KUMPPANI
Yhteismetsä on vaivaton metsänomistusmuoto, neuvoo Pekka Sahlman.
YHTEISMETSÄ
on vakaa sijoituskohde TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVAT DIGIMAG/MIRKA HAPPONEN, PEKKA SAHLMAN
Melkein liian hyvää ollakseen totta: yhteismetsä on edullista, tuottavaa ja huoletonta metsänomistamista.
M
etsä on sijoituskohteena pitkä ja vakaa, sillä metsämaasta ei tule ylitarjontaa. Samalla metsä on myös haastava ja mielenkiintoinen sijoitus, sillä omalla tekemisellä ja oikea-aikaisilla hoitotoimilla voidaan vaikuttaa merkittävästi omaisuuden tuottoon. – Metsästä pitää aina huolehtia itse, vaikka kaikki varsinaiset työt olisikin ulkoistanut, muistuttaa johtaja Pekka Sahlman Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savosta. Pohjois-Savon alueelle perustettiin MHY:n aloitteesta yhteismetsä vuonna 2016. Yhteismetsän perustamisen pesämunana toimi yksi yksityinen ja kolme yhdistyksen omaa metsätilaa. Tällä hetkellä sen kokonaispinta-ala on reilu 300 hehtaaria. Sahlman kertoo, että yhdistys halusi tarjota vaihtoehdon niille metsänomistajille, joilla ei ole jatkajaa, mutta jotka eivät raaskisi metsää myydäkään. Yhteismetsä on vaivaton metsänomistusmuoto: sen tuotto on tasaista vuodesta toiseen ja jaettava ylijäämä on puhdasta eli verotonta tuloa osakkaille. – Yhteismetsä on pitämisen ja myymisen välimuoto. Silloin säilyttää oikeuden liikkua omilla mailla, mutta hoitamiseen liitty-
vää painetta ja työtä ei enää ole. Kaikki metsänhoito tapahtuu automaattisesti yhdistyksen puolesta. Minimissään riittää, että meille ilmoittaa tilinnumeron, johon ylijäämäpalaukset maksetaan, kertoo Sahlman. PÄÄTÖKSET YHTEISMETSÄN toiminnas-
ta tehdään enemmistöpäätöksinä yleisissä osakaskunnan kokouksissa, joissa kaikilla osakkailla on vaikutusmahdollisuus. Metsänhoidon ja päätöksien ohjenuorana toimii ajantasainen metsänhoitosuunnitelma. Tällä varmistetaan, että yhteismetsiä hoidetaan tehokkaasti, oikea-aikaisesti sekä pitkäjänteisesti. Esimerkiksi hakkuita tehdään tasaisesti niillä alueilla, joilla se on mahdollista. Tavoitteena on tasainen kolmen prosentin vuotuinen puhdas tuotto. – Yhteismetsä rinnastuu yksityisiin metsänomistajiin, joten se saa Kemera-tukea muun muassa taimikonhoitoon. Myös yhteismetsän verokanta on edullisempi kuin yksityisillä verovelvollisilla, kuvailee Sahlman. YHTEISMETSÄÄN LIITTYMISTÄ kannattaa harkita silloin, kun tilasta on muutenkin luopumassa. Usein kyseessä on tilanne, jossa tilalle ei ole jatkajaa tai itse ei jaksa enää www.digimag.fi
62
Koti & Asuminen 2020
huolehtia metsästä. Yhteiskunta tukee yhteismetsiin liittymistä, sillä se haluaa estää metsätilojen pirstoutumista sekä kasvattaa kestävän metsätalouden edellytyksiä. Siksi tilan liittämisestä yhteismetsään ei tarvitse maksaa varainsiirtoveroa eikä luovutusvoittoveroa. Samalla tehdään maanmittaustoimitus, jonka toimituskustannukset maksetaan valtion varoista. – Tilan liittämisen osaksi yhteismetsää on helppoa. Liittämisen ainoa kulu metsänomistajalle on teettää metsätilasta arvio, jonka perusteella omistaja saa tilan arvon mukaisen osuuden yhteismetsän osuuksista, kertoo Sahlman. Arvioinnissa huomioidaan myöskin mahdolliset muut kuin metsätaloudelliset arvot. Yhteismetsäosuudesta luopuminen on helppoa, sillä sen voi myydä normaalisti. Osuus myös periytyy normaalisti kuten muukin omaisuus. Myyntitilanteissa yhteismetsäosuuden arvo määritetään yleensä tuottoarvomenetelmällä, jossa sijoitetun pääoman tuotto on helppo määrittää. METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS-SAVO Tehdaskatu 37, KUOPIO Puh. 0400 330 674 www.mhy.fi/pohjoissavo
