Kevään ajo-ohjelma

Inhan jäljillä Suomen Valokuvataiteen Museo järjestää Inha-juhlavuoden kunniaksi museolla näyttelyn 12.6. alkaen. Sen oheistapahtumana ajetaan polkupyörillä Helsingin kantakaupungissa Inhan vuoden 1908 kuvauspaikoille aikaisin aamulla. Asiasta tulee tiedote myöhemmin museon sivuille www.fmp.fi

onkokukaanVanhoista Veloista kiinnostunut lähtemään Inhan pyöränjäljille Saksaan, Tsekkiin ja Sveitsiin viikoksi tai kahdeksi syksyllä? Hyvät pyöräretkireitit odottavat, tunnusteluja on tehty. Ilmoita kiinnostuksestasi osoitteeseen vanhatvelot@gmail.com

Kesän ajo-ohjelma

Retrokilpurit Vaasassa 23.5.2015 Tapahtuma on 23.5.2015 ja pidemmän matkan startti on klo 12:00. Kerääntyminen Vaasan auto- ja moottorimuseolle alkaa kuitenkin jo klo 10:00 alkaen. Matkan pituus 88 km. Jos olet paikalla jo perjantaina, voimme ajaa pienen lämmittelylenkin. Suunnitelmissa ohjelmallinen illanvietto Museolla.

Ilmoittaudu täyttämällä kaavake www.retrokilpurit.fi sivuilla. Maksu (20 euroa) ohjeen mukaan Vanhat Velot ryn tilille viimeistään viikkoa ennen tapahtumaa.

Lisätietoja Mikko Råberg 040 550 4428.

Veteraaniajoneuvopäivä Mobiliassa 13.6.2015 Perinteinen vanhojen ajoneuvojen yhteisesiintyminen kerää taas sadoit- tain autoja, moottipyöriä ja veloja Mobiliaan Längelmäveden rantaan monenlaisien herkkujen ääreen: on dollarihymyjä, pärinäpoikia, kinne- reitä ja höyryäviä ruokapatoja. Kuten aiempinakin vuosina näytösten ja esittelyjen lisäksi on mahdollisuus tuoda rompetta myyntiin kirpparille. Tilaisuus alkaa klo 10 ja kestää iltapäivään.

Pellava-ajot Tampereella 27.6.2015 Vanhoihin asuihin keskittyvä Suvi-Vintage -ta- pahtuman yhteydessä Vanhat Velot järjestää 3. Pellava-ajot, jossa ajetaan noin 20 km lenkki kes- kustassa vanhoilla pyörillä vanhoissa kesäasuissa lauantaina 27.6. klo 11 jälkeen.

Tiedustelut Rauno Pääsky 050 918 2205.

Kokoontumisajot Kuhmoisissa Päijänteen rannalla 15.8.2015 Kohtaamispaikka Kuhmoisten tori klo 10. Ajellaan lyhyehkö lenkki, jonka aikana tutustutaan mm. Vanhan Puolamäen talomuseoon ja asemuseoon, käydään Sahanrannan majatalossa lounaalla ja nähdään uittomäytös. Paluu kotiin illan suussa.

Lisätietoja antaa Olli Lehto puh. 0400 645 905.

saTularepusTa

Kyllä Mauri tietää Polkupyörä kestää

Suomi on niin pieni maa, että yhdelläkin henkilöllä voi olla ratkaiseva rooli vaikkapa pyöräilyn kehityksessä. Mauri Myllylän ansiosta Oulu on maailmalla arvostettu ja Suomessa johtava pyöräilykaupunki. Mutta Maurin ansiosta myös monen muun suomalaisen paikkakunnan liikenteessä pyöräilyllä on tärkeä sijansa, niin näkyvästi hän on osallistunut alan kehittämiseen. 1980-luvun alussa Oulussa hokattiin, että metroa tai muta kattavaa joukkoliikennejärjestelmää ei pystytä kaupunkiin rakentamaan. Koetetaan sen sijaan kehittää pyöräilyä, jota tuntui hyvin sopivan piirteiltään tasaiseen ympäristöön. Niin liikenneinsinööri Myllylästä tuli tärkeä henkilö.

Mauri on ollut eläkkeellä 15 vuotta, mutta ei ole jäänyt syrjään yhdyskuntarakenteen ja liikenteen kehittämisestä. Hän on sittemmin toiminut mentorina tieliikennelaitoksessa ja Navico Oy:ssä ja päässyt jakamaan hiljaista tietoa ja osaamistaan nuoremmille polville. Aina ei jatkoajalla olevan asiantuntijan mukana oloa ole osattu arvostaa, mutta ainakin mentori on saanut nuoremmilta kollegoiltaan paljon uutta.

Myllylä on julkaissut työuransa jälkeisiä kokemuksia ja näkemyksiä kirjassaan Vaikuttaminen kävelyn ja pyöräilyn hyväksi. Hiljainen tieto käyttöön. Aloittelevalle liikenneinsinöörille hän antaa tärkeän neuvon: ole ensin yhteydessä kaavoittajaan. Myllylä on ymmärtänyt, että liikenne ja maankäyttö ovat toisiinsa sidoksissa, vain onnistuneesti suunniteltu yhdyskuntarakenne voi tuottaa kestävää liikennettä.

Myllylän kertomuksissa tiivistyy koko 1900-luvun lopun ja tämän vuosituhannen alun ympäristön ja elämän arvojen muutos. Tekniikan ylikäyvä rooli on väistymässä, ja arjen arvot saavat tänä päivänä vaikuttaa päätöksiin entistä enemmän.

Kirjaansa Myllylä on sisällyttänyt aiempia puheenvuorojaan pyöräilystä, liikennepolitiikasta, yhdyskuntien kehittämisestä ja pyrkimyksestään vaikuttaa arvovalintoihin. Mukana on myös hänen Vanhojen Velojen 10-vuotisjuhlissa esittämänsä katsaus Oulun pyöräliikenteen varhaisvuosiin.

Kirjoituksista saa kuvan, kuinka hitaasti vaikuttaminen ja vakuuttaminen tulevat näkyviin päätöksenteossa, mutta kuinka ponnistukset kuitenkin ajan saatossa alkavat näkyä ensin ympäristössä, sitten ihmisten käytöksessä, kulkutapavalinnoissa. -ML

helsingin sanoMat etsii lauantailiitteessään 9.5.2015 arvonsa säilyttäviä kulkupelejä. Hyviksi sijoituksiksi mainitaan vanha purjevene, hyväkuntoinen avoauto ja klassinen polkupyörä, jotka huollettuna ja hoidettuna jopa lisäävät arvoaan vuosien varrella.

Juttuun on haastateltu mm. Vanhojen Velojen rahastonhoitajaa Mikkö Råbergia, jolla totisesti on asiantuntemusta pyörien finassikysymyksiin. Råbergin mukaan polkupyörät rakennettiin ennen vanhaan kunnon osista. 1930-luvun pyörän navoista löytyy todennäköisesti hyväkuntoiset kuulat.

Tämän päivän arkipyörät kasataan edullisista osista, joiden säilyvyys isältä pojalle on kyseenalainen, monet ostavatkin uuden pyörän joka kevät sen sijaan että huoltaisivat vanhaa pyöräänsä kuin silmäterää. - ML

Nimillä on tekijänsä

aRistoteleen kantapää tutkii toukokuun lopulla polkupyörämerkkien etymologiaa. Ohjelmalla on vankka ystäväjoukko, joka viikoittain paneutuu suomenkielen rääkkääjien saavutuksiin yhtä lailla kuin sen vaalijoiden työhön.

Toimittaja Pasi Heikura on haastatellut Vanhojen Velojen nimistöasiantuntijaa esitelläkseen suurelle yleisölle muitakin kotimaisia pyöränmerkkejä kuin Helkama ja Tunturi, sillä onhan niitä ollut.

Suomalaisia polkupyörämerkkejä -kirjassa on esitelty noin 800 merkkiä ympäri maata. Vanhat Velot julkaisi kirjan viisi vuotta sitten, ja merkkejä on kertynyt senkin jälkeen. Uutta, täydennetty laitosta merkkikirjasta voidaan odottaa seuraavan viiden vuoden kuluessa.

Merkkikirjaa on edelleen saatavilla. Kysy osoitteesta vanhatvelot@gmail.com. - ML

Ostetaan ja myydään

POLKUPYÖRIEN uusia osia n. vv. 1930–1980. Hameverkkoja, lasisia kissansilmiä, napoja etu- ja taka-, kampia, rattaita, ketjuja, polkimien kumeja, keskiön osia, etuhaarukan osia, etuhaarukoita, ohjaustangon kannatinputkia, suoria, mutkallisia ja joutsenkaulallisia, kädensijoja, puisia, pakeliittisia, kumisia ja muovisia, lyhtyjä, dynamoita, merkkejä, vanteita, pinnoja, lokasuojia, pakettitelineitä, ketjusuojia, antiikkinapojen käytettyjä osia, käytettyjä satuloita, satulankanntinputkia, työkalulaatikoita ym. ym.

Ajamaton Hermes-pyörä 28” miesten n. v. 1950, uusia runkoja, miesten ja naisten pyöriä, nuorisopyöriä, tavarapyöriä 2- ja 3-pyöräisiä, korjausteline, rihtauspukki. Hannu Mattila puh. (09) 4209080 tai 045 1235648

OSTETAAN Pikajalan numero 1/2001 ja 1/2002 ja 1900-luvun ensivuosien ajalta American Crescentin etumerkki. Marko Eriksson, p. 040 5150567 tai marko.eriksson (at) kolumbus.fi.

teksti anneli hänninen julkaistu kotiMaisten kielten tutkiMuskeskuksen luvalla

Kipajalka ja kinttukone

Polkupyörä on 1800-luvun kehitelmä, ja saman vuosisadan loppupuolella ensimmäiset pyörät ilmaantuivat myös Suomeen. Tuolloin ilmaantuivat myös uuden kulkuvälineen ensimmäiset suomenkieliset nimitykset. Lönnrotin sanakirjassa (1880) mainitaan ainakin polkurattaat ja pikakulkuri ja sanakirjan lisävihkossa (1886) pikapyörät. J. A. Hahnsson mainitsee Ruotsalais-suomalaisessa sanakirjassaan (1899) myös polkupyörän. 1900-luvulla käytettyjä kansankielisiä nimityksiä on Suomen murteiden sana-arkistossa jo paljon enemmän.

Joskus nimitys voi viitata sekä entiseen ja tuttuun menopeliin että johonkin outoon ja yliluonnolliseen. Tällaisia ovat esimerkiksi hullu(n)hevonen (tietoja lähinnä hämäläismurteista) ja pirunhevonen (Rauma). Koko pyöräily näyttää joistakin tuntuneen kummalliselta puuhalta, sillä mm. eräs kurikkalainen on kertonut: Piru vei ihimisen sielua, vaikka se kuinka olis potkinu vastahan. Paholaiseen viittaavat myös Saarijärveltä kirjatut polkupyörän nimitykset pirunhyristin ja lemmonlennätin.

Osa nimityksistä korostaa polkupyörällä liikkumisen nopeutta. Erityisesti Keski-Pohjanmaalla on käytetty sanaa kipajalka: juoksi koko perukka [= kulmakunta] kahtoo, että kipajalallakiko voi ajjaat talavella (Saloinen). Kipajalka-sanan sisällön ymmärtää, kun muistaa, että juoksemista tai hyppimistä voidaan ilmaista sanoilla kipata, kipaista, kipittää, kipottaa jne. Arkistossa on myös tietoja, joiden mukaan kipa on ’kiire’ (Konginkangas) ja kipainen ’nopea’ (Lestijärvi).

Kipajalkaa muistuttava on muutamista pohjoissavolaisista pitäjistä kirjattu sukkelajalka: se ajjaa sukkelajalalla (Maaninka). Savolaismurteissahan sukkela tarkoittaa ’nopeaa, nokkelaa, vikkelää’ toisin kuin Lounais-Suomessa, Hämeessä ja Etelä-Pohjanmaalla, joissa sen merkitys on ’kummallinen, merkillinen tms.’.

Liikkumisen nopeus näkyy tietysti myös Lönnrotin sanakirjassakin mainituissa sanoissa pikakulkuri (murteissa yleinen Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla) ja pikapyörät (murteissa varsinkin Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla) sekä niihin läheisesti liittyvissä sanoissa pikakulkija (mm. Yläne) ja pikajalka (mm. laajalti pohjalaismurteissa).

Joistakin nimityksistä näkyy myös se, että polkupyörä saa liikevoimansa polkemisesta. Tavallisin on tietysti yleiskielinen polkupyörä. Polkumasiina tunnetaan erityisesti Etelä-Pohjanmaalla, mutta yksittäistietoja siitä on mm. Iitistä, Ähtäristä ja Muhokselta. Kuusjoelta on saatu tieto, jonka mukaan pappa ol hypänny toispuol oja ku polkuhiulu ol tullu maantiäl hänt vasta. Polkuhiulu-nimityksessä esiintyvä hiulu tarkoittaa ’vauhtipyörää; pyörää, ratasta’. Muun muassa ’polkemista’ tarkoittaa verbi trampata, joka esiintyy sanassa trampparulla. Se on kirjattu Maariasta.

Jalka-alkuisia polkupyörän nimityksiä ovat jalkamasiina (Kurikka), jalkapyörä (Korpiselkä), jalkaratas (mm. Rauma) ja jalkarauta (Eurajoki). Kinttukone on merkitty muistiin Jäppilästä: jos kinttukone kellä ol (se oli harvinaista). Myöhemmin moottoripyörien ja mopojen jo ilmaannuttua on polkupyörällä liikkuva saattanut vähätellä menopeliään: minä tässä vain ajelen sorkkasytyttimellä (Virrat).

Polkupyörän keksijäksi ei voida täsmällisesti nimetä ketään tiettyä henkilöä, sillä pyöräversioita kehiteltiin niin Ranskassa, Saksassa kuin Englannissakin. Erinäköisillä malleilla oli myös eri nimet. Saksalainen draisina sai nimen kehittäjänsä Draisin mukaan. Kyseessä oli vielä alkeellinen malli, ts. juoksu- tai potkupyörä, jonka satula oli niin matalalla, että pyöräilijä saattoi potkaista maasta vauhtia. Ranskalaisessa velosipedessä oli jo polkimet, ja mallissa etupyörä oli takapyörää isompi. Nykyisen kaltainen pyörä sai nimen bicyclette.

Kansainvälisesti tunnetuin nimitys oli alkuun kuitenkin ranskan velocipede (< latinan velox ’ketterä, nopea tms.’ + pes ’jalka’) ”nopeajalka”. Se sisältyy asussa velosipedi myös mm. Airilan ja Cannelinin toimittamaan kirjaan Vierasperäiset sanat (1920), ja sanan äännevariantteja on löydettävissä myös Suomen murteiden sana-arkiston kokoelmista: velosiped (Rauma), velosipeetti, velosipetti (Ilomantsi), velosipeeti (Oulu), velosipeetteri (Karunki) ja vilosipeli (Oulu). Runsas äännevaihtelu on yleensäkin ominaista lainasanoille.

Englannin bicycle ja ranskan bicyclette (< latinan bi ’kaksi’ + kreikan kyklos ’pyörä’) ”kaksipyörä” näkyvät suomen murteissa vain norjan kautta tulleena lainana sykkeli, joka on kirjattu Ruijan suomesta. Airilan ja Cannelin em. kirjassa on hakusanana bisykli ja Otavan isossa tietosanakirjassa (1931) bisykkeli.

Enää vuosikymmeniin ei pyörän vanhoja vieraskielisiä nimityksiä ole esitetty sivistys- tai tietosanakirjoissa. Murteissamme sama sananmuodostamismotiivi kuin sanalla bicycle on Mäntsälästä muistiin merkityllä pyörän nimityksellä kaksipyöräinen, ja sama motiivi kuin sanalla velocipede on esimerkiksi nimityksillä kipajalka, pikajalka ja sukkelajalka.

Edellä mainittujen lisäksi on polkupyörästä käytetty murteissa mm. nimityksiä haara(in)välikone, jalkovälikone, jalkovälikärry, rukki, pyörärukki, vokki, nälkäpyörä, velkapyörä, villivaunu jne. Slangissa on sitten vielä omat nimityksensä.

offroad MALLISTO

SUP X Fatbike (koot: 45 & 50 cm.) Ohjainkannatin + Ohjaintanko : Truvativ Stylo T20 Vaihteet : Shimano XT / Deore Jarrut : Shimano hydrauliset M396 / Deore Kammet : FSA Vanteet : Sup Custom / Quantana Renkaat : 26” x 4.8”

1 590 €

SUP Traktor 1.0 Team Blue (koot: 44, 48, 52, 56 cm.) Etuhaarukka : Rock Shox 32 Air PopLock Tankolukitus Ohjainkannatin + Ohjaintanko : Truvativ Stylo T20 Vaihteet : Shimano XT / Deore Jarrut : Shimano hydrauliset M396 Kammet : Shimano Deore PRESSFIT Vanteet : Sup Custom Neo Disc / Deore navat

1 095 € (ovh. 1 390 €)

SUP Traktor 1.0 Team Orange (koot: 44, 48, 52, 56 cm.)

Etuhaarukka : Rock Shox 30 TK Gold Air PopLock Tankolukitus Ohjainkannatin + Ohjaintanko : Truvativ Stylo T20 Vaihteet : Shimano XT / SLX Jarrut : Shimano SLX Kammet : Shimano SLX PRESSFIT 1 350 € Vanteet : Sup Custom Neo Disc / Deore XT navat (ovh. 1 590 €)

SUP Traktor Team Carbon Pro (koot: 43, 48, 54 cm.)

SUP X-Mud Disc Ultegra (koot: 49, 52, 55, 58, 61 cm.)

Etuhaarukka : Rock Shox Reba RL Pushlock Ohjainkannatin + Ohjaintanko : Truvativ Stylo T20 Vaihteet : Shimano XT / SLX Jarrut : Shimano SLX Kammet : Shimano XT PRESSFIT Double Vanteet : Shimano XT

2 290 € (ovh. 2 690 €)

Etuhaarukka : SUP Carbon Ohjainkannatin + Ohjaintanko : Pro LT Vaihteet : Shimano Ultegra 10 Jarrut : Shimano CX 77 Disc Kammet : FSA Gossamer 50/34 Vanteet : Sup Cuctom Neo Disc / Deore XT Navat 1 395 € Pikajalka 33(ovh. 1 690 €)