Kirkko keskelle kaupunginosaa

Mellunkylän alueen kirkkona palveli pitkään Heikki ja Kaija Sirénin suunnittelema, tilapäiseksi tarkoitettu pieni parakkikirkko, joka otettiin käyttöön vuonna 1969. Vuonna 1988 Mikaelinkirkko on asettunut mellunkyläläisten mielenmaisemaan, vaikka jykevä tiilirakennus herätti aikoinaan voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan.

Kontulan tilapäinen kirkko 1969–1986. Kuvat: Mikaelin seurakunnan arkisto

mellunKylä Kuului pienen puukirkon valmistuessa Vartiokylän seurakuntaan. Jumalanpalvelustilana palveli aluksi Porttikuja 11:n ja sittemmin Kontulankuja 5:n kerhohuone. Väliaikainen kirkko valmistui Emännänpolulle helmikuussa 1969. Sen vihkiäisjumalanpalvelukseen ahtautui 400 ihmistä. Tavallisanakin pyhinä kävijöitä oli niin paljon, että seurakunta järjesti ensin 40 minuutin perhekirkon kymmeneltä ja tavallisen jumalanpalveluksen kello 11.

Konfirmaatiot ja suurimmat juhlatilaisuudet oli järjestettävä Vartiokylän kirkossa. Mellunkylä kuului vuoden 1961 loppuun Malmin ja vuosina 1962–1965 Herttoniemen seurakuntaan. Vuoden 1966 alussa perustettu Vartiokylän seurakunta ehdotti heti seurakunnan jakamista. Silloinen Kontulan seurakuntapiiri oli hyvää vauhtia kasvamassa seurakunnan väkirikkaimmaksi osaksi.

Aloite juuttui seurakuntayhtymän hallintoon. Lähiöseurakuntien jakohankkeiden rinnalla yhtymä teetti keskittämissuunnitelmia. Kireä talouskin jarrutti jakoa. Kappalainen Armas Viita vauhditti yhdessä Kontulan piirineuvoston kanssa asiaa keväällä 1971 nimienkeräyksellä. Yli 4 500 viisitoista vuotta täyttänyttä mellunkyläläistä kirjoitti nimensä listaan. Seurakunnan perustaminen näyttikin toteutuvan 1970-luvun puolivälissä. Se kuitenkin lykkääntyi vuoden 1981 alkuun.

Väliaikaisen kirkon oli tarkoitus olla käytössä vain joitakin vuosia. Vartiokylän seurakunta esitti jo vuonna 1968 pysyvän kirkon rakentamista Kontulaan. Uusia kirkkoja ei kuitenkaan juuri rakennettu Helsinkiin 1970-luvulla. Tilapäiskirkko oli käytössä kesään 1986 saakka, jolloin se purettiin uuden kirkon alta. Puuston ympäröimästä, kesällä villiviinin peittämästä kirkosta tuli monille seurakuntalaisille läheinen. Lisäksi Mellunmäkeen valmistui ostoskeskuksen yhteyteen seurakuntakeskus, joka palveli seurakunnan kirkkona vuodet 1986–1988.

Mellunkylän seurakunta irtautui vuoden 1981 alussa Vartiokylän seurakunnasta. Helsingin seurakuntayhtymä oli julkistanut jo vuonna 1980 uuden kirkon arkkitehtikilpailun, johon osallistui 138 arkkitehtia. Rakentamaan piti päästä jo vuonna 1984, mutta suunnitelma oli hylättävä, koska kilpailun voittaja ei kuulunut kirkkoon. Seurakunta lähti toteuttamaan rakentamista Käpy ja Simo Paavilaisen toiseksi sijoittuneen työn pohjalta.

Tunteita jakava kirkko Kirkko valmistui vuonna 1988. Kirkko sai osittain ristiriitaisen vastaanoton. Rakennuksen muotoon tyytymättömät ristivät sen piruntorjuntabunkkeriksi. Kuvataiteilija ja kirjailija Hannu Väisäsen alttarille toteuttama kolmiosainen Helluntain ihme – fragmentteja uskosta herätti myös keskustelua. Perinteiseen kristilliseen kuvakieleen tottuneista se tuntui vieraalta.

Väisänen teki suuria muutoksia työhönsä aivan vihkiäisten alla. Tuolloin nuorena pappina Mellunkylässä työskennellyt Mikaelin seurakunnan kirkkoherra Martti Häkkänen muistelee hänen päättäneen vaihtaa työnsä pohjaväriä. Väisänen tilasi kirkkosaliin päivää ennen vihkiäisjuhlaa nostolaitteen ja maalasi taustavärin samansävyiseksi kuin alttaripöydän savunvihreä.

Maalaustyö jatkui Häkkäsen mukaaan lähes aamuviiteen saakka, jolloin nostolaite siirrettiin kirkkosalista pois. Suntio pyyhki varovasti pyyhkeellä taulun alareunaa, jotta siitä ei valuisi

Mikaelinkirkon kellotapuli rakenteilla vuonna 1987.

Kuva: Mikaelin seurakunnan arkisto

tuoretta maalia piispan ja muiden kirkon vihkimisen toimittajien selkään.

Vertauskuvia eri ajoilta Alttarin vihreä marmorinen kivipaasi muistuttaa alkukirkon aikaisten katakombien alttareina käytettyjä hautakiviä. Kristinuskon varhaisvaiheista muistuttavat myös saarnatuoli ja kastepöytä, jotka ovat niin ikään marmoripaasia. Kirkon vasemmalla seinällä on tyhjiä paneeleita kuvastamassa Mooseksen Jumalalta saamia laintauluja. Kirkkotekstiilit on suunnitellut tekstiilitaiteilija Maija Lavonen.

Kirkkosalin yleisväri on roosa. Martti Häkkänen muistelee, että työntekijät olivat kiirehtineet Mellunmäessä pidetyn kokouksen jälkeen katsomaan kirkkoa kuultuaan salin olevan ”punainen ja pinkki”. - Kun saavuimme vielä aika keskeneräiseen kirkkosaliin, niin katselimme ihastellen ja hämmästellen, kuinka taidokkaasti väri oli sekoitettu ja vedetty kirkkosalin korkeisiin seiniin. Se ei ollut punainen eikä pinkki, vaan kaunis roosa. Vuosien saatossa se on kauniisti hieman laimentunut valaisten eri vuoden aikoina muutoinkin valoisaa kirkkosalia, pohtii Häkkänen.

Mikaelinkirkon siluetissa tekee vaikutuksen katolla istuva enkelihahmo – kuvanveistäjä Kari Juvan viisi metriä korkea Ristin tie -veistos. Liehuvavaatteinen hahmo on taivaallisten sotajoukkojen johtaja, ylienkeli Mikael, jonka mukaan koko kirkko on nimetty.

Kirkko on tarjonnut tilat seurakuntatoiminnan tarpeisiin takkahuoneesta gospel-yhtyeen harjoittelutilaan. Vain alkuvaiheessa suunniteltu sauna jäi tekemättä. •

Mikaelinkirkko vuonna 2012. Kuva: Jouko Kokkonen

Piispa Eero Huovinen asetti kirkkoherra Martti Häkkäsen vir-

kaan vuonna 2010. Kuva: Jouko Kokkonen

Seurakunnan asema muuttunut

Vuoden 1965 alussa perustettu Vartiokylän seurakunta vuokrasi heti Kontulasta Porttikuja 11:n kerhohuoneiston kokoontumistilaksi. Lähiötyöhön perehtynyt kappalainen Armas Viita kiersi seurakuntasisar Kirsti Jalkasen kanssa tapaamassa juuri valmistuneiden talojen asukkaita, joita he kutsuivat käymään seurakunnan tiloissa.

Porttikujalla alkoi toimia myös lasten päiväkerho. Naisille olivat tarjolla ompeluseura ja äitipiiri. Miehiä kirkko kutsui kuntoilemaan ja raamattupiiriin. Eläkeläisille, joita oli suhteellisen vähän, seurakunta perusti ”kultaisen iän kerhon”. Porttikujan huoneisto oli käytössä myös jumalanpalvelustilana.

Armas Viidasta tuli Mellunkylän seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra vuonna 1981. Viidan jäätyä eläkkeelle kirkkoherran virkaa hoiti vuosina 1999–2009 Pentti Miettinen. Vuodesta 2010 kirkkoherrana on toiminut Martti Häkkänen. Saman vuoden alussa seurakunnan nimi muuttui Mikaelin seurakunnaksi, kun siihen liitettiin Östersundomin alue.

Kirkon asema on muuttunut 50 vuodessa oleellisesti. Kontulan asukkaista kuului kirkkoon 1960-luvulla noin 80 prosenttia. 2020-luvun alussa mellunkyläläisistä selvästi alle puolet on seurakunnan jäseniä.