3 minute read
Lakipalvelu apunasi
MMA:n lakipalvelu kommentoi ajankohtaisia työelämäaiheita.
Kilpailukieltosopimusta koskevaan säännökseen on nyt mitä suuremmalla todennäköisyydellä tulossa muutoksia, joista on jokaisen hyvä olla tietoinen.
Teksti Taija Numminen MMA:n lakipalvelusta
Käsi ylös ne myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset, joilla on kilpailukieltosopimus! Voisin veikata, että hieman vajaa puolet jäsenistä nosti kätensä. Yhteydenottojenne perusteella on sanottava, että alalla kilpailukieltosopimukset ovat todella yleisiä.
Kilpailukieltosopimus tarkoittaa sopimusta, jolla rajoitetaan työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen kilpailevan työnantajan kanssa tai itse ryhtyä harjoittamaan tällaista kilpailevaa toimintaa. Kilpailukieltosopimus on yleensä osana työsopimusta, mutta siitä voidaan tehdä erillinenkin sopimus. Kilpailukieltosopimus voidaan työsopimuslain mukaan solmia vain työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä. Jos tällaista erityisen painavaa syytä ei ole olemassa, on tehty kilpailukieltosopimus mitätön, eli se ei sido työntekijää. Kilpailukieltosopimus ei sido koskaan tilanteessa, jossa työsuhde päättyy työnantajan suorittamaan irtisanomiseen taloudellisista ja tuotannollisista syistä.
Rajoitusaika voidaan sopia maksimissaan kuuden kuukauden pituiseksi, mutta jos työntekijä saa kohtuullisen korvauksen, voi aika olla enintään vuoden. Johtavassa asemassa toimivan työntekijän osalta ei ole säädetty rajoitusajalle maksimia. Mikäli työntekijä rikkoo kilpailukieltosopimusta, on työntekijä velvollinen korvaamaan työnantajalle aiheuttamansa vahingon. Vahingon sijasta usein sovitaan sopimussakosta, joka tyypillisesti vastaa työntekijän palkkaa viimeiseltä kuudelta kuukaudelta.
Vaikka kilpailunrajoittamisen kynnyksen pitäisi olla korkealla, on kilpailukieltosopimuksista tullut lähes vakioehdon kaltaisia ehtoja työsopimuksessa. Harvoin työntekijällä on sellainen neuvotteluasema työsopimusta solmittaessa, että hän pystyisi neuvottelemaan kilpailukieltoehdon poistamisesta työnantajan kanssa. Ongelman aiheuttaa se, että työntekijän halutessa vaihtaa työpaikkaa, joutuu työntekijä arvioimaan, onko sopimukselle erityisen painava syy. Eli arvioimaan, mikä on riski sille, että joutuisi korvausvastuuseen. Työnantajalla puolestaan ei ole asiassa riskiä. Vaikka kilpailukieltosopimukselle ei olisi lain edellyttämää erityisen painavaa syytä, ei tästä aiheudu työnantajalle mitään seurauksia tai maksuja.
LAKIMUUTOS VIREILLÄ. Asiaan liittyvään problematiikkaan on onneksi herätty ja hallitus on antanut esityksen kilpailukieltosopimussäännöksen muuttamisesta. Lakimuutoksen olisi määrä tulla voimaan 1.1.2022. Tätä kirjoitettaessa esitys on vielä käsittelyssä.
Jatkossakin kilpailukiellolle tulisi olla erityisen painava syy tai
Taija Numminen pitää kilpailukieltosopimuksia käsittelevän webinaarin 14.10. – ilmoittaudu koulutuskalenterimme kautta.
Huom!
ETHÄN SEKOITA kilpailukieltosopimusta työsuhteen aikaiseen kilpailevan toiminnan kieltoon! Työsuhteen aikana jokaisella työntekijällä on lakiin perustuva velvollisuus olla valmistelematta tai harjoittamatta työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa.
muuten se on mitätön. Tähän ei siis olisi tulossa muutosta. Muutos koskisi työnantajan korvausvelvollisuutta. Mikäli hallituksen esitys hyväksytään, tarkoittaa se sitä, että jatkossa työnantaja ei pysty hyötymään kilpailukieltosopimuksesta ilmaiseksi, vaan työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle korvauksen rajoitusajalta. Kestoltaan enintään kuuden kuukauden kilpailukieltoihin liittyisi jatkossa velvollisuus maksaa työntekijälle korvaus, joka on 40 prosenttia työntekijän tavanomaisesta palkasta. Korvausvelvollisuus koskee rajoitusaikaa vastaavaa aikaa. Yli kuuden kuukauden mittaisissa kilpailukieltosopimuksissa maksettavan korvauksen määrä olisi 60 prosentia työntekijän tavanomaisesta palkasta.
Lakimuutokseen liittyisi työnantajan oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus, jolloin työntekijällä ei enää olisi rajoitusta eikä työnantaja olisi velvollinen maksamaan korvausta. Työnantaja voisi irtisanoa kilpailukieltosopimuksen työsuhteen aikana noudattaen irtisanomisaikaa, joka olisi vähintään kolmasosa rajoitusajasta, mutta aina kuitenkin vähintään kaksi kuukautta. Työntekijän suojaksi säädettäisiin, että työnantaja ei saisi irtisanoa kilpailukieltosopimusta kuitenkaan enää siinä vaiheessa, kun työntekijä on jo itse irtisanoutunut.
Vaikka lakimuutoksen on määrä tulla voimaan 1.1.2022, ollaan lakiin säätämässä siirtymäsäännös koskien ennen lakimuutosta tehtyjä kilpailukieltosopimuksia. Näiden niin sanottujen vanhojen sopimusten osalta laki tulisi voimaan vasta vuoden kuluttua eli 1.1.2023. Lisäksi työnantajalla olisi siirtymävuoden aikana oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus ilman irtisanomisaikaa.
TERVETULLUT MUUTOS. Vaikka korvauksen taso ei vastaa työntekijän täyttä palkkaa, on tämä lakimuutos voimaan tullessaan tervetullut ja ainakin askel oikeaan suuntaan. Jatkossa työnantajat joutuvat pohtimaan tarkemmin, millaisiin tehtäviin on oikeasti perusteltua asettaa kilpailunrajoitus.
Lisäksi muutos tekee kilpailukieltosopimuksesta vähemmän kohtuuttoman työntekijälle. Korvauksen maksamiseen ei vaikuta se työllistyykö työntekijä rajoitusaikana muussa kuin kilpailevassa työssä.
Työnantajalla ei ole oikeutta vähentää korvauksesta työntekijän muualta saamia ansioita. Mikäli työntekijä jää työttömäksi, työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa maksettavasta korvauksesta huolimatta.
Tämän osalta on syytä huomioida, ettätyöntekijän itse irtisanoutuessa TE-toimisto asettaa hänelle mitä todennäköisemmin kuitenkin 90 päivän korvauksettoman määräajan eli karenssin.
