Turun Aika Kevät 2023

Turku –old town but pretty funky.

Maaliskuussa

2.3. Elokuvapäivä

2.–5.3. Turku Jazz Festival

9.–11.3. Turku Craft Beer

17.–19.3. Samuelin Poloneesi -kansanmusiikkitapahtuma

17.–19.3. Turun Jokirannan Kevätmarkkinat

Toukokuussa

10.–13.5. FinFringe

18.5. Itäharjun ajot

26.–28.5. Jokisataman avajaiset

Kesäkuussa

13.6. Paavo Nurmi Games

17.6. Vanhankaupungin juhla

17.–18.6. Turku AirShow

Muutokset mahdollisia.

Katso lisää: turkukalenteri.fi

Kuva: Pekka Vallila

Veitsenterävä ja viehättävä.

Kimmo päättää ryhtyä edustajaksi.

Sisällysluettelo

Pääkirjoitus: Uusi kevätklassikko 6 Sähkömittaria lainaamassa 8

Putinin kriitikko 10

Näyttelyt – museot 12

Teatterit – tanssi 15

Turun kartta 18

Turun Tähti 22

Muistomerkkipaikkaa arpomassa 24

Kimmo Kotka 28

Ystäväkirja: Mikko Kouki 32

Roope & Anton Lipasti

VALAISTUMISEN kaunis hetki: Lintupuolueeni asioita pahoja

Heureka! Minähän olen joku!

22

Päätoimittaja

Roope Lipasti

avustajat

Anton Lipasti, Ulriikka Lipasti, Emmi Merilä, Matti Mäkelä

a D/taitto

Petteri Mero

Mainostoimisto KNOK Oy

Kannen K uva

Mikko Kouki

Kuva: Timo Jakonen, 2023

j a K elu

Kasimir Kurki

j ul K aisija

Mobile-Kustannus Oy

Brahenkatu 14 D 94, 20100 Turku

ISSN 2489-2696 (painettu)

ISSN 2489-8554 (verkko)

i lmoitusmyynti

Raimo Kurki, puh. 045 656 7216 raimo.kurki@@aikalehdet.fi

Pirkko Puurunen, puh. 040 507 1002 pirkko.puurunen@aikalehdet.fi

Kustantaja

Teemu Jaakonkoski

28

Se lupasi hoitaa tiskitkin!

Paino

Newprint Oy

seu R aava nume R o

Turun Aika – Kesä 2023 ilmestyy 9. kesäkuuta.

WWW ja Di G ile H ti

turunaika.fi

issuu.com/mobile-kustannus

s ome

Facebook: @turunaika

Instagram: @turunaikalehti

Tuollainen politiikka vie kivikauteen!

Se olisi edistystä teille.

Kimmo

Mihin perustuu? Eläimelliseen vetovoimaani.

Kokoomuskin tuksen

Sähkölasku.

Uusi kevätklassikko PÄÄKIRJOITUS

Tämä on nyt neljäs kevät putkeen, kun asiat eivät ole kunnollisella tolalla: ensin oli pari vuotta koronaa ja nyt eletään toista sotakevättä. Sellainen peli ei vetele, sillä kevät on sentään vuodenajoista ihanaisin! Tämän todistaa esimerkiksi se, että kevään kunniaksi on tehty toinen toistaan hienompia biisejä, kuten Sir Elwoodin hiljaisten värien Neiti kevät tai Tavaramarkkinoiden

Kevät tai Kauko Röyhkän yhtä napakasti otsikoitu

Kevät sekä Sielun Veljien omaperäisesti nimetty Kevät

Nyt kuitenkaan hetkeen ei ole syntynyt uusia

kevätklassikoita, joten pyysimme tekoälyn sanoittamaan moisen. Sen nimi on Kevät, ja se kuuluu näin:

Kevät koittaa, tänään koittaa

Auringon paisteessa me hohtaa

Kukat kukkuu, linnut laulaa

Maailma herää henkiin

Kevät koittaa, tänään koittaa

Lumi sulaa, järvet sulaa

Puut kukkuu, pellot vihreäks

Onnen päivät koittaa

Kevät koittaa, tänään koittaa

Käsi kädessä kuljemme

Kukat kukkuu, linnut laulaa

Maailma on niin kaunis

Näiden tekoälykkäiden sanojen kukkuessa toivotan parempaa kevättä kaikille Turun Ajan lukijoille!

Roope Lipasti

SHOJI UEDA

3.2.–21.5.2023

TURUN TAIDEMUSEO AURAKATU 26, TURKU

TI–PE 11–9 LA–SU 11–17 turuntaidemuseo.fi

Sähkömittaria lainaamassa

Lainasin kirjaston kauhuosastolta niin pelottavan asian, että Stephen King on pelkkä naurettava lastenkirjailija siihen verrattuna.

Iltaisin en saattanut laskea sitä käsistäni, enkä malttanut mennä edes nukkumaan, tai paremmin en uskaltanut. Kylmä hiki virtasi kun silmät suurina luin kuinka tarina eteni. Vielä aamullakin kauhistutti.

Kyse oli energiamittarista, jonka saa lainaan pariksi viikoksi. Se toimii niin, että laite kytketään pistorasiaan ja siihen päälle laitetaan sitten se varsinainen sähkölaite, lamppu, pesukone, mitä nyt haluaakin mitata. Härveli kertoo reaaliajassa, kuinka paljon sähköä kuluu.

Uunia ja ilmalämpöpumppuja en valitettavasti päässyt mittaamaan, sillä ne ovat suoraan kiinni verkossa, eivät töpselin päässä. Karua kertomaa oli. Ennen kaikkea se, että kävi selväksi, että juuri millään ei ole väliä paitsi lämmityksellä.

Oletin, että esimerkiksi työhuoneemme, jossa on kaksi tietokonetta screeneineen, printteri, piirustuspöytä ja skannerit, veisi sähköä Eritrean vuosikulutuksen verran. Huihai. Vuorokaudessa

meni alle puoli kilowattituntia, mikä tarkoittaa vuositasolla 153 kWh:ta, eli 20 sentin riistohintaan kolmekymmentä euroa. Ei paha. Toisaalta vanha mutta isokokoinen televisiosettimme, joka oli valmiustilassa ja jota katsottiin mittausvuorokautena noin kaksi tuntia, vei kutakuinkin saman, itse asiassa hiukan enemmän. Yläkerrassa toinen telkkariosasto, jota ei katsottu lainkaan, mutta joka oli niin ikään valmiudessa, vei silti noin 2/3 siitä mitä tietokoneet, 105 kWH vuodessa.

Kävi selväksi, että juuri millään ei ole väliä paitsi lämmityksellä.

Entäpä valaistus? Tavallinen 40 watin lamppu, joka oli päällä koko vuorokauden, vei noin 0,9 kWh, eli kyllähän niitäkin kannattaa sammutella. Jääkaappi kulutti hieman enemmän kuin tietokoneet: 180 kWh / vuosi. Pakastin hyrisi samoissa. Vaatteidenpesukone vei 0,8 kilowattitunnin per

pesukerta, astianpesukone kaksi kertaa sen verran. 60 litran uusi lämminvesivaraaja vei vuorokaudessa reilun 10 kWh, kun sinä aikana käytiin kerran suihkussa, eli se on uutenakin melkoinen syöppö.

Kaikkiaan oli mielenkiintoista huomata, että valmiustiloja ei tietenkään kannata pitää päällä, mutta tuikitavalliset sähkölaitteet eivät maailmaa kaada.

Sen sijaan siirrettävä öljypatteri, joka posotti makuuhuoneessa yhden vuorokauden, vei 13 kWh, eli jos ajattelee, että se on päällä kuusi kuukautta, se tekee 2335 kWh vuodessa. Jos sitten huoneita on monta, niin siitä vain kertolaskemaan.

Kaikki tämä tarkoittaa, että sähkölämmitteisessä talossa säästäminen on mahdollista vain melko pienessä määrin, ellei suostu elämään 1800-luvulla. Suomessa kun on kylmä talvella, eikä sille voi mitään. Itse olen nukkunut kokeiluluontoisesti koko talven 14 asteessa, ja vaikka peiton alla on kyllä lämmin, ei nukkumaan meneminen ole erityisen miellyttävää, jos elämän sitten miellyttävää täytyy ollakaan.

Mutta jälleen tuli yksi lisäsyy rakastaa kirjastoa! F

Kirjastosta paljon muutakin kuin kirjoja

Turun kaupunginkirjastossa on erilaisia aineistoja – ennen kaikkea tietenkin kirjoja – noin 893 616 kappaletta. Tästä 178 000 on pääkirjaston varastoissa, ja loput 715 000 asiakkaiden heti saatavilla avohyllyissä. Tämän kirjallisen perustehtävän lisäksi kirjastosta voi lainata kaikenlaista muutakin, kuten vaikka ilmaista nettiä – no, se pitää käyttää paikan päällä mutta yhtä kaikki.

Sen sijaan varsinaisia lainattavia asioita löytyy sähkömittarin lisäksi esimerkiksi kävelysauvat, tasapainolauta, lumilapio ja roskapihdit. Lisäksi voi lainata soittimia: löytyy ukuleleita, kitaroita sekä muutama kannel. Myös soittohuone on varattavissa. Mielenkiintoinen lainattava ovat perhereput, jotka sisältävät kiikarit ja suurennuslasin, seikkailukartan ja ohjelapun sekä reissuvihon ja kynän.

Lainaan tarjotaan myös urheilu- ja kulttuurielämyksiä: kausikortteja teatteriin, orkesteriin, kaupungin liikuntapalveluihin, Seikkailupuistoon, museoihin, raviradalle tai vaikkapa TPS:n peleihin.

Rebekka Pilppula kaupunginkirjastosta kertoo, että lainattavat asiat tulevat yleensä ulkopuolisten ehdotuksista:

– Esimerkiksi idea lainattavista sähkömittareista tuli jo monta vuotta sitten sähköyhtiöltä ja he myös lahjoittivat ne. Nyt ne ovat hyvin haluttuja. Lumilapioita hankittiin puolestaan kaupungin ympäristöpuolen ehdotuksesta. Kun tulee hyviä ehdotuksia, tartumme niihin mahdollisuuksien mukaan. Kriteereinä on ensinnäkin, että tavarat eivät saa viedä kauheasti tilaa. Toiseksi niiden pitää olla kohtuullisen huoltovapaita ja sellaisia etteivät ne mene herkästi rikki.

Kausikortit on yksi erikoisuus, joka lähti alun perin yksittäisen ihmisen ehdotuksesta – samaan aikaan tosin myös jotkut järjestöt ehdottivat moisia:

– Idea on, että kortilla voi käydä yhden kerran vaikka kaupunginteatterissa tai TPS:n pelissä ja sitten se pitää palauttaa. Suosituimpia lainattavia tavaroita ovat soittimet, kausikortit ja lautapelit, Pilppula kertoo.

Putinin kriitikko

Kuvataiteilija Kaj Stenvall ironisoi ja kritisoi valtaa maalaamalla päivittäin Putinia mitä erilaisimmissa tilanteissa.

Teksti

Ateljeessa on lattialla kuivumassa tai muuten vain valmiina kymmeniä tauluja. Useimmissa niissä on Venäjän diktaattori Vladimir Putin, mutta löytyy myös ulkoministeri Lavrovia, Yhdysvaltain ex-presidentti Trumpia ja onpa jokunen Suomen poliitikkokin päässyt kuvaan. Mutta ennen kaikkea Putin. Hän istuu Haagissa surkeannäköisenä, katsoo peiliin ja Hitler katsoo takaisin, on piiloutunut vessanpönttöön. Ja niin edelleen.

Vaikka muuta voisi kuvitella, Stenvall ei suinkaan aloittanut Putin-maalauksiaan viime vuoden Ukrainan hyökkäyksen jälkeen vaan paljon aikaisemmin, silloin kun Putin edellisen kerran hyökkäsi Ukrainaan vuonna 2014, aikana jolloin maailma ei vielä asialle korvaansa lotkauttanut.

– Oikeastaan alkulaukaus olivat Sotsin olympialaiset, joita seurasin televisiosta ja näin kuinka Putin patsasteli siellä urheilijoiden seassa. Hän oli jo sitä ennen esiintynyt ilman paitaa ja rakentanut macho-imagoaan, mutta tuolloin kiinnitin siihen toden teolla huomiota. Siinä oli yksinkertaisesti jotain vähän liikaa. Pian sen jälkeen tulikin Krimin valtaus, mikä oli viimeinen niitti, joka laittoi teke-

mään näitä. Se oli konkreettinen merkki siitä, mikä Putinin agenda on, eli ei pysytä oman maan sisällä, Stenvall selittää.

Konnia ja sankari

Selkeän poliittiset maalaukset olivat myös vastapainoa sille, mitä Stenvall oli tehnyt viimeiset reilut 30 vuotta. Hän on tullut tunnetuksi ankka-maalauksista, joissa yksi elementti on aina ihmismäinen ankka, joka on milloin missäkin tilanteessa. Usein ne ovat pastisseja kuuluisista maalauksista, mutta päähenkilö vain on korvattu ankalla. Ankka-maalaukset ovat olleet myös hyvin suosittuja, mikä osaltaan on antanut Stenvallille taloudellista liikkumavaraa maalata Putineita – harva moisia ehkä kuitenkaan tahtoo olohuoneensa seinälle, vai kuinka?

– Vaikea sanoa, on näitä paljon kyselty, mutta en tiedä onko kyseessä se, että laitettaisiin esille vai sijoitus. En ole kuitenkaan myynyt. Tai kaksi olen: toisen berliiniläiselle ja toisen prahalaiselle kansanedustajalle. Mutta ideani on, että pidän tämän itselläni koossa ja laajennan sitä niin, että jossain vaiheessa voin sitten pitää suuremman näyttelyn.

Kaj Stenvall.

ja kuva: Roope Lipasti

Itse asiassa yksi maalaus on myös Ukrainassa: vuosi sitten juhannuksena siellä kuoli rintamalla sikäläinen julkkisnuori ja nousi jonkinlaiseksi kansallissankariksi, joten Stenvall maalasi hänet. Alun perin maalaus piti myydä huutokaupalla ja lahjoittaa rahat Ukrainaan, mutta lopulta itse taulu kulkeutui ulkoministeri Haaviston mukana maahan.

– Se oli sellainen sympatianosoitus Ukrainan kansalle. Olen myös maalannut Zelenskyistä kuvia. On jotenkin mukava maalata myös sankaria eikä aina pelkkää konnaa. Ylipäänsä tämä on missio, tärkeä asia. Ja koska tämä on minulle mahdollista, koen, että tämä on myös jonkinlainen velvollisuus. Samalla se on yksi keino purkaa omaa ahdistusta sodasta, kritisoimalla ja ironisoimalla.

Takaisin undergroundiin

Itse asiassa Putinin – tai muiden valtaapitävien – maalaaminen ironisoiden ei lopulta ole niin kauhean kaukana Stenvallin ankka-aiheista.

Ankan kautta Stenvall pystyi tutkimaan erilaisia puolia ihmisyydestä ja vähän samalla lailla tapahtuu myös putinien ja muiden kohdalla, jos kohta sota tuo asiaan ikävän lisänsä.

Poliittisuuskaan ei sinänsä ole Stenvallille ja hänen sukupolvelleen uusi juttu: Alun perin tamperelainen Stenvall on syntynyt 1951 ja hän aloitti kuvataiteen opinnot Turussa 1971. Se oli vielä underground-liikkeen aikaa ja edessä jatkui kaikenlainen politisoituminen – myös taiteen – 70-luvun mittaan. – Underground oli yksi syykin, miksi tulin Turkuun. Siinähän yhdistellään erilaisia elementtejä, myös oikeasta elämästä, ja niissä oli aina joku viesti tai pointti, ja siihen tässä olen nyt oikeastaan palannut. Minua kiinnostaa se, miten ihminen kokee asemansa, sen että hänellä on valtaa. Minä yritän päästä persoonaan kiinni, sinne sisimpään. Esimerkiksi Lavrov-maalauksen pohja on lehtikuvasta, jossa hän oli kritisoimassa länsimaita länsimainen arvokello ja kännykkä kädessä. Lisäsin hänelle vielä

nuorisohupparin ylle, niin että hänestä tuli räppäri. Maalauksessa hänen kasvoiltaan kuvastuu silkka neuvottomuus, se että hän on täysin hukassa.

Mediataidetta mediasta

Stenvallin mukaan Putin-maalaukset on otettu vastaan – hämmentyneenä.

– Kun 2014 laitoin ensimmäisiä kuvia Twitteriin, kommenttia tuli jonkin verran, mutta etenkin

Suomessa oltiin hämmentyneitä ja jotenkin pelättiin asiaa. Eräässä taidekriitikon kolumnissa juttu otsikoitiin ”Onko järkee vai ei” Sleepy Sleepersiä mukaillen. Viesti oli, että tällaisia kuvia ei pitäisi ehkä tehdä, koska on vaarallista pilkata naapurivaltion johtajaa.

Vaarallista tai ei, niin se on selvä, että kyseessä on internettaide tai laajemmin mediataide: Stenvall ammentaa mediasta, jalostaa asian ja laittaa takaisin mediaan. Aina kuva menee sinne erilaisena kuin hänelle tuli:

– Itse kuvat ovat melko pieniä ja siksi nopeasti tehtävissä – netissä ei ole väliä minkä kokoinen alkuperäinen on. Ideana on ikään kuin kommentoida asioita lähes reaaliajassa. Stenvallin työtahti ja -moraali onkin huimaa. Hän vie aamuisin lapsen kouluun – pääsee siinä samalla ikään kuin työmatkalle – palaa kotiateljeeseen ja alkaa maalata, kello on silloin yhdeksän. Puolen päivänä jälkeen on valmista, sitten hän valokuvaa teoksen ja laittaa nettiin.

– Spontaanius on se juttu, kerralla valmiiksi. Se on sellainen 3,5 tunnin hyvin intensiivinen puristus, jonka jälkeen päässä kyllä pyörii. Aiheiden kehittely on iso ja aikaa vievä puoli, sillä tahdon, että jokainen maalaus on erilainen ja siinä on joku erityinen pointti. Olen tehnyt näitä ehkä 130–140, joten aika paljon näkökulmia on myös jo käytetty. F

Lisää maalauksia: kajstenvall.fi

Kaj Stenvall: Here is still room. 2022, öljy levylle, 40 x 50 cm.

Aboa Vetus Ars Nova – arkeologian ja nykytaiteen museo

Itäinen Rantakatu 4-6, Turku. Avoinna ti-su 11–18. Liput 12/8 €, lapset 7–15-v. 6 €, alle 7-vuotiaat ilmaiseksi. Museokortti käy. Puh. 0207 181 640 | www.avan.fi. Karttanumero 151.

ABOA VETUS – vanha Turku. Sukella menneisyyteen! Suomen ainoa arkeologinen museo esittelee maan alta löydetyn kaupunginosan, jossa on eletty satojen vuosien ajan. Aidot keskiaikaiset rauniot ja arkeologiset esineet ovat kuin aikamatka historialliseen Turkuun. Näyttelyssä on paljon ihmeteltävää myös pienille museovieraille. Luutarha. Tule tutkimaan luita! koko perheelle sopiva näyttely kertoo eläinten historiasta arkeologian pohjalta. Luutarha esittelee yli 30 eläinlajia, jotka liittyvät museon alueeseen ja avaavat eläinten historiaa. Esillä on luulöytöjä kokonaisista luurangoista aina pienenpieniin kalanruotoihin.

Mika Taanila: Film Reader , ARS NOVA – uusi taide 26.11.22−2.4.23.

Mika Taanila (s. 1965) on helsinkiläinen kuvataiteilija ja elokuvantekijä. Taanilan teosten raaka-aineena ovat menneisyydestä jäljelle jääneet tallenteet, elokuvat, populaarikulttuurin tuotteet, teknologia ja taide.

Taanila luo taideteoksia kierrättämällä, koostamalla, leikkaamalla ja miksaamalla arkistomateriaalia tai eri lähteitä uuteen muotoon. Lopputuloksena on oivaltavaa käsitetaidetta, kokeellista elokuvaa, syväluotavaa media-arkeologiaa ja cinefiilin intohimoa elokuvaa kohtaan. Jan-Erik

Andersson: Andersson X Ars Nova, ARS NOVA – uusi taide 24.2.–4.6. Näyttelyssä nähdään rinnakkain turkulaisen Jan-Erik Anderssonin (s. 1954) uusimpia teoksia, museon kokoelmiin kuuluvia vanhempia teoksia sekä muiden taiteilijoiden teoksia museon taidekokoelmista. Vakiintu-

neen taidekokoelman teokset miksataan yhteen uuden taiteen kanssa. Rauha Mäkilä, ARS NOVA – uusi taide 21.4.–17.9. Helsinkiläinen kuvataiteilija Rauha Mäkilä (s. 1980) kuvaa omaa elämäänsä. Hänen teoksensa ovat elämäntuntuisia, mutta samanaikaisesti taianomaisia tuokiokuvia arjesta, perheestä ja lähipiiristä. Maalauksista välittyy intiimi tunnelma taiteilijan ja aiheiden välillä.

Apteekkimuseo ja Qwenselin talo

Läntinen Rantakatu 13, Turku. Museo avoinna ti-su 10-18, kesällä ma-su 10-18. Pääsymaksut aikuiset 7 €, lapset 7–15-vuotiaat 2,50 €, perhelippu 16 €, alle 7-vuotiaat veloituksetta. Puh. (02) 262 0280. Cafe Qwensel on idyllinen museon sisäpihalla sijaitseva kahvila, jossa tarjoillaan lisäaineettomia kotileivonnaisia 1700-luvun tyyliin. Café Qwensel on avoinna museon aukioloaikoina. Karttanumero 221.

Qwenselin talo on Turun vanhin säilynyt puutalo. Se on rakennettu 1700-luvun alkuvuosina. Talosta löytyy kaksi museokokonaisuutta, 1700luvun lopun säätyläiskoti ja 1800-luvun apteekki. Museon sisäänkäynti löytyy sisäpihalta, jossa palvelee lipunmyynti ja museokauppa. Sekä museoon että kahvilaan pääsee myös pyörätuolilla avustajan seurassa. Museossa järjestetään sesonkeina tapahtumia ja opastuksia. Lisätietoja www.turku. fi/apteekkimuseo-ja-qwenselin-talo.

Biologinen museo

Neitsytpolku 1, Turku. Avoinna ti-su 9-17, kesällä ma-su 10-18. Puh. 02 262 0340. Aikuiset 7 €, lapset (7–15-vuotiaat) 2,50 €, lapset (alle 7-vuotiaat) 0 €, perhelippu (2 aikuista ja 2–4 lasta) 16 €. Karttanumero 219.

Pysyvä näyttely: 13 dioraamaa kertoo Suomen kasvillisuudesta ja eläimistöstä Turun saaristosta aina Lapin tuntureille asti. Kappas, kak-

kaa! -näyttely 18.1.22-12.3.23 Pökäle, papana, läjä, kikkare… Mitä kakka kertoo ja voiko siitä olla jotakin hyötyä? Näyttely johdattaa kakan jäljille ja tarjoaa yllättäviäkin näkökulmia jätöksiin ympärillämme.

Brinkkalan Galleria

Vanha Suurtori 3, Turku. Avoinna ti-su 10-18, vapaa pääsy. Kulku galleriaan (2 krs.) portaita pitkin. Rakennuksessa ei ole hissiä. Tiedustelut 040 661 4778. Karttanumero 157.

Aleksandra Lemke: Meistä, valokuvanäyttely 20.1.-19.3.

Forum Marinum

Linnankatu 72, Turku. Avoinna: talvikaudella ti-su klo 10–18 | kesäkaudella päivittäin klo 10-18. Lippukassa ja museomyymälä, puh. 040 552 5477. Karttanumero 228.

Merikeskus Forum Marinumissa koko perhe pääsee innostavalla tavalla sukeltamaan merenkulun menneisyyteen! Saaristonäyttely 40 000+ vie elämykselliselle matkalle maailman suurimpaan saaristoon ja sen kirkkaimpiin helmiin. Tutki meriluonnon ihmeitä sekä eliöitä lähietäisyydeltä, ja seikkaile ääniaalloilla Turusta Tukholmaan. Lisäksi laaja näyttelytarjonta kattaa mm. merivoimien historiaa, laivanrakennusta ja sekä vaihtuvia taidenäyttelyitä. Kruununmakasiinin ja Linnanpuomin rakennuksissa sijaitsevat näyttelyt ovat avoinna ympäri vuoden, ja myös museolaiva Bore palvelee kaikkina vuoden aikoina. Suomen Joutsen, Sigyn ja muut museoalukset ovat avoinna ainoastaan kesäaikaan, mutta osa laivakohteista on tutustuttavissa virtuaalisesti Digimuseo-palvelussa: www. digimuseo.fi/museot/forum-marinum. ”Titanicin suomalaiset – kuunnelmia siirtolaisten matkalta” on esillä Forum Marinumin Kruununmakasiini-rakennuksessa 19.1.23–7.1.24. Tari-

Linkit ilmoittajien www­sivuille löytyvät osoitteesta turunaika.fi. Sijainti kartalla sivuilla 18–19.

nallinen museokokemus Titanicilla matkustaneista suomalaista. Näyttelyn jännittävä visuaalinen kerronta ja tunteisiin vetoava äänimaailma tempaavat mukaansa odotustentäyteiselle matkalle: ihmisten mielissä siinsivät unelmat paremmasta elämästä. Joiden haaveet toteutuivat, mutta toisilla matka päättyi hyisen Atlantin synkkiin vesiin kirkkaan tähtitaivaan alla. Kruununmakasiinin ja Linnanpuomin rakennuksissa sijaitsevat näyttelyt ovat avoinna ympäri vuoden, museolaivoihin pääsee tutustumaan kesäkaudella. Laivoista Suomen Joutsen ja Bore esitellään myös virtuaalisesti Digimuseo-palvelussa: digimuseo.fi/ museot/forum-marinum.

Kuralan Kylämäki –elävän historian kylä

Jaanintie 45, Turku. Museorakennukset ovat avoinna kesäkaudella ja tapahtumien aikaan, muina aikoina ryhmille myös tilauksesta. Kokeiluverstaalla järjestetään erilaisia työpajoja ja kursseja ympäri vuoden. Ulkoilualue on avoinna ympäri vuoden. Vapaa pääsy! Kahvila ja puoti Omena ja Kaneli on avoinna museon aukioloaikoina. Puh. (02) 262 0420. Karttanumero 222.

Kuralan Kylämäki on koko perheen kulttuurivirkistysalue, jonne voi tulla viihtymään perinnemaisemassa. Kuralassa voi liikkua ympäri vuoden ja viipyä vaikkapa eväsretkellä tai maatilan eläimiin tutustuen. Kesäisin ja tapahtumien aikaan Kuralassa voi tutustua 1950-luvun maatilan arkeen emännän opastuksella. Kuralan kokeiluverstaalla järjestetään työpajoja ja kursseja ympäri vuoden ja kesäisin on mahdollisuus seurata työnäytöksiä ja kokeilla omia kädentaitoja. Kuralan Kylämäessä on myös lainattavissa perinneliikuntavälineitä kuten puujalkoja, tasapainolautoja ja puukiekkoja. Varaukset etukäteen, puh. 02 262 0420 tai kylamaki@turku.fi.

Luostarinmäen käsityöläismuseo

Vartiovuorenkatu 2, Turku. Avoinna 2.5.4.6. ti-su 10-18, 5.6.-3.9. ma-su 10-18, 25.11.-31.12. ti-su 9-17. Pääsymaksut aikuiset 10€, lapset 4€, perhelippu 24€, alle 7-vuotiaat veloituksetta. Puh. 02 262 0350. Museokauppa Hantvärkki, Höökarinpuoti ja Postikonttori palvelevat museon aukioloaikoina. Kahvila Kisälli sijaitsee 1850-luvulla rakennetussa puutalossa aivan museoalueen vieressä. Karttanumero 220.

Luostarinmäki on Turun ainoa yhtenäinen puutaloalue, joka säilyi vuoden 1827 palosta. Ulkoilmamuseo käsittää kahdeksantoista 1700-luvun lopussa ja 1800-luvun alussa rakennettua puutalokorttelia, jotka koostuvat yli kolmestakymmenestä alkuperäisillä paikoillaan säilyneistä puutaloista. Taloihin on sisustettu esiteollisen ajan kaupunkikäsityöläisten verstaita ja koteja. Kesäaikaan verstaissa työskentelee käsityöläisiä, jotta kävijöillä on mahdollisuus tutustua perinteisiin käsityöammatteihin. Museovalvojat, oppaat ja käsityöläiset ovat museotoiminnan alusta saakka pukeutuneet ajanmukaisiin asuihin ja esittelevät näin 1700–1900-luvun alun kansanomaista pukeutumista. Museossa toimii myös oma postikonttori sekä kaksi kauppaa: Höökarin puodista voi ostaa vanhan ajan makeisia truuttiin pakattuna ja museokauppa Hantvärkistä muun muassa museossa valmistettuja käsityötuotteita.

Salon taidemuseo

Veturitalli

Mariankatu 14, Salo. Avoinna ti-pe 10-18, la-su 11-17. Pääsymaksu 10/7 €, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi. Myös museokortti käy. Vapaa pääsy kunkin kuukauden ensimmäisenä perjantaina. Museokauppa on avoinna museon ollessa auki. Puh. 02 778 4892. Karttanumero 277. Turun Taidegraafikot 90 vuotta: Painetut maailmat, 28.1.-23.4. Tuore

katsaus tämän päivän turkulaisen sekä kotimaisen taidegrafiikan tilaan ja sen eri menetelmiin. Näyttelyyn osallistuu 12 Turun Taidegraafikkojen yhdistyksen jäsentaiteilijaa: Annika Dahlsten, Markku Haanpää, Katri Ikävalko, Sirkku Ketola, Heli Kurunsaari, Miina Laine, Teija Lehto, Sara Manninen, Laura Miettinen, Tiina Vainio, Hanna Varis ja Jirko Viljanen. Elämää elävästi ja todesti – kuvanveistäjä Ben Renvall 1925–1979, Galleria Sivuraide 28.1.-23.4. Salolaislähtöinen kuvanveistäjä Ben Renvall oli taitava ja monipuolinen kuvanveiston materiaalien tuntija. Hän arvosti itseään ensi sijassa keraamikkona ja oli kiinnostunut erilaisista valumenetelmistä, pintakäsittelyistä sekä teknisten metodien kehittämisestä. Gertrude Bell ja Meeri Koutaniemi: Kätketty vapaus – Hidden Freedom, 6.5.–10.9. Brittiläinen Gertrude Bell toimi 1900luvun alussa tutkimusmatkailijana, kirjailijana, poliittisena virkailijana, arkeologina ja vakoojana. Hänet tunnetaan erityisesti matkoillaan kuvaamistaan valokuvista ja kirjoittamistaan kirjeistä. Meeri Koutaniemi on tullut tunnetuksi yhteiskunnallisia aiheita ja ihmisoikeuskysymyksiä käsittelevistä valokuvista. Näyttely kertoo kahden kuvaajan tekemästä dokumentaatiosta paikallisesta elämästä LähiIdässä ja Aasiassa, samoissa maissa kahtena eri aikakautena. Tellervo Kalleinen ja Oliver Kochta-Kalleinen: 101 kaikkien puolesta, Galleria Sivuraide 6.5.–10.9. Vuorovaikutteinen mediateos, johon on poimittu julkisesta keskustelusta 30 mielipidettä jakavaa väitettä. Omien mielipiteidensä kertojina on sata ihmistä, jotka muodostavat tilastollisen poikkileikkauksen Suomen väestöstä. Teoksen ensiesityksestä on nyt noin kymmenen vuotta. Intiimin teoksen kautta pääsee syvälle kansalaisten kokemuksiin ja siihen, miten poliittiset päätökset näyttäytyvät ihmisten elämässä.

Linkit ilmoittajien www­sivuille löytyvät osoitteesta turunaika.fi. Sijainti kartalla sivuilla 18–19.

Turun linna

Linnankatu 80, Turku. Avoinna ti-su klo 10-18, kesäkaudella 5.6.-3.9. ma-su 10-18. Pääsymaksut 12/5 €, lapset (alle 7-vuotiaat) vapaa pääsy, kesäkaudella pääsymaksu 14/5 €. Puh. 02 262 0300. Karttanumero 73.

Turun linna pähkinänkuoressa . Turun linna on yli 700 vuotta vanha ja Turun hienoimpia nähtävyyksiä. Linnassa toimii museo. Lukuisat näyttelyt, sisustetut tyylihuoneet ja tapahtumat esittelevät linnan historiaa ja menneitä aikoja. Turun linnan historia sai alkunsa 1280-luvulla. Ruotsin kuninkaan käskynhaltijan ja sotilaiden linnaleiristä kasvoi vuosisatojen kuluessa jyhkeä harmaakivilinna.

Suurin osa linnan huoneista on restauroitu alkuperäiseen asuunsa. Linnassa on vuodesta 1881 lähtien toiminut Turun kaupungin historiallinen museo. Päälinnassa ja Esilinnassa ovat esillä pysyvät näyttelyt Prinsessan matka -näyttely, 2.11.22-7.4.24. Oletko milloinkaan miettinyt, millaista oli ihan oikean prinsessan arki kauan sitten? Näyttely on täynnä toimintaa ja yllätyksiä. Koko perheen toiminnallisessa näyttelyssä hypätään prinsessa Katariina Jagellonican elämään ja maailmaan.

Turun taidemuseo

Aurakatu 26, Turku. Turun taidemuseo, Café Victor ja Museokauppa Muusa.

Turun Taidegraafikot 90v.

PAINETUT MAAILMAT

28.1.–23.4.2023

Salon taidemuseo Veturitalli

Mariankatu 14, 24240 Salo

www salontaidemuseo fi

Avoinna ti-pe klo 11-19, la-su klo 11-17. Liput 15/12/8€. Puh. +358 40 632 3378 | info@turuntaidemuseo.fi . Karttanumero 167.

Pari sanaa keräämisestä , 7.7.2012.3.23. Museon toiminta tulee näkyväksi yleisölle yleensä näyttelyiden ja muun tapahtumatuotannon kautta. Museon ydin on kuitenkin sen keräämässä ja säilyttämässä kokoelmassa. Pari sanaa keräämisestä avaa tätä Turun taidemuseossa tapahtuvaa arkista ja yleisölle usein näkymätöntä museotyötä. Tarkasteltavana on yleisön rakastamia klassikoita ja teoskokonaisuuksia mm. Akseli Gallen-Kallelalta, Pekka Haloselta, Elin Danielson-Gambogilta, Helene Schjerfbeckiltä, Otto Mäkilältä ja Kauko Lehtiseltä, mutta mukaan mahtuu myös monia harvemmin nähtyjä tai aivan uusimpia hankintoja. Shoji Ueda , 3.2.-21.5. Shoji Ueda (1913-2000) on yksi aikansa merkittävimmistä japanilaisista valokuvaajista. Hänen teoksista välittyy syvällinen huumorintaju ja aivan erityinen esteettinen tapa katsoa maailmaa. Jenni Rope, Studio 3.2.-26.3. Rope haastaa työssään kuvataiteen ja muotoilun rajoja sekä tutkii maalauksen ja kuvanveiston välistä abstraktia tilaa. Maalaukset rohkaisevat katsomaan hitaammin, ja veistosten hidas liike ohjaa tutkimaan ja aistimaan teoksia useista näkökulmista. Mónica de Miranda: The Island, Pimiö 3.2.-26.3. Angolalais-portugalilainen de Miranda tarkastelee teoksissaan Afrikkaan ja afrikkalaiseen diasporaan liittyvää siirtomaa-ajan jälkeistä politiikkaa. The Island (2022) on faktaa ja fiktiota yhdistävä runollinen videoteos, joka tutkii mustien läsnäolon pitkää kehityskulkua Portugalissa. Handle with Care, 28.3.23 alkaen. Näyttely tarkastelee museon nykytaiteen kokoelmaa hoivan ja huolenpidon näkökulmasta. Näyttely tuo esiin, miten yhteiskunnallisessa keskustelussa

Linkit ilmoittajien www­sivuille löytyvät osoitteesta turunaika.fi. Sijainti kartalla sivuilla 18–19.

ja posthumanistisessa ajattelussa ajankohtaiset teemat, kuten hoiva, ympäristösuhde, lajienvälisyys, ylisukupolvisuus, uusmateriaalisuus ja uushenkisyys ilmenevät kuvataiteessa, ja miten taide voi osallistua ja vaikuttaa käsillä olevan ekokriisin ratkomiseen.

Sandra Kantanen: Smokeworks, Studio 31.3.–21.5. Valokuvataiteilija

Sandra Kantanen työskentelee pääasiassa valokuvauksen perimmäiseen luonteeseen liittyvien maisemallisten ja visuaalisten kysymysten parissa. Hänen valokuvaa ja maalausta yhdistävät teoksensa hyödyntävät niin perinteisiä kuin digitaalisia tekniikoita. Pink Twins: The Transient , 31.3.–21.5. Pink Twins on veljesten

Juha Vehviläinen (s. 1978) ja Vesa Vehviläinen (s. 1974) muodostama taiteilijaduo, joka yhdistää teoksis-

saan mediataiteen, liikkuvan kuvan ja elektronisen musiikin.

WAM Turun kaupungin taidemuseo

Itäinen Rantakatu 38, Turku. Avoinna ti-su 10-18. Suljettu ma sekä näyttelynvaihtojen aikana, katso poikkeavat aukioloajat ja erikoishinnat netistä. Pääsymaksut 12/6/5 €, perhelippu 29 €, lapset alle 7 vuotta ilmaiseksi (kesänäyttelyssä korotetut hinnat). Tiedustelut, puh. (02) 262 0850. Lipunmyynnin yhteydessä toimii museokauppa Wäinön valinta. Karttanumero 163.

Rory Pilgrim: Hop to Hope, WAMx 16.12.22–5.3.23. Jan Kenneth Weckman: Corpus, 10.2.–21.5. Weckman (s. 1946) on kuulunut suomalaisen taidekentän eturivin taiteilijoihin jo viiden vuosikymmenen ajan. Näyttely

on tähän asti laajin taiteilijan tuotantoa esittelevä kokonaisuus, jossa on mukana lähes sata teosta. Näyttelyssä taiteilijan uraa tarkastellaan rinnakkain suomalaisen taidemaailman tapahtumien kanssa 1960-luvulta tähän päivään. SALONG 3+ Renaissance, 10.2.–21.5. Retrospektiivinen näyttely esittelee Suomen taidekentällä merkittäväksi nousseen SALONG 3+ -taiteilijaryhmän tuotantoa 1980luvun lopulta 1990-luvun alkuvuosiin. Taiteilijaryhmän jäseninä toimivat taiteilijat Anna-Maija Aarras, Sussi Henrikson ja Ann Sundholm. Näyttely levittäytyy kahden näyttelysalin laajuiseksi kokonaisuudeksi ja esillä on taiteilijaryhmän keskeisiä teoksia. Mounira Al Sohl, WAMx 17.3.–11.6. Hei tyypit! 9.6.–17.9. Iona Roisin, WAMx 16.6.–3.9.

TEATTERIT - TANSSI

Aurinkobaletti

Manilla, Itäinen Rantakatu 64, Turku. Liput Manilla-teatterin esityksiin tulevat myyntiin helmikuussa Aurinkobaletin lippukauppaan: https://liput.aurinkobaletti.fi. Esitykset: 9.−10. 6. Manilla, Turku. Muut esitykset: 19.−20. 5. Kuopio, 27.−28. 5. Rovaniemi ja 2.−3. 6. Vantaa.

Lippuvaraukset: puh. 02 284 0100 (mape klo 12–15) | info@aurinkobaletti.fi. Voit ostaa liput myös verkkokaupastamme. Esitysten yhteydessä lipunmyynti ja kahvio avautuvat tuntia ennen esitystä. Perjantaisin ja lauantaisin kahviomme palvelee tunnin ajan myös esityksen jälkeen. Karttanumero 84.

Illallisvieraita. Koreografi ja tanssitaiteilija Jyrki Karttusen teoksessa illan pimeys, tuulen ulvonta ja lepattavat kynttilät rakentavat näyttämön surrealistisille ja koomisille illalliskutsuille,

joissa luodaan yhteyttä rajan tuolle puolen. Illallinen on katettu ja sinut on kutsuttu pöytään. Uskallatko ottaa kutsun vastaan? Esitykset 2.−11.3.2023. Stayin’ Alive . Uutuusteoksessaan Aurinkobaletti ja ranskalainen Collectif ÈS kaivautuvat syvälle ryhmien ja kollektiivien tarkasteluun hymnien kautta. Hymnit yhdistävät ja edustavat: ne kokoavat yksilöitä tietyn melodian ja tiettyä ihannetta, ajatusta tai muistoa levittävän sanoituksen taakse. An die Freude (Oodi ilolle), Finlandia, Amazing Grace, God Save the Queen, I Will Survive, Run the World (Girls)… Esitykset 28.4.−13.5. 4x – Kiertävä tanssitapahtuma. Kiertävä tanssitapahtuma toteutetaan neljän eri puolella Suomea toimivan tanssiteatterin voimin. Valtakunnallisesti kiertävä tanssitapahtuma

kattaa Aurinkobaletin, Minimin ja Rimpparemmin ohjelmistoa esittelevän Kolmen teoksen illan, joka on suunnattu nuorille ja aikuisille. Lisäksi toinen tapahtumapäivä tarjoaa Tanssiteatteri Raatikon koko perheen teoksen. Esitysten yhteydessä teatterit järjestävät yleisökeskusteluja ja avoimia työpajoja.

Tehdas Teatteri

Manilla, Itäinen Rantakatu 64, Turku. Lipunmyynti teatterilla esityskaudella ma-pe klo 10-15 puh. 050 412 2344 | liput@tehdasteatteri.fi | tehdasteatteri. fi/#liput . Varaathan lippusi ajoissa! Lipunmyynti ja lämpiö aukeavat tuntia ennen esityksen alkua. Varatut liput tulee lunastaa puoli tuntia ennen esityksen alkua. Karttanumero 84.

Linkit ilmoittajien www­sivuille löytyvät osoitteesta turunaika.fi. Sijainti kartalla sivuilla 18–19.

Aloita kesä Naantalin Musiikkijuhlilta

6.-17.6.2023!

Tutustu ohjelmaan naantalinmusiikkijuhlat.fi

Liity hyvien

tyyppien joukkoon

Opiskele ihmisläheiseen ammattiin

Kulttuurituottaja (AMK ja ylempi AMK)

Tulkki (AMK ja ylempi AMK)

Yhteisöpedagogi (AMK ja ylempi AMK)

Opiskele Turussa

Kulttuurituottaja (AMK) monimuotototeutus | verkkototeutus

Yhteisöpedagogi (AMK ja YAMK) verkkototeutus | monimuotototeutus

Tutustu koulutuksiin ja kampuksiin:

hakijanopas.humak.fi

Yhteishaku 15.3. – 30.3.2023

Täydennä osaamistasi

avoimessa AMKissa

Aloita opintosi vaikka heti!

Kiinnostaisiko esimerkiksi luovien alojen rahoitus, tukiviittomien alkeet, kestävä kehitys, työyhteisön kehittäminen, henkilöstöhallinto tai digitaalinen tapahtumatuotanto?

Tutustu tarjontaan ja ilmoittaudu:

kauppa.humak.fi

OmaKirjasto- ja Celia-infot

13.3., 17.4. ja 15.5.

klo 14–15 pääkirjaston aulan infopiste

Viihdy verkossa – kirjaston ja vapaa-ajan digipalvelut senioreille

30.3. klo 13–15 Studio

Pankkipäivä

13.3., 3.4. ja 8.5. klo 14–15 Studio

SenioriJelpin verenpainemittaus

13.3., 17.4., 8.5. ja 12.6. klo 11–13 pääkirjaston aula

Yhteislaulut

23.2., 16.3., 6.4., 20.4., 11.5. ja 25.5. klo 13.30–14.30 Studio

Kirjaston digituki

torstaisin 12.1.–11.5. klo 14–15.30 Pääkirjaston aula

TEATTERIT - TANSSI

Supermallit kyseenalaistaa ihmisenä olemisen mallin tarpeen ja ensisijaisuuden. Ohjaus ja dramaturgia: Tommi Silvennoinen. Esitykset 27.1.-26.2. 4 floors of whores: Nixxxavuori . Teos sukeltaa performanssitaiteen kaanonin, suomalaisen teatterin ja julkisen torijuhlan kautta kysymyksiin häpeästä ja syyllisyydestä suhteessa kansalliseen identiteettiin. Esitykset 17.-19.2. HOUKKA - yhteiseksi hyväksi. Itkulaulu- ja loitsuperinteestä inspiroituneella nykymusiikilla sävytetty varjoteatteriesitys pyhistä houkista, taiteilijoista ja aktivisteista, jotka kohoavat hullun maineesta hyvyyden esitaistelijoiksi. Esitykset 3.3.-6.4. Kuuma Ankanpoikanen: ARIADNE

- a MESS . Kulttuuri-identiteetistä, Antiikin myytistä ja manipuloinnin hämmästyttävästä taiteesta yhteenkudottu, multiemotionaalinen nukketeatterisoolo. Esitykset 17.3.-31.3. Tuut sie ottamaan jotakin? Esitys kodista ja kodin menettämistä. Haastatteluihin pohjautuva teos etsii kotinsa jättämään joutuneiden ihmisten kokemuksista jotakin yhteistä ja jaettua. Millaisia jälkiä menettäminen meihin jättää ja miltä kaipaaminen tuntuu? Esitykset 14.4.-23.4.

Turun Kaupunginteatteri

Itäinen Rantakatu 14, Turku. Teatterin lippukassa Lippis sijaitsee teatteritalon aulassa, osoitteessa Itäinen rantakatu

14. Lippis palvelee näytöskaudella ti-to klo 13-18, pe-la klo 12-18 sekä aina tuntia ennen esitystä. Liput ja väliaikatarjoilut, puh 02 262 0030 ma klo 9-16, ti-la klo 12-19 | tkt.lippu.fi | myynti@tkteatteri. fi | Lippu.fi . Kesäteatteriliput Emma Teatteriin (Kailon saari, Muumimaailma, Naantali) myy ticketmaster.fi. Kahvila palvelee vain näytöstoiminnan yhteydessä. Ravintola Kivi, sisäänkäynti ja kesäterassi löytyvät Aleksis Kiven aukiolta. Karttanumero 155.

Hiljaiset sillat . Maria Ylipään ja Jonas Saaren tähdittämä musikaali katkeransuloisesta rakkaudesta. Päänäyttämöllä 6.10.-24.2. Kiviä taskussa . Suomalaisten suosikkikomedia tulee taas - Martti Suosalo ja Mika Nuojua. Päänäyttämö 17.4.

27.1.-26.2. SUPERMALLIT

050 4122344 liput@tehdasteatteri.fi

Itäinen Rantakatu 64 A (Manilla) Turku

kyseenalaistaa ihmisenä olemisen mallin tarpeen ja ensisijaisuuden.

Ohjaus ja dramaturgia: Tommi Silvennoinen

17.-19.2. 4 floors of whores: NiXXXavuori

Teos sukeltaa performanssitaiteen kaanonin, suomalaisen teatterin ja julkisen torijuhlan kautta kysymyksiin häpeästä ja syyllisyydestä suhteessa kansalliseen identiteettiin.

3.3.-6.4. HOUKKA - yhteiseksi hyväksi

Itkulaulu- ja loitsuperinteestä inspiroituneella nykymusiikilla sävytetty varjoteatteriesitys pyhistä houkista, taiteilijoista ja aktivisteista, jotka kohoavat hullun maineesta hyvyyden esitaistelijoiksi.

17.3.-31.3. Kuuma Ankanpoikanen: ARIADNE - a MESS

Kulttuuri-identiteetistä, Antiikin myytistä ja manipuloinnin hämmästyttävästä taiteesta yhteenkudottu, multiemotionaalinen nukketeatterisoolo

14.4.-23.4. Tuut sie ottamaan jotakin?

Esitys kodista ja kodin menettämistä. Haastatteluihin pohjautuva teos etsii kotinsa jättämään joutuneiden ihmisten kokemuksista jotakin yhteistä ja jaettua. Millaisia jälkiä menettäminen meihin jättää ja miltä kaipaaminen tuntuu?

Linkit ilmoittajien www­sivuille löytyvät osoitteesta turunaika.fi. Sijainti kartalla sivuilla 18–19.

TEATTERIT - TANSSI

Elämä kassiin. Susanna Haaviston

40-v. taiteilijajuhlakonsertti. Pienellä näyttämöllä 11.2.-5.5. Kaikki äitini, kaikki tyttäreni . Hervotonta huumoria perhesuhteista. Päänäyttämö

3.-4.3. Musta laatikko 19 - Helsingin Sanomat. Nauti Suomen kiinnostavinta journalismia elävänä esityksenä.

Päänäyttämö 3.5. klo 15 ja 19. Noita, joka pelkäsi. Noita Nynnynenä joutuu pian näyttämään taitonsa noitien aikuistumisriitissä Kyöpelinvuorella.

Sopukka 31.3.-29.4. Onnellisinta on olla onnellinen. Taisto Reimaluodon omintakeinen monologi taiteilijasta.

Pieni näyttämö 27.3. Pikku naisia.

Rakastettu tarina tytöistä, jotka eivät epäröi etsiä omaa polkuaan. Päänäyttämö 28.3.-19.5. Ilmari Kianto - Aulis

Sallinen: Punainen viiva. Ooppera muutoksen janosta. Päänäyttämö

31.1.-17.2. Seniorisoppa® on näyttelijä

Merja Larivaaran kehittämä konsepti, jossa tarjoillaan iäkkäämmille ihmisille kulttuuria ja lounassoppaa, päiväsaikaan ja edullisesti. Yleisölämpiö

15.3. ja 12.4. Stand up, Teatteri! W&T Comedyn Uskomattoman hauska komiikkaklubisarja. Kevään klubit

(K18) Pienellä näyttämöllä 13.1.-20.5.

Tanssien Tähtiin Show. Televisiosta tutut tanssijat uudella kiertueella!

Päänäyttämö 13.3. Tuntematon sotilas. Klassikkoteokseen tarttuu nyt suomalaisen teatterin uusi sukupolvi. Pieni näyttämö 10.2.-31.3. Ilman sinua. Mikä pitää parisuhteita kasassa? Pieni näyttämö 22.3.-19.5. Lava-ammuntaa

VII. Ulla Tapanisen seven up -komiikkaa. Päänäyttämö 29.4. Lisää saikkua, kiitos! Vastaanotto on taas auki. Päänäyttämö 11.3. Luonto- ja runoilta Heli Laaksonen - Ari Karhilahti. Päänäyttämö 24.3. Lutkan vuosi. Meeri Toivosen (melkein) autofiktiivinen esikoismonologi. Pieni mnäyttämö 15.4. Läsnäolopakon improvisoitu murhamysteeri. Kaikki ovat epäiltyjä, mutta kuka on murhaaja? (S18) Viides näyttämö -ravintola 10.2.-4.3. Teatterikierrokset. Sukella kulisseihin! Koko talo 30.3.-15.5.

Turun Nuori Teatteri

Linnankatu 31 (käyntiosoite: Vanhan kivipainon pohjakerros, Ursininkatu 4), Turku. Toimisto ja lipunmyynti ovat avoinna maanantaisin klo 11-19 ja torstaisin klo 11-18 sekä aina tuntia ennen esitysten alkua, Ursininkatu 4, Turku. Puh. 02 232 2812 | toimisto@turunnuoriteatteri.fi. Lippuja myös kaikista Lippu.fi-myyntipisteistä sekä R-kioskeilta. Karttanumero 169.

Ainon aito mä. Uskonnollisessa lahkossa kasvaneen Ainon tarinan hänen itsensä kertomana. Produktio on täysin nuorten itse toteuttama. Esityksen ikäraja on 14 vuotta. Esitykset 15.-28.4.

Åbo Svenska Teater

Eerikinkatu 13, Turku. Lipunmyynti on auki ti-pe klo 12-15 ja la klo 12-14 & 15-18 Hansakorttelin Thalia-osassa, Aurakatu 10. Lipunmyynti on auki teatterin aulassa 2 h ennen esitystä. Puh. 02

277 7377 | biljetter@abosvenskateater. fi. Puhelinmyynti myös ma-pe klo 9-16. Internetvaraukset osoitteessa Lippu.fi. Karttanumero 171.

Dracula. Mehevä ja kutkuttava tarina hirviöstä kauheimmasta - sekä vampyyreistä. Esitykset Päänäyttämöllä 15.9.-21.4. Storm (suom. Myrsky). Pienellä Itämeren saarella myrskyt ja niiden seuraukset kuuluvat vääjäämättömästi elämään. Studionäyttämöllä ja kiertueella keväällä 2023. Esitykset 1.2.-6.5. Pinello! -kierrokset ovat taas täällä! Kierrokset 18.2. klo 12, 10.3. klo 14. Lipun hinta 20 €. Flame Jazz-konsertit jatkuvat. 3.2. klo 22 Flame Jazz: Antti Lötjönen Quintet East. 31.3. klo 19 Flame Jazz: Signe feat. Mila Laine. Bladis pojkan. Erik Kiviniemen kertomus oikeasta ja väärästä. Studionäyttämöllä 25.3. klo 18. #Jeanne. Riksteaternin vieraileva esitys. Päänäyttämöllä 1.4. klo 19. Mia Hafrén & bändi. Päänäyttämöllä 15.4. Bubbeli - ainutlaatuinen konsertti. Tiljan-näyttömällä 22.4. Klockriketeatern ja Sirius Teatern: Julius Caesar Ajankohtainen klassikko Päänäyttämöllä 29.4. Musikkiteatterikoulu Nya Tadam: Definiera Liv. Musiikkiteatteriesitys nuorten todellisuudesta tässä ajassa. Päänäyttämöllä 4.5.

Päivitetyt kalenteri tiedot osoitteessa www.turunaika.fi

Linkit ilmoittajien www­sivuille löytyvät osoitteesta turunaika.fi. Sijainti kartalla sivuilla 18–19.

Turun Tähti

Ravintola Kaskikselle myönnettiin ensimmäisenä turkulaisena ravintolana Michelin-tähti. Miksi sillä on merkitystä ja mitä se merkitsee Kaskikselle ja Turulle?

Michelin-tähti on ruoka-alan arvostetuin kunnianosoitus, jonka saamista on Suomessa (ei niinkään muualla) verrattu siihen, että pääsee pelaamaan jääkiekkoa NHL:ään (kolmen tähden saaminen vertautuisi tällä logiikalla Stanley Cupin voittamiseen). Ensimmäinen Michelin-opas julkaistiin vuonna 1900 vauhdittamaan autoilun, ja sitä kautta rengas myynnin, kehittymistä Ranskassa (tämä yhteys on ilmeisesti säilynyt, koska 2010-luvulla eräät arvostelijat väittivät oppaan jakavan japanilaisille ravintoloille tähtiä liian hövelisti vauhdittaakseen Michelin-renkaiden myyntiä Japanissa). Oppaan maine ruoka-alan raamattuna vakiintui nopeasti ja esimerkiksi Paul Bocuse, yksi 1900-luvun kuuluisimmista kokeista, sanoi, että ”Michelin on ainoa opas, jolla on merkitystä”.

Michelin on saanut osakseen myös kritiikkiä, koska ravintoloiden tason arviointi ei ole aivan niin luonnontieteellisen tarkkaa touhua kuin maalien laskeminen jääkiekossa. Kriitikkojen mukaan opas suosii ranskalaista keittiötä ja sen perinteistä ammentavia ravintoloita. Englantilainen laatulehti the Guardian on jopa kutsunut opasta “ranskalaisen kulttuuri-imperialismin työkaluksi”. Ihan tuulesta temmattua kritiikki ei ole, sillä Michelin-ravintoloiden määriä ja maiden asukaslukuja vertailemalla päätyy siihen tulokseen, että ranskalaiset tekevät ruokaa kymmenen kertaa paremmin kuin suomalaiset (mahdollista) ja kaksi kertaa paremmin kuin italialaiset (ajatuksen järjettömyyden on tunnustanut ranskalainenkin tiedemies).

Vielä jokunen vuosi sitten keittiömestari Erik Mansikka epäili Kaskiksen olevan liian rento Michelinille. 2016 toteutettu konseptinmuutos (ravintola alkoi tarjota vain maistelumenuita) toi lopulta himoitun tähden, vaikka Mansikan mukaan rentoudesta ei ole luovuttu. ”Ei ole vieläkään valkoisia pöytäliinoja, eikä tänne tullessa tarvitse laittaa pukua päälle”, hän kertoi YLEn haastattelussa. Samalla hän vakuutti, että tähti on ollut sen vaatiman työmäärän arvoinen: ”Tämä on ollut koko elämäni suurin haave.”

Michelin-asema tuo myös valtavia paineita, jotka ovat pahimmillaan johtaneet traagisiin seurauksiin. Tunnetuin lienee ranskalaiskokin Bernard Loiseaun kohtalo: hän teki itsemurhan 2003, koska media oli epäillyt hänen menettävän yhden kolmesta tähdestään. Ranskalainen keittiömestari Sébastien Bras puolestaan luopui vapaaehtoisesti kolmesta tähdestään löytääkseen elämälleen uuden tarkoituksen, ja tämän vuoden alussa maailman parhaana pidetty ravintola, tanskalainen Noma, kertoi sulkevansa ovensa. Noman keittiömestarin ja toisen omistajan, Rene Redzepin mukaan ”ravintolan ei ole mahdol-

lista maksaa reilua palkkaa sen sadalle työntekijälle ja samalla pitää yllä laatua sekä sellaista hintatasoa, että asiakkaat suostuvat maksamaan”.

Myös Mansikka myönsi YLElle tähden tuovan paineita: ”Joka ilta pitää olla edellistä iltaa parempi.” Hiukan asiaa helpottaa ehkä se, että yhdellä tähdellä pelataan vasta NHL:n runkosarjaa, kovimmat paineet tulevat kolmessa tähdessä ja finaalisarjan jatkoajoilla.

Kova suoritus Michelintähden saaminen Turkuun siis on. Se on osoitus kaupungin ruokakulttuurin tasosta, tuo näkyvyyttä kansallisesti ja kansainvälisesti sekä vankistaa Turun asemaa Suomen ruokapääkaupunkina (tässä nimeämisprosessissa voidaan ohittaa se, että huhujen mukaan Helsingissäkin on jokunen ihan säällinen kuppila). Turun gastronomista asemaa alleviivaa myös se, että kaupunki isännöi tänä vuonna Pohjoismaiden Michelin-tähtien julkistamistapahtumaa, joka järjestetään nyt ensimmäistä kertaa Suomessa.

Michelin-näkyvyys onkin tärkeää myös sen takia, että se varmasti harmittaa tamperelaisia ja auttaa unohtamaan, että jääkiekon MM-kisat pelataan tänäkin keväänä Mansessa. ”Tämä on todellinen tunnustus paikalliselle ja kansalliselle ruokakulttuurille ja -perinnölle. Turussa on täydelliset puitteet juhlia koko pohjoismaisen gastronomian rikkautta ja rohkeutta”, kääntää Michelin-oppaiden kansainvälinen johtaja Gwendal Poullennec veistä tamperelaisten haavassa (toki Tampereellakin on roolinsa Suomen gastronomisessa historiassa: maamme ensimmäinen McDonald's avattiin Tampereella 1984). F

Ravintola Kaskis, Kaskenkatu 6 a Turku.

Michelin Guide Nordic Countries -tapahtuma Logomossa 12.6.2023.

Michelin-näkyvyys onkin tärkeää myös sen takia, että se varmasti harmittaa tamperelaisia.

Muistomerkkipaikkaa arpomassa

Mauno Koiviston syntymästä tulee marraskuussa kuluneeksi sata vuotta, ja Turussa on nyt useampia vuosia mietitty minne ja millainen muistomerkki Manulle laitettaisiin. Työryhmä antanee ehdotuksensa alkuvuodesta, mutta koska marraskuu on vielä kaukana, myös Turun Aika tuntee vastuunsa ja esittää omat ehdotuksensa.

Koivistoltahan jäi elämään useita lentäviä lauseita, joten niiden mukaan suunnistaen varmasti löytyy asiaan sopiva ratkaisu tai peräti monta.

1. ”Olettakaamme, että kaikki käy hyvin.”

Tämä kaunis ja optimistinen ajatus kuvaa hyvin

Koiviston ajattelua ja oli jopa hänen kuolinilmoituksessaan. Turussahan toimitaan paljon samalla filosofialla. Lainaus sopii esimerkiksi jokaiseen kaupungin rakennusprojektiin, eli muistomerkki voisi olla Logomon sillan tietämillä tai vaikka Toriparkissa, sillä tuurilla, toivolla ja oletuksilla on pitkälti seilattu.

2. ”Kyllä se siitä.”

Vaalipuheiden loppulause vuodelta 1988 ja ytimekkyydessään sellainen, että ääniä tuli varmasti lisää. Sitaattina tämä näyttäisi viittaavan siihen, ettei muistomerkkiasian päättämisellä ole mikään kiire. Jos h-hetki on 25.11., niin kattellaan, josko vaikka 24.11. tulisi mieleen joku kiva paikka.

3. ”Ei pidä provosoitua, kun provosoidaan.”

Koivisto sanoi tämän kuuluisan lauseen 2008 kun Viron silloinen presidentti Ilves muistutti, että Manu ei aikoinaan ollut kovin innoissaan Viron itsenäistymisestä. Oli tai ei, niin ajatus tarkoittaa kuitenkin, että täytyy pysyä rauhallisena ja vakaana tilanteessa kuin tilanteessa. Turussa tällainen paikka voisi olla Tuomiokirkko, siinä se on nököttänyt yli 700 vuotta

ja on jopa kallioperustuksella. Manun muistomerkki sopisi hyvin esimerkiksi Kaarina Maununtyttären kappeliin, jos nimi muutettaisiin vaikka Manuntyttäreksi.

4. ”Tarttis tehrä jotain.”

Tätä Koivisto käytti usein ja siinä on ehkä mukana turkulaista sarkasmia. Itse lauseesta voisi ehkä

KOE AINUTLAATUINEN

TUNNELMA TURUN SYDÄMESSÄ.

Löydät mielenkiintoiset ravintolat sekä tuoreet vihannekset, lihat, kalat, leivonnaiset ja muut herkut niin lähituottajilta kuin ympäri maailman!

Tervetuloa Kauppahalliin!

päätellä, että Koivisto kuitenkin alkaa itsekin olla jo vähän hermostunut, kun mitään ei tapahdu, joten syytä olisi käydä työhön. Turussa erityisen tärkeä asia, jolle tarttis tehrä jotain, on Funikulaari, joten muistomerkki sopisi hyvin sen läheisyyteen.

5. ”Näyttää siltä, että on mielipidejohtajia, joita muut sitten seuraavat kuin sopulilauma. Tästä lähtien pidän huolta, ettei kukaan selitä ajatuksenjuoksujani – en edes minä itse.”

Sopuleilla viitataan tietenkin toimittajiin. Muistomerkin näkökulmasta vaihtoehtoja on muutamakin. Turun Sanomien toimitalon piha Kauppiaskadulla on ykkösvaihtoehto. Samalla voisi Österbladin tontista tehdä vaikka Manunpuiston. Toinen vaihtoehto voisi olla Biologinen museo, jossa ei ole kyllä sopuleita, mutta muita jyrsijöitä sitäkin enemmän.

6. ”Parempi kolmio kannallaan kuin kärjellään.”

Tässä ollaan Koiviston kryptisyyden ytimessä, mutta luultavasti hän tarkoitti, että hänen muistomerkkinsä tulee sijoittaa KOP-kolmioon.

7. Manu harmitteli joskus myös sitä, kuinka presidentin työkalupakista ei löydy kyllin pientä työkalua.

Pienimmät työkalut, sellaiset joilla ei voi tehdä yhtään mitään, löytyvät Casagranden lelukaupasta, joten siihen näyteikkunaankin muistomerkki sopisi.

8. Lentopallo

Lentopallo oli Manulle tärkeää joten ehkä muistomerkki voisi olla pallo, jota voisi heitellä aina minne milloinkin, jolloin kaikki paikat saisivat hetkellisesti muistomerkin, mikä olisi demokraattista ja sikäli varmasti miellyttäisi Koivistoa.

9. ”Ei pidä heilutella asioita tai asiat alkavat heilutella meitä.”

Koivisto ei pitänyt siitä, että asiat muuttuivat. Niinpä jos asiantila on, että muistomerkkipaikkaa etsitään, jatketaan sen etsimistä.

10. ”Tärkeintä on liike eikä päämäärä.”

Eli sama se nyssi o mihe see muistomerkki laitet... F

Erityisen tärkeä asia, jolle tarttis tehrä jotain, on Funikulaari.

Valtakunnassa on kaikki päin helvettiä.

Mikä se on?

Sähkölasku.

Iiiiik!

VALAISTUMISEN kaunis hetki: Lintupuolueeni ajaa hyviä asioita ja vastustaa pahoja asioita!

Heureka! Minähän olen joku!

Se lupasi hoitaa tiskitkin!

Jee!

Kimmo nousee gallupkärkeen.

Mihin suosionne perustuu?

Jonkun pitäisi tehdä jotain kaikelle.

Mikä miesten mies!

Eläimelliseen vetovoimaani.

Tuollainen politiikka vie kivikauteen!

Se olisi edistystä teille.

Kokoomuskin joutuu aavistuksen puolustuskannalle:

Velanotto on vasemmiston syytä, koska ne eivät aikanaan estäneet meitä.

jaa kenen?

Vaalistrategian lupaukset on tarkkaan hiottu.

Juu, tietty!

Hoituu!

Selvähän se!

Kilpailijat yrittävät epätoivoisesti samoille apajille:

tuplamiljardi juustolla. Kaksi euroa.

Hyi, pahaa ketsuppia.

Vihreissä uskotaan järkeen:

A. Sähköistämme kaiken.

B. lakkautamme voimalat!

Roope & Anton Lipasti

VAan kansaa ei huijata:

Jos mää äänestäisin, mää äänestäisin lintua.

Kimmo nostaa panoksia.

Lupaan syödä nilviäisiä, jos äänestätte minua.

Kiinni veti!

Se on rehti.

Mediakin arvostaa:

Mistä raha?

Painamme sitä!

Röyh.

Niinpä vaalipäivänä:

Entä inflaatio?

Rahaa jaetaan ennakkoluulottoman tasapuolisesti:

Arki kuitenkin saa:

Herra Kotka, entä sähkön hinta?

Annamme kaikille rahaa!

Ihanaa, muutan Baliin guruksi! NEUVON ihmisiä rahankäytössä!

Rahaa tulee aina vain lisää. Misä mun auto o?

Vitun lintu.

minä tästä lähdenkin...

Heitä vielä pari miljardia, on kylmä

Mikko Kouki

Mikko Kouki palasi lavalle 15 vuoden tauon

jälkeen - ja paljastaa harrastavansa

yllättävää pallopeliä.

Nimi: Mikko Kouki

Ikä: 55 vuotta

Ammatti: Taiteellinen johtaja, näyttelijä, ohjaaja

Suhteeni Turkuun?

Muutin tänne vuonna 1991, kun tulin näyttelemään kaupunginteatteriin. Sillä tiellä ollaan.

Olen siinä välissä kyllä ollut myös muualla, mm. Oulussa, Helsingissä ja Tampereella, mutta Turussa on aina ollut koti. Alun perin olen Lohjalta.

Ensimmäinen muistoni Turusta?

Varmaankin kun olen ollut isäni luona, joka oli kaupunginteatterin näyttelijä. Olin varmaan jotain 10–11-vuotias, ja kävin katselemassa kaikki mahdolliset esitykset. Muistan muun muassa Kolme muskettisoturia sekä näytelmän nimeltä Pienet ketut – siitä on tosin jäänyt mieleen vain nimi.

Tärkein paikka Turussa minulle on…

Voiko se olla muu kuin teatteri? Olen ollut täällä moneen otteeseen, kiinnitettynä näyttelijänä, freelancerina ja nyt viimeiset yhdeksän vuotta teatterinjohtajana. Koti on tietenkin toinen. Ja vapaa-ajalla – jos sellaista nyt edes on – tärkeä on ehkä tuo Aurajoki. Siihen liittyen olen suunnittelemassa teostakin – se on ensi syksyn juttuja.

Jos en olisi teatterissa?

Koulussa minua kiinnostivat myös biologia ja maantiede, ja ylipäänsä tykkäsin kulkea luonnossa – asuimme Lohjallakin vähän syrjässä metsien keskellä. Ehkä minusta olisi tullut biologi!

Haastattelu: Emmi Merilä

Kuva: Timo Jakonen

Näyttelemisessä parasta on…

Siinä on niin paljon hienoa. Se on hirveän terapeuttista. Voi voittaa pelkojaan. Pääsee omassa persoonassaan toiseen maailmaan. Ja onhan se aina yhtä ihmeellistä, että monta sataa ihmistä tulee katsomaan esitystä – ollaan yhdessä jonkin äärellä, sisällä tarinassa, koetaan ja tunnetaan samoja asioita.

Ohjaamisessa parasta on…

Suunnittelu, luominen ja kehittely. Se Aurajokeen liittyvä juttu on hyvä esimerkki: vaikka vielä ei ole tehty konkreettisesti paljon mitään, niin olen jo mielessäni ohjannut sitä vaikka kuinka paljon. Ohjaaminen on maailman luomista: teemojen, aiheiden, visuaalisuuden, rytmin ja tarinankerronnan hybridi.

Minua on nähty aika harvakseltaan lavalla viime vuosina, koska…

Olin koko 90-luvun lavalla, mutta kipinä jotenkin katosi. Ensin tuli sydänlihastulehdus ja jouduin sairauslomalle, eikä sen jälkeen oikein ollut intohimoa esiintyä, eikä lavalle toisaalta kannata mennä, ellei sitä rakasta. Sitten tuli elämässä kaikenlaista muuta, niin ettei ollut enää aikaakaan. Mutta nyt kipinä taas löytyi, ja olin lavalla viime syksynä ja jälleen maaliskuun lopusta alkaen näytelmässä Ilman sinua – se on Satu Rasilan ohjaus ja teksti. Eli oli 15 vuoden tauko ja nyt teen sitten kaksi roolia. Saa nähdä pidänkö sitten taas 15 vuoden tauon.

Seuraavaksi ohjaat oopperan, Punaisen viivan ja kesällä Naantaliin Vareksen. Mikä on niiden ohjaamisessa suurin ero?

Nehän ovat kuin yö ja päivä! Toinen on ooppera ja toinen kesäteatteritykitystä. Toinen sijoittuu vuoden 1907 Kainuun korpeen ja toinen nykyajan Turkuun. Toisessa soittaa filharmoninen orkesteri ja toisen musiikki tulee nauhalta. Tyylilajit ovat täysin vastakkaisia, mutta se on juuri hienoa. Jos niissä jotain yhdistävää on, niin varmastikin se edellä mainittu yleisön yhteinen kokemus.

Tätä minusta ei tiedetä…

Harrastan pöytätennistä. Pelaan Tutossa ja käyn kisoissakin, mutta en siis ole mitenkään kovin hyvä. Nousin kyllä nelosdivarista juuri kolmoseen, mutta luultavasti saan siellä turpiin joka pelissä.

Miksi aina kun sinä olet jossain teatterissa, sillä menee hyvin?

Miten tähän nyt voi vastata niin, että kehuu sopivasti eikä liikaa? Olenko minä sitten sinnikäs?

Tai olenko osannut löytää oikeat tarinat ja niihin oikeat tekijät. Siitähän varmaan pitkälti on kyse: mitä tehdään ja kuka tekee.

Ilman sinua kaupunginteatterin ensi-illassa 23.3. Vares Teatteri Emmassa 1.6. alkaen.

HUIPPUVIERAILIJOITA ja YLLÄTYKSIÄ

Tervetuloa juhlimaan yhdessä!

La 29.4.2023, klo 19.00

Turku, Konserttitalo

Liput: alkaen 33,50€

Painomestari Nevalainen

Manageri Sorola

ALKUPERÄISTEKSTI

LOUISA MAY ALCOTT

ISLA

PESONEN

MUSTANOJA KATARIINA HAVUKAINEN LINDA HÄMÄLÄINEN ANNA AIROLA