Kurkimäestä tuli pienempi kuin kaavoittajat hahmottelivat

Ensimmäiset asukkaat muuttivat Kurkimäkeen 1983. Suurelta osin suolle noussut asuinalue toteutettiin vähemmän massiivisesti kuin naapurinsa Kontula ja Myllypuro.

Lapsia leikkimässä Kurkimäen korttelitalon pihalla kesällä 1990. Kuva: Kari Hakli / Helsingin kaupunginmuseo

Helsingin KaupunKi suunnitteli Kurkimäessä 7 000 asukkaan asuinaluetta. Tämä herätti vastustusta etenkin Kontulan Kurkimäkeen rajautuvassa osassa. Myös suunniteltu läpiajoyhteys Keinutielle sai osakseen arvostelua.

Asukasaktivismi sai aineksia nousevasta ympäristöliikkeestä, sillä Kurkisuon pidetyn virkistysalueen häämöttävä tuho suututti monia kontulalaisia. Suolla kasvoi karpaloita ja lakkoja, ja sillä saattoi nähdä jopa hirviä. Kurkisuo olikin lähikoulujen biologiantuntien vakiokäyntikohde.

Kontulalaisten toimeliaisuus vaikutti suunnitelmiin. Kurkimäen taloista tuli kaavailtua pienempiä ja matalampina. Pelättyä läpiajoyhteyttä Keinutien ala-asteen ohi ei rakennettu. Lisäksi Kontulan ja Kurkimäen välisestä puistoalueesta tehtiin suunniteltua leveämpi.

Kaupunki hankki Kurkimäestä maata Helsingin seurakuntayhtymältä vaihtamalla jo keväällä 1971. Kurkimäen suunnittelua helpotti merkittävästi 1978 toteutunut viiden hehtaarin metsäalueen osto Kontulantien varresta. Kurkimäen kaavoittaminen ”omaleimaiseksi ja pienimuotoiseksi asuinalueeksi” alkoi pian tämän jälkeen.

Ensimmäiset asukkaat muuttivat Kurkimäkeen keväällä 1983. Kurkimäkeen valmistui pääosin kolme- tai neljäkerroksisia pienkerrostaloja, joista muodostuu tiiviitä ja pienpiirteisiä kortteleita. Alueelle on ominaista ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen selvä erottelu. Kiinteistöhoidon otti vastuulleen asunto- ja kiinteistöyhtiöiden perustama Kurkimäen Huolto. Kurkimäkeen suunniteltiin myös metroasemaa,

jota ei kuitenkaan rakennettu. Arvioitu matkustajamäärä pieneni liikaa.

Kaupunki sai 1980-luvun puolivälissä aluevaihdolla lisää asuntokaavoitettuja tontteja, mikä avasi mahdollisuuden nopeaan täydennysrakentamiseen. Rakentaminen eteni nopeasti ja Kurkimäessä oli 1990-luvun alussa yli 3 000 asukasta. Metroradan ja Kontulantien väliin valmistui Kurkimäen teollisuusalue, jolla sijaitsee merkittävä osa Mellunkylän teollisista työpaikoista. Alueella on toiminut enimmillään noin 50 yritystä.

Kurkimäen palvelutarjontaa kohensi oleellisesti korttelitalon valmistuminen. Sakari Aartelon ja Esa Piirosen suunnitteleman talon avajaisia vietettiin maaliskuussa 1989. Rakennus suunniteltiin kurkimäkeläisten julkisten lähipalvelujen keskukseksi ja kohtaamispaikaksi.

Kurkisuontie 14:n rakennustyömaa heinäkuussa 1984. Kuva: Jan Alanco / Helsingin kaupunginmuseo

Karpalotie heinäkuussa 1984. Kuva: Jan Alanco / Helsingin kaupunginmuseo

Helsingin kulttuuriasiainkeskus hallinnoi vuoden 2002 loppuun asti korttelitalon 200-paikkaista salia, askartelutiloja ja takkahuonetta. Taloa käytti myös nuorisotoimi vuoden 2003 loppuun saakka. Vuosien vajaakäytön ja epätietoisuuden jälkeen tiloihin asettui pysyvämpi vuokralainen kesällä 2008, kun tiloissa edelleen toimiva Lastenkulttuurikeskus Musikantit muutti taloon.

Kurkimäen asutuksen keskelle jäävällä mäellä sekä Kurkisuontien länsipuolelle on säilynyt ensimmäisen maailmansodan aikana rakennettuja linnoitteita. Alueen kulmalla on liikuntapaikkojen keskittymä, jonka taso on parantunut oleellisesti 2010-luvulla. Hiekkatekonurmi tarjoaa hyvät edellytykset tenniksen harrastuspelaamiseen. FC Konnun ylläpitämä tekonurmi on puolestaan jalkapalloilijoilla aktiivikäytössä. •