mellunkylän avenue. Kuva: JADA Oy

Puu-Kivikko. Kuva: Kaleidoscope Nordic AS

Kurkimäen kohtaamispaikka. Kuva: JADA Oy

sulatusuunina, ja on siten valtakunnallisesti aivan omanlaisensa kaupunkialue. Mellunkylän monimuotoisuutta katsottiin vielä vahvistavan alueen rakenteellinen moniulotteisuus, eli elinympäristö, jossa vaihtelevat kerrostaloalueet, pientaloalueet ja erilaiset ostoskeskukset.

Toiseksi keskeiseksi vetovoimatekijäksi tunnistettiin aluetta luonnehtivat luontoalueet, viheralueet ja vehreys. Mellunkylässä asumisen vahvuuksiin kuulu ympärivuotinen mahdollisuus päästä kotiovelta nopeasti luontoon virkistymään ja liikkumaan. Koettiin, että alueella tapahtunut täydennysrakentaminen on ollut onnistunutta siinä mielessä, että alueen yhteys luontoon ei ole heikentynyt.

Visiotyön haastatteluissa haastateltiin FC Konnun toiminnanjohtajaa, Mellunmäki-aktiivia, Helsingin Yrittäjät - Itä-Helsinki ry:n puheenjohtajaa ja Helsingin perusopetuksen aluepäällikköä liittyen Mellunkylän kehittämiseen.

Haastatteluissa mainittiin vetovoimaisiksi myös alueen hyvät liikenneyhteydet (erityisesti metrorata) ja mainiot ulkoliikuntaharrastusmahdollisuudet, mikä ilmenee paitsi infrasta, myös koulujen erilaisten harrastuskerhojen laajuudesta. Lopulta alueen tekevät sen aktiiviset ja yritteliäät asukkaat. Kaikista vireintä asukastoiminnan kuvattiin olevan Kontulassa, kun taas Mellunmäessä aktiivisuus on heikompaa, minkä arveltiin johtuvan mm. asukkaiden korkeammasta keski-iästä.

Haasteet ja uhkakuvat Mellunkylän suurimpien haasteiden koettiin liittyvän alueen monimuotoisuuden kääntöpuoleen, eli sekä etniseen että sosioekonomiseen eriytymiskehitykseen. Erityisesti vieraskielisten asukkaiden kotouttamisessa onnistumisen nähtiin alueen tulevaisuutta määrittelevänä tekijänä. Kysymys konkretisoituu kouluissa, joista joissakin mainittiin lähestyttävän jo 60 prosentin vieraskielisten osuutta. Kaikkiaan kolmannes alueen oppilaista on vieraskielisiä. Ja lisäksi on paljon oppilaita, jotka tarvitsevat tukipalveluita koulunkäyntinsä oheen. Tilanne heijastuu myös vapaa-ajan toimintaan, jossa esimerkiksi vieraskielisten vanhempien lapsien osallistumismahdollisuudet saattavat jäädä valtaväestöä heikommiksi, sillä vanhempia ei saada houkuteltua lastensa tueksi harrastustoiminnassa.

Alueelle on keskittynyt suuren vieraskielisten määrän lisäksi huono-osaisuutta, jonka syntymekanismeiksi tunnistettiin Mellunkylän rooli tietynlaisena Suomen ulkopuolelta tulevien saapumisvyöhykkeenä sekä jo valmiiksi ongelmaisten asukkaiden hakeutuminen alueelle muualta pääkaupunkiseudulta edullisen asumisen ja vuokra-asuntotarjonnan vuoksi.

Haasteellisiksi tunnistettiin myös sekä vanhusväestölle että nuorille suunnattujen palvelujen tila. Ikäihmisten palvelujen katsottiin heikentyneen samalla kun julkiset ja yksityiset palvelut ovat keskittyneet suurempiin keskuksiin alueen ulkopuolelle. Ikääntyvistä huolehtimisessa katsottiin myös olevan unohdettu integrointi liikuntapalveluihin, jotka ovat suunnattu erityisesti nuorille.

Nuorisolta taas puuttuu muu tekeminen kuin kohtalaisen hyviksi kehutut liikuntapalvelut. Mellunkylässä kuvailtiin olevan rajallisesti erityisesti kulttuurin parissa tapahtuvia harrastus- ja tekemismahdollisuuksia. Lisäksi palvelujen keskittymiskehityksen seurauksena myöskään yksityisen palvelusektorin puolella tarjonta on heikkoa. Nuorilla ei esimerkiksi ole paikkaa mihin mennä elokuviin alueen sisällä. Kaikkiaan palveluita nähtiin puuttuvan erityisesti Mellunmäen keskustasta.

Pienemmiksi ongelmiksi kuvailtiin Kontulan ja Mellunmäen metroasemien epäsiistien olemusten luoma tarpeettoman huono ensivaikutelma alueesta sekä eri kohteiden välillä kulkevien reittien epämääräisyys.

Katseet tulevaisuuteen Asiantuntijoiden jakama visio oli rakentaa Mellunkylän tulevaisuutta sen ainutlaatuisen ja pysyväksi ominaisuudeksi muodostuneen monikulttuurisuuden päälle. Esikuvina kehittämisestä mainittiin eri kaupunkien etnisellä profiloitumisella kiinnostusta herättävät kaupunginosat, kuten Little Italy ja Chinatown. Mellunkylän tapauksessa ei kuitenkaan keskityttäisi yhteen ulottuvuuteen, vaan ihmisiä ja elämäntapoja sekoittavaan ”sulatusuunimaisuuteen”.

Alueen täydennysrakentamisessa ja kehittämistyössä avainrooliin nousevat joukkoliikenteen solmukohdat, joiden vetovoiman katsottiin vain kasvavan tulevaisuudessa toteutuvien raitovaunulinjojen myötä. Huolella toteutetuissa ja vahvistuvissa solmukohdissa nähtiin olevan avain alueen laajemmalle kehittymiselle. Näissä on potentiaali luoda alueelle lisää erityisesti kivijalkoihin sijoittuvia palveluja ja lisätä niitä ympäröivien korttelien omavaraisuutta lisääntyvän lähityöllisyyden voimin – mahdollisuus luoda naapurustoja, jossa sekä palvelut että työpaikat ovat lyhyen matkan päässä. Samalla korostettiin, että asumistarjonnan monipuolistamista ei saa unohtaa, jotta alueen asukasrakenne ei pääsisi liikaa yksipuolistumaan.

Mellunkylän kehittämisessä ei saa kuitenkaan unohtaa yhteyttä luontoon, esimerkiksi rakentamalla liikaa viheralueille. Luonto voimavarana -ajattelua visioitiin hyödynnettävän yleisen virkistäytymisen paikkojen lisäksi matkailupalvelutarjonnassa ja perheille suunnattujen palvelujen kehittämisessä. Näistä esimerkkeinä mainittiin mm. ulkoleikkipuistoihin panostaminen ja viheralueiden lomaan limittyvän ”Linnanmäki-tyyppisen” huvitoiminnan tuominen alueelle.

Kulttuuri- ja harrastuspalvelujen kehittämisessä nähtiin runsaasti potentiaalia. Mellunkylän tasapainoisen kehittämisen tähdennettiin olevan riippuvainen lasten ja nuorten mielekästä vapaa-aikaa tukevan toiminnan ja rakentamisen lisäämisestä. Eli asioista, jotka tuovat vetovoimaa lasten ja nuorten vapaa-aikaan. Uusiksi interventioiksi ideoitiin kulttuuritaloa ja monitoimitaloina toimivia koulukiinteistöjä. Järjestötoiminnan näkökulmasta vapaa-ajanpalveluita voitaisiin vahvistaa luomalla alueelle oma järjestökeskus, jonka myötä sekä asukkaat löytäisivät harrastustarjonnan helpommin että järjestöjen yhteistyö vahvistuisi.

Alueen tulevaisuudelle nähtiin tärkeäksi myös selkeämpien kevyen liikenteen yhteyksien muodostaminen, jotta alueella liikkumiseen tulee selkeyttä ja ulkopuolelta tulevat ihmiset eivät eksy. Ratkaisuksi ehdotettiin esimerkiksi suorien ja selkeiden pyöräilybaanojen rakentaminen.

Omalaatuisessa Mellunkylässä myös itse kehittämistyötä voitaisiin tehdä toisin. Siellä mistä löytyy aktiivista asukastoimintaa, sille voisi antaa (ja luoda) enemmän tilaa toimia. Samalla asukkaita voisi tietoisesti ottaa vahvemmin mu-