Voimavaroja

Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla.

Työn imua tuunaamalla

Koronapandemian alkaessa työn imu nousi useimmilla, mutta pandemian pitkittyminen toi tullessaan apatian. Pienten muutosten avulla etätyöstäkin voi oppia nauttimaan.

Teksti Timo Kiiski

Kun koronapandemia alkoi keväällä 2020, etätöihin vetäytyminen jopa lisäsi työn imua. Pandemian pitkittyessä imu kuitenkin vaihtui pian tylsistymiseksi ja jopa eräänlaiseksi etätyöapatiaksi. – Tylsistyminen onkin ollut ehkä koronapandemian kielteisin seuraus työhyvinvoinnin kannalta, Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen sanoo.

Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi -kyselyyn vastasi 1 500 työikäistä suomalaista. – Kysely käynnistyi kolme kuukautta ennen korona-aikaa. Tämä on sillä tavalla koko maailmassakin harvinainen kysely, että olemme seuranneet samojen ihmisten työhyvinvointia jo ennen koronaa ja koronan aikana, Hakanen sanoo.

Kaikkiaan näytti siltä, että työn imu jopa nousi koronapandemian ensimmäisen puolen vuoden aikana. – Kiireiden helpotuttua etätyössä tuli tilaa hengittää. Työn imu kuitenkin lähti laskemaan, kun korona-aika piteni. Tietynlainen rutinoituminen johti tylsistymiseen, kun työ ei enää tuntunut niin mielekkäältä. Varsinainen työuupumus ei kuitenkaan ole lisääntynyt koronan aikana, Hakanen sanoo.

Hakanen uskoo, että monet kyselyn tulokset ovat johdettavissa suoraan myös myynnin ja markkinoinnin ammattilaisiin. – He toimivat opettajien sekä sosiaali- ja terveyssektorin ammattilaisten tavoin ihmissuhdeammatissa. Työn imu kärsii, ja ihmisten kohtaaminen muuttuu läppärin ääressä. Uskoisin, että myynti- ja markki- ›

Työn imu tarttuu

ERILAISET VOIMAVARAT tai niiden puute voivat vaikuttaa kokemukseen työn imusta. Työtehtäviä koskevia voimavaroja ovat esimerkiksi työtehtävien monipuolisuus ja kehittävyys, työn itsenäisyys, tehtävän merkityksellisyys ja asiakastyön palkitsevuus. Työntekijän on tärkeää saada myös välitöntä palautetta omasta työsuorituksestaan.

Myös työn järjestely vaikuttaa siihen, kuinka voimakasta työn imua työyhteisössä koetaan. Jos tavoitteet ovat selkeät, työntekijöillä on mahdollisuus osallistua omaa työtään koskevaan päätöksentekoon ja työajoissa on riittävästi joustoa, työstä on mahdollista suoriutua parhaalla mahdollisella tavalla.

Vuorovaikutuksellakin on merkitystä. Työn imua vahvistetaan ja rakennetaan työyhteisössä joka päivä, joten on tärkeää, että työyhteisö on oikeudenmukainen ja luottamuksellinen. Työntekijöiden tulee saada tukea toisiltaan ja esihenkilöiltään, mutta oleellista on myös arkinen huomaavaisuus ja toisten työn arvostus. Työn imulla on myös taipumus tarttua!

Lähde: Työn imu (Hakanen 2011, Työterveyslaitos)

On tärkeää rakentaa arjesta itselleen mahdollisimman suotuisa kokonaisuus.

nointityötä tekevät sellaiset ihmiset, jotka ylipäätään nauttivat, kun saavat olla tekemisissä muiden ihmisten. Etätyö ei tuota heille sellaisia myönteisiä haasteita ja kontaktipintoja kuin ihmisten kohtaaminen normaalina aikana, Hakanen pohtii.

TUUNAAMISELLA APATIAA VASTAAN. Tylsistyminen voi johtua myös jatkuvan kiireen synnyttämästä ylistimulaatiosta. – Siitäkin seuraa tylsistymistä, jos päivät kuluvat zoomeissa tai teamseissa ilman taukoja. Olenkin lanseerannut käsitteen etätyöapatia, Hakanen naurahtaa.

Tärkeitä lääkkeitä tylsistymistä vastaan ovat paitsi riittävät tauot myös etätyön tuunaaminen enemmän oman näköiseksi. – Työn tuunaaminen on sitä, että ihminen pyrkii itse tekemään omassa työssään pieniä myönteisiä muutoksia, Hakanen sanoo.

Työn tuunaamisesta käy vaikkapa se, että etätyössäkin aamulla pukeutuu kuin menisi toimistolle sen sijaan, että menisi päätteen ääreen yöpuvussa. Myös pienet kävelylenkit töiden lomassa stimuloivat ajatuksia.

Esihenkilön on tärkeä antaa palautetta alaisilleen etätyössäkin ja osoittaa välittävänsä. – Kun etätyössä ei voi lukea onnistumista pomon kasvoilta, on tärkeää saada palaute selkeästi joko puhelimessa tai läppärillä virtuaalisesti, Hakanen painottaa.

RISKINÄ MUKAVUUDENHALU. Työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää rakentaa arjesta itselleen mahdollisimman suotuisa kokonaisuus. – Etätyö luisuu helposti siihen, että työpäivä alkaa aamulla heti herätessä ja päättyy illalla nukkumaan mennessä. Kaikkea muuta tehdään sitten siinä välissä, kun ehditään. Vapaa-ajalle pitää määritellä rajat, jolloin ei tuijoteta läppäriä.

Hakanen varoittaa myös mukavuudenhalun efektistä. – Ajatellaan, että mikäs tässä on ollessa, kun ei tarvitse laittautua työpäivään eikä kuluttaa aikaa työmatkoihin. Helposti käy niin, että työn imu alkaa kärsiä, kun tyydytään vain ajelehtimaan päivästä toiseen. Vaikka kaivataan työkavereita ja ihmiskontakteja, se mukavuudenhalu voi tulla siihen väliin.

Hakasen mukaan pidemmässä seurannassa työn imu ei ole olennaisesti vähentynyt niillä ihmisillä, joilla työpaikka on säilynyt. –Toisaalta työn imua on pitänyt yllä se, että ihmisillä on ollut vähän enemmän autonomiaa työssään. Digitaitojensa lisäksi ihmiset ovat kartuttaneet myös monia muita työn tekemisen taitoja. Näenkin hyvänä niin sanotun hybridimallin, jossa mennään työpaikalle, mutta välillä saadaan myös vetäytyä kodin rauhaan etätöihin. Suurimmalle osalle ihmisistä tekee kuitenkin hyvää nähdä muita, hän sanoo.