Mellunkylän vaiheet

Mellunkylän kaupunkimaisen asutuksen vaiheet heijastelevat Suomen kaupungistumisen käänteitä. Mellunkylän asukasmäärä kasvoi nopeasti jo toisen maailmansodan jälkeen. Rintamamiesperheissä kasvaneet suuret ikäluokat kansoittivat aluetta. Kasvu vauhdittui, kun lähiörakentaminen alkoi 1960-luvulla. Mellunkylä on kasvanut useassa vaiheessa.

Kontula oli läHiöraKentamisen alettua pitkään Mellunkylän ylivoimaisesti suurin osa-alue. Kontulan väkiluku oli korkeimmillaan 1970-luvun alussa, jolloin kontulalaisia oli yli 20 000. Kontula oli tuolloin nuorten ihmisten kaupunginosa, jonka asukkaista 40 prosenttia oli alle 20-vuotiaita ja puolet alle 30-vuotiaita.

Tämän jälkeen Kontulan väkiluku kääntyi laskuun. Kontulassa lapsia syntyi 1970-luvun lopussa vain kolmannes 1960-luvun huippuvuosien määrästä. Aikuisikään varttuneet nuoret muuttivat pois lapsuudenkodeistaan. Myös aikoinaan yleisten alivuokralaisten osuus väheni huomattavasti.

Kontula muuttui 1970-luvulla entistä selvemmin työväestön lähiöksi. Siitä puhuttiin duunarien Tapiolana. Monet hyviin yhteiskunnallisiin asemiin nousseet tai hyvän työpaikan saaneet kontulalaiset muuttivat muualle. Muuton osasyynä oli alueen maine, joka ei sopinut yhteen ylemmän keskiluokan elämäntyylin kanssa. Edullinen aravaasunto Kontulassa jäi välivaiheeksi sosiaalista nousua tavoitteleville. Monet perustelivat poismuuttoa sillä, että Arava-eduin hankitun asunnon sai myydä markkinahintaan määrätyn asumisajan jälkeen.

Sama ilmiö on toistunut Mellunkylän muilla osa-alueilla, mutta ei näin voimakkaana. Uusille alueille on aina muuttanut nuoria perheitä ja nuorta väkeä. Mellunkylän asukasluku on ollut tasaisessa nousussa. Ikärakenne on muuttunut 1960–1970-luvuista, mutta osaalueiden erot ovat merkittäviä. Ikääntyneintä väestö on Kontulassa, nuorinta puolestaan Kivikossa. Osa-alueista voimakkaimmin kasvaa Mellunmäki.

Mellunkylä on muuttunut monikansalliseksi ja -kulttuuriseksi. Suomea ja

Tuukkalantie 5 Vesalassa vuonna 1974. Kuva: László Lalkos / Helsingin kaupunginmuseo

Mellunkylän asukasluvun kehitys 1965–2019

1965 1970 1980 1990 2000 2010 2019

Kontula 4 153 20 471 17 990 14 866 13 588 13 246 14 108 Vesala 2 425 1 309 3 637 7 902 7 357 7 299 7 424 Mellunmäki 464 2 938 5 709 7 083 8 260 8 247 9 104 Kurkimäki - - - 3 000 3 031 2 748 3 281 Kivikko - - - - 3 694 5 060 5 200 7 042 24 718 27 336 32 851 35 930 36 600 39 117

Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus

Mellunkylä, kielisuhteet 1991–2019

1991 2000 2010 2019

suomi 31 012 (93,5 %) 31 227 (86,5 %) 27 975 (76,4 %) 25 684 (65,6 %) ruotsi 1 363 (4,1 %) 1 298 (3,6 %) 1 226 (3,3, %) 1 033 (2,6 %) muu kieli 692 (2,1 %) 3 585 (9,9 %) 7 399 (20,2 %) 12 400 (31,7 %) 33 157 36 110 36 600 39 117

Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus

Kivikonkaaren ja Järkälekujan risteys vuonna 2007. Kuva: Juho Nurmi / Helsingin kaupunginmuseo

ruotsia puhuvien osuus alueen asukkaista on vähentynyt 1990-luvun alusta lähtien. Vuonna 1991 lähiön väestöä oli mahdollista sanoa supisuomalaiseksi. Etenkin 2000-luvulla tilanne on muuttunut. Mellunkyläläisistä kolmannes puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea. Eri kielten puhujien määrän kasvu on muuttanut Mellunkylää. Muutos on vaikuttanut arkeen päiväkodeissa kouluissa, joissa suomea toisena kielenään puhuvien osuus on kasvanut koko ajan 2000-luvulla. Suomen opetuksen tarve on kasvanut vuosi vuodelta.

Vaalitulosten iso linja Mellunkylä oli pitkään vasemmiston vahvaa kannatusaluetta. Vasemmistopuolueet saivat Mellunkylässä vuoden

Mellunkylän osa-alueiden väestön ikärakenne vuonna 1970

0–19-v. 20–64-v. 65–

Kontula

8 117 (39,4 %) 11 686 (56,8 %) 608 (3,0 %) Vesala 415 (31,7 %) 832 (64,4 %) 62 (4,7 %) Mellunmäki 1 040 (35,4 %) 1 817 (62,1 %) 71 (2,4 %)

Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus

Mellunkylän osa-alueiden väestön ikärakenne vuonna 2019

0–19-v. 20–64-v. 65–

Kontula

3 084 (21,8 %) 7 960 (56,2 %) 3 114 (22,0 %) Vesala 1 759 (23,6 %) 4 517 (60,8 %) 1 148 (15,5 %) Mellunmäki 1 676 (18,4 %) 5 450 (59,9 %) 1 978 (21,7 %) Kivikko 1 373 (26,4 %) 3 230 (62,1 %) 597 (11,5 %) Kurkimäki 773 (23,6 %) 2 010 (61,1 %) 498 (15,2 %)

Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus 1958 eduskuntavaaleissa yli 60 prosenttia äänistä. Puolueista suurin oli Suomen Kansandemokraattinen Liitto (SKDL).

Lähiörakentamisen vuosista lähtien suurin puolue on ollut SDP, joka sai pitkään 35–40 prosenttia äänistä. Toiseksi eniten kannattajia keräsi Kansallinen kokoomus, noin viidenneksen äänistä. Lähes yhtä suureen kannatukseen ylsi 1960–1970-luvuilla SKDL.

SDP on säilyttänyt asemansa suurimpana puolueena. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa puolue sai 24,0 prosenttia äänistä. Perussuomalaiset on ollut toiseksi suurin puolue vuodesta 2011 lähtien. Vaaleissa 2019 puolueen kannatusosuus oli 23,3 prosenttia.

Vaalitulokset kuvaavat poliittisen kentän muutosta. Aikoinaan Mellunkylässä vaaleissa menestyneiden vasemmistopuolueiden yhteenlaskettu kannatus oli 35,8 prosenttia vuonna 2019. Kokoomuksen kannatusosuus on pudonnut merkittäväksi. Puolue sai 11,4 prosenttia äänistä Mellunkylästä. Vihreiden kannatus on puolestaan noussut Mellunkylässä 14,1 prosenttiin. •