LUONTO &
METSÄ MÖKKI KUOPIO 2019
ENERGIAA AURINGOSTA
Pensseli vaihtui raivaussahaan METSÄ LUO
TALOUSKASVUA
Vastuullisen shoppailijan opas
Mökillä viihtyy koko perhe eFatbiket valtaavat Tahkon Maailman vastuullisin ruokakauppa // Kasviksia lautaselle Kuopio–Tahko-alueen keväiset menovinkit
29.6.2019
nn
oin
en
Tuusniemen Puistosatamassa
M aij a S
ilv
e
Pelle Miljoona United
Päivätapahtuma klo 11–16 Koko perheen markkinapäivä
Lipunmyynti alkaa klo 10.30. Liput 5€. (lapset alle 12-v. ilmaiseksi). HUOM! Iltalipun hinnalla vapaa sisäänpääsy päivätapahtumaan. Juontaja Timo Ripatti. • 11.00 tilaisuuden avaus • 11.20 Irina Hirvonen laulaa, Raimo Hirvonen säestää • 11.30 alkaen Outokummun Pursiseuran ja Juojärven veneilijöiden eskaaderi • 11.45 Romantiikkarata • 13.15 Maija Silvennoisen kokkailuesitys • 14.00 Kesätuusniemeläisen valinta • 14.10 Vauvamuistamiset • 14.20 Kitarat soi, Uhkapelurit-yhtye • 15.05 Vastamestarin valinta • 15.15–16.00 Imituattori
Aikakone
Lasten alue la klo 11–16
Monipuolista toimintaa, kepparikisa, ponin harjaus- ja rapsuttelutuokio, pomppulinna ja Angry Birds kiipeilypaikka, lasten alueen lavalla Imituattori klo 13.30. Juojärven kalakerhon ongintaa lapsille. HUOM! Lentopallonäytösottelu klo 14.00 alkaen lastenalueen reunassa.
Muuta ohjelmaa alueella
• Kututori: Juojärven muikkua paistettuna ja savustettuna, lähiruokaa, anniskeluravintola, kahvio ja tuotemyyntiä • Vanhat traktorit, harrasteajoneuvojen kokoontumisajot, maatalousnäyttelyfilmi • Vastamestarin vastaanotto: vastantekokilpailu, opastusta vastantekoon • Ruutana-arvaus • Sumopainia: kokeile sumopainia erityisessä puvussa, graffitiseinä
Iltafestarit klo 18–02 • 17.30 Lipunmyynti avataan portilla LIPUT 20 € (alle 15v. vain huoltajan mukana) Maksu käteisellä tai kortilla. HUOM! Iltafestarin lippujen ennakkomyynti www.lipputoimisto.fi tai puh. 0600 10300 (1,98 €/min + pvm/mpm) • 18.00 alkaen Kitarat soi, Elmos-yhtye, A. Sahlman & Beaters –yhtye, Disco DJ Frankie ja Rexi
Pääesiintyjät: Pelle Miljoona United ja Aikakone
Perjantaina 28.6. Juojärven Kalakerhon Kutu-uistelu Puistosatamassa.
Asumaan ja yrittämään Tuusniemelle. Tonttikampanja 31.12.2019 saakka
Omarantaiset tai rannan läheisyydessä sijaitsevat tontit
–50 %
Myös yritystontit edullisesti 9-tien varrella. Teollisuusalueen laajennus käynnissä. Pappilanniemen tontit, Huutoniementie. Kuvaaja: Jarno Miettinen
Lisätietoja: Tuija Valta, 044 7209 040
www.tuusniemi.fi
RANTATONT TI LUONNON KESKELTÄ
Kauneimmat rantatontit omaksi tai vuokralle. Tutustu koko tarjontaamme sivuillamme laatumaa.fi.
Tuppilauta
Kelolankku
Kelo – Ylväs ja arvaamaton – Tunnelmallinen Uhtua-kelopaneeli –
Kelosta valmistetulla kevyellä paneelilla rakennat helposti aitoa kelopintaa ja tuot tilaan Lapin tunnelmaa. Kelopaneeli on nykyaikainen tapa rakentaa aitoa kelopintaa ja kätevän ponttirakenteensa ansiosta se on erittäin helppo ja nopea asentaa! Kelopaneeli sopii saunaan, takkahuoneeseen, ulkoverhoukseen ja lähes mihin tahansa tilaan.
– Kelotuppilauta –
Kelotuppilauta soveltuu saunan ja muiden paneloitavien tilojen kattoon ja seiniin.
– Monipuolinen kelosahatavara –
Kelosahatavaraa voi käyttää monipuolisesti sisustuksessa ja ulkoverhouksessa. Kelon sydänosa on punahonkaa, joka antaa sahatavaralle ainutlaatuisen vuosisatoja vanhan sävyn. Kelopinnasta rakennettu sisäseinä tuo saunaan tai takkahuoneeseen oikean kelomökin tunnelmaa. Kelolankusta valmistetut lauteet eivät juurikaan kuumene kovissakaan löylyissä.
Huliswood toimittaa myös kelosaunat, kelomökit, kelohuvilat ja kelotalot.
Huliswood Oy, Puulaaksontie 25b, 43500 Karstula, huliswood@huliswood.fi, www.huliswood.fi
PÄIJÄN VENEET Esim. Päijän Vene 575
2800
00 kpl
Vain 1 kpl tähän hintaan!
sis. satamapeite/kuomu + kölirauta + trimmilevy. (paketin arvo n. 800€) Fasad Classic Kuullote
alk.
73
80
9 l (8,20/l)
Uutuus!
Nordica Classic Talomaali
alk.
Fasad Akva
alk.
76
alk.
Fasad Solid Peittosuoja
alk.
73
40
9 l (8,16/l)
alk.
alk.
69
9 l (8,77/l)
100
90
11,7 l (8,62/l)
Valtti Plus Terassiöljy Ruskea, musta, kelonharmaa.
70
10 l (5,67/l) alk.
Väri-Kallen Puuöljy Ruskea, väritön
78
90
Pikateho Talomaali
Fasad Pohjuste
56
9l (11,99/l)
Woodex Classic Kuullote
40
9 l (8,49/l)
107
90
41
90
2,7 l (15,52/l)
60
9 l (7,73/l)
C.E. Lindgrenin maalaustyövälineillä onnistut varmasti!
Kuopio: Tehdaskatu 8, puh. 017 550 2600 Palvelemme: ma–pe 7–18, la 9–15
TÄSSÄ LEHDESSÄ
20
29
33
50
Tunne kaupunkisi 4/2019 7. vuosikerta HUHTIKUU 2019 Digimag on sisältörikas erikoisaikakauslehti. Lehden jokainen numero on tiettyyn aihealueeseen kohdennettu. Lehti on saatavilla ympäri kaupunkia vilkkailla liikennepaikoilla sijaitsevista jakeluasemista. Verkossa digimag.fi tarjoaa paljon lisämateriaalia innovatiivisesti, toimien henkilökohtaisena oppaanasi oman kaupunkisi elämyksiin. KUSTANTAJA Digimag Oy ja NMT Media Puijonkatu 9 B 15 70100 Kuopio kuopio.toimitus@digimag.fi kuopio.ilmoitukset@digimag.fi www.digimag.fi etunimi.sukunimi@digimag.fi
10
PÄÄTOIMITTAJA/ TOIMITUSJOHTAJA Sari Jalkanen, 040 555 3460
HALLINTO Saga Iinatti 040 130 4412
TUOTANTO Eetu Ollikainen 040 130 4415 Mirka Happonen 040 130 4413
TOIMITUS Heta Jyrälä 040 130 4416 Mirka Happonen 040 130 4413 Sisko Korhonen, Sirpa Korhonen, Ilpo Lommi, Marjut Perälä, Marlene Sanoukian
MYYNTI Jyrki Riekkinen 040 130 4410 Jenni Toivanen 040 130 4414 Vilho Putkonen 046 920 0303
PAINOPAIKKA Punamusta Oy ISSN-L 2243-2086 Kaikki oikeudet pidätetään. Osittainenkin kopioiminen ilman lupaa on kielletty. Vastuu virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksettuun hintaan.
KANNESSA Kuva: Shutterstock Kannen suunnittelu: Digimag/ Mirka Happonen
KUMPPANI
HUOM! D-MERKILLÄ VARUSTETTU ARTIKKELI SISÄLTÄÄ MAINONTAA, TUOTESIJOITTELUA JA KUMPPANEIDEN KUSTANTAMAA SISÄLTÖÄ.
KESTÄVÄSTI
METSÄ
10 Kasvata hiilikädenjälkeä 13 Vaihda vastuullisempaan Opas ekologisempaan shoppailuun 17 Sertifikaatit auttavat kuluttajaa 20 Ekologista energiaa kaupalle 23 Energiaa seinän täydeltä 25 Valloita Tahko Hyppää eFatBiken kyytiin
42 Puukauppa kehittyy 44 Metsä on vakaa sijoituskohde Finnpulp etenee vaiheittain 47 Metsistä syntyy talouskasvua 48 Puurakentaminen on ekoteko 49 Työllistä nuori metsätöillä 50 Maalarista metsuriksi Teemu Laakkosen tie metsuriksi Alansa ammattilaiset -kooste
MÖKKI 29 Kaupungista maalle Mielenkiintoiset faktat mökeistä 31 Jätevesiuudistus selkokielellä 33 Sauno missä tahansa 34 Laituri kuuluu kesään
SYÖ & JUO
PIHA & PUUTARHA
61 Kuopion menokalenteri Innostu kevään tapahtumista 63 Sporttiset menot Hyvinvointikalenteri 66 Tahkon menot
36 Piha kesäkuntoon Kukkavinkit viherpeukalolle 38 Kitke haittakasvit pihamaalta 39 Hoida pihakalusteesi hyvin www.digimag.fi
7
Luonto 2019
54 Vastuullisempaa ruokakulttuuria 56 Lisää kasviksia lautaselle Maistuvia vegereseptejä
KOE & NÄE
PÄÄKIRJOITUS
LUONNOSSA ON VOIMAA
LUONNOSTA VOI nauttia myös mök-
keillen. Kuopiosta löytyy yli kymmenentuhatta kesämökkiä. Joka kesä kolme neljästä suomalaisesta reissaa mökille rauhoittumaan vähintään kerran. Mökkeilijöitä on karrikoidusti kahta laatua: toinen haluaa mökin luonnon keskeltä, toinen taas kaipaa palveluiden läheisyyteen myös mökkeillessään.
LA INEN
lähtien EU:n alueella kielletään muun muassa muovipillien, -vanupuikkojen ja -kertakäyttöastioiden myyminen. Tässä Suomella on tilaisuus näyttää kyntensä vaihtoehtoisten tuotteiden markkinoilla. Metsää meillä riittää, ja hyvin hoidettuna metsän kasvutahti kattaa hyvin tulevaisuuden tarpeet sekä toiminnan yhteiskuntamme hiilivarastona.
VASTUULLISUUS ON megatrendi, ja sen tietävät kaikki taaperoista suuryrityksiin. Globaalissa Earned Brand 2017 -selvityksessä todetaan, että lähes 60 prosenttia ihmisistä suosii tai boikotoi brändejä niiden yhteiskunnallisten kantojen perusteella. Siksi on tärkeää, että vastuullisuus näkyy kaikessa toiminnassa.
AG /HEIDI LA PPA
SE ON hyvä alku, sillä vuodesta 2021
ALAN ERIKOISLIIKKEISSÄ käy kova säpinä, kun mökkiläiset ja viherpeukalot rientävät toteuttamaan talven aikana tehtyjä suunnitelmiaan. Vaikka omaa pihaa tai puutarhaa ei olisikaan, kaupunkikodin parvekkeelle tai ikkunalaudalle saa helposti synnytettyä ihanan ja tuoksuvan hyötypuutarhan.
KU VA: DIGIM
METSÄT OVAT mahtava juttu. Sen lisäksi, että metsissä voi ulkoilla, viettää aikaa ja nauttia raikkaasta ilmasta, ne tarjoavat melkoisen mahdollisuuden talouskasvuun. Jollain aikavälillä kaikki muovituotteet voidaan korvata puuperäisillä vaihtoehdoilla. Kuopiossakin useat kahvilat ja ravintolat ovat korvanneet muovipillit esimerkiksi lasisilla tai paperisilla vaihtoehdoilla.
INTOUDUIMME TEEMASTA ja keräsim-
me tietoa, ideoita ja vinkkejä luonnonläheisempään elämään. Kohti ekologisesti kestävämpää elämää voi mennä pikkuhiljaa. LUE JA INNOSTU!
HETA JYRÄLÄ, TUOTTAJA
SÄVÄYTTÄÄ JUURI NYT Talven taittumisen kevääksi ” on voinut huomata pelloilla
Pienestä on helppo ” iloita - kuten taloyhtiöni
roskakatokseen ilmestyneestä muovinkeräysastiasta. Lähellä sijaitsevat keräyspisteet kannustavat autotonta kierrättämään!
SISKO KORHONEN TOIMITTAJA
Luonnossa liikkuminen ” virkistää mieltä aina etenkin
viihtyvistä töyhtöhyypistä ja joutsenista. Pajunkissat ja ujot leskenlehdet kertovat yhä vain pitenevästä päivästä.
keväisessä auringonpaisteessa. Kuopiossa on yllin kyllin kauniita ulkoilupaikkoja, joissa voi käydä happihyppelyllä vaikka kesken työpäivän.
MARJUT PERÄLÄ TOIMITTAJA
MARLENE SANOUKIAN TOIMITTAJA
MEIDÄT LÖYTÄÄ MYÖS
SOMESTA!
@NMTKUOPIO
www.digimag.fi
9
ISSUU
Luonto 2019
Millainen on sinun hiilikädenjälkesi? TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVA PEXELS
Ekologisen kädenjäljen kasvaessa hiilijalanjälki pienenee. Kuluttamalla fiksusti rakennetaan parempaa tulevaisuutta.
Y
mpäristön kannalta myönteiset toimet kasvattavat hiilikädenjälkeä. Hiilikädenjälki tai ekologinen kädenjälki on Harvardin yliopiston tohtorin Gregory Norrisin lanseeraama termi. Hiilikädenjälkeä voi luoda niin yritys, yhteiskunta kuin yksittäinen ihminenkin. Kun yritys pienentää tuotteen hiilijalanjälkeä, se auttaa samalla loppukäyttäjää pienentämään omaa ympäristövaikutustaan. Eli ekologisen kädenjäljen kasvaessa hiilijalanjälki pienenee.
MAASEUDUN TULEVAISUUDEN artikkelin mukaan punaisen tuvan mummo eleli 1950-luvulla todella omavaraisesti ja siten hiilineutraalisti. Sittemmin kaupungistuminen ja noussut elintaso ovat nostaneet kulutuksemme melkoisiin mittasuhteisiin. Esimerkiksi tänä vuonna WWF:n mukaan Suomen ylikulutuspäivää vietettiin
5. huhtikuuta. Se tarkoittaa sitä, että jos kaikki eläisivät kuten suomalaiset, tarvittaisiin 3,8 maapalloa. Koko maailman ylikulutuspäivä on vuosittain elokuun tienoilla. Ylikulutuspäivänä luonnonvarojen kulutus ylittää laskennallisesti maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja sekä käsitellä fossiilisista polttoaineista aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä. Suomi on asettanut tavoitteekseen olla kokonaan hiilineutraali yhteiskunta viimeistään vuoteen 2050 mennessä. Se onnistuu siten, että Suomi tuottaa vuodessa päästöjä vain sen verran, mitä esimerkiksi metsät ja maaperä pystyvät sitomaan. TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT:N, Suomen ympäristökeskus Syken se-
kä Luonnonvarakeskus Luken selvityksien mukaan tavoite on mahdollista saavuttaa jopa jo vuoteen 2045 mennessä yhteisin
www.digimag.fi
10
Luonto 2019
ponnistuksin. Listatut keinot ovat: päästöjen laskeminen kaikilla toimialoilla, metsien hiilivarastojen kasvattaminen, teknologian hyödyntäminen hiilidioksidin poistamiseen ilmasta sekä suomalaisten kulutuskäyttäytymisen muutos niin asumisessa, syömisessä, liikkumisessa sekä muussa kuluttamisessa. Kunnianhimoiselle ilmastopolitiikalle on selvityksen mukaan myös laaja kansalaisten tuki. Kyselytutkimuksen mukaan 75 prosenttia suomalaisista näkee ilmastonmuutoksen hillinnän tärkeänä tavoitteena ja 65 prosentin mukaan Suomen pitää jatkaa päästöjen hillitsemistä riippumatta muiden maiden teoista. Se on hyvä tietää, sillä noin 70 prosenttia kasvihuonekaasupäätöistä on peräisin kotitalouksista, eli tavallisen suomalaisen tekemistä valinnoista. Tällä hetkellä keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on Sitran tekemän tutkimuksen mukaan noin 10
KESTÄVÄSTI
KUOPIO
Vinkit isompaan hiilikädenjälkeen SUOMALAISEN TULEVAISUUSTALO SITRAN Tulevaisuusbaro-
metrissa 2019 kartoitettiin, miten suomalaiset suhtautuvat megatrendeihin ja millaista tulevaisuutta suomalaiset toivovat. Tulevaisuus kiinnostaa 88 prosenttia suomalaisista, ja 83 prosenttia uskoo, että tulevaisuuteen voi vaikuttaa. Kuitenkin vain 63 prosenttia uskoo tietävänsä keinot, jolla tulevaisuuteen vaikuttaminen on mahdollista. 14 prosentilla ei ole mitään käsitystä vaikuttamisen keinoista. KOLMESTA MEGATRENDISTÄ ILMASTONMUUTOS ja luonnon-
varojen ylikulutus on suomalaisille kaikkein tutuin, ja se myös nähdään suurimpana uhkana. Onneksi jokainen voi tahollaan tehdä jotain. PIENIN TEOIN JA ASKELIN on hyvä aloittaa – kerralla ei tarvitse tehdä elämäntaparemonttia. Maailma ei kaadu siihen, jos joskus syö viipaleen herkkujuustoa.
Ruoka • • • • •
Suosi lähiruokaa ja satokauden tuotteita Suunnittele ruokaostokset hävikin vähentämiseksi Vaihda punainen liha kasviproteiiniin kerran viikossa Korvaa ulkomainen kala kotimaisella Vaihda osa maitotuotteista kasviperäisiin vaihtoehtoihin
Liikkuminen
300 kilogrammaa. Sitran mukaan jokaisen tulisi puolittaa oma hiilijalanjälkensä, jotta vältettäisiin luonnonvarojen ylikuluttaminen.
• • • • •
TILASTOKESKUKSEN (2018) mukaan suomalaiset koti-
taloudet ovat jo oikealla tiellä ilmastopäästöjen vähentämiseksi, mutta paljon on vielä tehtävää. Elintarvikkeet, asuminen ja liikkuminen aiheuttavat leijonanosan kasvihuonekaasupäästöistä kotitalouden tulotasosta riippumatta, sillä keskiarvotaloudessa näiden osuus on noin 80 prosenttia. Tulojen kasvaessa myös päästöt kasvavat, sillä huipputuloisten päästöt ovat noin 2,6-kertaiset pienituloisimpiin verrattuina.
Kulje lyhyet matkat kävellen tai pyörällä Pidä esimerkiksi yksi etäpäivä viikossa Vaihda osa automatkoista bussilla tai junalla kulkemiseen Pyöräile tai kävele lyhyemmät matkat Varmista auton hankinnassa vähäpäästöisyys
Asuminen • • • • • • •
Vaihda vihreään energiaan Vaihda pienempään asuntoon Selvitä lämpövuodot ja tiivistä esimerkiksi ikkunat Laske huonelämpötilaa asteella Sammuta valot ja alenna lämpötilaa poissa olleessasi Hyödynnä ruuanlaitossa jälkilämpöä Säästä lämmintä vettä
Kuluttaminen • • • • • •
TAVALLINEN IHMINEN voi omassa arjessaan tehdä pieniä tekoja parantaakseen ympäristövaikutusta. Jokainen pieni asia vie eteenpäin. Esimerkiksi yhteisöllisyys on ekoteko – suosimalla kimppakyytejä, yhteiskäyttöön hankittuja työkaluja tai muita harvoin tarvittavia asioita yksittäinen ihminen voi pienentää kulutustaan.
www.digimag.fi
11
Luonto 2019
Mieti tarvitsetko tuotetta oikeasti Korjaa vanhaa, hanki käytettyä ja suosi kierrätysmateriaaleja Vuokraa tavaraa tai hanki se yhteisomistukseen Kierrätä vanha tuote oikein Suosi ympäristömerkittyjä tuotteita Anna lahjaksi vain tarpeellista
Keskivertosuomalaisen hiilidioksidipäästöt LÄHDE SITRA
33 %
25 %
muu kulutus
asuminen
2 600 CO2e/hlö/vuosi
3 400 CO2e/hlö/vuosi
yhteensä
10 300 kg CO2e/hlö/vuosi
20 % ruoka
2 100 CO2e/hlö/vuosi
22 %
liikenne ja matkat 2 200 CO2e/hlö/vuosi
www.digimag.fi
12
Luonto 2019
KESTÄVÄSTI
KUOPIO
Vastuullinen vaihtoehto TEKSTI DIGIMAG/MIRKA HAPPONEN KUVAT THE HUMBLE CO., DIGIMAG
1
2
3 4
Vastuulliset ostokset kiteytyvät kahteen asiaan: tarpeellisuuteen ja kestävyyteen.
1
Muoviton
Euroopan komissio otti harppauksen kohti muovittomuutta kieltämällä vuonna 2018 muun muassa muovipillit, topsipuikot ja kertakäyttöiset muoviaterimet. Itse tuotteita ei suinkaan kielletty vaan niissä käytetty muovi pyritään korvaamaan ekologisemmalla materiaalilla. Tavoitteena on vähentää kertakäyttöisten muovituotteiden haittavaikutuksia luonnossa. Muoville löytyy markkinoilta useita vaihtoehtoja. Esimerkiksi tiski- tai hammasharja on helppo korvata puusta tai bambusta valmistetulla kestävämmällä ja ekologisella harjalla, johon saa helposti vaihdetuksi harjasosan ostamatta uutta. Muovipillit voi korvata kätevällä kestopillillä, joka voidaan valmistaa esimerkiksi teräksestä, lasista tai jopa vehnästä. Muovia voi ostosten yhteydessä olla miltei mahdoton välttää, silloin on tärkeää muistaa kierrättää se oikein.
2
Luonnonmateriaalit
Kalusteostoksilla kannattaa kiinnittää huomioita kestävyyteen. Kaunis bambujakkara on kestävämpi kaluste kuin muovista valmistettu tuoli, joka saattaa haurastua kesällä auringossa. Suosimalla aikaa kestäviä, laadukkaita sekä ajattomia kalusteita sisustat niillä vielä kymmeniä vuosia eteenpäin. Ostoksilla kannattaa kiinnittää huomiota tunteeseen: millaisessa tuolissa tykkäät istua ja millaiset muodot sekä materiaalit hivelevät silmääsi? Älä sorru väliaikaisratkaisuihin, vaan hanki vähän ja laatua kerrallaan. Ekologisin kaluste on todennäköisimmin se, joka on jo olemassa, eli suosi käytettyjä, kun sisustat kotiasi.
3
Alumiini ja teräs
Muovipullojen korvaaminen kestävämmällä vaihtoehdolla säästää luontoa, mutta myös rahaa. Kestävä pullo
www.digimag.fi
13
Luonto 2019
on helppo pestä ja kulkee vaivattomasti mukana repussa tai laukussa. Se on parempi ja halvempi vaihtoehto, kuin uuden vesipullon ostaminen aina kaupungilla liikkuessa. Alumiinista tai teräksestä valmistetussa pullossa juoma pysyy kylmänä tai kuumana pidempään. Pulloja on saatavissa monenmuotoisina, -värisinä ja -kokoisina, joten jokaiselle löytyy omansa.
4
Kestävät rätit ja luutut
Keittiössä syntyy taloudessa eniten jätettä. Ekologisempia vaihtoehtoja on monia. Keittiöliinan voi vaihtaa kestävämpään bambu- tai hamppurättiin. Kestoliinaa ei tarvitse nakata käytön jälkeen pois, vaan voit pestä sen yhä uudelleen. Kestävyyden lisäksi rätistä saa omannäköisen kuoseilla ja väreillä. Vaihtoehtona ovat myös kompostoitavat keittiörätit, jotka valmistetaan yleensä selluloosasta ja puuvillasta.
OPAS vastuullisiin ostoksiin TEKSTI DIGIMAG/MIRKA HAPPONEN KUVA PIXABAY
Osta vähän ja laatua on hyvä punainen lanka, kun pyritään vastuullisuuteen. Mutta mitä muuta voi ja tulee ottaa huomioon kaupoilla? Kokosimme pienen oppaan vastuullisiin ostoksiin.
1
2
Suosi luonnonmateriaaleja
Puuvilla on maailman suosituin vaatemateriaali, mutta ongelmallinen. Luomupuuvilla ei ole niin ekologista kuin voisi ajatella. Sen kasvattamiseen ja käsittelyprosessiin kuluu suuria määriä vettä, esimerkiksi yhden luomupuuvilla-t-paidan valmistamiseen kuluu noin 2 700 litraa vettä. Puuvillan sijaan vaatteissa kannattaa suosia esimerkiksi kierrätyskuituja, hamppua tai selluloosaa.
www.digimag.fi
Alkuperällä on väliä
Tuotteen alkuperällä on merkitystä, esimerkiksi Euroopassa valmistetut vaatteet täyttävät eettiset vaatimukset todennäköisimmin. Varmimman valinnan tekee, kun suosii kotimaista alkuperää olevia tuotteita. Muotiteollisuus on ala, jossa kamppaillaan vastuullisuuden kanssa. Halpatuotantomaissa luotuja tuotteita kannattaa pääosin välttää.
14
Luonto 2019
KESTÄVÄSTI
3
6
Korjaa rikkinäinen tai uusiokäytä
7
Tarvitsetko sitä oikeasti?
Ennen ostopäätöksen tekemistä on hyvä miettiä, mitä oikeasti tarvitsee ja sen että miten paljon tuotteella on käyttöä. Hutiostosten välttäminen on vastuullista, mutta mikäli niitä tulee, on hyvä muistaa kierrättää käyttämätön.
5
Vaatelainaamo
Uuden vaatteen ilon saa ostamatta, kun lainaamosta saa mukaansa pariksi viikoksi ihastuttavan vaatteen ilman sitoutumista. Helpotusta omaan arkeen saa myös, kun tuleviin juhliin lainaa mekon. Siten välttyy turhalta rahan kuluttamiselta, eikä kuormita ympäristöä kerran tai pari käytettävällä vaatteella.
Jos joku päivä huomaatkin lempivaatteessasi reiän, korjaa se tai turvaudu ammattilaiseen. Näin vaatteen elinikä pitenee ja voit saada siitä vielä iloa vuosiksi eteenpäin. Mikäli tuote ei ole enää pelastettavissa, voit pohtia voiko sen tuunata joksikin muuksi hyödylliseksi.
4
KUOPIO
Älä osta
Ei ole vastuullisempaa tekoa kuin olla ostamatta. Tuotteen jättäminen kauppaan on merkittävä ekoteko, sillä jokaisen uuden vaatteen tai esineen tekeminen kuormittaa maapalloa.
8
Kierrätä käyttämätön
Jos kaappeihin kertyy paljon esimerkiksi käyttämättömiä vaatteita, ne on helppo kierrättää vaikka paikallisella kirpputorilla tai antaa hyväntekeväisyyteen. Näin varmistat, että tuote jatkaa elinkaartansa jonkun toisen ilona, joutumatta turhaksi jätteeksi.
Suosi kierrätystuotteita, jos ostat
Ostoksia voi tehdä esimerkiksi kirpputoreilla, nettikirpputoreilla, ryhmissä tai kierrätysringeissä. On vastuullista ostaa kierrätetty tuote, jonka valmistukseen ei enää kulu materiaalia, sillä se on jo olemassa.
Kestävää kauneutta LUONNONKOSMETIIKASSA HUOMIOIDAAN KOKO tuotteen elinkaaren vaikutus ihmiseen
ja luontoon. Tuotteissa suositaan luomulaatuisia raaka-aineita ja vältetään eläimillä testaamista. Luonnonkosmetiikalle on muutamia erilaisia sertifikaatteja, joiden perusteella kuluttaja voi tietää hankkivansa luonnonkosmetiikkaa. Yhteistä erilaisille kriteereille on kuitenkin muun muassa se, että raaka-aineiden tulee olla mahdollisimman vähän prosessoituja ja tuotteiden tulee aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa ympäristölle tuotannon jokaisessa vaiheessa. Ihmiset ovat yhä tietoisempia kosmetiikan vaikutuksista kehoon sekä ympä-
ristöön, ja monet valitsevatkin luonnollisemman tavan ehostukselleen. Teknokemian Yhdistys ry:n mukaan suuri osa niin sanotusta tavallisestakin kosmetiikasta sisältää luonnosta saatavia raaka-aineita. Suurin osa kosmetiikan tuotteista sisältää sekä synteettisiä että luonnosta peräisin olevia ainesosia. Synteettisillä aineilla tarkoitetaan esimerkiksi vaniljan tuoksun luomista laboratorio-oloissa. Kosmetiikan ainesosat ovat kuitenkin aina kemiallisia, oli kyse sitten luonnon raaka-aineesta tai synteettisestä aineesta. Luonnonkosmetiikkatuotteen valmistuk-
sessa merkitsee myös pakkauksen kuormittavuus ympäristölle. Luonnonkosmetiikan hyllystä löytyvät vastaavat tuotteet suurimmalle osalle tavallisesta kosmetiikasta. Tuote saattaa toimia hieman eri tavalla, mutta pääperiaate on usein sama. Esimerkiksi hiuslakka on luonnonkosmetiikassa usein suihkepullossa oleva märkälakka painepullon sijaan. Deodoranttina puolestaan toimii antiperspirantin sijaan esimerkiksi sooda- ja öljypohjainen tuote.
TEKSTI DIGIMAG/EMMA HEINONEN www.digimag.fi
15
Luonto 2019
Ympäristövalintoja sertifikaattien avulla TEKSTI DIGIMAG/MARJUT PERÄLÄ KUVAT PEXELS, SERTIFIKAATIT
Eettisten ja ekologisten sertifikaattien avulla kuluttaja löytää vastuullisemman tuotteen. SERTIFIKAATTEJA MYÖNNETÄÄN YRITYSTOIMINNALLE, joka täyttää tietyn standardin: toiminnan kuvauksia,
käytänteitä ja tuloksia tarkastellaan sertifikaatin kriteerien kautta. SERTIFIKAATIN SAANUTTA YRITYSTÄ tai tuotetta arvioi-
daan myös todistuksen myöntämisen jälkeen määrävälein. Sertifioinnilla yritys voi osoittaa toimintansa luotettavuuden muun muassa laadunhallinnan tai ympäristöasioiden suhteen.
Luonnonkosmetiikka:
EKOSERTIFIKAATTEJA LÖYTYY USEIN tuotteista ja palve-
luista, joiden valmistusprosessissa on huomioitu luonnonmukaisuus ja mahdollisimman vähäinen haitta niin ihmiselle kuin ympäristölle. Ekotuotteiden sertifiointiin erikoistuneita järjestöjä on maailmanlaajuisesti. Koska vain yhtä kansainvälistä standardia ei ole, vaihtelevat sertifiointijärjestöjen kriteerit hieman toisistaan.
Bra Miljöval on Ruotsin luonnonsuojeluliiton ympäristömerkki, joka on myönnetty jo sadoille tuotteille ja palveluille.
AIAB valvoo ja myöntää luomualan sertifikaatteja Italiassa ja on sertifioinut luonnonkosmetiikkaa vuodesta 2005.
Ecologo on yhdysvaltalainen ympäristömerkki, jota myönnetään muun muassa pesu- ja puhdistusaineille, toimistotarvikkeille sekä elektroniikalle.
BDIH-standardin kontrolloidulle luonnonkosmetiikalle saavat vain tuotteet, jotka täyttävät tiukat kriteerit raaka-aineiden, tuotannon sekä ympäristön osalta.
Vaatteet:
Cosmebio on ranskalainen järjestö, joka vaatii, että vä-
GOTS (Global Organic Textile Standard)
hintään 95 prosenttia tuotteen ainesosista on luonnontuotteita tai luonnosta peräisin.
on tekstiilin ekologisuuden ja eettisyyden standardi, joka huomioi tuotteen koko elinkaaren. Sertifikaatti ei salli muun muassa formaldehydien, kloorin tai raskasmetallien käyttöä.
Ecocert on myös ranskalainen järjestö, joka on aloittanut kosmetiikan sertifioinnin vuonna 2002.
Öko-Tex 100
on kansainvälinen ympäristö- ja tuoteturvallisuusmerkki, jonka myöntää riippumaton tutkimuslaitos.
Pesuaineet: Joutsenmerkki
on Pohjoismaiden yhteinen ympäristömerkki, jolla merkityt tuotteet ja palvelut täyttävät tiukat, elinkaariajatteluun rakentuvat kriteerit. Pesuaineiden lisäksi joutsenmerkkiä löytyy esimerkiksi paino- ja paperituotteista.
Textile Exchange on kansainvälinen, voittoa tavoittelematon järjestö, joka pyrkii vähentämään tekstiiliteollisuuden haitallisia vaikutuksia maaperään, ilmaan, vesistöihin ja ihmisiin.
Naturland on saksalainen järjestö, joka asettaa tiukat stan-
EU-ympäristömerkki kertoo puolueettomasti
dardit luomuviljelylle. Tekstiiliteollisuuden lisäksi järjestö vaikuttaa elintarvikealalla, kosmetiikkatuotannossa sekä metsänhoidossa.
tuotteen ja palvelun ympäristöystävällisyydestä. Puhdistusaineiden lisäksi EU-ympäristömerkkiä myönnetään muun muassa paperituotteille.
Lähteet: AKM Consulting Oy: Sertifiointi, Ekohelsinki Oy: Vaatteiden sertifikaatit ja ympäristömerkit – ABC, Pro luonnonkosmetiikka ry: Luonnonkosmetiikan sertifikaatit, Yle
www.digimag.fi
16
Luonto 2019
KESTĂ„VĂ„STI
KUOPIO
VARAA NYT!
Innostu kokouksesta!
Tahko Spa Hotellin
tasokkaat majoitukset
45â‚Ź
alk.
(min. 15 hlÜä)
hlĂś
alk.
Paketti sisältää:
www.tahkospa.fi
hlĂś/vrk
* Hinnat edellyttävät täysiä majoituspaikkoja/huoneisto.
kokousvälineet, sekä seuraavat kokoustarjoilut: kahdet kokouskahvitukset kokoustilassa kahvileivällä runsaan kokouslounaan, sekä jatkuvan kahvi/tee ja hedelmätarjoilun kokoustilassa kokouspäivän ajan.
LUE LISĂ„Ă„:
35â‚Ź
Tahko Spa Oy Keitaankatu 1, 73310 TAHKOVUORI Myyntipalvelu 0600 550 147 (0,8 â‚Ź/min+pvm/mpm) sales@tahkospa.fi www.tahkospa.fi
RUOHONLEIKKURI STIGA DINO 47 ST • sivulle puhaltava • STIGA-moottori 123 cm3 • säädettävä leikkuu korkeudensäätÜ • leikkuuleveys 45 cm 178082
179,MOOTTORISAHA STIGA SP 386
MOOTTORISAHA STIGA SP 526
• moottori 38,5 cm3, teho 1,6 kW • laippa 38 cm/14�
• moottori 52 cm3, teho 2,3 kW • laippa 38 cm/15�
178107
178111
(179,90)
(239,90)
169,-
Hyvä, kevyt perusleikkuri. Sivullepuhallus.
219,RAUTAKAUPPA KUOPIO Volttikatu 1 ma-pe 7-19 la 9-16
Carlson mainos NMT-lehteen 190x134.indd 1
www.digimag.fi
17
Luonto 2019
12.4.2019 10.50
JÄTTEIDEN LAJITTELU KOSKETTAA KAIKKIA TEKSTI DIGIMAG/EETU OLLIKAINEN KUVAT SHUTTERSTOCK, FREEPIK, ALL-FREE-DOWNLOAD.COM
Kotitalousjätteiden lajittelulla pyritään saamaan vähintään puolet yhdyskuntajätteestä kiertoon ja uusiokäyttöön. Sekajäteen tilalle on tullut polttokelpoinen jäte ja kaatopaikkajäte, eli palamaton jäte.
BIOJÄTE
KARTONKI
PAPERI
BIOJÄTTEET VIEDÄÄN KOMPOSTORIIN tai biojätteen keräysastiaan. Imey-
KARTONKI- JA PAHVIPAKKAUKSET voi kerätä kierrätystä varten
PAPERINKERÄYKSEEN KÄY PERIAATTEESSA lähes kaikki, mikä tulee pos-
tä jätteistä ylimääräiset nesteet ja pakkaa jäte paperi-, sanomalehti- tai biohajoavaan pussiin ennen keräysastiaan laittamista. Biojätteeseen lajitellaan muun muassa kananmunan kuoret, teepussit, kahvinpurut ja suodatinpussit, ruoantähteet, talouspaperi ja servetit, hedelmien ja vihannesten kuoret, kukat ja kukkamulta, luut ja ruodot.
vaikka ruskeaan paperikassiin, jonka voi heittää näiden jätteiden mukana kierrätysastiaan. Kartonkiin lajitellaan muun muassa pahvilaatikot, maito- ja mehutölkit, jauhopussit, keksipaketit, pizzalaatikot, juoma- ja jogurttipakkausten kääreet sekä ruskea voimapaperi.
tilaatikkoon. Vie paperi keräykseen irrallaan. Niittejä ja klemmareita ei tarvitse poistaa. Paperijätteisiin lajitellaan muun muassa sanoma- ja aikakauslehdet, mainokset, kirjekuoret, kopiopaperit sekä luettelot ja kirjat.
www.digimag.fi
18
Luonto 2019
KESTÄVÄSTI
KUOPIO
TIESITKÖ? Ehjät ja puhtaat vaatteet, kengät ja kodintekstiilit voidaan viedä tekstiilinkeräysastioihin tai vaikka kierrätyskeskuksiin, joiden tuloilla tuetaan apua tarvitsevia. Likaiset ja rikkinäiset tekstiilit menevät polttokelpoiseen jätteeseen.
MUOVI
LASI
MUOVINKIERRÄTYSASTIAAN KÄYVÄT PUHTAAT ja kuivat pakkaukset. Laita
LASINKERÄYKSEEN VOIDAAN LAJITELLA kirkkaat sekä värilliset lasipur-
muoviastiat, korkit, kannet ja pumppuosat irrallaan pakkauksista. Likaiset laitetaan sekajätteeseen. Huuhtele muovipakkaukset ennen kierrätystä, mutta älä pese niitä saippualla. Muoveihin lajitellaan muun muassa muovipullot, -kanisterit ja -purkit, muovikassit, -pussit ja -kääreet, elintarvikepakkaukset, pesuaine- ja shampoopakkaukset.
kit ja pantittomat lasipullot. Pantilliset palautetaan pullonkierrätysautomaatteihin. Poista puhtaista ja tyhjistä lasipakkauksista korkit ja kannet ennen kierrätystä. Etikettejä ja kaulusrenkaita ei tarvitse poistaa. Muu lasi, kuten esimerkiksi ikkunat, peilit, astiat, posliini ja lasiset koriste-esineet, viedään lajitteluasemalle.
METALLI VAIN TYHJÄT JA puhtaat metallipakkaukset voidaan lajitella kodin kierrätykseen. Elintarvikkeissa olleet tölkit kannattaa aina huuhtoa ja jättää kuivamaan, jotta ne voi kierrättää. Isommat metalliromut viedään lajitteluasemalle. Metallinkierrätykseen käyvät säilykepurkit, -korkit ja -kannet, juomatölkit, metalliesineet, alumiinifoliot, tuikkujen ja ulkotulien kuoret, tyhjät kuivat maalipurkit ja vaikka kahvakuulat.
Hyvä nyrkkisääntö on, että jos polttokelpoinen jäte ei mahdu muovipussiin, se on kaatopaikkajätettä.
ONGELMAJÄTE
POLTTOKELPOINEN JÄTE
ONGELMAJÄTE ON YMPÄRISTÖLLE
POLTTOKELPOISIA JÄTTEITÄ OVAT sellai-
vaarallista jätettä, jota ei voida kierrättää ja joka täytyy hävittää oikein. Pääluokitukset ovat vaarallinen jäte, paristot ja pienakut, kaikki sähkölla toimivat laitteet ja lääkejäte. Varoitusmerkillä merkitty tuote on aina ongelmajätettä. Ongelmajätettä ovat muun muassa akut ja paristot, elektroniikka ja sähkölaitteet, LED- ja säästölamput, lääkkeet, kovettumattomat maali-, liina ja lakkajätteet, öljyiset jätteet, liuottimet sekä uudenvuoden tina.
set jätteet, joita ei voida kierrättää materiaalina. Ne hyödynnetään polttamalla energiaksi ekovoimalaitoksessa. Niihin lajitellaan muun muassa hygieniatuotteet, kahvipaketit, sipsipussit, likaiset kartongit, paperit ja muovipakkaukset, pölypussit ja siivousjätteet, käyttökelvottomat tekstiilit, lahja- ja käärepaperit, hehku- sekä halogeenilamput, purukumi, tupakantumpit, kumirenkaat, PVC, styrox ja lemmikkieläinten kuivikkeet.
www.digimag.fi
19
Luonto 2019
KUMPPANI
Ekologista energiaa kaupalle TEKSTI DIGIMAG/SIRPA KORHONEN KUVAT DIGIMAG/SIRPA KORHONEN
Kesko panostaa ekologisuuteen ja kannustaa kuluttajia tekemään ekologisia ratkaisuja. Osa K-Citymarket Päivärannan sähkönkulutuksesta katetaan oman aurinkovoimalan tuotannosta, ja muutaman vuoden ajan kaupan pihasta on löytynyt myös sähköauton latauspaikkoja.
www.digimag.fi
20
Luonto 2019
KESTÄVÄSTI
KUOPIO
Sähkoauton lataus kauppareissun aikana K-LATAUSASEMALLA LATAAT SÄHKÖAUTON helposti samalla, kun toimitat muita päivittäisiä asioita. Näin se käy:
1 2 3 4
M
täjäksi ja tilaa K-Lataus-tunniste. Samasta osoitteesta löydät kaikki K-Latauspisteiden tiedot ja osoitteet.
Käytä tunnistetta latauspisteellä
Kytke sähköauto lataukseen. Lataus alkaa automaattisesti tunnistautumisen jälkeen. Lataukseen tarvitset oman kaapelin.
Odota, tee ostoksia tai käy lenkillä, auto latautuu sillä aikaa helposti, turvallisesti ja ekologisesti.
K-CITYMARKET PÄIVÄRANNAN katolla avautuu aurinkopaneeleiden meri. Yhteensä lähes 2 800 aurinkopaneelin voimalla katetaan osa kiinteistön ja K-Latausaseman sähkönkulutuksesta. Koko katon matkalle ulottuvat aurinkopaneelit asennettiin viime vuoden lopulla. ‒ Käytännössä paneelit peittävät koko kattoalan. Voimala asennettiin loppuvuodesta 2018, juuri sopivasti ennen lumen tuloa, Toppari tarkentaa. Oman aurinkovoimalan avulla voidaan kattaa keskimäärin 10‒15 prosenttia vuosittaisesta sähkönkulutuksesta. Vallitseva sää tietenkin vaikuttaa sähköntuotantoon, ja esimerkiksi aurinkoisena kesäpäivänä jopa 60 prosenttia sähkötarpeesta katetaan omalta katolta käsin.
ikä olisikaan näppärin tapa ladata sähköautoa kesken kiireisen arjen? No tietenkin samalla aikaa, kun tekee ruoka- ja muita päivittäistavaraostoksia K-Citymarket Päivärannassa. Kun päivän herkulliset ruokatarpeet noukitaan kärryyn, auto latautuu pihassa. Näppärää ja tehokasta! Latauspaikkoja löytyy yhteensä kuusi. K- Citymarket Päivärannan pihassa K-Latausasema löytyy helposti, aivan pääsisäänkäynnin tuntumasta, pohjoisenpuoleiselta parkkipaikalta, ensimmäisestä parkkirivistöstä. Siellä sähköautoja on jo parin vuoden ajan voinut ladata neljältä peruslatauspisteeltä. Viime marraskuussa paikkojen määrää kasvatettiin, ja nyt K-Latausasemalta löytyy nyt myös kaksi pikalatauspistettä. Asiakaspalautetta sähköautojen latauspisteestä on tullut, etenkin pisteiden lisäyksen myötä. ‒ Hyvin toimii ja kovassa käytössä latauspisteet ovatkin olleet. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä K-Latauspisteeseen, kauppias Pasi Toppari kertoo. Syksyn 2018 aikana K-ryhmä avasi yhteensä 10 K-Latausasemaa K-kauppojen yhteyteen eri puolille Suomea, ja 19.3.2019 avattiin 50. sähköautojen latausasema. K-Latausasemilta ladattava sähkö on aina uusiutuvaa. Vuoden 2019 loppuun mennessä verkosto tulee kattamaan yli 70 latausasemaa, joiden yhteenlaskettu latauspistemäärä on lähes 400. Latausasema on näkyvä elementti kaupan pihalla, mutta ekotekoja on toteutettu myös kiinteistön katolla. Ihan jokainen ei katon hyötykäyttöä pääse ihastelemaan, mutta jokainen kaupan asiakas pääsee kuitenkin hyötymään katon antimista, sillä siellä sijaitsee kiinteistön virtalähde.
www.digimag.fi
Siirry osoitteeseen k-lataus.fi, rekisteröidy käyt-
RUOKAKAUPPOJEN JA ostoskeskusten sähkönkulutus on mittavaa, etenkin kovien helteiden aikaan. Kylmälaitteiden prosentuaalinen sähkönkulutus koko ruokakupan kulutuksesta on suuri. Näin taataan ruuan katkeamaton kylmäketju tuottajan ja kuluttajan välillä. Moni ei tule miettineeksi mitä kaikkia vaiheita omaan ruokapöytään tuodun syötävän matkaan on kuulunut ja kuinka se on toteutettu. K-ruokakauppojen katoilta löytyy yhteensä 27 voimalaa, jotka tuottavat aurinkosähköä kaupan omaan käyttöön. Lisäksi rakenteilla on tällä hetkellä neljä voimalaa. Aivan uusi juttu aurinkovoima ei K-ryhmässä ole, siellä ensimmäinen aurinkovoimala rakennettiin vuonna 1997 K-Citymarket Lielahden katolle. Voimala on edelleen käytössä. K-CITYMARKET PÄIVÄRANTA Päivärannantie 18, KUOPIO Puh. 010 537 9600 Ma–su 8–21 www.k-citymarket.fi
21
Luonto 2019
ENERGIAMUODOT VERTAILUSSA TEKSTI DIGIMAG/MARLENE SANOUKIAN KUVA PEXELS
Vaikka vanhoilla energiamuodoilla on omat etunsa, uusiutuvan energian käyttöä edistetään maailmanlaajuisesti kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Tässä kooste energiamuotojen ominaisuuksista.
FOSSIILISET POLTTOAINEET
AURINKOENERGIA
YDINVOIMA
FOSSIILISIA POLTTOAINEITA OVAT muun muassa
AURINKOSÄHKÖÄ TUOTETAAN HYÖdyntämällä
YDINVOIMAN KÄYTÖSTÄ EI aiheudu kasvihuonepäästöjä, koska lämpö luodaan atomiytimien hallitulla halkaisemisella.
kivihiili, maakaasu, raakaöljy ja turve. Energian tuottaminen niillä perustuu raaka-aineen polttamiseen, mikä vapauttaa lämpöä.
+ Edullinen hinta, helppo kuljetettavuus, varastointi ja jakelu.
– Uusiutumattomia tai hyvin hitaasti uusiutuvia.
– Niiden polttaminen on huomattava kasvihuonepäästöjen aiheuttaja.
auringon säteilyenergiaa kennoista koostuvien aurinkopaneelien avulla. Etelä-Suomen säteilyenergiasta 90 prosenttia saadaan maalis–syyskuussa.
+ Ehtymätöntä, uusiutuvaa ja päästötöntä. + Aurinkopaneelien käyttöikä on noin 20– 30 vuotta.
päästöttömän sähköntuotannon muoto.
+ Voimalaitokset ovat Suomessa
+ Voidaan hyödyntää esimerkiksi
toimineet vuosikymmeniä turvallisesti.
kesämökillä ja saaristo- ja erämaakohteissa.
–
+ Vesivoiman ohella merkittävin
Sähkön varastointi on suuressa mittakaavassa edelleen haasteellista.
–
Uraanin louhinnan ja rikastamisen haitalliset ympäristövaikutukset.
–
Ydinjäte.
BIOENERGIA
VESIVOIMA
TUULIVOIMA
BIOENERGIA ON SUOMEN merkittävin uusiutu-
VESIVOIMALAITOKSISSA TUOTETAAN energiaa
van energian lähde. Metsistä, pelloilta, maataloudesta, teollisuuden sivuvirroista ja jätteistä saatavista biomassoista voidaan jalostaa kiinteän polttoaineen lisäksi kaasumaisia ja nestemäisiä polttoaineita.
hyödyntämällä kahden vesitason välistä korkeuseroa. Vesivoima on merkittävin uusiutuva sähköntuotantomuoto Suomessa.
TUULEN LIIKE-ENERGIA VOIDAAN
+ Puhdasta, ympäristöystävällistä ja
+ Puhdas ja uusiutuva energiamuoto. + Voimalaitosten investointikustannukset ovat korkeat, mutta käyttökustannukset alhaiset.
hiilidioksidineutraalia uusiutuvaa energiaa.
+ Kotimaisten biomassojen hyödyntäminen edistää energiatuotannon omavaraisuutta, huoltovarmuutta ja työllisyyttä.
– –
Korkeat energiantuotantokustannukset. Kaikkia materiaaleja ei ole saatavilla ympäri vuoden.
– Jätteiden vaikea kerättävyys.
+ Vesistöjä säännöstelemällä sähköntuotantoa voidaan siirtää kulutusta vastaaviin aikoihin.
–
Padot estävät kaloja liikkumasta, mikä vaikuttaa kalakantoihin ja kalastukseen.
–
Vesivoimalaitos tekoaltaineen voi tuhota alueen alkuperäisen eliöstön.
muuntaa pyörymisliikkeeksi ja sähköksi generaattorissa. Tuulivoimaloille soveltuvat etenkin rannikkoja merialueet sekä Lapin tunturit.
+ Uusiutuva, puhdas, turvallinen ja kotimainen lähienergian tuottamistapa.
+ Vähentää sähköntuotannon hiilidioksidipäästöjä ja tuontiriippuvuutta.
+ Voi varastoida. – Kielteisiä ympäristövaikutuksia, kuten näkö- ja äänihaittoja.
Lähteet: energia.fi, motiva.fi, tuulivoimayhdistys.fi, ammattilehti.fi, ydinvoima.fi
www.digimag.fi
22
Luonto 2019
KESTÄVÄSTI
KUOPIO
KUMPPANI
Jarmo Tiainen sekä Taina ja Pertti Venäläinen kättelevät onnistuneen projektin päätteeksi.
Energiaa seinän täydeltä TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVA DIGIMAG/MIRKA HAPPONEN
Talvella matalalta paistavan auringon säteet napataan energiaksi seinäaurinkopaneelien avulla.
P
erunan viljelyssä tarvitaan tasaisesti energiaa vuoden ympäri: kylmäsäilytys, idätystilan lattialämmitys, lajittelu ja tuuletus vaativat kaikki oman osansa. Viime kesän superaurinkoiset päivät saivat Taina ja Pertti Venäläisen Hirvilahdelta pohtimaan, että pitäisikö navetan eteläpuolelle pistää aurinkopaneelit. – Puolivitsistä se lähti. Syksyllä kartoitettiin tilanne ja pyydettiin tarjoukset parilta eri toimijalta. SuomiSolar teki hyvän tarjouksen ja kertoi samalla Bellanrannan satametrisestä aurinkopaneeliseinästä. Hoksattiin, että meilläkin seinätilaa riittää, Venäläiset taustoittavat. MAATILAYRITYS VOI hakea ELY:n inves-
tointitukea 40 prosentille aurinkosähkövoimalaprojektin laskennallisista kustannuksista. Kun maatilayritys täyttää tuen vaatimat ehdot ja tuotettu sähkö käytetään tuotannolliseen maataloustoimintaan, tuen saamiselle on hyvät edellytykset. Myös Venäläiset haki-
vat ja saivat aurinkoenergiaprojektiinsa investointitukea. – Vaikka käytämme talvisin myös hakkeen tuomaa bioenergiaa, vuodessa sähköön menee noin 4 000 euroa ilman alvia. Aurinkoenergian avulla säästämme sähkölaskussa jopa kolmasosan, Pertti Venäläinen pohtii. ENSI KESÄNÄ Venäläisillä on hyvä mah-
dollisuus jopa omavaraisuuteen, sillä tuotantotilojen seiniin ja katolle asennettiin yhteensä 67 aurinkopaneelia. Seinäpaneelien paras puoli on se, että ne eivät ole talvellakaan lumen peitossa. Lisäksi talvisaikaan ympäröiviltä perunapelloilta heijastuva aurinko voi lisätä paneeleille tulevaa kokonaissäteilyä hetkellisesti jopa yli 20 prosenttia. – Tällä tilalla seinään asennetut paneelit venyttävät auringon keräämistä koko päivän ajaksi, sillä ne nappaavat energian heti auringon ensisäteistä alkaen. Parhaimmillaan juhannuksen aikaan seinä- ja kattopawww.digimag.fi
23
Luonto 2019
neelit imevät aurinkoa itseensä jopa 20 tuntia vuorokaudesta, täydentää Jarmo Tiainen SuomiSolarilta. AURINKOENERGIA ON maatiloille oiva vaih-
toehto, koska maatiloilla energiaa tarvitaan tasaisesti vuorokauden ympäri. Ainoastaan lypsykarjatiloilla tulee aamu- ja iltalypsyn aikaan isommat kulutushuiput. Käyttöaste paranee eri ilmansuuntiin sijoitettujen paneelien avulla. – Tämä on silkkaa matematiikkaa. Jokaisessa kohteessa kartoitetaan aurinkoenergian tuottoarvo ilmansuuntien, kiinteistön sijainnin sekä paneelien pinta-alan mukaan. Kartoituskäynnin jälkeen asiakas saa tarkat laskelmat, joiden perusteella tarjotaan optimaalisin aurinkosähköjärjestelmä, summaa Tiainen. SUOMISOLAR OY Käsityökatu 43, 70100 KUOPIO puh. 044 722 4300 myynti@suomisolar.fi www.suomisolar.fi
Liiku ekologisemmin TEKSTI DIGIMAG/MIRKA HAPPONEN KUVA SHUTTERSTOCK
Liikenteen osuus kasvihuonepäästöistä on merkittävä. Näitä päästöjä voidaan vähentää muuttamalla omia tapoja ja tottumuksia.
L
iikenne ja liikkuminen on merkittävä hiilidioksidipäästöjen lähde, se aiheuttaa noin 13 prosenttia maailman kaikista päästöistä. Suomessa liikenteen osuus päästöistä on noin viidennes. Lähes kaikki liikennemuodot perustuvat öljystä valmistettuihin polttoaineisiin, jotka tuottavat ennen kaikkea hiilidioksidia ilmakehään. Tieliikenteen osuus on jopa 90 prosenttia Suomen hiilidioksidipäästöistä.
KUN ALETAAN muokata omia kulutus-
tottumuksia, on helppo aloittaa siitä mitä käyttää eniten. Iso osa päästöistä syntyy lyhyistä ajoista omilla autoilla, esimerkiksi kauppareissut parin kilometrin päähän tai työmatka keskustan läpi. Lyhyet matkat voitaisiin helposti kulkea
vaikka julkisella liikenteellä, pyörällä tai kävellen. Autoilua voi myös vähentää pitämällä etäpäiviä töistä, jolloin ei ole tarvetta kulkea lähes ollenkaan. MIKÄLI AUTO on välttämätön arjessa, voi ympäristöä säästää miettimällä omaa ajotapaa. Rauhallinen liikennenopeuksia noudattava vauhti vähentää auton kulutusta merkittävästi. Taloudellinen ajotapa säästää myös luontoa. Suurempi merkitys kulkemisen kannalta on vähentää ajamisen tarvetta, esimerkiksi yhdistämällä kauppareissuun myös muiden asioiden hoitamisen. Autoa vaihtaessa voi pohtia onko mahdollista valita vähemmän polttoainetta kuluttava tai jopa täyssähköauto. Täyssähköauton voimanlähteenä on sähkömoottori ja energiavarastona akusto.
www.digimag.fi
24
Luonto 2019
Auto tarvitsee latauspisteen sillä kiinteistöllä, jossa sitä säilytetään. Sen voi ladata noin 50 kilometrin ajoon latauspisteestä noin kolmessa tunnissa ja kotitalouspistorasiasta noin kuudessa tunnissa. MYÖS MATKUSTAMISEEN liittyy ympäristökysymyksiä, sillä lentäminen ja laivalla matkustaminen ovat liikennemuotojen suurimpia päästöjen aiheuttajia. Lentäminen aiheuttaa jopa 50 kertaa suuremmat päästöt kuin juna. Matkailun suurin ympäristövaikutus muodostuu matkustustavasta ja matkan pituudesta. Parasta on siis matkustaa lähelle. Mutta mikäli lentäminen on välttämätöntä, suosi välilaskuttomia lentoja, tällöin päästöjä syntyy vähemmän.
KESTÄVÄSTI
KUOPIO
KUMPPANI
Valloita Tahko eFatbikella TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVA KUOPIO–TAHKO MARKKINOINTI
Massiivinen läskipyörä on vakaa kulkuväline, jonka avulla Tahkon polut ja metsät tulevat tutuiksi. Isot renkaat pitävät ajajan reitillä kelillä kuin kelillä.
V
ähemmän tunnettu mutta tutkittu tosiasia on, että metsästä saa hyvinvointia. Luonnosta saa uutta näkökulmaa, mittasuhdetta sekä etäisyyttä arkisiin asioihin, stressiin ja huoliin. Metsässä ihminen sulautuu suurempaan ja ajattomampaan kokonaisuuteen. Japanissa lääkärit jopa määräävät metsässä liikkumista lääkkeeksi stressin lievittämiseen ja mielen rauhoittamiseen. Mielen tasapainon ja rauhan lisäksi luonnossa voi kohottaa fyysistä kuntoa erilaisilla liikuntamuodoilla. Tahko on upea kohde luontomatkailulle. Alueen monipuolinen reitistö tarjoaa eripituisia ja -tasoisia reittejä, joita voi hyödyntää oman kuntotason mukaan. TAHKOVUOREN HUIPULLE voi kavuta
rin reitti, jolla alueen hienot maisemat ja kohteet tulevat hyvin esiin. Metsissä seikkailuun sopivat myös Tahko Spa Hotellilta vuokrattavat eFatbiket. Tämän kevään helppokäyttöiset uutuuspyörät auttavat polkijat vaivattomasti eteenpäin muuttuvassa maastossa. Kun leveät renkaat yhdistetään sähköavustukseen, pääsee maastoretkistä nauttimaan vaivattomammin kuntotasosta riippumatta. Sähköavustus auttaa poljettaessa aina 25 kilometrin tuntivauhtiin asti. Pyörällä huristeltaessa pystyy loistavasti tutustumaan upeisiin maisemiin, rinnekahviloiden tarjontaan tai pitämään leppoisan evästauon jollakin Tahkon monista laavuista. Leveärenkaisella pyörällä on turvallista ajaa myös muuttuvassa kelissä tai lumisilla teillä.
luonnon keskellä sijaitsevia Suomen pisimpiä portaita pitkin. Pari vuotta sitten valmistuneissa portaissa on opasteet omatoimiseen porrastreeniin eritasoisille liikkujille, ja niiltä avautuu vaikuttava näkymä Syvärille. Lapsiperheille sopii esimerkiksi Tahkon portaista ja Huutavanholman luontopolusta muodostuva muutaman kilomet-
www.digimag.fi
25
Luonto 2019
PYÖRÄN SAA vuokrattua kylpylähotellin vastaanotosta. eFatbiken saa käyttöönsä kolmeksi tunniksi 50 eurolla ja koko päivän seikkailuihin 70 eurolla. Vuokrattaessa mukaan saa lukon, kypärän ja pikaopastuksen yksinkertaiseen hallintapaneeliin. Pyörät on hankittu yhteistyössä paikallisen Pyörä-Manninen-liikkeen kanssa. ULKOILUN VASTAPAINONA voi nauttia hyvästä ruuasta ja tasokkaasta majoituksesta aivan Tahkon ytimessä sijaitsevassa Tahko Span viihdekeskuksessa. Ravintola Riemun mehukkaan burgerin jälkeen kelpaa köllötellä kylpylän poreissa tai jatkaa seikkailuja SuperCornerin aktiviteettipuistossa ennen seuraavan päivän luontoretkiä.
TAHKO SPA OY Keitaankatu 1, TAHKOVUORI Puh. 0600 550 148, info@tahkospa.fi www.tahkospa.fi
Tämän päivän painotalo
Lukusali 24/7 on palvelu, jolla sähköisten lehtien julkaiseminen sujuu nopeasti ja edullisesti. Palvelun käyttöönotto on erittäin helppoa. Omaa osaamista tai organisaatiota ei tarvita ja lehden julkaisu nettiin rikasteineen toteutetaan Avaimet käteen –periaatteella. Sovimme asiakkaan kanssa julkaisun sisällön, julkaisemme tuotteen ja toimitamme asiakkaalle valmiin linkin. Lukusalin käyttäjät voivat lukea julkaisuja sekä selaimella että mobiiliapeilla.
Lankapuh. 8,35 snt/puh.+6,00 snt/min. Matkapuh. 8,35 snt/puh.+17,17 snt/min.
PunaMusta on hyvässä tikissä oleva painotalo joka elää vahvasti tässä päivässä. Henkilökohtainen palvelu, laatu ja tekemisen ripeys ovat meille itsestään selvyyksiä. Palvelemme asiakkaitamme lähes kaikilla graafisen alan tuotteilla aina aikakauslehtien painamisesta sanomalehtipainoon ja myymäläsisustuksen rakentamisesta käyntikorttiin. Toki huolehdimme myös tuotteesi suunnittelusta ja painotuotteesi muuntamisesta sähköiseksi lehdeksi.
JOENSUU | TAMPERE | HELSINKI | TURKU | OULU | FORSSA p. 010 230 8400 | www.punamusta.com
Vain yksi voi olla tällainen.
Väre on uusi energiapalveluyhtiösi.
Anna auringon maksaa sähkölaskusi!
Jätä yhteydenottopyyntö sivuillamme – saat maksuttoman kartoituksen
Väre on Savon Voiman, Kuopion Energian, Jyväskylän Energian ja Lappeenrannan Energian yhdessä perustama sähkönmyynti- ja energiapalveluyhtiö, jolla on noin 250 000 asiakasta ympäri Suomen. Tarjoamme arkea helpottavia kodin sekä asumisen palveluita ja kehitämme etunojassa ympäristöystävällisempiä energiaratkaisuja, joilla asiakkaidemme energiakustannuksia ja hiilidioksidipäästöjä voidaan mitattavasti vähentää.
vare.fi/aurinkosahko
Lisätietoja: vare.fi
Aurinkopaneelit Väreeltä alkaen
69 €/kk Laadukkaat aurinkosähköjärjestelmät Väreeltä luotettavasti avaimet käteen -pakettina.
www.digimag.fi
26
Luonto 2019
Silmälasien ostajalle
AURINKO
LASIT VO I M A KKU U KS I N KAU PAN PÄ ÄL L E KOROTONTA JA KULUTONTA MAKSUAIKAA EI YHDISTETTÄVISSÄ MUIHIN TARJOUKSIIN
OPTIKON JA SILMÄLÄÄKÄRIN PALVELUT Kauppakeskus Minna, Haapaniemenkatu 18 • puh. (017) 2622 777 • www.optisyke.fi
EDULLINEN TAPA HANKKIA KESÄRENKAAT UUDET KESÄRENKAAT alk.
155-13 175/70-13 175/65-14 185/65-15 195/65-15 205/55-16 205/60-16 225/45-17 225/50-17 225/55-17 195/70-15c 205/65-16c
210 € 220 € 220 € 250 € 250 € 260 € 290 € 310 € 330 € 340 € 330 € 360 €
Sarjahinnat sis. vannetyön, tasapainotuksen, kierrätysmaksut ja uudet venttiilit
Eco / Premium Contact
175/65-14 185/65-15 195/65-15 205/55-16 205/60-16 225/45-17 225/50-17 225/55-17
Energy / Primary 4
300 € 330 € 330 € 390 € 500 € 510 € 640 € 660 €
175/65-14 185/65-15 195/65-15 205/55-16 205/60-16 225/45-17 225/50-17 225/55-17
320 € 340 € 340 € 420 € 490 € 530 € 660 € 680 €
Hakka Green 2 / Blue 2
175/65-14 185/65-15 195/65-15 205/55-16 205/60-16 225/45-17 225/50-17
320 € 350 € 370 € 440 € 520 € 570 € 710 €
EfficientGrip Performance
175/65-14 185/65-15 195/65-15 205/55-16 205/60-16 225/45-17 225/50-17 225/55-17
290 € 320 € 330 € 410 € 490 € 510 € 640 € 650 €
Sarjahinnat sis. vannetyön, tasapainotuksen ja kierrätysmaksut
Tarjouksessa nyt!
Henkilöautojen ohjauskulmien tarkastus 20 €, paketti- ja matkailuautot 30 € (säädöt veloitetaan erikseen)
Saat meiltä myös • Huollot • Ohjauskulmat MEILTÄ MYÖS RAHOITUS • Öljynvaihdot • Pesut (myös harjattomat) Tehdaskatu 10, KUOPIO, Lidlin vieressä (käynti Siilonkadun puolelta). Puh. 017 261 2903. Avoinna: ark. 7–19, la 8–17, su 10–18.
www.digimag.fi
27
Luonto 2019
TEHOPESU VAHALLA harjallinen/harjaton sis. alustapesu
19€
Savorak Laiturit
Juhta Plus – suunniteltu kestäväksi Venetraileri Juhta Plus 750 LK 1 990 € Kantavuus: 570 kg Pituus: 535 cm Leveys: 197 cm
lämminhenkisesti, laatua, läheltä
savorak.
– 050 5894 840
Uusi tehdas ja myymälä Juhta Plus 750 RKL 1 350 €/ 1 metrin kuomulla 1 990 € Lavakoko: 295 x 150 cm Korkeus: 40 cm Kokonaispituus: 463 cm
Teollisuustie 2, Rantasalmi Tervetuloa !
Juhta Plus 750 KL mini 1 050 €/ 1 metri kuomulla 1 690 € Lavakoko: sisämitat 265 x 131 cm Kokonaispituus: 410 cm Korkeus: 30 cm
Toimivampaa maailmaa rakentamassa Destia on suomalainen infra- ja rakennusalan palveluyritys.
Venetraileri Juhta Plus 1200 LK 2 050 € *traileri erikoisvarusteltu kuvassa* Kantavuus: 980 kg + 100 kg Kokonaispituus: 586 cm Leveys: 197 cm
Tuotamme kaikkeen rakentamiseen tarvittavat kiviainekset. Tuotevalikoimaamme kuuluvat murskeet, sorat, hiekat ja sepelit eri kokoluokissa. Myymme kiviainesta sekä noutopisteistä että haluttuun kohteeseen toimitettuna.
www.destia.fi/palvelut/kiviaines Ota yhteyttä:
Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala
Ilmoittamalla koodin “80100” 28.5.2019 mennessä, saat kaupan päälle perävaunun lukituslaitteen!
Aluepäällikkö Hannu Vainikainen 0400 276 020 Myyntipäällikkö Mikko Soininen 050 568 6011 etunimi.sukunimi@destia.fi
Juhta Oy, Salpakatu 2, 80100 Joensuu 050 388 6620 juhta.myynti@juhta.fi, www.juhta.fi Tarjoukset voimassa tehtaan myymälässä www.digimag.fi
28
Luonto 2019
MÖKKI
KUOPIO
MÖKKEILY
PÄHKINÄNKUORESSA TEKSTI DIGIMAG/TOIMITUS KUVA DIGIMAG/JENNI TOIVANEN
Joka kesä kolme neljästä suomalaisesta reissaa mökille rauhoittumaan vähintään kerran. Varustelutason noustua mökillä vietetään enemmän aikaa myös ympärivuotisesti.
S
uomen ympäristökeskus SYKE ja Itä-Suomen yliopisto tutkivat suomalaista vapaa-ajanasumista. Vuonna 2015 yli 60 prosenttia suomalaisista käytti vapaa-ajan asuntoa säännöllisesti. 58 prosenttia omisti itse käyttämänsä asunnon, muut vierailivat esimerkiksi sukulaisten tai ystävien mökillä. Varsinkin lapsiperheet ja nuoriso käyttävät lähinnä muiden mökkejä. Viidesosa suunnittelee hankkivansa oman vapaa-ajan asunnon tulevaisuudessa. KAUPUNKILAISET MÖKKEILEVÄT huomat-
10 1
tavasti maaseudulla asuvia enemmän. Mökkeilyn määrää ovat lisänneet suurten ikäluokkien eläköityminen, paremmat etätyömahdollisuudet sekä mökkien parantunut varustelutaso. Tutkimukseen vastanneiden mukaan noin puolet mökeistä on talviasuttavia ja 90 prosentissa on sähköt. Mukavuudenhalu näkyy myös mökkikaupassa. Mökeiltä kaivataan aiempaa enemmän mahdollisuutta ympärivuotiseen käyttöön sekä kotoa tuttuja perusmukavuuksia. Sähköistetty mökki on vähimmäisvaatimus, mutta viemäröintiä ja sisävessaa ei yleensä ole. Sen sijaan nuoremmat, alle 40-vuotiaat,
faktaa kesämökeistä
Kuopio on Suomen suurin mökkikunta. Kaupungissa sijaitsee vuoden 2017
tietojen mukaan jopa 10 789 kesämökkiä. Seuraavana perässä tulee Mikkeli noin 10 500 mökillään.
2
Vähiten mökkejä on pystytetty Keski-Pohjanmaalle, jossa niitä on vain
3
Uusia mökkejä rakennetaan 2 000– 3 000 vuosittain. Hurjinta mökkituotanto
noin 4 000 kappaletta.
oli 1980-luvulla.
4
Keskimäärin kesämökin keskikoko on 49 neliömetriä. Mitä uu-
dempi, sitä suurempi kooltaan mökki todennäköisesti on. 2010-luvulla rakennetut mökit ovat keskimäärin 72 neliötä.
5
Kesämökki sijaitsee yleensä lähellä kotia, sillä puolet mökkimat-
6
Mökin omistajat ovat iäkkäitä:
koista on alle 38 kilometriä. Kolmasosan kesämökit sijaitsevat omistajansa kotikunnassa.
vuonna 2017 valmistuneiden mökkien omistajat ovat keski-iältään 54-vuotiaita, kun taas kaikkien mökinomistajien keski-ikä on 62 vuotta. Vajaa 6 prosenttia mökin omistajista on alle 40-vuotiaita.
www.digimag.fi
29
hankkivat ennemmin lomaosakkeita esimerkiksi hiihtokeskuksista, jossa kaikki aktiviteetit ovat lähellä. Myös toimiva nettiyhteys on tärkeä. HAAVEIDEN LOMA-ASUNTO sijaitsee suu-
ren järven etelärannalla. Piha-alueen halutaan olevan helppohoitoinen ja turvallinen. Varsinkin lapsiperheille ranta on tärkeä ja turvallinen ympäristö on avainasemassa. Kuopiolaisten keskimääräinen mökkimatka on noin kolme varttia, ja mökki saa sijaita korkeintaan sadan kilometrin päässä.
7
Yli 800 000 suomalaista kuuluu asuntokuntaan, joka omistaa
8
Kesämökin myyntiaikaan vaikuttavat eniten kolme asiaa:
9
Kesämökin ostajia on kahta laatua: toinen haluaa tiettömien tai-
kesämökin.
hinta, sijainti ja mahdollinen korjausvelka. Vähintään peruskuntoinen mökki, alle tunnin ajomatka ja sähköt kiinnostavat eniten.
paleiden taakse omaan rauhaan, toinen haluaa mökiltä samat mukavuudet kuin kodiltaankin.
10
Mökissä kuuluu olla sauna.
LÄHDE: TILASTOKESKUS, MÖKKITUTKIMUS 2016 Luonto 2019
Avaa mökkikausi turvallisin mielin TEKSTI DIGIMAG/TOIMITUS KUVA SHUTTERSTOCK
Koko talven käyttämättömänä ollut mökki kaipaa kevään tullen tiettyjä perustoimenpiteitä. Kiertele aluksi mökillä ympäriinsä ja tarkasta onko sinne syntynyt minkäänlaisia vaurioita.
1
Mökin lämmittäminen
Mökin lämmittäminen on syytä aloittaa varovasti, koska uuni- ja takkahormit voivat olla tukossa. Huonosti vetävät hormit aiheuttavat savuvahinkoja. Kylmissä hormeissa on halkeamien ja siten tulipalon vaara, jos niitä lämmitetään aluksi liian voimakkaasti.
2
Vältä vesivahinko
Vesivahinko voi syntyä, jos putket ovat vielä jäässä tai ovat jo vaurioituneet talvella niihin jääneen veden vuoksi. Siksi vettä on laskettava erittäin varovasti putkia ja etenkin liitoksia tarkkaillen vuotojen varalta. Tärkeää on sulkea päävesihana ja kaivopumppu syksyllä jäätymisen estämiseksi.
3
Kosteusvahingot ajoissa kuriin
Vuotoja ja kosteusvahinkoja voi olla muuallakin. Katto on saattanut vuotaa vettä rakenteisiin. Siksi kannattaa kivuta katolle ja tutkia sen kunto sekä vilkaista samalla välikatto- ja yläpohjarakenteisiin. Nopea reagointi kosteus- ja vuotovahinkoihin estää myöhemmät homehtumisongelmat. Kesämökit ovat erityisen alttiita homeelle, koska niihin pesiytyy kosteutta lämpötilamuutosten ja heikon tuuletuksen vuoksi enemmän kuin ympärivuotisesti asuttuihin rakennuksiin. Tämän vuoksi kannattaa pitää kesämökilläkin peruslämpöä talvella, jos mökki kuuluu sähköverkkoon. Perusteellinen tuuletus mökkikauden alkaessa on ilman muuta yksi ensimmäisiä toimenpiteitä.
4
Tarkista elektroniikka
Tarkista sähkö- ja kaasulaitteet. Myös sähkölaitteiden käyttöönotossa on oltava tarkkana. Niihin on voinut joutua kosteutta, minkä vuoksi laitteiden on hyvä antaa kuivua ja lämmetä rauhassa. Pikkujyrsijät ovat saattaneet nakertaa johtoja, mikä voi aiheuttaa sähköiskun vaaran tai ainakin estää laitteiden toiminnan. Sama harmi voi koitua nestekaasun käyttäjille. Sähkö- ja kaasulaitteiden vikoja ei pidä korjata ammattitaidottomana.
5
Paloturvallisuus
Palo- ja savuvaroittimien toimintakunto pitää ilman muuta tarkistaa. Paristot ovat voineet tyhjentyä eivätkä laitteet ole muutoinkaan ikuisia. Samoin alkusammutusvälineiden olemassaolo ja kunto kannattaa tutkia. Pihanuotion, roskienpolton ja ruohon kulottamisen kanssa on oltava tarkkana, koska maasto on keväisin usein yllättävän kuiva ja paloherkkä.
6
Kaivon ja veden kunto
Mikäli kesämökillä on kaivo, sietää veden kunto tutkia vähintään aistivaraisesti ennen juomista. Vesi on voinut pilaantua esimerkiksi kaivoon kuolleen eläimen tai pintavesivalumien vuoksi. Kaivoveden tutkituttaminen laboratoriossa epäilyttävissä tapauksissa on viisas varotoimenpide.
www.digimag.fi
30
Luonto 2019
7
Laituri ja vene kuntoon
Tarkista laiturin kunto ja käännä vene talven jälkeen. Hyvällä hoidolla ja huollolla vene ja laituri takaavat toimivuutensa ja turvallisuutensa. Laituriin liittyen kannattaa tarkistaa, etteivät talvijäät ole rikkoneet laituria. Mikäli laituri on ollut rannalla talven yli, voi sen laskea takaisin vesille. Vene voi talven jäljiltä vaatia muun muassa pohjan vahaamista ja huolellista pesua. Toimenpiteet helpottavat huomattavasti veneen kulkua vesillä.
8
Perusteellinen siivous
Huolellinen ja perusteellinen siivous on syytä tehdä heti alkuun. Lattiat ja muut pinnat tulee puhdistaa talven pölyistä ja matot sekä vuodevaatteet tuulettaa huolellisesti. Talven jäljiltä myös jyrsijät ovat voineet tehdä monenlaista tuhoa ja jätöksiä, jolloin sotkut tulee siivota varovasti pois mökistä. Kurkista myös katolle ja pudista vesirännti kertyneistä roskista.
MÖKKI
KUOPIO
Jätevesijärjestelmät kuntoon haja-asutusalueilla TEKSTI DIGIMAG/MARLENE SANOUKIAN KUVA PIXABAY
Vuonna 2017 voimaan tulleen ympäristönsuojelulain muutoksen piiriin kuuluvien kiinteistöjen on kunnostettava jätevesijärjestelmänsä 31.10.2019 mennessä.
K
unnostusvelvoite koskee pohjavesialueilla ja alle 100 metrin etäisyydellä vesistöstä sijaitsevia, ennen vuotta 2004 rakennettuja haja-asutusalueen mökkejä tai omakotitaloja. Oman kiinteistön tarkan etäisyyden vesistöstä voi tarkistaa esimerkiksi Kuopion kaupungin sivuilla olevasta jätevesitulkista tai Suomen ympäristökeskuksen sivuilta. Muilla alueilla jätevesijärjestelmät on kunnostettava viimeistään seuraavan suuremman remontin yhteydessä. Vuonna 2004 tai sen jälkeen rakennusluvan saaneilla kiinteistöillä on jo säännösten mukainen jätevesijärjestelmä. – Jätevesisääntelyn uudistus ei koske niitä kiinteistöjä, joissa on kantovesi ja kuivakäymälä, eikä ikävapautuksen piiriin kuuluvia kiinteistön haltijoita, Kuopion ympäristöjohtaja Tanja Leppänen täsmentää. Ikävapautus oikeuttaa ne vakituisen asutuksen kiinteistönhaltijat, jotka 9.3.2011 olivat täyttäneet 68 vuotta, poik-
keamaan vaatimuksista mikäli käytössä on toimintakuntoinen järjestelmä. Jos jätevesijärjestelmää ei ole kunnostettu määräaikaan mennessä, viranomainen voi velvoittaa hoitamaan asian kuntoon esimerkiksi uhkasakon nojalla. Jos oman jätevesijärjestelmän kunto tai lainmukaisuus askarruttaa, se kannattaa selvittää nyt. – Ensin on selvitettävä, millainen järjestelmä on kyseessä. Sen voi tehdä ottamalla yhteyttä järjestelmän rakentajaan tai tarkistamalla asian toimenpide- tai rakennuslupapiirustuksista. Jos kyse on vanhemmasta järjestelmästä, voi ottaa yhteyttä jätevesineuvojaan tai jätevesisuunnittelijaan. Järjestelmää ei aina ole tarpeen uusia kokonaan, sillä siitä voidaan tehdä määräyksiä vastaava jo pelkällä huollolla tai päivittämiselläkin, Leppänen neuvoo. Jätevesijärjestelmän kunnostukselle on aina haettava toimenpidelupa kunnan rakennusvalvonnasta. Kunnostuksessa tulee
www.digimag.fi
31
Luonto 2019
ehdottomasti olla mukana pätevä jätevesisuunnittelija, ja se on tehtävä sulan maan aikaan. – Toimenpidelupahakemuksia ei ole vielä ruuhkaksi asti, joten nyt on vielä aikaa tarttua toimeen, Leppänen toteaa. KUOPIO JA Mikkeli ovat Suomen suurim-
mat kesämökkipitäjät, ja myös kuntaliitokset ovat lisänneet Kuopiossa ranta-asumista niin paljon, että jätevesijärjestelmän kunnostusvelvoite koskee tuhansia kiinteistöjä. Leppäsen mukaan Kuopiossa ollaan puhdistusvaatimusten suhteen samassa linjassa vastaavien kuntien kanssa. Leppänen kehottaa kiinteistön omistajia tutustumaan sekä viranomaisten että kuntien internetsivuihin, joilla on runsaasti tietoa jätevesijärjestelmän kunnostuksesta. Kuopion kaupungin sivuille on koottu mahdollisimman ytimekkäästi aiheeseen liittyviä linkkejä. Lisätietoa: www.kuopio.fi/jatevedet www.ymparisto.fi/vesihuoltotulkki www.vesiensuojelu.fi/jatevesi
KUMPPANI
Unelmiesi laituri
TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVA PIXABAY
Lisärakennusten rakentaminen
TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVA TRANS TUOVINEN
Isommista operaatioista tulee ilmoittaa kunnan rakennusvalvontaan, mutta huussin saa rakentaa yleensä luvitta.
Pohjolan olosuhteet huomioiva laituri kestää sukupolvelta toiselle. KESÄMÖKIN TAI omakotitalon rannan kruunaa laadukas laitu-
1 Huussin rakentaminen
ri, joka tuo pihaan myös ripauksen ylellisyyttä. Laituri kannattaa uusia viimeistään siinä vaiheessa, kun se alkaa repsottaa tai sen ponttonit ovat rikkoutuneet. Kallaveden vedenkorkeus voi vaihdella jopa 50–90 senttiä, joten paras ratkaisu on hankkia kelluva ratkaisu. – Laiturin hankinnassa on huomioitava sen käyttötarve sekä tuleva sijainti. Asiantuntija osaa paikan päällä käytyään kertoa, millainen laituri rantaan sopii, kertoo Henri Tuovinen Trans Tuoviselta. Yritys jälleenmyy laadukkaita Marinetekin ponttoonilaitureita aina pienistä uimalaitureista venesatamiin.
Kuivakäymälän saa rakentaa ulos ilman lupaa, mutta jotkut kunnat haluavat asiasta ilmoituksen – lähinnä naapurien kuulemisen kannalta. Sisälle kuivakäymälän rakentaminen ei vaadi lupaa uudisrakentamisen yhteydessä. Jälkikäteen lisättäessä asiasta kannattaa tiedustella kunnan rakennustarkastajalta.
ruoppaus tai 2 Rannan vesikasvien niittäminen
Pieniin, alle 500 kuution, ruoppauksiin tai muihin rannan muutostöihin riittää ilmoitus paikalliselle ELY-keskukselle 30 vuorokautta ennen työn aloittamista. Ruoppaus ei saa aiheuttaa haittaa naapureille tai ympäristölle. Isompiin ruoppauksiin tarvitaan vesilain mukainen lupa.
LAITURIA EI kuitenkaan voi ostaa suin päin verkkokaupasta,
vaan hankinnassa kannattaa hyödyntää reippaasti asiantuntijoiden apua. Kyseessä on pitkäikäinen hankinta, ja laiturin käyttöikää saadaan lisätyksi huolellisella hoidolla ja tarvittaessa jäiltä turvaan siirtämisellä. – Tarvittaessa voimme hakea laiturin talvehtimaan varastoalueellemme. Laitureilla on kahden vuoden takuu ja asennustyöllä vuoden, mutta ne eivät korvaa jään aiheuttamia vahinkoja, muistuttaa Tuovinen.
3 Laiturin rakentaminen
Pääsääntöisesti pienen peruslaiturin rakentamiselle ei tarvita lupaa, kun siitä ei ole ympäristölle tai naapurustolle haittaa. Yli 20 neliön laitureille tai erikoisemmille rakennelmille tarvitaan vähintään toimenpidelupa.
4 Pieni katos, vaja tai grillikatos
Pienien, kevyiden rakennelmien rakentamiseen tarvitaan joko toimenpideilmoitus tai toimenpidelupa. Esimerkiksi muurattu grilli tarvitsee luvan, kevyempään katokseen riittää ilmoitus. Yleensä pelkän ilmoituksen vaativiin rakennustoimiin pääsee kahdessa viikossa ilmoituksen jättämisestä. Käytännöt vaihtelevat kunnittain.
USEITA LAITURIMALLEJA löytyy suoraan Trans Tuovisen varas-
tosta, joten ne saa omaan rantaan nopealla aikataulululla. Muuten laiturin toimittamiseen menee pari–kolme viikkoa. Kevään korvilla on hyvä hetki toimia, jos kaipaa uutta laituria juhannukseksi. Hinnat alkavat noin tuhannesta eurosta, ja laiturin voi halutessaan asentaa myös itse. – Omatoimirakentajille meiltä löytyy kaikki tarvittavat tarvikkeet ja varaosat, Tuovinen vinkkaa.
5 Pieni pintaremontti
Vähäisiä muutoksia mökin pintarakenteisiin, eristyksiin ja kevyisiin väliseiniin saa tehdä ilman lupaa tai toimenpideilmoitusta. Toimet eivät saa muuttaa julkisivua tai aiheuttaa muuta haittaa. Rakennuksen laajentaminen tai mökin käyttötarkoituksen muutos tarvitsevat rakennusluvan, kuten myös saunan ja terassin rakentaminen.
TRANS TUOVINEN OY Puh. 044 0892 777 www.transtuovinen.fi
www.digimag.fi
32
Luonto 2019
MÖKKI
KUOPIO
KUMPPANI
Sauno missä tahansa TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVAT RIPAVI
L
Monikäyttöinen liikuteltava sauna sopii pihalle, mökille, rantaan, järvelle tai maailmanvalloitukseen!
iikuteltava sauna on näppärä vaihtoehto, sillä se ei tarvitse rakennuslupaa eikä kiinteitä perustuksia. Laadukas Ripavi-sauna on rakennettu ristikkäin laminoidusta CLT-massiivikuusesta. Rakennus asettuu vakaasti kaikenlaisiin paikkoihin säädettävien jalkojen ansiosta. Tiivistettynä saunassa yhdistyvät kestävien hirsisaunojen ja ketterien liikuteltavien saunojen hyödyt. – Säädettävät 70 sentin jalat sopivat myös kivikkoiseen ja mäkiseen maastoon, sillä niiden avulla rakennus on aina vaakasuorassa. Voipa saunan pystyttää järvelle tai hangellekin, vinkkaa Marko Kuikka. Kuikka on kehittänyt saunat yhdessä Ripavi-yrityksen kahden muun omistajan, Juha Koiviston ja Juha Poikosen, kanssa. Kantavan rakenteen lisäksi poikkeuksellista on sadesuihku, jolla voi nauttia lämpimistä suihkuista. Sen voi kytkeä vesipisteeseen tai saunan omaan vesivarastoon. 200 litran säiliöstä riittää vettä pariin kymmeneen suihkukertaan. Lisäksi valittavana on muitakin säiliökokoja tarpeen mukaan. MONIKÄYTTÖINEN SAUNA on ainutlaatui-
nen keksintö, joten sille ollaan hakemassa eurooppalaista patenttia. Siitä on kiinnostuttu Eurooppaa, Kanadaa, Yhdysvaltoja ja Afrikkaa myöten. Maailmanvalloitukseen suunni-
teltu kokonaisuus mahtuu merikonttiin, joten sen voi kuljettaa minnepäin tahansa. – Idea lähti siitä, kun yksi omistajistamme kaipasi Aasian reissullaan kunnollista suomalaista saunaa. Nyt sauna on lähdössä esittelyyn Japaniin asti, iloitsee Kuikka. Saunavalmis paketti sisältää saunan, jalat, kiukaan, suihkun ja järjestelmät, kuten aurinkopaneelin. Pienempi sauna kustantaa ilman arvolisäveroa 21 000 euroa ja sinne mahtuu 4–5 saunojaa. Isomman saunan hinta on 25 000 euroa ja siellä löylyttelee jopa 8 henkilöä. Saunaa voi räätälöidä värin, lauteiden, ikkunoiden ja ovien valitsemisella omannäköisiksi. Hyvin hoidettuna sauna on ikuinen ystävä. – Uuden saunan saa käyttöönsä 8–12 viikossa. Ostajan vastuulle jää vain lämmittäminen ja löylyistä nauttiminen, naurahtaa Kuikka. KUN SAUNOMISET on yhdessä osoitteessa
saunottu, sauna on helppo siirtää seuraavaan paikkaan. Sauna painaa kaikkinensa noin 2 500 kiloa. Lähtövalmisteluiksi riittää ainoastaan piipun ruuvaaminen alas ja saunan siirtäminen peräkärryyn. Matka voi alkaa. RIPAVI OY Kirstintie 7 A 7, ESPOO Puh. 040 552 7920, myynti@ripavi.fi www.ripavi.fi www.digimag.fi
33
Luonto 2019
Trendikäs ekosauna
ihastuttaa
1 2
Avainlipputuote
Sauna on rakennettu kotimaisella työllä suomalaisista ja laadukkaista materiaaleista.
Vähäpäästöinen
Rakenteiden CLT-materiaali on hengittävä, homeeton ja hiilijalanjäljeltään neutraali rakennusmateriaali, ja sillä on tiukin M1-päästötunnus.
3 4
Minimoidut kemikaalit Käytetyt maalit, liimat ja suoja-aineet on valittu tarkasti.
Ekologista energiaa
Puukiuas ja aurinkopaneeli lämmittävät suihkuveden tehokkaasti. Aurinkopaneelin voimalla voi laskennallisesti olla suihkussa 15 tuntia putkeen.
5
Pesuvesistä huolehditaan integroitujen lattiakaivojen avulla
Harmaa vesi suodatetaan ennen sen palauttamista luontoon tai sadevesikaivoon.
6
Terveempi sinä
Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan 30 minuutin saunominen alentaa verenpainetta ja lisää verisuonten joustavuutta sekä vastaa keskiraskasta liikuntaa.
KUMPPANI
Kartoituksesta
laituriksi TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVA SAVORAK LAITURIT
Laiturit ovat muuttuneet välttämättömyydestä rennoksi ajanviettopaikaksi. KEVÄTKAUSI KÄÄNTÄÄ MONIEN katseet va-
LAITURIT NÄHDÄÄN YHÄ enemmän ajanvietto-
paa-ajan asuntojen suuntaan sekä vilkastuttaa laiturikauppaa. Lumien ja jäiden sulaessa päästään kartoittamaan ranta-alueita sekä suunnittelun lisäksi asentamaan laitureita. Savorak Laitureiden yrittäjä Tomi Kokkonen kertoo, että laiturikaupassa on vuosittain selkeä piikki, joka kestää kevättalvesta juhannuksen tienoille. Kauppaa ja asennuksia tehdään tiivisti koko sulan veden ajan. Kokkonen korostaa, että laituripaikan kartoittaminen ja paikan piirteiden huomioiminen on tärkeä ensiaskel laiturin suunnittelussa. Järven pinnan korkein kohta vaihtelee ja vuosittaiset erot voivat olla suuriakin. – Seuraamme pitkän aikavälin keskiarvoa tarkkaan, jotta pystymme tekemään sopivimmat laituriratkaisut, Kokkonen kertoo. Vaikka kiinteitäkin laitureita tehdään, Savorakin päätuotteita ovat kelluvat laiturit, sillä ne ovat asiakkaalle helppohoitoisempia.
paikkana, ja puitteisiin panostetaan. Vuosien varrella laitureiden keskikoko ja varustelutaso ovat kasvaneet. Kokkosen mukaan myös isompien putkiponttoonilaitureiden suosio on lisääntynyt. – Asiakkaat haluavat pinta-alallisesti isompia laitureita. Laiturit nähdään isompana kokonaisuutena, ja niihin yhdistetään esimerkiksi kaiteita ja penkkejä, Kokkonen kuvailee. 11 VUOTTA TOIMINEELLA Savorak Laitureilla on
noin 30 jälleenmyyjää, ja yritys työllistää 8 henkilöä. Laitureita toimitetaan kotimaan lisäksi tällä hetkellä myös Ruotsiin. Yrityksen uudet tuotantotilat sijaitsevat Rantasalmella. SAVORAK LAITURIT Teollisuustie 2, RANTASALMI Puh. 050 589 4840, myynti@savorak.fi www.savorak.fi
Luomme toimivuutta hankaliinkin paikkoihin
• ULKOKEITTIÖT JA SÄILYTYSRATKAISUT • KEITTIÖKALUSTEET • WC- JA KYLPYHUONEKALUSTEET • ETEISKALUSTEET • MAKUUHUONEEN KALUSTEET • KODINHOITOHUONEEN KALUSTEET • LIUKUOVET
MONIPUOLISESTI VESILLÄ!
Kalusteet pinnoitetaan markkinoiden laadukkaimmalla pinnoitteella – korkeapainelaminaatilla.
• Henkilö- ja tavarakuljetukset veneellä ja laivalla • Tavara- ja konekuljetukset lautoilla • Kalastusretket Pohjois-Savossa • Asennustyöt vesistöissä, mm. nosturi henkilönostokorilla
SUOMALAISTA OSAAMISTA PARHAIMMILLAAN Lamiline Oy, Teollisuustie 9, Kaavi • puh. 040 358 0718 merja.heiskanen@lamiline.fi Avoinna ma-pe klo 8-16 ja sopimuksen mukaan
Lamiline oy www.digimag.fi
34
Luonto 2019
lamilineoy
lamiline.fi
MÖKKI
KUOPIO
Piha- ja vihersuunnittelu Neuvontakäynnit Konsultointi Ota yhteyttä ja pyydä tarjous pihasuunnitelmasta!
Rakkaudella Kuopiosta
Puh. 050 345 7796 info@pihasuunnittelupirkkotikka.fi
www.pihasuunnittelupirkkotikka.fi TUORETTA KUOPIOLAISTA DESIGNIA. Kauppakatu 2, 70100 Kuopio puh. 017 261 1110 myynti@satamanhelmi.fi
Aitoa kädenjälkeä, ekologista lähituotantoa ja persoonallisia käyttötuotteita iloksi arkeen tai juhlaan. Puotimme löydät Apajasta, Kuopion torin alta. Tervetuloa hyvän mielen ostoksille! Tutustu myös verkossa: www.ateljeekeltainentalo.com
www.satamanhelmi.fi
Ma–to pe la su
11–23 (02) 11–00 (02) 12–02 12–20
Olemme Facebookissa!
DESIGNPUOTI TORIN ALLA APAJASSA
@satamanhelmi
TI-PE 11-17.30 • LA 10-15
Kesän Siivekäs myös kultaisena. Tutustu mallistoon verkkokaupassa.
Kesän Siivekäs Jenni Rutonen Design Oy Haapaniementie 17 | 70620 Kuopio Puh. 045 8546 777 | jenni@jennirutonen.com
T I L A A V E R K K O K A U P A S TA:
JENNIRUTONEN.COM Toimitukset kotimaassa ilman postikuluja.
www.digimag.fi
35
Luonto 2019
Piha
kesäkuntoon TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVA PIXABAY
Aurinko sulattaa maan ja viherpeukaloiden sormet syyhyävät päästä tositoimiin kukkaistutusten pariin.
www.digimag.fi
36
Luonto 2019
PIHA & PUUTARHA
KUOPIO
P
uutarhojen kevätsesonki on alkanut, ja viherpeukaloiden ajatukset ovat siirtyneet kohti pihaa. Kevään saapuessa ajankohtaiseksi tulevat esimerkiksi nurmikon lannoittaminen, kalkitseminen ja haravointi. Kalkitsemisen voi tehdä jo lumien päälle, mutta haravoinnissa kannattaa odottaa maan kuivumista. Haravointi auttaa nurmikkoa hengittämään ja kasvamaan tasaisemmin. Lisäksi on aika valita omaan pihaan sopivat hyötykasvit tai kesäkukat.
1
RUNSAAT KESÄKUKKAVALIKOIMAT voi-
vat saada ensikertalaisen pään pyörälle, joten omaan pihaan sopivat istutukset vaativat hieman suunnittelua. Isompiin muutoksiin apua saa pihasuunnittelijalta, mutta pienemmissä pärjää varmasti itsenäisestikin sekä myyjien apua hyödyntämällä. HYÖTYKASVIT KASVAVAT näppärästi vil-
jelyslaatikoissa. Muun muassa mansikka, kesäkurpitsa ja sipuli ovat suosittuja itse kasvatettavia hyötykasveja. Myös salaatit ja yrtit ovat aloittelijalle helppoja kasveja, sillä ne itävät helposti ja kasvavat nopeasti.
2
ENNEN ISTUTUSPUUHIIN ryhtymistä kan-
nattaa kartoittaa, millaiset kasvit omaan pihaan sopivat. Yleensä kasvit eivät välitä liiallisesta paahteesta tai pimeydestä, joten kasvien hoito-ohjeisiin kannattaa tutustua. Keväällä yöt ovat vielä kylmiä, joten istutukset voi alkuun joutua suojaamaan liialliselta kylmyydeltä. Harso tai juuttikangas käyvät tähän hyvin.
3
1
Pelargoni
Klassinen pelargoni on pihakukkien suosikki vuodesta toiseen. Se kasvaa mallikkaasti niin ruukuissa, amppeleissa kuin kukkapenkissäkin. Pelargonit kasvavat 30– 40 senttiä korkeiksi, joten ne ovat asetelmien katseenkiinnittäjiä. Helppohoitoinen kukka kasvaa valoisassa ja aurinkoisessa paikassa, sateelta suojassa. Kasvi vaatii ilmavan, ravinteikkaan ja suuren multatilan. Pelargonin kukat ovat syötäviä.
2
Daalia
Daaliaa löytyy monissa eri kukintamuodoissa ja sateenkaaren väreissä. Kesädaaliat elävät yleensä vain yhden kesän, mutta muut lajikkeet talvehtivat turpeeseen varastoituina. Ne kasvavat 20–40 senttiä korkeiksi, ja niiden kukat ovat halkaisijaltaan 5–7 senttiä. Kesädaalia kukkii aina pakkasten tuloon saakka. Daaliat kaipaavat paljon vettä ja ravinteita.
www.digimag.fi
37
Luonto 2019
3
Muratti
Monikäyttöinen muratti on mainio peittokasvi ja kesäasetelmien klassikko. Se nauttii eniten elämästä varjoisalla tai puolivarjoisalla paikalla, sillä sen vahapintaiset lehdet ruskettuvat auringonpaahteessa. Hyvin säänkestävä kasvi on helppohoitoinen. Kasvialusta saa olla kosteahko, mutta hiekkapitoinen, kalkittu ja multava. Syksyisiin asetelmiin muratin kaveriksi käy hyvin esimerkiksi kanerva.
Pieni haittakasviopas TEKSTI DIGIMAG/SISKO OJAJÄRVI JA HETA JYRÄLÄ KUVAT PIXABAY
Haittakasvit ovat vieraslajeja, jotka hämmentävät suomalaisen luonnon ekosysteemiä tai peittävät alleen paikalliset kasvit. Haitalliset vieraslajit kannattaakin kitkeä pois heti keväällä.
Japanintatar
Jättipalsami
Karhunköynnös
Lupiini
Jättiputki
Japanintatar on monivuotinen, nopeakasvuinen ruoho. Sen versot voivat kasvaa jopa kolme metriä pitkiksi. Sen lähisukulainen on jättitatar, joka voi kasvaa 4–5-metriseksi. Tataret menestyvät monissa ympäristöissä, mutta ne suosivat aurinkoisia kasvupaikkoja. Kasvit levittäytyvät uusille alueille juurakonkappaleina puutarhajätteiden ja siirtomaiden mukana. Tatarien juurakoita sisältävää puutarhajätettä ei saa viedä pois pihasta, sillä tataret lähtevät uuteen kasvuun pienestäkin maahan jäänestä juurakon kappaleesta.
Jättipalsami on alun perin kotoisin Intiasta. Koristekasviksi muun muassa Eurooppaan tuotu laji on päässyt nopeasti villiintymään. Nopeaa leviämistä ovat tehostaneet erityisesti jättipalsamin siemenkodat, jotka räjähtävät auki kosketettaessa. Suomessa jättipalsamia tavataan asutuksen liepeillä jo Etelä-Lappia myöten. Lajilla ei ole Suomen luonnossa luontaisia vihollisia, mikä edistää sen leviämistä. Jättipalsami on useimpien tietolähteiden mukaan myrkytön, joten sen kitkeminen on helppoa.
Valko- ja punakarhunköynnökset ovat monivuotisia, köynnösruohoja, joilla on pituutta useita metrejä. Kasvi tunnetaan myös nimillä elämänlanka ja isokierto. Se on usein karannut puutarhasta ja peittää helposti alleen alle parimetriset kasvit. Kasvupaikalle juurruttuaan köynnös pysyy paikallaan sitkeästi, joten sitä on erittäin vaikea hävittää. Se leviää myös juurakonpätkien avulla. Torjunta kannattaa aloittaa katkomalla varret tyvestä. Kuivuneet köynnökset on helpompi kerätä pois muun kasvillisuuden seasta. Juurakoita voi yrittää kitkeä ja kaivaa pois maasta.
Lupiinia esiintyy Suomessa koristekasvina puutarhoissa ja sieltä karanneena etenkin tienpientareilla ja ratapenkereillä sekä tienvarsiniityillä. Karkulaisena komealupiini on vallannut paikoin suuria aloja maan eteläosissa. Kukan väri vaihtelee valkoisesta vaaleanpunaiseen, sinipunaiseen ja siniseen. Kukinnon väri vaihtelee myös samassa yksilössä riippuen iästä. Suomen ympäristökeskus on voimakkaasti lupiinin leviämisen estämisen kannalla, koska lupiini on luonnossa esiintyviä kotoperäisiä lajeja syrjäyttävä haitallinen vieraslaji.
Jättiputket ovat karanneet Suomen luontoon puutarhoista. Jättiputkea muistuttavat kotimaiset lajit ovat tavallinen ukonputki, väinönputki ja karhunputki. Jättiputki on nyt jo koko Suomessa levinnyt pelloille ja ojiin vaikeasti torjuttaviksi kasvualustoiksi. Jättiputket ovat vaarallisia, sillä ne aiheuttavat vakavia allergiaoireita useimmille niihin koskeville ihmisille. Jättiputkea ei saa lähteä kitkemään ilman suojavaatteita, sillä kasvinesteen reagoidessa auringonvalon kanssa iholle voi syntyä vakavia palovamman kaltaisia iho-oireita. Torjunnassa tärkeintä on vuosittaisen kukinnan estäminen. Lähde: vieraslajit.fi
www.digimag.fi
38
Luonto 2019
PIHA & PUUTARHA
KUOPIO
Ulkokalusteiden HUOLTO-OPAS TEKSTI DIGMAG/MIRKA HAPPONEN KUVA PIXABAY
Ulkokalusteiden tulee kestää rankkojakin sään muutoksia, kuten sadetta, kovia tuulia ja porottavaa aurinkoa. Kun hoidat kalusteita oikein, saat niistä eniten irti ja voit käyttää niitä vuodesta toiseen.
1
3
Muovi
Muovista valmistetut kalusteet pärjäävät vuosikymmenet vain huolellisella pesulla. Muovi kerää helposti siitepölyä, nokea ja muuta likaa itseensä, joten peseminen on suotavaa ainakin ennen kuin kalusteet laitetaan talvilepoon. Pakkasella muovikalusteita ei suositella käytettäväksi, sillä materiaali saattaa heikentyä pakkaskeleissä. Oikeanlainen säilytys lisää myös muovija polyrottinkikalusteiden käyttöikää. Hyvänä nyrkkisääntönä on suojata kalusteet aina kun niitä ei käytetä.
2
Alumiini ja teräs ovat yleisen käsityksen mukaan hoitovapaita ja kestäviä vaihtoehtoja, jotka sietävät niin sadetta kuin kovempiakin pakkaskelejä. Ruostumaton ja kevyt teräs ja alumiini vaativat kuitenkin huolellista pesua vähintään kerran käyttökaudessa. Puhtailla kalusteilla on miellyttävämpää viettää aikaa.
4
Puukalusteet
Puukalusteita on hyvä huoltaa ennen ja jälkeen käyttöönottoa. Öljyämisen ja lakkaamisen tarpeet vaihtelevat puulajin mukaan, mutta esimerkiksi suositusta tiikistä valmistetut kalusteet on hyvä käsitellä 3–5 kertaa kesässä. Kauden alussa ja lopussa on hyvä myös pestä kalusteet hyvin, vaikka mäntysuopaa käyttäen. Puun tiivis pinta kerää helposti hometta itseensä. Luonnonkaunis mäntypuu on kestävä ja varma valinta, mutta vaatii huolellista huoltoa ja uudelleen käsittelyä, koska mänty on ainekseltaan pehmeää puuta ja ei siten kestä aurinkoa ja sadetta samalla tavalla kuin esimerkiksi akasia.
www.digimag.fi
Alumiini ja teräs
Syksyn lähestyessä
Ulkokalusteet kannattaa siirtää säilöön viileään ja suojaiseen paikkaan, esimerkiksi varastoon hyvin kuivattuina ja suojattuina, sillä kostea ilma tarjoaa oivan kasvualustan homeelle kalusteiden pinnassa. Myös likaiset kalusteet ruokkivat hometta, joten kalusteet kannattaa pestä huolellisesti ennen talviunta. Jos varastoa ei ole, voi kalusteet säilöä myös asianmukaisesti ulkona oikeanlaisten peitesuojien alle. Istuimien pehmusteet ja tekstiilit tulee säilyttää lämpimässä talven yli, ja niille riittää konepesu.
39
Luonto 2019
Millaiset puukaupat sinä haluat tehdä?
TÄYDELLISEN PIHAN LUJAT AINEKSET
Hakkuut, uuden metsän perustaminen ja hoitotoimenpiteet ovat tärkeä osa vastuullista metsäomaisuuden hoitoa. Metsä kasvaa takaisin.
Suosituimmilla tuotteillamme kuten Herraskartanokivillä ja antikkipinnoillla onnistuu täydellinen piha. Herraskartanokivi sopii myös nurmikon reunakiveksi sekä portaiden, kukkapenkkien ja tukimuurien rakentamiseen. Antiikkipinnat ovat lyöneet itsensä läpi mallistossamme. Ne tuovat lisää useita ladontavaihtoehtoja pihan elävöittämiseen.
Elämässä mukana - Stora Enso P. 02046 1478 (ark. klo 8–16)
Teimme pihan kaunistamisen helpoksi. Loimme Kivi-iisi tuoteperheen, jolla pihalle saadaan helposti ilmettä. Kivi-iisi tuoteperheestä löytyy Aita-Albertti, myös valojen kera sekä Piha-Birgitta–tuotepaketit. Myynti: Hyvin varustetut rautakaupat kautta maan! www.lujabetoni.fi
www.digimag.fi
40
Luonto 2019
Konevuokraamo palveluksessanne Kestävät tuotteet, monipuoliset palvelut
KAIVINKONEET
HENKILÖNOSTIMET
PIENKUORMAIMET
MHY:N JÄSENENÄ HOMMA LUISTAA!
AKKUPORAKONEET
GENERAATTORIT
TIMANTTILAIKAT
Luota puukaupan ammattilaiseen, kilpailuta puukauppasi metsänhoitoyhdistyksen avulla! MUUTTOLAATIKOT Nopea toimitus!
OTA YHTEY TTÄ
Toimipisteet:
Metsänomistajat POHJOIS-SAVO
Kuopio puh. 017 465 3011
Juankoski puh. 017 613 999
Pielavesi puh. 017 465 3021
ma–pe la
Lapinlahti puh. 017 731 234
Suonenjoki puh. 017 465 3031
7.30–16.30 9.00–13.00
www.martikaisenkonevuokraamo.fi www.digimag.fi
41
Luonto 2019
Puukauppa kehittyy TEKSTI DIGMAG/JOONA PAAKKANEN KUVA PIXABAY
Hiljentyneistä markkinoista huolimatta metsäalan tulevaisuus näyttää valoisalta. Metsä on Suomen taloudelle tärkeä luonnonvara, joka tuottaa yli 20 prosenttia maamme vientituloista. Tällä hetkellä kysyntää on erityisesti havu- ja koivukuitupuulle.
www.digimag.fi
42
Luonto 2019
METSÄ
P
ellervon taloustutkimuksen (PTT) julkaiseman metsäalan ennusteen mukaan puun kysyntä on tasaantunut edellisen vuoden huippulukemista. Markkinatilanteen heikentyminen on seurausta maailmantalouden kasvun hidastumisesta sekä kansainvälisessä kauppapolitiikassa esiintyneistä epävarmuustekijöistä. Sekä Kiinan ja Yhdysvaltojen väliset kauppaneuvottelut että Brexit-päätöksen viivästyminen ovat lisänneet epävarmuutta. Myös kulutuksen kasvun hidastuminen heijastuu metsäteollisuuteen negatiivisesti. Etenkin sellun ja kartongin kysyntä hiipuu markkinoiden hiljentyessä.
METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS-SAVON myyntijohtaja Juha Hut-
tunen kertoo, että kertyneet puuvarastot ja tuontipuun käyttö ovat osaltaan vähentäneet hakkuita ja puukauppoja kuluvan vuoden aikana. Markkinoiden hiipumisesta huolimatta tilanteen odotetaan hiljalleen parantuvan. ‒ Kysynnän voi olettaa vilkastuvan kevään edetessä. Erityisesti harvennusja kesäkorjuuleimikoista syntyy kilpailua, kunhan maa kuivuu talven jäljiltä. Yleisesti ottaen puukauppa on tällä hetkellä kovin kuitupuuvetoista. Havuja koivukuitupuun menekki on suurta, kun taas tukkipuun kysynnässä on selkeää laskusuhdannetta, Huttunen toteaa. Ylikuumentuneen puumarkkinatilanteen rauhoituttua hintataso on laskenut vuoden 2018 huippulukemista. Myyjän kannalta tämä tarkoittaa sitä, että sopivan myyntiajankohdan valitseminen on erityisen tärkeää. Huttusen mukaan puu- tai leimikkokauppaa suunniteltaessa kannattaa ottaa yhteyttä ammattilaisiin, esimerkiksi Metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijoihin. Siten voi varmistua
siitä, että myynti ajoittuu täydellisesti niin taloudellisen kuin metsänhoidollisen hyödyn kannalta. ‒ Myynnin suhteen ei kannata hötkyillä, vaan seurata rauhassa markkinoiden kehittymistä. Suunnitelmat kannattaa tosin tehdä ajoissa, jotta kohde on myyntivalmis heti sopivan ajankohdan ilmaantuessa. Juuri nyt on kysyntää sellaisille leimikoille, jotka voidaan hakata sulan maan aikana, Huttunen opastaa. Pitkällä aikavälillä kotimaisen puukaupan tulevaisuus näyttää lupaavalta. PTT:n ennusteiden mukaan sellun, kartongin ja havuvanerin kysyntä kasvaa lähivuosien aikana. Metsäteollisuus hyötyy kaupungistumisen ja keskiluokkaistumisen kaltaisista megatrendeistä, jotka lisäävät etenkin sellun kysyntää muun muassa Kiinan valtavilla markkinoilla. Huttusen mukaan on tärkeää varmistaa, että tuotantokapasiteetti pysyy riittävänä myös tulevaisuudessa. ‒ Äänekoskelle avatun biotuotetehtaan kapasiteetti on saavuttanut lähes huippunsa, eikä kuitu- ja pienpuulle ole vieläkään riittävästi kilpailua. Kilpailu nostaisi hintoja ja siten metsänomistajalle tulisi enemmän paukkuja esimerkiksi hoitotöiden toteuttamiseen, Huttunen kertoo. POHJOIS-SAVOSSA PUUKAUPAN tilanne on suhteellisen vakaa. Puuta on tarjolla tasaisesti ympäri maakuntaa, mutta kovin kilpailu keskittyy alueen etelä- ja lounaisosiin. Paikallista vientiteollisuutta löytyy etenkin saha- ja kuituteollisuudesta. Hyvinä esimerkkeinä ovat Keiteleellä ja Suonenjoella toimivat yritykset, joiden valmistamia liimapuupalkkeja viedään runsaasti Japaniin. Aikaisemmin vilkkaat Pohjois-Afrikan vientimarkkinat ovat hiljentyneet alueen yhteiskunnallisen epävakauden seurauksena.
www.digimag.fi
43
Luonto 2019
KUOPIO
Metsämaan kysyntä kasvaa METSÄ ON OSA suomalaista sielunmaisemaa.
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton tilastojen mukaan maassamme on yli 600 000 metsänomistajaa, ja vuosittain uusia omistajia tulee noin 10 000 perintöjen ja tilakauppojen myötä. Aloitteleva metsäsijoittaja löytää apua metsäalan ammattilaisilta. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon erityisasiantuntija Timo Kymäläinen kertoo, että ennen palstan hankkimista kannattaa pohtia omia tavoitteitaan metsän suhteen. Puuston määrän ja laadun lisäksi sijainti vaikuttaa hehtaarihinnan muodostumiseen. – Suurten kaupunkien läheisyydessä ja hyvien yhteyksien varrella olevat tilat ovat yleensä kalliimpia kuin syrjemmässä olevat. Maantieteellisesti etelässä metsä on kalleinta, pohjoisessa halvinta, Kymäläinen linjaa. METSÄALAN AMMATTILAISET AUTTAVAT
kohteen valinnassa. Kymäläisen mukaan on tärkeää, että kokematon metsäsijoittaja saa asiantuntevaa apua koko hankintaprosessin ajan. Asiaan perehtynyt henkilö osaa neuvoa esimerkiksi metsän ostamiseen ja omistamiseen liittyvissä juridisissa tekijöissä. – Metsän ostaminen on nykyisin helppoa. Ammattilaisten arvioimia metsätiloja löytyy metsätilat.fi-sivustolta. Metsämaan keskimääräisiä hehtaarihintoja voi puolestaan katsella esimerkiksi Metsälehdestä, Kymäläinen neuvoo.
KUOLINPESÄT METSÄNOMISTAJINA KUOLINPESIEN ASEMA METSÄOSUUKSIEN
omistajina on kasvava metsien omistusmuoto Suomessa. Perukirjassa määritellään omaisuuden jakamisesta perinnönsaajien kesken. Tasapuolisesti suoritettu jako auttaa säilyttämään osakkaiden hyvät välit. Kuolinpesän omistusjärjestelyn vaihtoehtoja on useita. Kuolinpesä voidaan pitää ennallaan, jakaa jokaiselle oma palsta, purkaa se yhtymäksi, liittää se yhteismetsään tai myydä se ulkopuoliselle. Perinnönjako suositellaan toteutettavan ajoissa ja suunnitelmallisesti.
METSÄ ON VAKAA
SIJOITUSKOHDE TEKSTI DIGIMAG/MARJUT PERÄLÄ KUVA PIXABAY
Metsä houkuttelee kiinnostavana sijoituskohteena, sillä sijoittaminen metsään tarjoaa matalan riskin ja tasaisen tuoton. Hyvä metsänhoito mahdollistaa tuoton lisääntymisen.
M
etsä on vakaa sijoituskohde ja se säilyttää arvonsa hyvin. Arvo perustuu suurelta osin maapohjaan sekä puiden kasvuun ja hakkuutuloihin. Metsä on kiinteä omaisuus, joka ei anna pikavoittoja, mutta tuottaa tasaisesti tulosta. Kärsivällisyys on siis valttia, mikäli metsäsijoittaminen kiinnostaa. Metsäsijoitukset tuottavat vuodessa noin 3–6 prosenttia. Hyvä metsänhoito mahdollistaa tuoton lisääntymisen. Oikea-aikaiset metsän harvennukset ja muut hoitotoimenpiteet takaavat puiden suotuisan kasvun ja nostavat metsästä saatavaa tuottoa. Metsiä verotetaan pääomatulon mukaisesti 30 prosenttia 30 000 euroon saakka ja summan ylittävältä osalta 34 prosenttia. Suunniteltaessa metsän ostamista on tärkeää perehtyä hyvin ostettavan kohteen puustotietoihin, hakkuumahdollisuuksiin sekä hoitotöihin. Metsän hintaan vaikuttavat metsämaan sijainnin ja koon
lisäksi puun markkinahinta, määrä sekä sen kasvuedellytykset. Metsäsuunnitelma avittaa metsänomistajaa kartoittamaan metsänsä tilanteen. Suunnitelmaan on koottu tieto puustosta, metsänhoitotarpeista sekä puunmyyntimahdollisuuksista. Metsänhoitoyhdistykseltä on mahdollista tilata metsänomistajan toiveiden ja tavoitteiden mukainen suunnitelma, jonka hankkimisen kulut voi vähentää metsäverotuksessa. ON suosittua ja tällä hetkellä kysyntää on enemmän kuin tarjontaa. Ostajakuntaa ovat yksityiset henkilöt sekä metsärahastot. Metsänomistajat voivat olla muun muassa metsätilallisia, jotka ostavat lisämaata, sekä sijoittajia. Pieniä metsätiloja käyttävät usein yksityiset henkilöt hyöty- ja virkistystoimiin. Isompia kohteita ostavat yleensä sijoitusrahastot. Maa- ja metsätalous-
METSÄSIJOITTAMINEN
www.digimag.fi
44
Luonto 2019
tuottajain Keskusliitto MTK:n mukaan yksityiset henkilöt omistavat noin 60 prosenttia Suomen tuottavasta metsämaasta. Kun lasketaan myös yhteisomistustilojen osakkaat sekä vähintään kahden hehtaarin metsätilat, on Suomessa noin 632 000 metsänomistajaa. METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS-SAVON alueelle on vuonna 2016
perustettu yhteismetsä, johon metsänomistajat voivat liittää oman metsäosuutensa. Yhteismetsä on vaivaton omistusmuoto, jossa tuotto on tasaista ja jaettava ylijäämä on puhdasta tuloa osakkaille.
Lähde MHY Pohjois-Savo/Arto Kosunen
METSÄ
KUOPIO
FINNPULP-HANKE
etenee vaiheittain TEKSTI DIGIMAG/MARLENE SANOUKIAN KUVA KUOPION KAUPUNKI/SOILE NEVALAINEN
Kuopion Sorsasaloon suunnitteilla olevan biotuotetehtaan toteutumista tahdittaa nyt ympäristöluvan lainvoimaiseksi saaminen.
K
uopioon rakennettava, kokonaisinvestoinniltaan 1,4 miljardin euron suuruinen Finnpulpin biotuotetehdas tulee valmistuessaan olemaan maailman suurin havusellutehdas. Tehtaan käyttöön suunnitellun tontin asemakaava on nyt vahvistettu, ja teknisessä esisuunnittelussa ollaan Finnpulp Oy:n projektijohtajan Timo Piilosen mukaan edetty niin pitkälle, että yhtiö kykenee tekemään uuden kustannusarvion tämän kevään aikana. Seuraavana askeleena on ympäristöluvan lainvoimaiseksi saaminen. Vaasan hallinto-oikeus antoi viime vuoden syyskuussa päätöksensä koskien tehtaan ympäristöluvan valituksia, ja lupaehdot jäävät Itä-Suomen aluehallintoviraston antamaan muotoon pienin täydennyksin. – Sen jälkeen on tehty seitsemän valitusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka miettii, ottaako valituksia käsittelyyn. Odotamme, että saisimme ympäristöluvan lainvoimaiseksi tämän vuoden aikana. Lu-
van saamisen myötä pystymme etenemään rahoitusrintamalla, mikä on tärkein seuraava etappi projektin eteenpäin saattamiseksi, Piilonen taustoittaa. TEHTAAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA
huolissaan oleville Piilonen vakuuttaa, että hankkeen kaikki selvitykset ja tekninen suunnittelu perustuvat ympäristöluvan kaikkien velvoitteiden täyttämiseen. – Olemme sataprosenttisesti varmoja siitä, ettei ympäristöriskiä tule, Piilonen toteaa. Vastaavien laitosten määräykset vaihtelevat Piilosen mukaan maa- ja vesistökohtaisesti, joten ehtojen tiukkuutta ei voi tarkasti vertailla. – Lupaehtomme ovat kuitenkin ilman muuta tiukemmat kuin muissa Pohjoismaissa, jotka ovat eturintamassa maailmanlaajuisesti, Piilonen valottaa. TEHTAAN ARVIOIDAAN luovan koko maahan noin 3 000 työpaikkaa, joista noin puolet on tulossa Pohjois-Savoon. In-
www.digimag.fi
45
Luonto 2019
vestoinnin vaikutukset kertautuvat monilla aloilla. Tehtaalla on töitä käynnissä- ja kunnossapitäjille sekä logistiikka-alan työntekijöille. Hakkuiden ja kuljetustarpeiden lisääntyessä tarvitaan lisäksi metsäkoneita ja niiden huoltajia. Havusellumarkkinat ovat Piilosen mukaan kehittyneet odotusten mukaisesti, joten näkymät ovat myönteiset joka suhteessa. Etenkin viime vuosi oli selluntekijöillä erinomainen. SELLUN LISÄKSI tehdas valmistaa mäntyöljyä, tärpättiä ja biosähköä. Muut biotuotteet jäävät tulevaisuuden asiaksi. – Pienenä yhtiönä meidän täytyy keskittyä olennaiseen ja tehdä asiat hyvin. Se mahdollistaa, että voimme jatkossa kehittää muitakin tuotteita. Markkinat määrittelevät aikanaan, millaisille tuotteille löytyy kysyntää. Polkumme on vasta alussa, Piilonen kuvailee.
PUUN MONET MAHDOLLISUUDET TEKSTI DIGIMAG/NOORA NISKANEN KUVA PEXELS
Puuta on käytetty iät ja ajat asumusten rakentamiseen, lämmittämiseen, koristamiseen ja moneen muuhun.
1 Korvaa öljyyn perustuvia materiaaleja
3 Kauneudenhoitoa ja hyvinvointia
Muovipakkauksia on alettu korvata puupohjaisilla tuotteilla. On kehitetty esimerkiksi biopohjaisia ja kalvomaisia pakkausmateriaaleja, puukuidusta tehtyjä kalalaatikoita ja puukuitukauppakasseja muovipussien tilalle. Iso trendi on tällä hetkellä korvata öljypohjaisia muoveja biomuoveilla tai uusilla kuitutuotteilla. Molemmat perustuvat vahvasti puun jalosteisiin, mutta useita biopohjaisia muoveja vaivaa yhä sama kierrätyksen ja mikromuovien ongelma kuin öljypohjaisiakin muoveja, jolloin niiden hävittäminen on edelleen ongelmallista. Uudet kuitupohjaiset tuotteet, kuten nanoselluloosaan perustuvat läpinäkyvät kalvot tai vaahdot, ovat usein helpommin biohajoavia, mutta niiden yleistymistä riivaa yhä korkeahko valmistushinta. Erilaisia puupohjaisia materiaalituotteita kehitetään kuitenkin kiihtyvää tahtia.
Puun kemiaa hyödynnetään myös kauneudenhoitoalalla. Puun ja kuoren uutteita käytetään eritoten luonnonkosmetiikassa niiden aromaattisten ominaisuuksien takia ja pihkan antibakteerisuutta hyödynnetään esimerkiksi ihonhoitotuotteissa. Männyn ja kuusen aromille on kosmetiikan puolella paljon kysyntää ja tervan, mahlan ja savun tuoksut ovat meille tuttuja monesta yhteydestä. Monet tuotteet pakataan myös puukomposiitista valmistettuihin biohajoaviin purkkeihin ja pakkauksiin.
4 Puulangasta vaatteeksi
Viskoosikuitu on tuttu puupohjainen valmiste, josta voidaan kehrätä lankaa, kutoa kankaita ja ommella vaatteita, mutta valmistusprosessissa on ongelmansa. Viime vuosina tutkimus on keskittynyt uusiin tapoihin tuottaa puusellusta tarpeeksi pehmeää, taipuisaa, lujaa ja kestävää lankaa korvaamaan puuvillaa ja keinokuituja. Suomessakin on useita yrityksiä, jotka kehittelevät omia tuotantoprosessejaan. Teknisesti ja taloudellisesti kilpailukykyinen puulanka olisi metsäteollisuudelle merkittävä uusi tuote.
2 Lääketeollisuuden käyttöön
Puussa olevien yhdisteiden käyttö lisääntyy koko ajan lääketeollisuudessa. Esimerkiksi koivusta saatava betuliini alentaa kolesterolia ja kuusesta saatavan HMR-ligaanin on todettu ehkäisevän joitakin syöpiä sekä sydän- ja verisuonitauteja. Haavan ja tulehduksen hoitoon kehitettyjen pihkatuotteiden on todettu tepsivän joissain tilanteissa jopa paremmin kuin antibioottien. Lääketeollisuudessa kehitys on hidasta tarkan lainsäädännön ja potilasturvallisuuden takia, eikä kehitteillä olevista tuotteista juurikaan löydä julkista tietoa kovan kilpailun takia. Yleensä tuotteet julkaistaan, kun tuotteen valmistus tai toimintatapa on suojattu ja se on kehityksensä loppuvaiheissa.
5 Puuta ruokapöytään
Puuta voidaan hyödyntää myös ruokien lisäaineena. Selluloosa on puun kuitua, jota käytetään joissain puolivalmisteissa ja muun muassa ketsupissa ja jugurteissa sopivan sakeuden tai koostumuksen saavuttamiseksi. Sulamattomana ravintokuituna se on yleistynyt myös laihdutus- ja leipomotuotteissa. Monet viinit ja vahvemmat alkoholijuomat kypsytetään yhä puutynnyreissä puun antamien makuvivahteiden vuoksi. Ksylitoli, vanilliini ja savuaromi ovat myös monelle tuttuja tuotteita kotoa, mutta harva huomannee, että nekin on valmistettu puusta. Lähde UEF/Antti Haapala
www.digimag.fi
46
Luonto 2019
METSÄ
KUOPIO
KUMPPANI
Metsät ovat enemmän kuin vihreää kultaa, tiivistää Pekka Sahlman.
Metsistä syntyy talouskasvua TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVA DIGIMAG/MIRKA HAPPONEN, JENNI TOIVANEN
Pohjoisessa puussa lepää tulevaisuus. Monikäyttöisenä materiaalina siitä voi rakentaa, tehdä vaatteita ja tehdä korvikkeita muoville.
K
un puheet hakkuiden sallimisesta tai kieltämisestä käännetään itse asiaan, huomataan, että metsää Suomessa riittää. Tällä hetkellä poliittinen keskustelu on luonut alalle epävarmuutta ja saattanut lykätä investointihaluja. – Tosiasiassa poliitikot voivat päättää vain valtion metsien kohtalosta, mutta suurin osa suomalaisista metsistä on yksityisessä omistuksessa, ja niiden omistajat käyttävät metsiään omien tavoitteidensa mukaisesti, avaa Pohjois-Savon metsänhoitoyhdistyksen johtaja Pekka Sahlman. Sahlmanin mukaan metsissä piilee uskomaton voimavara ja mahdollisuus talouskasvuun. Puulla voi korvata kaiken öljypohjaisen, joten se on ratkaisevassa asemassa muovin käytön vähentämisessä. Viimeisimmäksi EU-tasolla kiellettiin muovin käyttäminen esimerkiksi pilleissä ja kertakäyttöhaarukoissa, koska se on helppo korvata puuperäisillä materiaaleilla. – Suuretkin ketjuliikkeet ovat siirtyneet tai siirtymässä muovittomiin vaihtoehtoihin, joten metsäteollisuudelle ja pah-
vituotteiden valmistajille on valtavan hyvät näkymät. Puukuidusta voidaan tehdä jopa vaatteita, Sahlman avaa. LUONNONVARAKESKUS TÄHTÄÄ met-
sien vuotuisen kasvun kasvattamiseen nykyisestä 110 miljoonasta kuutiometristä 150 miljoonaan kuutiometriin. Tällä hetkellä puuston vuotuinen poistuma, hakkuut ja luontainen kuoleminen, on alle 90 miljoonaa kuutiometriä. Sahlmanin mukaan jokaisen kaadetun puun tilalle istutetaan neljä uutta taimea. – Aina, kun kokonaispoistuma on kasvua pienempi, metsä toimii hiilinieluna. Eli metsään sitoutuu enemmän hiilidioksidia kuin sieltä vapautuu ilmakehään, tähdentää Sahlman. Lisäksi puutalot ja muut puurakenteet toimivat pitkäaikaisina hiilivarastoina, paperituotteet lyhytaikaisempina. JOTTA METSÄÄ riittäisi jatkossakin, met-
sien hoitamiseen ja vaalimiseen tulee panostaa enemmän. Metsien kasvun ja biomassatuotannon lisäämiseen on tehokkaita ja kestäviä keinoja.
www.digimag.fi
47
Luonto 2019
– Metsät ovat enemmän kuin vihreää kultaa. Kulta ei kaivamisen jälkeen ikinä palaa takaisin, metsä puolestaan syntyy koko ajan uudelleen, kuvaa Sahlman. Luonnonvarakeskus on listannut ”Metsä 150” -projektissaan tehokkaiksi kasvatuskeinoiksi metsän jalostuksen, metsänviljelyn sekä puulajivalinnan. Olemassa olevan metsän kasvua voidaan tukea maanmuokkauksen, lannoittamisen sekä kunnostusojituksen avulla. Lisäksi esimerkiksi ”hylättyjä” peltoja tai muita käyttämättömiä maa-alueita voidaan metsittää. – Tänään istutetun metsän vaikutukset alkavat näkyä vasta 20–30 vuoden päästä. Siksi on tärkeää huolehtia myös olemassa olevista metsistä hyvin. Lisääntynyt metsäntuotto lisää työllisyyttä, tuloja ja hiilinieluja, jolloin sekä ihmiset että maailma voittavat, summaa Sahlman.
METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS-SAVO Tehdaskatu 37, KUOPIO Puh. 0400 330 674, pohjoissavo@mhy.fi www.mhy.fi
KUMPPANI
Timo Ripatti kannustaa suomalaisia rakentamaan puusta.
Puurakentaminen on ilmastoteko TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVA DIGIMAG/MIRKA HAPPONEN, PIXABAY
Yhdistämällä lähimetsissä kasvavat puut ja paikallisten sahureiden työ saadaan ekologinen, tunteikas ja omiin tarpeisiin räätälöity lopputulos.
P
uurakentaminen on todella ekologinen tapa rakentaa, sillä jokainen rakennuksen puukuutio sitoo 710 kg hiilidioksidia ilmakehästä. Se vapautuu takaisin ilmakehään vasta sitten, kun puu poltetaan tai se lahoaa. Huolellisesti rakennetun ja huolletun puutalon elinkaari on vähintään vuosisata. REILUN VUODEN ajan rakentaja on voinut
valita Lähipuu®-tuotemerkillä vastuullisesti tuotettua sahatavaraa. Ympäristöasiat puhuttavat nykyaikana paljon, mihin Suomen Sahayrittäjät ry on vastannut luomalla kriteeristön lähellä tuotetun puun ympäristövaikutuksista. Uusi tuotemerkki on vastaus kuluttajien tarpeisiin ja toiveisiin. – Mietitäänpä tilanne, jossa olet menossa sahatavaraostoksille ja maksuvälineenä toimii yksi hiilidioksidikilo. Rautakaupasta saat sillä määrällä kaksi metriä sahatavaraa, kun taas Lähipuu®-merkittyä tavaraa saat 6,4 metriä, avaa yhdistyksen puheenjohtaja Timo Ripatti. Vaikka puurakentamisen hiilijalanjälki jää selvästi pienemmäksi kuin muiden materiaalien, on sahatukkien ja valmiin sahatavaran kuljetuksilla merkittävä vaikutus sen hiilijalanjälkeen. Lähipuu-sahatavara käytetään usein lähellä sahauspaikkaa, mikä tarkoittaa lyhyttä kuljetusmatkaa. – Parasta on, että tämä toimintatapa on oikeastaan aika perinteinen: se on aina ollut olemassa ja toteutuu käytännössä jäsen-
kuntamme päivittäisessä työssä. Meillä on 204 aktiivista yritystä ympäri Suomen, Ripatti kertoo. Sahauspaikalla siirrettävällä sahalla sahatun ja ulkona aurinkokuivatun sahatavarakuution hiilijalanjälki vastaa 53 kilon hiilidioksidipäästöjä ilmakehään. Se on noin seitsemän prosenttia sahatavaraan ilmakehästä sitoutuneen hiilidioksidin määrästä. Kiinteän sahan pitemmät kuljetusmatkat ja kuivatus nostavat hiilijalanjäljen suhteessa kaksinkertaiseksi. – Parasta puutavaraa syntyy talvella kaadetusta ja aurinkokuivatusta puusta, jolloin puu on parhaimmillaan seuraavan kesän rakennusprojektiin, kuvailee Ripatti.
Lähipuu tulee läheltä VASTUULLINEN
IHMINEN
Lähipuu®-tuotemerkki pähkinänkuoressa: • vastuullisen kuluttajan arvovalinta • merkki ympäristön puolesta • tuotteet ovat sertifioidusta suomalaisesta metsästä • merkki kertoo tutkitusti pienestä hiilijalanjäljestä • 100 %:sti suomalaista työtä
RIPATTI KANNUSTAA suomalaisia raken-
tamaan rohkeammin puusta, sillä olemme aina olleet taitavia puurakentajia. Monelle oman metsän puista rakennettu sauna tai pihapuusta työstetty huonekalu on tunnearvoltaan mittaamaton. Lisäksi Ripatti ehdottaa tulevalle hallitukselle lakialoitetta, siitä että kaikkien julkisten rakennushankkeiden puurakentamisen mahdollisuudet on selvitettävä. – Jokin kaupunki tai kunta voisi ottaa puun käyttämisen rakennushankkeissaan sydämen asiaksi ja julistautua puurakentamisen pääkaupungiksi, hän visioi. Löytyisikö kunta Pohjois-Savosta?
www.digimag.fi
48
Luonto 2019
RAKENTAA
puusta ja suosii lähimetsien antimia sekä paikallista työvoimaa.
SUOMEN SAHAYRITTÄJÄT RY Puh. 040 82182 38 info@sahayrittajat.fi www.sahayrittajat.fi
METSÄ
KUOPIO
KUMPPANI
TYÖLLISTÄ JA OHJAA
NUORI METSÄYRITTÄJÄKSI TEKSTI DIGIMETSÄ-KOULUTUSHANKE/KARI KUOKKANEN KUVA SHUTTERSTOCK
Suomen 4H-liiton Digimetsä-koulutushankkeen tavoitteena on törmäyttää metsänomistajaperheet ja nuoret, tulevaisuuden uudet metsänomistajat, uudella tavalla sekä työllistää nuoret yrittäjinä.
D
igimetsä-koulutushanke etsii yhteistyössä Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan 4H-yhdistysten kanssa metsäalan yrittäjyydestä kiinnostuneille 13–28- vuotiaille nuorille yritysohjaajia eli niin sanottuja metsämentoreita.
NUORTEN 4H-METSÄYRITTÄJYYS on usein kesäaikaista. Siksi myös mökkiläinen voi olla tärkeä kesäaikainen tuki nuorelle. Kesämökkiläinen voi tarjota nuorelle esimerkiksi ”mökkitalkkari”-yrittäjyyttä, ja saada näin motivoituneen nuoren avukseen erilaisissa palvelutarpeissa.
METSÄMENTORIN EI tarvitse olla yrittä-
NUORTEN INNOSTAMINEN mukaan on sijoi-
jyyden yksityiskohdat tunteva ekspertti. Riittää, että kyseessä on nuoren luottamusta nauttiva aikuinen, joka on kiinnostunut jakamaan kokemuksen nuoren yrittäjyydestä sekä etsimään yhdessä vastauksia nuoren esittämiin kysymyksiin. Nuori tekee yritysohjaajan kanssa sopimuksen, jossa sovitaan yhdessä ohjaukseen liittyvät yksityiskohdat. Yritysohjaaja ei ole juridisesti vastuussa nuoren yritystoiminnasta. Jos yritysohjaaja toimii itse yrittäjänä, voi hänen yrityksensä toimia 4H-yrityksen ”kummiyrityksenä” poluttaen osaavan nuoren tulevaisuuden työntekijäksi tai itsenäiseksi yrittäjäksi.
tus tulevaan, sillä metsäomistajien keski-ikä on jo 62 vuotta. On tärkeää saada nuoremmat sukupolvet kantamaan vastuuta sekä tienaamaan metsästään jo elämän ruuhkavuosina, jolloin myös sukupolvenvaihdoksen metsävähennysoikeus saadaan hyödynnettyä jatkajalle parhaalla mahdollisella tavalla.
DIGIMETSÄ-KOULUTUSHANKE Projektipäällikkö Juha Venäläinen Puh. 044 361 9430, juha.venalainen@4h.fi Aluejohtaja Kari Kuokkanen Puh. 050 570 7433, kari.kuokkanen@4h.fi www.4h.fi/digimetsa
www.digimag.fi
49
Luonto 2019
Lähde metsämentoriksi HAASTAMME SINUT METSÄNOMISTAJA,
kesämökkiläinen tai muuten aihepiiristä kiinnostunut aikuinen 4H-metsäyrittäjyystalkoisiin! KAIKILLE MUKAAN ILMOITTAUTUNEILLE ja tarjoamaamme lyhyeen metsämentorit ohjaajakoulutukseen osallistuneille DigiMetsä-Kupilkat muistoksi arvokkaasta panoksestanne nuoriin.
Ota yhteyttä Juhaan tai Kariin!
KUMPPANI
Teemu Laakkonen vaihtoi pensselin raivaussahaan.
Maalarista metsuriksi TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVA DIGIMAG/MIRKA HAPPONEN
Kiinnostaako itsenäinen ja haastava työ luonnon parissa? Metsä ei kellokorttia kysele.
K
uopiolainen 27-vuotias Teemu Laakkonen vaihtoi muutama vuosi sitten maalarin hommat metsätöihin ja on ollut valintaansa tyytyväinen. Metsuriksi, kuten muihinkin biotalouden ammatteihin, päästäkseen tarvitsee yleensä ammatillisen koulutuksen, joten Laakkonen suuntasi Savon ammattiopistoon opiskelemaan. METSUREIDEN TYÖT vaihtelevat paljon
vuodenajan ja työkohteen mukaan. Laakkosen mukaan metsurin ammatissa työmatkat voivat olla joskus pitkiäkin, mutta toisaalta työajat ovat joustavia, joten ammatti sopii hyvin perheellisellekin. Useimmat työt tehdään urakoina, joten tienaaminen riippuu siitä, miten ripeästi hommia hoitaa. – Parasta tässä työssä on, kun näkee oman kädenjälkensä. Työn ohella saa myös paljon liikuntaa, Laakkonen kertoo. Töitä tehdään välillä yksin, mutta usein 2–3 hengen tiimissä urakasta riippuen.
Jos alan vaihto mietityttää, niin biotalouden ala tarjoaa runsaasti erilaisia tulevaisuuden työpaikkoja sekä opiskelumahdollisuuksia. Biotalouden sektori on laaja, sillä se kattaa monenlaisia ammatteja maalta metsään, järvelle sekä puu- ja energiatuotannon pariin. Biotalouden headhunterit -hankkeen kautta pääsee näppärästi tutustumaan oppilaitoksiin sekä ammatteihin käytännössä. Projektipäällikkö Jenna Hartojoki Biotalouden headhunterit -hankkeesta vinkkaa, että usein koulutukset voivat olla lyhyitäkin, jos alla on pohjaosaamista. Lisäksi oppisopimus on kätevä tapa vaihtaa alaa. – Olemme käyneet esimerkiksi vierailemassa nykyaikaisessa navetassa sekä muilla työpaikoilla. Kiinnostunut voi myös hypätä päiväksi metsäkoneen kuljettajan seuraksi katsomaan, millaista työ on oikeasti, Hartojoki kuvailee. JOKAINEN KIINNOSTUNUT kontaktoi-
daan ja tavataan henkilökohtaisesti, minkä jälkeen suunnitellaan yhdessä mihin alaan www.digimag.fi
50
Luonto 2019
tai työhön hän haluaisi päästä tutustumaan. Sitten hänelle räätälöidään sopiva polku siihen, miten kiinnostavaan ammattiin pääsee käsiksi. Hankkeen kautta saa myös erilaista neuvontaa opintoihin liittyen. – Tiimistämme löytyy muitakin alanvaihtajia laidasta laitaan. Alan sopivuus on ihan itsestä kiinni: jos on reipas asenne, halu tehdä fyysistä työtä sekä malttia oppia raivaussahatekniikat, niin kannattaa kokeilla. Minulla kesti hetken oppia raivaussahan tehokas käyttö, mutta tässäkin maltti on valttia, kannustaa Laakkonen. BIOTALOUDEN HEADHUNTERIT – UUSI TOIMINTAMALLI BIOTALOUDEN TYÖVOIMAN HANKINTAAN Projektipäällikkö Jenna Hartojoki Puh. 0400 991 330, jenna.hartojoki@maaseutuammattin.fi www.maallehommiin.fi
METSÄ
KUOPIO
KUMPPANI
Alansa ammattilaiset TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVA PIXABAY, YRITYKSET
Metallivälitys Räsänen Oy METALLIVÄLITYKSEN KAUTTA ERILAISEN me-
talliromun kierrätys onnistuu tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. Kuopiossa toimiva yritys on erikoistunut metalliromun ostoon ja välitykseen. Yritys ottaa vastaan rauta- ja teräsromut, värimetalliromut sekä romuautot ja poistaa ne rekisteristä. Romuille hoituvat myös vaihtolavat sekä noutopalvelu yrityksen omalla kalustolla.
Kaatopaikantie 316, 70800 KUOPIO puh. 040 091 0606 www.metallivalitys.fi
Marko Metso MARKO METSO ON Savon ainoa sahayrittäjä,
joka jalostaa siperianlehtikuusesta valmista terassilautaa. Ekologinen terassilauta sopii myös laitureille ja kosteisiin paikkoihin, sillä se vastaa ominaisuuksiltaan kyllästettyä puuta. Haavasta puolestaan jalostuu kevythirttä sekä saunanlaudetarpeita. Käytössä on siirrettävä kenttäsirkkeli, joka liikkuu asiakkaiden luokse noin 80 kilometrin säteellä. Metsolle on myönnetty Lähipuu-sertifikaatti.
Kummuntie 1255, 72600 KEITELE puh. 0400 216 677 marko.metso@gmail.com
Rautavaaran metsänhoitoyhdistys RAUTAVAARAN METSÄNHOITOYHDISTYKSEN KAUTTA järjestyvät kaikki metsäalan pal-
velut neuvonnasta puukauppaan. Puukaupan ammattilaisten avulla yksityinen metsänomistaja saa apua myös metsän myyntitilanteessa. Yhdistyksen kautta onnistuvat myös metsäkiinteistöjen ja -tonttien kaupat sekä omaisuudenhoitopalvelut. Paikallinen välittäjä tuntee parhaiten alueen markkinatilanteen.
Metsätyö Markop Oy METSÄTYÖ MARKOP OY koneelliseen puunkorjuuseen keskittynyt yritys, joka on erikoistunut taajama- ja saaristohakkuuseen. Ammattitaitoinen työporukka ja ajantasainen kalusto antavat parhaat mahdollisuudet hyvään lopputulokseen. Yritys on tehnyt laadukasta puunkorjuuta jo vuodesta 1974.
Jaakko Tossavainen 040 552 0143 Mirja-Liisa Immonen 044 970 1459 www.mhy.fi/rautavaara
044 542 5653 jari@markop.fi www.metsatyomarkopoy.fi
Janrak Oy
Savon Moniosaajat Ky
PITKÄÄN ALALLA TOIMINUT Janrak Oy tekee rakennusalan uudis- ja saneeraustöitä sisällä ja ulkona. Lisäksi yritykseltä onnistuvat myös mittatilauslasien toimitukset kuten terassilasitukset, kalusteasennukset, erilaiset lisärakennukset, grillikatokset, paljun asentaminen sekä pihatyöt koko Itä-Suomessa. Varsinkin Tahkon alueella perheyritys tekee paljon kiinteistönhuollontehtäviä aina ylläpitosiivouksesta maalaukseen ja lampun vaihtoon.
puh. 044 072 4690 kari@janrak.fi www.janrak.fi
www.digimag.fi
51
Luonto 2019
SAVON MONIOSAAJIEN KÄSISSÄ pihapuut ja kannot muuttuvat näppärästi polttopuiksi. Palveluihin kuuluvat muun muassa pihapuiden kaataminen, kantojyrsintä ja klapikoneurakointi. Työt räätälöidään asiakkaan tarpeiden mukaan yhden puun kaatamisesta aina avaimet käteen -paketiksi asti. Lisäksi yritys tarjoaa erilaisia rakennuspalveluita, ja he tekevät esimerkiksi erilaisia terasseja ja niiden lasituksia. Yritys toimii Pohjois- ja Etelä-Savon alueella.
puh. 044 207 4521 janne@savonmoniosaajat.fi www.savonmoniosaajat.fi
MAITTAVAA
KOTIRUOKAA MAIRELLASTA Lounas noutopöydästä arkisin klo 10.30–14.30 Juhla- ja tilausruokapalvelut Yo-juhlat, valmistujaiset 24 hengen kabinettitila 120 asiakaspaikkaa Syntymäpäivät, muistotilaisuudet
Elämän arvokkaimmat juhlat vaativat arvoisensa juhlakuvat.
Ruoka-annokset myös mukaan!
KUVAUSPALVELUT • PASSIKUVAT KEHYSTYS • KOPIOT • TARVIKKEET KUVA MAIJA
KUOPIO • Ma–pe klo 9–17 • Studiokuvaukset ajanvarauksella
SIILIN KUVA
SIILINJÄRVI • Ma–pe klo 9.30–16.30 • La–su kuvaukset tilauksesta
Savonkatu 18 017 261 5201 www.kuvamaija.fi
Toritie 12 045 8573 999 www.syvarinkuva.fi
SYVÄRIN KUVA
Nilsiäntie 78 017 481 560, 045 1384 236 ww.syvarinkuva.fi
NILSIÄ • Ma–pe klo 9–16 • La–su kuvaukset tilauksesta
Puijonkatu 30, Kuopio | puh. 017 262 7595
www.mairella.fi www.digimag.fi
52
Luonto 2019
COOL IS THE NEW HOT Coffee Milkshake
4 90 KUOPIO
Kauppakeskus Matkus ma-pe 10-21 la 10-19 su 11-18
puh: 040-674 7262
HELPPO ARKI ALKAA! Maailman vastuullisin kauppa ON NYT MYÖS VERKKOKAUPPA
Anna meidän käydä kaupassa puolestasi Tilaa ruuat verkkokaupasta, me keräämme ostokset puolestasi ja toimitamme ne autollesi Päivärannan K-Citymarketin pihaan tai toimitamme ne kotiovellesi. Maksa kortilla ostoksia vastaanotettaessa. Kauppakeskus KCM Päivärannassa on kaupungin paras ruokakauppa ja toistakymmentä palvelevaa erikoisliikettä saman katon alla. Yhdellä käynnillä saa hankittua kaiken tarpeellisen, joten aikaa jää elämästä nauttimiseen. Tervetuloa ostoksille!
TEE ET OSTOKS esi kotiovell Toimitus . ll alle illa e jopa sam
KAUPPAKESKUS KCM PÄIVÄRANTA Päivärannantie 18, 70420 Kuopio
Palvelemme ma–su 8–21
www.digimag.fi
53
Luonto 2019
KUOPIO PÄIVÄRANTA
/KcitymarketKuopioPaivaranta
KUMPPANI
Kohti vastuullisempaa ruokakulttuuria
TEKSTI DIGIMAG/SIRPA KORHONEN KUVAT KESKO
Vastuullinen kuluttaminen näkyy hyvinvointina ja maukkaampana ateriana. Valinnat ruokakaupassa vaikuttavat sekä ostajaan, tuottajaan että toimijoihin siinä välissä. www.digimag.fi
54
Luonto 2019
SYÖ & JUO
S
uomalaiset yritykset näyttävät esimerkkiä ilmastotekojen saralla. Kesko on viidennen kerran peräkkäin valittu yhdeksi maailman vastuullisimmaksi kaupanalojen yritykseksi. Global 100 -listalle pääsemiseksi arvioidaan yritysten ympäristövastuuta, sosiaalista vastuuta sekä hallintoa. Kesko on sitoutunut kansainvälisten ilmastokokousten tavoitteisiin ja pyrkii näihin tavoitteisiin koko toimintaketjussaan.
ERITYISTÄ ERI K-kauppojen toiminnassa ovat paikalliset
tuotevalikoimat. Myös Päivärannan K-Citymarketin hyllyiltä bongaa lähiruokaa parhaimmillaan. ‒ Emme tee valintoja ihmisten puolesta, vaan annamme vaihtoehtoja vastuulliseen kuluttamiseen. Panostamme laadukkaisiin raaka-aineisiin ja nostamme suomalaisen ruoan keskiöön. Minulle on sydämenasia, että arvostamme ruokaketjua ja sen kaikkia osapuolia. Jokaisella kauppiaalla on omat kanavansa, joista ruoka tulee maakunnassa, mutta periaatteessa kaikki Suomessa tuotettu ruoka on lähiruokaa, K-Citymarket Päivärannan kauppias Pasi Toppari täsmentää. LUOMUTUOTTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET ovat pienempiä verrattuna tavalliseen tuotantoon. Lähellä tuotettu ruoka on oikea ekoteko, sillä tällöin muun muassa kuljetus- ja pakkauskustannukset minimoituvat. Näissä valinnoissa kuluttajaa auttavat tuotemerkinnät, jotka kertovat tuotteen alkuperästä tai tuotantotavasta. Esimerkiksi Joutsenlippu kertoo ruoan olevan kotimaista, ympäristömerkki nimensä mukaisesti ympäristöystävällisyydestä ja Reilun kaupan merkki kertoo oikeudenmukaisesta korvauksesta kehitysmaan alkutuottajalle ja -viljelijälle. ‒ Vaikka ruokaa tuotetaan vastuullisesti, sitä pitäisi myös kuluttaa vastuullisesti. Ruoan kotihävikin minimoiminen on asia, jota tulisi miettiä. Tämä on myös ympäristöteko, Toppari korostaa. K-ryhmässä päästöjen hillitsemiseksi panostetaan uusiutuvan energian käyttöön, kauppojen energiatehokkuuteen ja tehokkaaseen logistiikkaan. Keskon omat tuotemerkit ovat tutkittuja, turvallisia ja vastuullisesti valmistettuja. Vastuullisuus ja kestävät valinnat jatkuvat koko K-ryhmän tarjonnassa ja toiminnoissa. Keskon omien merkkien tuotepakkauksissa muovin määrää vähennetään, ja tavoitteena onkin, että näiden tuotteiden kaikki pakkaukset ovat kierrätettäviä, uudelleen käytettäviä tai biohajoavia vuoteen 2025 mennessä. Samalla luodaan uusia toimintamalleja, joilla estetään muovin päätyminen luontoon. Kesko tarjoaa asiakkailleen hyvät puitteet vastuulliseen kierrättämiseen. ‒ Haluamme palvella siten, että asiakkaatkin voivat tehdä vastuullisia tekoja. Myyntiin pyritään löytämään hankintakanavat niin, että ne pysyvät avoimena ja jäljitettävinä. Pyrimme myös toimimaan eettisesti oikein. Minulle vastuullisuus tarkoittaa myös sitä, että pidetään ihmisistä huolta, summaa Toppari.
Kauppiaan vinkit vastuullisempaan kaupassa käyntiin: Kestohedelmäpussit Hedelmällä on jo oma suojakuori, joten yksittäinen hedelmä ei tarvitse erillistä pakkausta kuljetukseen. Runsaammissa ostomäärissä voit hyvin laittaa useamman sorttisia hedelmiä samaan pussiin, kun punnitset ne vain erikseen. Voit myös itse tehdä kestokassin hedelmille, jotta saat varmasti omaan käyttöön sopivankokoiset pussukat.
Kestokassit Ota mukaan jo kotoa löytyvä kassi ja pakkaa uudet ostokset siihen. Ei aina tarvitse ostaa uutta. Kestokasseja on ostettavana jokaisella kassalla.
Suosi sesonkituotteita Sesonginmukainen kattaus on ekoteko. Suosi satokauden sesonkituotteita, sillä niiden kasvattamisessa on käytetty luonnollista energiaa.
Valitse vastuullisesti tuotettua Valitse vastuullisesti tuotettuja raaka-aineita. Ympäristömerkityt tuotteet takaavat vastuullisen, kestävän ja oikeudenmukaisen tuotantoketjun.
Osta mitä käytät Osta ruokaa sen verran kuin käytätkin. Näin minimoit ylijäämäruoan määrän. Tässä auttaa hyvin suunniteltu ostoslista!
Pureutumista muoviongelmaan, voisiko kierrättämisestä tehdä enää yhtään helpompaa? K-RYHMÄ ON MUKANA Arkipakkaus-nimises-
sä pilottihankkeessa. Hankeen tavoitteena on luoda täydellinen kiertotalousmalli kotitalouksien arkisille muovipakkauksille. Nimikin jo sen kertoo – arkisten käyttötavaroiden toimitusta ja kiertoa automatisoidaan niin, että kuluttaja saa nämä tuotteet suoraan kotiin ja taas näiden tuotteiden pakkaukset haetaan kierrätettäviksi.
K-CITYMARKET PÄIVÄRANTA Päivärannantie 18, KUOPIO Puh. 010 537 9600 Ma–su 8–21 www.k-citymarket.fi www.digimag.fi
55
Luonto 2019
KUOPIO
Lisää kasviksia lautaselle TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ KUVA SHUTTERSTOCK
Kun ruokavalio perustuu kasviksille, kiittävät sekä ympäristö että oma keho.
P
uoli kiloa päivässä -hokema on mennyt suomalaisille hienosti perille, sillä kauppojen salaattibaarit sekä hedelmä- ja vihannesosastot ovat laajentuneet vuosien varrella. Ympäristöä ajatteleva kiinnittää huomiota sesongin mukaisten kasvisten ja hedelmien käyttöön sekä vähentää lihan, maidon ja kanamunien saantiaan. Kaikkein tärkeintä on kiinnittää huomiota ruokahävikin vähentämiseen.
SUOMALAISEN TERVEYTTÄ edistävän
ruokavalion mukaan kasviksia tulee syödä viisi kourallista eli 500 grammaa päivässä. Perunaa ei lasketa tähän mukaan. Yksi annos eli kourallinen vastaa yhtä keskikokoista tomaattia tai pork-
kanaa, yhtä desilitraa marjoja tai 1,5 desilitraa vihersalaattia. Kasvispainotteisen ruokavalion on todettu vähentävän riskiä sairastua moniin erilaisiin sairauksiin. Silti varsinkin yksin asuvat ja eläkeikäiset miehet syövät muuta väestöä harvemmin kasviksia. Kasvikset pitävät terveydestä huolta monin tavoin, sillä niiden runsaalla käytöllä ruuasta tulee vähemmän energiaa, mikä auttaa esimerkiksi painonhallinnassa. Kuidun määrän lisääntyessä myös kylläisyyden tunne säilyy pidempään. Tutkimukset ovat osoittaneet reippaalla kasvisten syönnillä ja flavonoidien saannilla olevan ehkäisevä vaikutus sydän- ja verisuonitauteihin. Kun ruuan mukana saa runsaasti antioksidantteja, esimerkiksi C-vitamiinia ja beeta-
www.digimag.fi
56
Luonto 2019
karoteenia, elimistö pystyy puolustautumaan solujen hapettumista vastaan. Myös aivohalvauksen ja erilaisten syöpien riskiä, diabetesta, korkeaa verenpainetta ja korkeaa kolesterolia vähentää runsas kasvisten syönti. OSA PÄIVITTÄISISTÄ kasviksista kannattaa syödä kypsentämättöminä. Toisaalta joidenkin kasvisten, kuten tomaatin ja porkkanan, terveelliset ainesosat imeytyvät elimistöön paremmin kypsentämisen jälkeen. Esimerkiksi perunat ja omenat on hyvä syödä kuorineen aina kun mahdollista, sillä tärkeät ravintoaineet ovat kuorien yhteydessä. Peruna on muutenkin oiva kasvis, sillä siinä on kohtuullisesti energiaa ja useita kivennäisaineita.
SYÖ & JUO
KUOPIO
RESEPTI JA KUVA: K-RUOKA.FI
RESEPTI JA KUVA: K-RUOKA.FI
Teriyakitofu ja paahdetut kasvikset
Vegaaninen kasvishampurilainen
4 ANNOSTA • 30–60 MIN
4 ANNOSTA • 30–60 MIN
1 pkt (270 g) tofua 1 dl Pirkka teriyakikastiketta 1 (600 g) bataatti 1 (200 g) purjo 1 rkl Pirkka ekstra-neitsytoliiviöljyä n. 1/2 tl suolaa 1 rkl Pirkka kuorittuja seesaminsiemeniä LIME-YRTTIÖLJY 1 ruukku thaibasilikaa 2 rkl Pirkka ekstra-neitsytoliiviöljyä 1 rkl limetinmehua 1/4 tl (ruoko)sokeria ripaus suolaa
LEVITÄ kasvikset laakeaan uunivuo-
kaan, pyörittele öljyssä ja mausta suolalla. Paahda seesaminsiemenet kevyesti kuivalla pannulla ja ripottele kasvisten pinnalle. Paahda 225-asteisessa uunissa 20 minuuttia. Nosta uunista ja kääntele kasviksia hieman. LISÄÄ pinnalle tofuviipaleet. Sivele kastike pussista tofujen pinnalle ja ripottele halutessasi seesaminsiemeniä myös tofuille. KYPSENNÄ vielä noin 15 minuuttia,
kunnes glaseeraus hieman jähmettyy.
LEIKKAA tofu neljään osaan ja laita
teriyakikastikkeen kanssa marinoitumaan pariksi tunniksi tai yön yli muovipussissa jääkaappiin. KUORI JA LEIKKAA bataatti reiluiksi
paloiksi. Halkaise purjo ja huuhdo se sisältä huolellisesti. Leikkaa purjon valkoinen ja vaaleanvihreä osa noin 5 cm:n pätkiksi, jätä tummimman vihreä osa käyttämättä.
SOSEUTA lime-yrttiöljyn ainekset
keskenään sauvasekoittimella. Jätä muutama thaibasilikan lehti koristeeksi. Valuta yrtti-limeöljyä ruoan pinnalle ja koristele yrtillä. TARJOA teriaykitofu ja paahdetut kasvikset sellaisenaan tai esimerkiksi keitetyn jasmiiniriisin kanssa.
www.digimag.fi
57
1 pkt (4 kpl/300 g) Pirkka esipaistettu kiviuunisiemensämpylää 1 pkt (4 kpl/240 g) Apetit kasvisjauhispihvit crispy chick (pakaste) ruokaöljyä paistamiseen 1/2 ps (à 65 g) Pirkka Luomu babypinaattia n. 20 g versoja (esim. Mimis) AVOKADOTÄYTE 2 (400 g) avokadoa 2 rkl tahinia 2 rkl limetinmehua 1 valkosipulinkynsi hienonnettuna ripaus suolaa PUNAJUURIKASTIKE 2 (60 g) pientä Pirkka kokonaista punajuurta mausteliemessä (700/470 g) 1/4 – 1/2 vihreää chiliä 1 valkosipulinkynsi hienonnettuna 1 rkl tuoretta inkivääriä raastettuna 1 prk (200 g) Oatly iMat Fraichea ripaus suolaa ripaus valkopippuria
Luonto 2019
PAISTA sämpylät pakkauksen ohjeen mukaan. VALMISTA avokadotäyte. Halkaise
avokadot, poista kivet ja lusikoi avokadojen sisukset kulhoon. Lisää mausteet ja soseuta sauvasekoittimella tasaiseksi tahnaksi. VALMISTA punajuurikastike. So-
seuta punajuuret. Halkaise chili, poista kanta ja siemenet ja hienonna chili. Sekoita kastikkeen muut ainekset punajuurisoseen sekaan. PAISTA kasvispihvit pannulla öljyssä molemmin puolin miedolla lämmöllä kauniin ruskeiksi. HALKAISE sämpylät ja paahda gril-
lissä tai parilapannulla molemmin puolin. LEVITÄ pohjan päälle avokadotahnaa ja pinaatinlehtiä. Laita päälle pihvi, punajuurikastiketta ja versoja. Paina päälle kansi.
Pakkausmerkinnät RUOKAPAKETTIEN KYLJESSÄ ON pakollisten merkintöjen lisäksi useita vapaa-
ehtoisia merkkejä. Selvitimme mitä muutamat niistä tarkoittavat käytännössä. Merkittyihin tuotteisiin ja niiden tuotantoprosesseihin voi luottaa, sillä niiden laatua valvovat riippumattomat organisaatiot.
Hyvää Suomesta Ruuan alkuperämerkki kertoo kuluttajalle, että elintarvike on valmistettu ja pakattu Suomessa. Liha, kala, kananmuna ja maito ovat täysin kotimaisia, muuten tuotteen raaka-aineista vähintään 75 prosenttia on tuotettu Suomessa.
Luomutuote
Sirkkalehtilippu Kotimaisten kasvisten merkki, joka kertoo niiden olevan suomalaista tuotantoa ja laadultaan ensiluokkaista. Tuottaja on sitoutunut noudattamaan hyviä tuotantomenetelmiä.
on valinta
Avainlippu Tällä merkillä merkitään Suomessa valmistetut tuotteet tai palvelut. Tuotteen pitää olla valmistettu Suomessa sekä täyttää tietty kotimaisuusaste. Palveluissa myös omistajuus ja pääkonttorin sijainti vaikuttavat merkin myöntämiseen.
TEKSTI DIGIMAG/HETA JYRÄLÄ
Eurolehti Pakollinen EU:n luomutuotteiden tunnus. Tuotteiden aineisosista 95 prosenttia on luonnonmukaisesti tuotettuja. Eurolehteä saa käyttää vain EU:n alueella tuotettujen elintarvikkeiden pakkauksissa.
Kuluttajat ovat aiempaa kiinnostuneempia siitä, mistä ruoka tulee ja kuinka se on tuotettu.
L
Aurinkomerkki Aurinkomerkki kertoo, että kyseinen luomutuote on suomalaisen viranomaisen valvonnassa. Tuotteen ei kuitenkaan tarvitse olla suomalainen, mutta vähintään 95 prosenttia sen ainesosista tulee olla luomutuotantoa. Merkki on väistymässä pakollisen Eurolehden tieltä.
uomu on tapa viljellä, tuottaa ja kasvattaa. Syitä suosia luomua on yhtä monta kuin kuluttajiakin – kyse voi olla niin omasta terveydestä kuin arvomaailmastakin.
Leppäkerttumerkki Suomalaisen luomutuotteen oma merkki. Alkutuotteiden on oltava täysin suomalaisia ja jatkojalostettujen vähintään 75 -prosenttisesti.
Reilu Kauppa Tuotteiden tuotannossa varmistetaan, että tuottajat saavat oikean ja reilun korvauksen. Tuotannossa käytetään vain eettisiä keinoja ja noudatetaan tiukkoja ympäristömääräyksiä. Reilun Kaupan merkillä merkityt tuotteet vähentävät köyhyyttä, ja osa tuotteiden tuloista käytetään alueen elinolojen kehittämiseen.
LUOMUVILJELYSSÄ TUOTE tuotetaan niin, et-
tä tuotantoprosessista on mahdollisimman vähän haittaa ympäröivälle luonnolle ja ihmisille. Viljelyssä korostuu tasapaino luonnon ja tuotannon välillä. Luomueläimille mahdollistetaan lajille tyypillinen elämä ja käytös. Tuotteille löytyy EU-tasolla säädetyt sertifikaatit siitä, kuinka paljon kyseisessä tuotteessa saa olla käytetty vierasperäisiä aineita. Aina pyritään minimiin, joka riittää tuotteen onnistumiseen. Geenimuuntelu on luomutuotannossa kielletty, ja lisä- ja säilöntäaineita käytetään huomattavasti vähemmän kuin perinteisessä tuotannossa. Luomussa sallitut lisäaineet ja tuotteiden värit koostuvat luonnonmukaisista, luonnossa muutenkin esiintyvistä aineksista. Myös torjunta-ainejäämiä on luomutuotteissa vähemmän. Luomutuotteiden käyttäminen on valinta, joka halutaan tehdä nykyään entistä useammin. Luomun suosiota selittää myös sen luotettavuus, sillä valvonta on tarkkaa vielä markkinoillakin: kauppojen ja ravintoloiden on pystyttävä todistamaan luomuna markkinoimansa tuotteen alkuperä sitä kysyttäessä. Jalostettu tuote on luomua, kun 95 prosenttia elintarvikkeen maatalousperäisistä ainesosista on tuotettu luonnonmukaisesti.
MSC-Sertifikaatti MSC on riippumaton organisaatio, joka myöntää merkin vastuullisesti ja kestävästi kalastetuille tuotteille. Merkin voi löytää kala- ja äyriäistuotteista. EKOenergia EKOenergia on sähkön ympäristömerkki. Merkityt tuotteet on tuotettu sähköllä, joka puolestaan on tuotettu luontoa kunnioittaen. Tavoitteena on lisätä uusiutuvien energioiden käyttöä.
Hiilijalanjälki-merkki CO2e-merkki kertoo, kuinka paljon tuotteen tuotantoprosessissa on vapautunut hiilidioksidia. Merkki käsittää koko matkan pellolta kaupan hyllyyn. Mitä vihreämpi tuote, sen parempi.
UTZ Certified Sertifikaatilla on merkitty vastuullisesti tuotetut kahvit, teet ja kaakaot. UTZ Centified edistää kestävää maanviljelyä ja haluaa tarjota paremmat mahdollisuudet viljelijöille ja ympäristölle.
FSC eli Forest Stewardship Council FSC-merkki on puolueeton laatutakuu luonnon ja ihmisen huomioon ottavasta metsänhoidosta.
RSPO – kestävän palmuöljyn sertifiointi Kestävän öljypalmutuotannon kriteerit ja periaatteet täyttävä viljely estää tuotannon kielteiset vaikutukset, kuten arvokkaiden sademetsien tuhoamisen.
www.digimag.fi
58
Luonto 2019
SYÖ & JUO
KUOPIO
Haaveena uusi koti tai vanhan remontointi?
Raskaustoive todeksi!
Kaikki tutkimukset ja hedelmöityshoidot ilman lähetettä. Inseminaatiohoidot myös viikonloppuisin Hormoniverikokeet ja sukupuolitautitestit Siemennestetutkimukset Lahjasukusoluhoidot hyvin tuloksin
Teräsrunkoiset designportaat sekä lasikaiteet meiltä!
Varaa aika tai kysy lisätietoja puh. 017 263 1700 tai info@inova.fi Vastaanottoja myös iltaisin. InOvassa on maksuton hedelmällisyysneuvola naisille ja miehille. Suositellaan kaikille raskautta toivoville!
Taitotuote Oy
Tervetuloa!
Leijukuja 5, 78210 Varkaus 040 538 3990, perttu.heiskanen@taitotuote.fi
www.inova.fi Ajurinkatu 16, Kuopio
www.taitotuote.fi
ONHAN SUULLA KAIKKI HYVIN? VARAA AIKA HELPOSTI NETISSÄ
Pääset meille hammashoitoon jonottamatta. Miksi siis viivyttelisit hammaslääkärille menoa? Tervetuloa hakemaan syy hymyyn!
HAMMASLÄÄKÄRI KIRSI KARTTUNEN 017 261 3728 | Puijonkatu 9 A, Kuopio | www.plusterveys.fi/kirsikarttunen www.digimag.fi
59
Luonto 2019
RAKENNUS OY Maalaukset – Tapetoinnit – Tasoitetyöt Uudisja ja saneerauskohteet UudisParkettijasaneerauskohteet laminaatiasennukset Kattoja julkisivuremontointi Katto- ja julkisivuremontointi Pesuhuone-, sauna-, keittiöPesuhuone-, sauna-, keittiöja huoneistoremontit ja Pesuhuone-, huoneistoremontit sauna-, keittiöja huoneistoremontit Sisäjaja ulkomaalaukset – Tapetoinnit Uudissaneerauskohteet Omakotitalojen rakennusja Sisä- japoistot ulkomaalaukset – Tapetoinnit Tapettien höyryllä laajennuspiirustukset Tapettienpoistot höyryllä Tasoiteja rappaustyöt Omakoti-, ja kauppaSähkötyötteollisuusS2-luvilla Pihakiveykset – Pihamaanrakentaminen rakentaminen Tasoite-sadevesija rappaustyöt Salaoja-, ja jätevesijärjestelmät Kauppaja teollisuuden huoltopalvelut Pihakiveykset – Pihamaarakentaminen Vestell edustus, jälleenmyynti, suunnittelu ja asennus Pihakiveykset – Pihamaarakentaminen Salaoja-, sadevesijätevesijärjestelmät Kaivinkoneja pyöräkonetyöt Salaoja-, sadevesijajajätevesijärjestelmät Kaivinkone-jajapyöräkonetyöt pyöräkonetyöt KaivinkoneKorjaamopalvelut www.PJR-Rakennus.com www.PJR-Rakennus.com (myös pienkoneet ja polkupyörät) 045 ulkomaalaustyöt. 233 5038 Kevään ja kesän pjr-rakennus@pjr-rakennus.com Tilaa pjr-rakennus@pjr-rakennus.com nyt! Luotettava kumppani rakentamisessa Luotettava kumppani rakentamisessa Lisää tietoa palveluistamme saat
VILLIYRTTIKURSSIT LUONTAISHOIDOT • HIERONNAT Kokonaisvaltaista hoitoa – luonnollisesti! Tutustu hoitovalikoimaan ja seuraa kursseja: www.yrttimeri.webnode.fi Ota yhteyttä! 040 582 8372 Torstai-illan yrttikävelyt Pilpan majalla Kuopiossa 16.5., 23.5., 13.6., 26.6. ja 11.7. klo 18–20 Alle 7v. maksutta!
Yrttikävelyt Käärmelahdessa Maaningalla 29.5., 12.6. ja 26.6. klo 18–20 Alle 7v. maksutta!
Voimaa villivihanneksista -kurssi Luovassa Puussa 25.5.
Villivihanneksia & Hapatusta Lumotarhassa, Kurolanlahdessa 30.5.
045 233 5038
Lisää kursseja ja tapahtumia nettisivuilla!
soittamalla tai nettisivuiltamme
045 233 5038
www.digimag.fi
60
Luonto 2019
KOE & NÄE
KULTTUURIA,
YHTEISLAULUKONSERTTI
KUOPIO
TAPAHTUMA
VIIHDETTÄ JA
KEVÄÄN RIEMUJA
KUOPIOSSA TAPAHTUU
04
Huhtikuu
23–28.4.
Design Week Kuopio useita sijainteja
23.4.
Taidevartti klo 13 Kuopion taidemuseo Perinne- ja savusaunailta Jätkänkämpällä klo 16–22 Kylpylähotelli Rauhalahti
24.4.
Kolme iloista rosvoa klo 11 Kuopion kaupunginteatteri Taidevartti klo 13 Kuopion taidemuseo Kuoleman kahvila klo 17–19 Kukka- ja hautauspalvelu Rosanna Little Victor & Down Home Kings klo 19 Ohjelmaravintola Maxim Kultainen vasikka klo 19 Kulttuuriareena 44 Naistentanssit: Suvi Karjula & In The Mood klo 20–0.30 Kylpylähotelli Rauhalahti Poe! klo 20.15 Kuopion kaupunginteatteri
25.4.
Puluboi klo 10 Varkauden teatteri Pieni Joutsenlampi – tarina ystävyydestä klo 10 Sotku-teatteri Poe! klo 13.15 Kuopion kaupunginteatteri Pieni Joutsenlampi – tarina ystävyydestä klo 18 Sotku-teatteri Haapaniemen Nuorisomusiikin Kevätkonsertti klo 18 Eelim-sali Kultainen vasikka klo 19 Kulttuuriareena 44 Baaripähkinä klo 19 Ravintola Ottopoika Äidinmaa klo 20 Kuopion kaupunginteatteri Poe! klo 20.15 Kuopion kaupunginteatteri
26.–28.4.
Savon Erämessut Kuopio-halli
26.4.
Pieni Joutsenlampi – tarina ystävyydestä klo 10 Sotku-teatteri Kulttuurikeitto: Illallinen yhdelle klo 13 Kuopion kaupunginteatteri Pieni Joutsenlampi – tarina ystävyydestä klo 18 Sotku-teatteri Tulevaisuutta luomassa – hyväntekeväisyyskonsertti klo 18 Kuopion Musiikkikeskus Maestra – 10 vuotta Silkkaa laulamisen iloa! klo 18.30–19.30 Kuopion kaupungintalo Marko Annala & Tuomo Saikkonen – Mokoma Duo klo 19 Ohjelmaravintola Maxim Kaksi kitaraa klo 19 Varkauden teatteri
TJANGO! klo 19 Kuopion taidelukio Lumit Intron komediaklubi klo 19 Intro Social Bernarda Alban talo klo 20 Kuopion kaupunginteatteri Onnennumerot klo 20.15 Kuopion kaupunginteatteri Pepe Enroth Caravan klo 21 Kylpylähotelli Kunnonpaikka Olohuone jazz band klo 21 Pannuhuone Gust. Ranin Perjantaitanssit: Taikakuu klo 21–1.30 Kylpylähotelli Rauhalahti JeZZBand klo 22.30 Ravintola Kummisetä
27.4.
Puluboi klo 13 Varkauden teatteri Pieni Joutsenlampi – tarina ystävyydestä klo 14 Sotku-teatteri Elmo klo 14 Ohjelmaravintola Maxim Bernarda Alban talo klo 14 Kuopion kaupunginteatteri Onnennumerot klo 14.15 Kuopion kaupunginteatteri Pieni Joutsenlampi – tarina ystävyydestä klo 18 Sotku-teatteri Suu messingillä klo 18 Varkauden teatteri Elmo klo 19 Ohjelmaravintola Maxim Puhtaana käteen klo 19 Kuopion kaupunginteatteri Suurenmoista klo 19.15 Kuopion kaupunginteatteri Kunnon House Band klo 21 Kylpylähotelli Kunnonpaikka Funk Lounge klo 21 Pannuhuone Gust. Ranin Lauantaitanssit: Kaukolasipartio klo 21–1.30 Kylpylähotelli Rauhalahti NEØV klo 22 Henry’s Pub Mikko Mäkeläinen & Myrskylyhty Hotelli Isovalkeinen Lazy Bonez Ravintola Ottopoika House band King’s Crown Kansallisen veteraanipäivän valtakunnallinen pääjuhla Kuopion Musiikkikeskus
28.4.
Sotilaan tarina klo 15 Kuopion Musiikkikeskus Valoa Kohti – Kyösti Mäkimattila klo 16 Kuopion kaupunginteatteri
29.4.
Perinne- ja savusaunailta Jätkänkämpällä klo 16–22 Kylpylähotelli Rauhalahti
30.4.
Suu messingillä klo 19 Varkauden teatteri Puhtaana käteen klo 20 Kuopion kaupunginteatteri Suurenmoista klo 20.15 Kuopion kaupunginteatteri Vappuaaton tanssit: Antti Ahopelto & Etiketti klo 21–1.30 Kylpylähotelli Rauhalahti Katupojat klo 22.30 Ravintola Kummisetä Vappuaaton Bileet! Prison Field Soul Band King’s Crown
26.4. Maestra – 10 vuotta Silkkaa laulamisen iloa!
1.5. Vapputori
Vapputanssit Jarkko Honkanen & Taiga Hotelli Isovalkeinen Hygge Bron Vappujuhlat Hygge Bro
05
Toukokuu
1.5.
Vappubrunssi klo 11–16 Hygge Bro Vapputori Kuopion kauppatori Vappu @ Musiikkikeskus klo 15 Kuopion Musiikkikeskus Vappubrunssi Kylpylähotelli Rauhalahti Karaoketanssit DJ:n tahtiin klo 20 Kylpylähotelli Kunnonpaikka
24.4. klo 19
Kulttuuriareena 44
KULTAINEN VASIKKA -NÄYTELMÄ KUOPION YLIOPPILASTEATTERI OTTAA varaslähdön Maria Jotuninin juh-
lavuoteen esittämällä Jotunin huvinäytelmän Kultainen vasikka. Näytelmän teemoina ovat rikkauden ja rakkauden kysymykset. Köyhyyteen ja kurjuuteen kyllästynyt Eedit (Henna Ullgren) vaatiikin aviomiestään Jaakkoa (Niina Räsänen) keinottelemaan heille rahoja. Raha-asiat kiristävät aviopuolisoiden ja myös koko perheen välejä. Rahalla saa aina rakkautta, mutta rakkaudella kuitenkin huonosti rahaa. Näytelmän ohjaa pitkän linjan teatterilainen Olga Roitto.
2.5.
POE! klo 19.15 Kuopion kaupunginteatteri Karaoke klo 20–24 Kylpylähotelli Rauhalahti Unto Monosta Muistellen -konsertti klo 20 Kylpylähotelli Kunnonpaikka Hoiluuhumpat klo 12–15 Kuopion raittiustalo
Esitykset ja liput: Ensi-ilta 19.4. Muut esitykset 22.4. /24.4. /25.4. /8.5./9.5. /12.5. klo 19. Liput 8/10 euroa, varaukset kuopionylioppilasteatteri@gmail.com
3.5.
Kolme iloista rosvoa klo 10 Kuopion kaupunginteatteri POE! klo 12.15 Kuopion kaupunginteatteri Suu messingillä klo 19 Varkauden teatteri Bernarda Alban talo klo 19 Kuopion kaupunginteatteri Onnennumerot klo 19.15 Kuopion kaupunginteatteri Perjantaitanssit: Maria Tyyster & Rodeo klo 21 Kylpylähotelli Rauhalahti Dry Capri -Duo klo 21 Kylpylähotelli Kunnonpaikka Anna Sipilän lapsi, Käkelä + Hankala Akka klo 22 Henry’s Pub Club Equinox – DJ’s Carlo Rossi & Juicy L klo 22 Pannuhuone Gust. Ranin Overcover klo 22.30 Ravintola Kummisetä Leif Lindeman & Amore Hotelli Isovalkeinen
4.5.
Kuopion MP‑näyttely Kuopio-halli Puhtaana käteen klo 13 Kuopion kaupunginteatteri Puluboi klo 13 Varkauden teatteri Konservatorion tanssikoulun kevätnäytös klo 15 Kuopion Musiikkikeskus Tommi Ylimäinen, Peter Sapiano, Ursula Herlin klo 19 Ohjelmaravintola Maxim Suu messingillä klo 18 Varkauden teatteri Bernarda Alban talo klo 18 Kuopion kaupunginteatteri Onnennumerot klol 18.15 Kuopion kaupunginteatteri Kunnon House Band klo 21 Kylpylähotelli Kunnonpaikka Lauantaitanssit: Ilkka Hakala & Sonetti klo 21 Kylpylähotelli Rauhalahti
23.–26.5.
Sotku-teatteri
TEOT-TANSSITAPAHTUMA SOTKU-TEATTERILLA TANSSITAAN TOUKOKUUN lopulla, kun Savonia-am-
mattikorkeakoulun suositut TEOT-koreografianäytökset saapuvat jälleen lavalle. Luvassa on tanssinopettajaopiskelijoiden omia ryhmä- ja soolokoreografioita. Jokaisessa ainutlaatuisessa koreografiassa käsitellään universaaleja ilmiöitä ja asioita tanssin ja liikkeen avulla. Esityksiin on vapaa pääsy! Esitykset: to 23.5., pe 24.5., la 25.5., su 26.5. kello 19–21
Digimag ei vastaa lehden painoon menon jälkeen tapahtuvista muutoksista.
www.digimag.fi
61
Luonto 2019
NÄYTTELY
KONSERTTI
TAPAHTUMA
11.5. Animaatioelokuvakonsertti: Paljon onnea, Kössi Kenguru 50v!
4.5. Kuopion MP‑näyttely
TAPAHTUMA
24.–25.5. Kuopion kesäkauden avajaiset & katusoittofestarit
25.5. Hurja mäkiautoralli
KUOPIOSSA TAPAHTUU Temple Balls, Block Buster klo 22 Henry’s Pub Süngehel, Aihos Ravintola Ottopoika Jysäri Dance Tour – DJ Ice K Bar Nousu Heidi Pakarinen & Karavaani Hotelli Isovalkeinen
5.5.
Benny Törnröös ja Muumit – Käy Muumilaaksoon konsertti Kylpylähotelli Rauhalahti Kevätkonsertti klo 15 Eelim-temppeli
6.-9.5.
Savonia fest Sotku-teatteri
6.5.
Puluboi klo 10 Varkauden teatteri Karaoke klo 20 Kylpylähotelli Rauhalahti
7.5.
Puluboi klo 10 Varkauden teatteri Tiistaitanssit Sami Rosholm trio klo 12–16 Kuopion Raittiustalo Perinne- ja savusaunailta Jätkänkämpällä klo 16–22 Kylpylähotelli Rauhalahti Jännitystä ilmassa! – parhaat dekkarivinkit klo 17.30 Kuopion pääkirjasto Perheet liikkumaan klo 18.30–20 Kuopion kansalaisopisto Jere Haakana Varjosto klo 19 Ohjelmaravintola Maxim Karaoke klo 20–24 Kylpylähotelli Rauhalahti
8.5.
Puluboi klo 10 Varkauden teatteri Kolme iloista rosvoa klo 10 Kuopion kaupunginteatteri Kolme iloista rosvoa klo 13 Kuopion kaupunginteatteri Klubi klo 19 Varkauden teatteri Tsuumi Sound System klo 19 Ohjelmaravintola Maxim Kultainen vasikka klo 19 Kulttuuriareena 44 Nyt viuluuni soikoon: Henna Korhonen klo 19.30 Kylpylähotelli Kunnonpaikka Karaoketanssit DJ:n tahtiin klo 20 Kylpylähotelli Kunnonpaikka Naistentanssit: Yölintu & DJ Ismo klo 20 Kylpylähotelli Rauhalahti
9.5.
Puluboi klo 10 Varkauden teatteri Bernarda Alban talo klo 12 Kuopion kaupunginteatteri Kultainen vasikka klo 19 Kulttuuriareena 44 Karaokestara osakilpailu klo 20 Kylpylähotelli Rauhalahti Vuorohakutanssit DJ:n tahtiin klo 20 Kylpylähotelli Kunnonpaikka
10.5.
Kaksi kitaraa klo 14 Varkauden teatteri The Fabulous Bäckström Brothers Show klo 19 Ohjelmaravintola Maxim Kaksi kitaraa klo 19 Varkauden teatteri Bernarda Alban talo klo 19 Kuopion kaupunginteatteri Milla Koistinen: One next to me klo 19.15 Kuopion kaupunginteatteri Perjantaitanssit: Tanssiorkesteri Polte klo 21 Kylpylähotelli Rauhalahti Casey’s Case Band klo 22.30 Ravintola Kummisetä Minna Äikäs Band klo 21 Kylpylähotelli Kunnonpaikka
11.5.
Lukukoira Sylvin lukuvastaanotto klo 11–13 Kuopion pääkirjasto Suu messingillä klo 13 Varkauden teatteri Äidinmaa klo 13 Kuopion kaupunginteatteri Milla Koistinen: One next to me klo 13.15 Kuopion kaupunginteatteri Animaatioelokuvakonsertti: Paljon onnea, Kössi Kenguru 50v! klo 15 Kuopion Musiikkeskus Suu messingillä klo 18 Varkauden teatteri Bernarda Alban talo klo 18 Kuopion kaupunginteatteri Onnennumerot klo 18.15 Kuopion kaupunginteatteri Drag-leidit Lavalla klo 19 Ohjelmaravintola Maxim Suamenlejjona, FM2000 klo 22 Henry’s Pub Karaoketanssit Kylpylähotelli Rauhalahti Unit 4 You King’s Crown
15.5.
18.5.
Puluboi klo 10 Varkauden teatteri Kolme iloista rosvoa klo 10 Kuopion kaupunginteatteri Minna & Maria klo 12.15 Kuopion kaupunginteatteri Perinne- ja savusaunailta Jätkänkämpällä klo 16–22 Kylpylähotelli Rauhalahti Karaoke klo 20–24 Kylpylähotelli Rauhalahti
21.5.
Puluboi klo 10 Varkauden teatteri Perinne- ja savusaunailta Jätkänkämpällä klo 16–22 Kylpylähotelli Rauhalahti Karaoke klo 20–24 Kylpylähotelli Rauhalahti
22.5.
Puluboi klo 10 Varkauden teatteri Kolme iloista rosvoa klo 10 Kuopion kaupunginteatteri Minna & Maria klo 12.15 Kuopion kaupunginteatteri Kolme iloista rosvoa klo 13 Kuopion kaupunginteatteri Kuoleman kahvila klo 17–19 Kukka- ja hautauspalvelu Rosanna Sam Hillbillies klo 19 Ohjelmaravintola Maxim Naistentanssit: Tommi Soidinmäki & Vastakaiku klo 20 Kylpylähotelli Rauhalahti Karaoketanssit DJ:n tahtiin klo 20 Kylpylähotelli Kunnonpaikka
17.5.
13.5. 14.5.
Puluboi klo 10 Varkauden teatteri Karaoke klo 20–24 Kylpylähotelli Rauhalahti
Puluboi klo 10 Varkauden teatteri Avoin harjoitus klo 12 Kuopion Musiikkeskus Sandra klo 12.15 Kuopion kaupunginteatteri Hoiluuhumpat klo 12–15 Kuopion Raittiustalo Lukukoira Sylvin lukuvastaanotto klo 16–18 Jynkän lähikirjasto Pohjoismaiset suosikit klo 19 Kuopion Musiikkeskus ZONK´A: Essence + Mira Kautto: Station to Station to Station klo 19 Sotku-teatteri Vuorohakutanssit DJ:n tahtiin klo 20 Kylpylähotelli Kunnonpaikka Karaoke klo 20–24 Kylpylähotelli Rauhalahti
Äidille klo 15 Kuopion Musiikkikeskus Kultainen vasikka klo 19 Kulttuuriareena 44 Äitienpäivälounas Kylpylähotelli Rauhalahti Karaoke klo 20–24 Kylpylähotelli Rauhalahti
20.5.
16.5.
Bernarda Alban talo klo 19 Kuopion kaupunginteatteri JP Leppäluoto – Omalla maalla klo 19 Ohjelmaravintola Maxim Suu messingillä klo 19 Varkauden teatteri Onnennumerot klo 19.15 Kuopion kaupunginteatteri Perjantaitanssit: Lemmenlautta klo 21 Kylpylähotelli Rauhalahti Rytmikone klo 22.30 Ravintola Kummisetä Ari Lavu & Wireorkesteri klo 21 Kylpylähotelli Kunnonpaikka
12.5.
19.5.
Varamummo – lastenmusikaali klo 14 Ohjelmaravintola Maxim Kauppatorin kevätkirppis Kuopion kauppatori
Puluboi klo 10 Varkauden teatteri Kolme iloista rosvoa klo 10 Kuopion kaupunginteatteri Minna & Maria klo 12.15 Klasariklubi: Iiro Rantala & Eero Lehtimäki klo 19 Ohjelmaravintola Maxim Sandra klo 19.15 Kuopion kaupunginteatteri Naistentanssit: Teemu Roivanen & Energia klo 20 Kylpylähotelli Rauhalahti Karaoketanssit DJ:n tahtiin klo 20 Kylpylähotelli Kunnonpaikka WÖYH! klo 21 Henry’s Pub
23.5.
Kolme iloista rosvoa klo 10 Kuopion kaupunginteatteri Keksintöjen jättiläiset – Bach ja Mozart klo 14 Kuopion tuomiokirkon kappeli TEOT 2 – koreografiailta klo 19 Sotku-teatteri Karaoke klo 20–24 Kylpylähotelli Rauhalahti Vuorohakutanssit DJ:n tahtiin klo 20 Kylpylähotelli Kunnonpaikka
24.–25.5.
Kuopion kesäkauden avajaiset & katusoittofestarit Kuopion kauppatori ja liikkeet Street Kuopio -katuruokatapahtuma Keskustan kävelykatu Shades Empire 20v viikonloppu Ravintola Ottopoika
Pienten tanssijoiden kevätnäytös klo 10 ja 11.30 Kuopion Musiikkeskus Bernarda Alban talo klo 13 Kuopion kaupunginteatteri Onnennumerot klo 13.15 Kuopion kaupunginteatteri Putkiremontti klo 14 Ohjelmaravintola Maxim Kaksi kitaraa klo 18 Varkauden teatteri Puhtaana käteen klo 18 Kuopion kaupunginteatteri Putkiremontti klo 19 Ohjelmaravintola Maxim Lauantaitanssit: Rainer Bollström & Graniitti klo 21 Kylpylähotelli Rauhalahti M. Laakso plays The Gothic Tapes and other goth classics Ravintola Ottopoika House Band King’s Crown
www.digimag.fi
24.5.
Ensi-ilta: Minnat – Perhosten vuosi Kuopion korttelimuseo Anssi Tikanmäen Orkesteri – Maisemakuvia Suomesta klo 19 Ohjelmaravintola Maxim TEOT 2 – koreografiailta klo 19 Sotku-teatteri Kaksi kitaraa & Aleksi-gaala klo 19 Varkauden teatteri Juhamatti & Rosalie klo 21 Kylpylähotelli Kunnonpaikka Perjantaitanssit: Tiina Ruuska & Rosette klo 21 Kylpylähotelli Rauhalahti BackBeat klo 22.30 Ravintola Kummisetä
62
Luonto 2019
25.5.
Sukeltajien Aware satama-altaan siivoustalkoot klo 12–14 Kuopion satama Lisää Saikkua, Kiitos! klo 14 Ohjelmaravintola Maxim Lisää Saikkua, Kiitos! klo 19 Ohjelmaravintola Maxim TEOT 2 – koreografiailta klo 19 Sotku-teatteri Lauantaitanssit: Sami Rossholm & Casanova klo 21 Kylpylähotelli Rauhalahti Anna Hanski & Kunnon Houseband klo 21 Kylpylähotelli Kunnonpaikka Papa’s paradise King’s Crown Hurja mäkiautoralli Kauppakatu
26.5.
TEOT 2 – koreografiailta klo 14 Sotku-teatteri
27.5.
Karaoke klo 20–24 Kylpylähotelli Rauhalahti Air Russe variée – Pietarin valkoiset illat klo 14 Kaupungintalon juhlasali
28.5.
Galanterie – tarinoita urheudesta klo 18 Kuopion taidemuseo Perinne- ja savusaunailta Jätkänkämpällä klo 16–22 Kylpylähotelli Rauhalahti Karaoke klo 20–24 Kylpylähotelli Rauhalahti
29.5.
Näyttelyt: Kuopion korttelimuseo: 10.5.–3.11.2019 Minna Canthin Kuopio
Kuopion taidemuseo: 1.3.2018 alkaen Taiteilijan katse 16.2.–12.5.2019 Yhteen hiileen: Jouni Airaksinen, Antti Rönkä ja Arto Väisänen 25.5.–1.9.2019 Liikkuvat muodot
VB-valokuvakeskus: 22.3.–26.5.2019 Värinä-Manual 31.5.–1.9.2019 Man on the Moon – Matka Kuuhun
RIISA – Suomen ortodoksinen kirkkomuseo: 31.12.2020 saakka Pyhyyden portailla 12.4.–31.8.2019 Petros Sasaki − Mestari Japanista
Kuopion kaupunginkirjasto: 23.–27.4.2019 TATU ry:n Ainutkertaista ystävyyttä valokuvanäyttely 29.4.–11.5.2019 Pohjois-Savon opiston digitaidelinjan vuosinäyttely
Kun pihlaja kukkii – metsäkuvia klo 14 Kaupungintalon juhlasali Iikka Kivi, Lasse Oikarinen & Saku Torssonen klo 19 Ohjelmaravintola Maxim Naistentanssit: Neitoset Tanssiorkesteri klo 20 Kylpylähotelli Rauhalahti Karaoketanssit DJ:n tahtiin klo 20 Kylpylähotelli Kunnonpaikka
Puijon torni:
30.5.
22.5.–2.6.2019 Carl Sebastian Lindberg & Kenneth Bamberg
Karaoke klo 20–24 Kylpylähotelli Rauhalahti Vuorohakutanssit DJ:n tahtiin klo 20 Kylpylähotelli Kunnonpaikka
18.2.–30.9.2019 Suuria Puijon vieraita 18.2.–30.9.2019 Näkymiä Puijon luonnosta
Galleria Ars Libera: 10.–28.4.2019 Anni Kinnunen 1.–19.5.2019 Ninni Luhtasaari
31.5.
All Female Panel klo 19 Ohjelmaravintola Maxim Hannu Mustonen & Veijarit klo 21 Kylpylähotelli Kunnonpaikka Rock Circus Sipola klo 22.30 Ravintola Kummisetä Karaoketanssit Kylpylähotelli Rauhalahti
Digimag ei vastaa lehden painoon menon jälkeen tapahtuvista muutoksista.
KOE & NÄE
SPORTTIKUOPIOSSA TAPAHTUU
Huhtikuu
27.4.
YLEISURHEILUA: Maaninkahölkkä Maaningalla, järj. Maaningan Mahti
Toukokuu
4.5.
FRISBEEGOLFIA: Vuorelan Veikkojen kauden avauskisa, Siilinjärven Tarinalaakso
25.-26.5.
19.5.
PESÄPALLOA: Siilinjärven Pesis – Joensuu, miesten Superpesistä, Siilinjärven Manttu, klo 17
PESÄPALLOA: Siilinjärven Pesis – Alajärvi, miesten Superpesistä, Siilinjärven Manttu, klo 17
22.5.
PESÄPALLOA: Puijon Pesis – Hamina, miesten Ykköspesistä, Puijonlaakson pesisstadion, klo 18
24.5.
11.5.
04 05
18.5.
UINTIA: Kuopion Uimaseuran kansalliset Kevätuinnit, Kuopion uimahalli
KALENTERI
JALKAPALLOA: KuPS – Ilves Tampere, miesten Veikkausliigaa, Kuopion keskuskenttä, klo 18.30
AMMUNTA: Siilinjärven Urheiluampujien haulikkoammunnan Kärki-kisa Siilinjärven Raasio AUTOURHEILUA: Jokamiesluokan kansalliset ja aluemestaruuskisat, Kuopion Heinjoki JALKAPALLOA: KuPS – Ilves, Tampere, naisten liigaa, Kuopion keskuskenttä, klo 15
KUOPIO
MOTOCROSSIA: Motocrossin MXliigaa Iisalmessa
26.5.
28.5.
JALKAPALLOA: KuPS – ONS, Oulu, naisten liigaa, Kuopion keskuskenttä, klo 15
30.5.
PESÄPALLOA: Puijon Pesis – Laukaa, miesten Ykköspesistä, Puijonlaakson pesisstadion, klo 18.
25.5.
PESÄPALLOA: SiiPe – Ylivieska, naisten Ykköspesistä, Siilinjärven Manttu, klo 15 RUGBYÄ: Naisten 7-rugbyn SM-sarjaa, Kuopion Väinölänniemi (KRC) PESÄPALLOA: Siilinjärven Pesis – Ylivieska, naisten Ykköspesistä, Siilinjärven Manttu, klo 15
12.5.
PESÄPALLOA: Puijon Pesis – Sotkamon Jymy 2, miesten Ykköspesistä, Puijonlaakson pesisstadion, klo 17
5.5.
JALKAPALLOA: KuPS – KPV Kokkola, miesten Veikkausliigaa, Kuopion keskuskenttä, klo 18.30
KUNTOSALI 0524, VIRTUAALITUNNIT Järjestä SEKÄ OHJATTU RYHMÄLIIKUNTA. aktiiviset EI SITOUTUMISAIKAA trampoliinisynttärit helposti KUNTOSALIOHJAUKSET meillä. JA PTPALVELUT Kysy tarjoukset TRAMPOLIINIAREENA myös polttari- ja KAIKENIKÄISILLE tyhy-paketeista! 14 € / 2 TUNTIA
KOKO PERHEEN LIIKUNTAKESKUS, MEILLÄ LIIKKUU KAIKKI! WWW.HUIPPUCENTER.FI SEURAA MEITÄ MYÖS SOMESSA
1700M
2
LIIKUNTAKESKUS BELLANRANNASSA
www.digimag.fi
63
Luonto 2019
MA–PE 15–20 LA 10–19 SU 12–18
39, 90 € 69 €
/kk
Alk.
8
€/h
HYVINVOINTI-
KALENTERI KUOPION SEUDUN HYVINVOINTITAPAHTUMIA
TOISTUVIA TAPAHTUMIA KUOPION KAUPUNKI
Iivon lenkki
Kulttuurikahvila 60+
05
Toukokuu
INFOT, LUENNOT
6.5. klo 10–13
Sydän-teemapäivä KYSin OLKA-pisteellä
6.5. klo 14–16
Tarkista rytmisi -tapahtuma. Inkeri & Eelis, Lapinlinnankatu 14, Kuopio.
7.5. klo 18.30
Perheet liikkumaan -luento. Kuopion kansalaisopisto. Kirsi Tuppurainen, perheliikuntavastaava, Puijon Latu. Myös etäluento.
7.5. klo 14–16
Sydän- ja astmapäivä Vuorelan apteekissa. Simpantie 2. Kolesteroli- ja PEF -mittauksia.
8.5. klo 11–13
Sydän Terveysmittaukset ViaDian toimipisteellä. Kemilänrinne 3, Kuopio.
11.5. klo 9–12
Sydänliikuntapäivä, Elämyskeskus Kuopion Saana Oy, Bellanranta.
14.5. klo 16–17
Aivohalvauksen infotilaisuus Harjulan sairaalan toimintasali, rak.1 pohjakerros, Kuopio.
21.5. klo 10–13
Senioripäivä. Kuopion kansalaisopisto. Tietoiskuja, musiikkia ja eri toimipisteitä.
21.5. klo 18–20
Luontoretki: Kaskikansan merkkejä etsimässä. Kuopion kansalaisopisto. Paikka vielä avoin. Lähde luontoretkelle tutustumaan paikalliseen kulttuuriperintöön ja Puijon keväiseen luontoon!
Kino Kuvakukossa, Vuorikatu 27 tai Musiikkikeskuksen valokabinetissa • 9.5. klo 14–15.30 Teemana Puistot ja puutarhat. Kaupunginpuutarhuri Matti Nikoskelainen ja Kuopion patsaat -peli, museoassistentti Anna Vepsä.
• Kaikille avoin ja maksuton sauvakävelylenkki olympiakultamitalisti Iivo Niskasen johdattamana ke 24.4. klo 14–15. Lähtö Iivon monumentilta Puijon urheilualueelta ja 2,5 km lenkki sauvakävellään Iivon urheilutarinoita muistellen. Sauvakävelylenkin päätteeksi mehutarjoilu – omat sauvat mukaan! Lisätiedot: Kuopion kaupungin liikunnanohjaaja Teemu Huhtakangas p. 044 718 2300.
Liikuntaa
Kaikille avoin tuolijooga. • Tiistaisin 30.4., 7.5., 14.5., 21.5. ja 28.5. klo 9–9.45 Suokadun toimintakeskuksella. Hinta 18 euroa/5 kertaa (á 45min.) Mukaan mahtuu 20 henkilöä. Ohjaaja joogaopettaja Pirkko Rahkonen. Ilm. 18.4. mennessä www.kuntapalvelut.fi/kuopio tai 044 718 2509 tai 044 748 2363
KUOPION INVALIDIT / TUKIPILARI • Olka-piste avattu Kuopion yliopistolliseen sairaalaan. Avoinna arkipäivisin Puijon sairaalan pääaulan lasiakvaariotiloissa klo 10–14. Olkakoordinaattorina Juuso Vartiainen.
Kaikille avoin kuntosaliharjoittelu • Perjantaisin 26.4, 3.5, 10.5, 17.5 ja 24.5. klo 9–10 Liikuntalääketieteen tutkimuslaitoksen kuntosalilla (Haapaniementie 16). Hinta 18 euroa/ 5 kertaa. Mukaan mahtuu 10 henkilöä. Ohjaajina Kuopion kaupungin liikunnanohjaajat. Ilm. 18.4. mennessä www.kuntapalvelut.fi/kuopio tai liikunnanohjaajat p. 044 718 4932, 044 718 2509 tai 044 748 2363
Liiku, leiki ja ilostu! Liikuntatuokio kaikille liikuntakykyisille ikääntyneille. Tunnilla liikutaan monipuolisesti lasten kanssa. Toiminta on avointa ja maksutonta. Sisäliikuntavaatteet. Ohjaajana Kuopion kaupungin liikunnanohjaaja. • Liikuntatuokio päiväkoti-ikäisten ja ikääntyneiden kanssa torstaisin klo 9–9.45 Niiralan päiväkodin juhlasali (Huuhankatu 25). Viim. kerta 25.4. Kokoontuminen joka viikko.
KUOPION SEUDUN EPILEPSIAYHDISTYS • Kaverikahvila joka toinen tiistai 23.4., 7.5., 21.5., 4.6. ja 18.6. klo 13–15 Ramin Konditoriassa, Kauppakeskus Sektori Kuopio. Avoimet kaverikahvit on kaikille epilepsiaa sairastaville ja läheisille. • Keilakerho torstaisin 25.4. ja 23.5. klo 14–16 Kuopion Keilahallilla. Jäsenille kenkämaksu 1 €, keilaus on maksuton. Tied. Esa Kvist, epilepsiayhdistys. • Kuntojumppa, Suurmäentien väestösuojan judotatami, maanantaisin toukokuulle asti klo 10–11. Jumppa-asu. Maksuton. • Kuntosalitoimintaa , 15.5. asti, keskiviikkoisin klo 18–19.15. Suokadun palvelukeskuksen Voimanpesä Suokatu 6. Maksutonta kuntosaliharjoittelua kaikenikäisille ja -kuntoisille. Vertaisohjaus. Lisätiedot: Esa Kvist 050 521 9376, esa.kvist2@gmail.com • Kaverikävelyt joka toinen maanantai 29.4., 13.5. ja 27.5. klo 15.30 Kuopion Väinölänniemellä hotelli Scandicin edestä. • Teemailtatorstai 9.5. klo 18–19.30. Tied: sihteeri. kuopionseutu@epilepsia.fi tai 040 771216
www.digimag.fi
64
Luonto 2019
KOE & NÄE
POHJOIS-SAVON OMAISHOITAJAT RY • Omaishoitajien ja läheisten avoimet kahvit maanantaisin klo 12–14. Yhdistyksen toimistolla Vuorikatu 40, Kuopio. Lisätietoja www.psomaishoitajat.fi • Uutispuuroa aamupöydässä perjantaisin klo 9–10 Yhteinen aamupalahetki tuoreiden uutisten kera. Toimistolla Vuorikatu 40, Kuopio. • LuoTu – luovan toiminnan ryhmä keskiviikkoisin 24.4., 8.5., 22.5. klo 14–15.30. Toimistolla Vuorikatu 40, Kuopio. • Mitä sinulle kuuluu – vertaisryhmä omaishoitajille torstaisin 25.4. ja 23.5. klo 13–14.30. Toimistolla Vuorikatu 40, Kuopio. • Työikäisten omaishoitajien ryhmä maanantaisin 13.5. klo 17.30–19. Toimistolla Vuorikatu 40, Kuopio. • Kuukausikokoontumiset torstaisin 16.5. klo 15–16. Suokatu 6 Kuopio. Aiheet: www.psomaishoitajat.fi • Oivaltajien iltakahvit – erityistukea tarvitsevien lasten vanhemmille maanantaisin 20.5. klo 17.30–19. Toimistolla Vuorikatu 40, Kuopio.
POHJOIS-SAVON SYÖPÄYHDISTYS Vertaistukiryhmät, Kuopio Iloa -ryhmä Ryhmä on uusiutunutta syöpää sairastavalle tai toistuvasti hoitoja saavalle. Ryhmään voi osallistua kerran tai joka kerta. • Kokoontumiset klo 14–15.30 yhdistyksen toimistolla, Kuninkaankatu 23 B, Kuopio.
KUOPIO
Suomen Kurkku- ja Suusyöpäyhdistyksen Pohjois-Savon osaston vertaistukiryhmä
Läheisryhmä
• Kokoontuminen 7.5. klo 16.30–18 Pohjois-Savon Syöpäyhdistyksen toimistolla, Kuninkaankatu 23 B, Kuopio Tukihenkilö: Antti Kantelinen, 040 716 5955, sihteeri: Marlis Patja, 050 545 3415
• Kokoontumiset 24.4. ja 15.5. klo 17–18.30 toimistolla, Kuninkaankatu 23 B, Kuopio. Ohj. Kristoffer Hagström.
Suolistosyöpäpotilaiden vertaistukiryhmä Vertaistukiryhmän avoimiin maksuttomiin tapaamisiin ovat tervetulleita kaikki suolistosyöpäpotilaat. Keskustellaan suolistosyövästä, muttei oteta kantaa hoitoihin, lääkkeisiin eikä hoitohenkilökuntaan. Osassa tapaamisista ohjattua ohjelmaa. Mahdollista keskustella kahden kesken työntekijän kanssa. Ryhmää ohjaa vuorotellen PohjoisSavon Syöpäyhdistyksen ja Colores-Suomen Suolistosyöpäyhdistyksen työntekijä. • Kokoontuminen kerran kuussa 15.5. klo 16.30–18.30 Pohjois-Savon Syöpäyhdistyksen tiloissa Kuninkaankatu 23 B, Kuopio. Ilm. Virpi Nissinen, 040 733 4737 virpi.nissinen@pohjois-savonsyopayhdistys.fi
Mahdollisuus tavata säännöllisesti muita läheisiä, jakaa kokemuksia ja ajatuksia.
Lisätietoja ja ilm. Virpi Nissinen, 040 733 4737, virpi.nissinen@pohjoissavonsyopayhdistys.fi
Sopeutumisvalmennuskurssit 2019 • Kuka minä olen – Nuorena aikuisena syöpään sairastuneiden kurssi 30.8.–1.9. • Naisenergiaa – gynekologisen syövän sairastaneiden yksilökurssi 23.–27.9. • Suolistosyöpäpotilaiden yksilökurssi 18.–22.11.
Muuta ohjelmaa • Muumi-jääluolaretki 29.4. klo 12, Leppävirta. Ilm. Leena Keinänen, 0400 571 235
Fuck Cancer -kahvit
SAVON SYDÄNPIIRI
Nuorten aikuisten 18–35 v. Fuck Cancer -kahvit kerran kuussa tiistai-iltaisin syövän sairastaneille ja sairastaville nuorille aikuisille, muiden saman kokeneiden nuorten tapaamiseksi. Maksuttomille kahville voi tulla milloin vain. Paikalla yhdistyksen työntekijä, joka antaa lisätietoa yhdistyksen palveluista. Ilm. viimeistään edell. päivänä.
• Terveysarvojen mittaus ja -neuvonta ti ja to klo 10–12 Kauppakeskus Apajassa. Mittaukset maksullisia.
• Kokoontuminen 14.5. klo 17–19 toimistolla, Kuninkaankatu 23 B, Kuopio. Lisätietoja ja ilm: Minttu Aho, 044 2308741 minttu.aho@pohjois-savonsyopayhdistys.fi
• Retki Pölhön laavulle 9.5. (omat eväät) Ohjaajina psykologi Tuula Ärväs ja sairaanhoitaja Virpi Nissinen. Lisätietoja: Virpi Nissinen 040 733 4737 virpi.nissinen@pohjois-savonsyopayhdistys.fi
Digimag ei vastaa lehden painoon menon jälkeen tapahtuvista muutoksista.
www.digimag.fi
65
Luonto 2019
Sydänpotilaan kuntoutus • Kuntoutumiskurssi uusille sydänpotilaille 13.–17.5. Kunnonpaikka, Siilinjärvi. Lisätietoja Sydänpiiristä www.savonsydan.fi
KUNNONPAIKKA • Kunnonpaikan Hyvinvointia kuntoutuksesta -luennot torstaisin 25.4., 2.5. ja 9.5. klo 16–16.45 Luoto-tila, Jokiharjuntie 3, Vuorela (Siilinjärvi). Luennoi kuntoutusasiantuntija Jani Heikkurinen Lisätietoa kuntoutuksesta sekä muutoksista nettisivuilla www.kunnonpaikka.com
TAHKON
KUTSU KUSKI – TILAA TAKSI
0100 0700
KEVÄISET MENOT
Puhelun hinta 2,76 € /puh. +0,35 € /min.
JA TÄHTIVIERAAT Panoraman SuperPääsiäinen Panorama Bar & Café Piazzan Vintti Karaoke klo 19 Ravintola Piazza
05
21.4.
1.5.
TAHKOLLA TAPAHTUU
04
Huhtikuu
18.4.
DJ Matti Airaksinen Ravintola Kunkku Piazzan Pääsiäinen – El Loco with DJ Probaker, Stig ja Evelina Ravintola Piazza Illuusioteatteri Taikavuoren taikanäytös: Tuhat ja yksi ihmettä klo 17 Illuusioteatteri Taikavuori Iltapäivätanssit klo 17–20 Ravintola Dooris
19.4.
Kunkku After Ski Ravintola Kunkku Telaketju & Soviet Onion Ravintola Kunkku SuperPääsiäinen Panorama Bar Pehkun kauden päätösafterit Pehkubaari Piazzan Pääsiäinen – Stig Ravintola Piazza Piazzan Vintti Karaoke klo 19 Ravintola Piazza
20.4.
Ellinoora Ravintola Kunkku Kunkku After Ski Ravintola Kunkku Pehkun kauden päätösafterit Pehkubaari Piazzan Pääsiäinen – Evelina Ravintola Piazza Panoraman Live After Ski Panorama Bar & Café Evelina Ravintola Piazza Jukeboxibändi Pop Machine Warsteiner Bar klo 14.30–21 Break Sokos Hotel Tahko SuperYö 7–12-vuotiaille klo 18–10 SuperCorner Tahko
Kunkku After Ski Ravintola Kunkku Piazzan talvikauden päätösbileet & Tahkon Juhannus Pre-Party Ravintola Piazza Lord Est Ravintola Kunkku Panoraman SuperPääsiäinen klo 13–16 Panorama Bar & Café Pehkun kauden päätösafterit klo 13.30–16.30 Pehkubaari Illuusioteatteri Taikavuoren taikanäytös: Tuhat ja yksi ihmettä klo 17 Illuusioteatteri Taikavuori
25.4.
Illuusioteatteri Taikavuoren taikanäytös: Tuhat ja yksi ihmettä klo 17 Illuusioteatteri Taikavuori Iltapäivätanssit klo 17–20 Ravintola Dooris
26.4.
Pasi ja Anssi Ravintola Kunkku Kansallinen veteraanipäivä Nilsiä
26.–28.4.
Happy Ending Tahkon alue
27.4.
Movetron Ravintola Kunkku Panoraman Live After Ski Panorama Bar & Café Kunkku After Ski Ravintola Kunkku
30.4.
Panoraman Wappu klo 10–16 Panorama Bar & Café SuperCornerin Vappu klo 13–20 SuperCorner Tahko Vappu Sparkle-ilta klo 17–20 SuperCorner Tahko Tonin Setelit klo 22–04 Bar Kaiku
LATAA ILMAINEN 0100 0700 TILAUSSOVELLUS
Toukokuu
Panoraman Wappu klo 10–16 Panorama Bar & Café SuperCornerin Vappu klo 11–17 SuperCorner Tahko Illuusioteatteri Taikavuoren taikanäytös: Tuhat ja yksi ihmettä klo 17 Illuusioteatteri Taikavuori
7.5.
Muistikahvila klo 10–12 Nilsiän Leivontupa
9.5.
Illuusioteatteri Taikavuoren taikanäytös: Tuhat ja yksi ihmettä klo 17 Illuusioteatteri Taikavuori
11.5.
Järvi-Suomen Partiolaisten kevätkisat – Lasten Leikkiä klo 9.30 Nilsiä
VieVie Sinut Oy www.vievie.fi
16.5.
Perheaamu perheen pienimmille klo 11–13 SuperCorner Tahko Illuusioteatteri Taikavuoren taikanäytös: Tuhat ja yksi ihmettä klo 17 Illuusioteatteri Taikavuori
18.5.
Mennään metsään – luontopäivä Aholansaaressa
23.5.
Illuusioteatteri Taikavuoren taikanäytös: Tuhat ja yksi ihmettä klo 17 Illuusioteatteri Taikavuori
25.5.
Brutal Trial 2019 Tahkon alue
Digimag ei vastaa lehden painoon menon jälkeen tapahtuvista muutoksista.
Lähde kalaan Lastukoskelle tai Tahkon lähellä sijaitsevalle metsälammelle. Opastetut kalastusretket joka päivä.
Katso lisää www.tahkooutdoors.com Varaukset / tiedustelut p. 050 539 0986 tai info@tahkooutdoors.com
KUVA KUOPIO-TAHKO MARKKINOINTI
www.digimag.fi
66
Luonto 2019
KOE & NÄE
TAHKO
AINA SIISTI NURMIKKO
SAMA AKKUJÄRJESTELMÄ SOPII KAIKKIIN KONEISIIN
SELVIÄÄ KAPEISTA KÄYTÄVISTÄ
EDISTYKSELLINEN NAVIGOINTI
SELVIÄÄ JYRKISSÄ RINTEISSÄ
X-SARJA: tyylikäs muotoilu yhdistyy loistavaan suorituskykyyn
SÄÄSTÄ 189 €! AKKUTUOTEPAKETTI
Paketissa 115iL-trimmeri, 115iHD45pensasleikkuri, BLi10-akku ja QC80-laturi. 399 €
(Norm. 588 €)
Husqvarna Automower 315X Alueen maks.koko 1500 m² Maksimikaltevuus 40 %
2.399 € Husqvarna Automower 430X TESTIVOITTAJA / Koneviesti 1 /2019
299 €
Alueen maks.koko 3200 m² Maksimikaltevuus 45 %
3.199 € Husqvarna Automower 450X
120i-AKKUSAHA
Ihanteellinen pienten puiden kaatoon ja karsimiseen. BLi20-akku ja QC80-laturi sisältyvät hintaan. (Norm. 473 €)
Alueen maks.koko 5000 m² Maksimikaltevuus 45 %
4.399 € Asennussarja ja asennus eivät sisälly hintaan.
36 V, 2.95 kg, Terälevy: 30cm
VALTUUTETUT HUSQVARNA-JÄLLEENMYYJÄT, TAKUU- JA HUOLTOPALVELUT: KONESOLMU KUOPIO Siikaranta 4 70620 Kuopio
KONE JA TARVIKE MIKA LEPPÄNEN Leväsentie 56, 70780 Kuopio Kummunkatu 16, 83500 Outokumpu
TEBOIL LEPPÄVIRTA Leppävirrantie 45 79100 Leppävirta
KONESOLMU VARKAUS Relanderinkatu 69 78200 Varkaus
SIILIN PIENKONE-EKSPERTIT Oppipojantie 3 71800 Siilinjärvi
HEINÄVEDEN KONE JA SAHA Haketie 1 79700 Heinävesi
MAITOMAAN MANSIKKI KYLÄKAAPPA Lintikonkatu 1 B 77600 Suonenjoki
www.husqvarna.fi
LEPPÄSELTÄ VAUHTIA VAPAA-AIKAAN JA TYÖHÖN! Husqvarna 120i -akkusaha sis. akun ja laturin 299 € (ovh. 335 €)
Husqvarna 336FR -raivaussaha 549 € (ovh. 599 €)
Helppo ja kevytrakenteinen akkusaha. Ketjujarru. Päästötön ja hiljainen hiiliharjaton moottori.
Monipuolinen. Kolme terää: siimapää, vesakkoterä ja raivausterä. Vakiona Balance 35 -valjaat.
Husqvarna 435 -moottorisaha 13" laipalla 299 € (ovh. 349 €) Tehokas yleissaha. Sylinteritilavuus 40,9 cm. Teho 1.6 kW. Paino 4.2 kg.
Husqvarna 122C -trimmeri 159 € (ovh.179 €)
Hiljainen ja kevyt kotipuutarhurin trimmeri. Helppokäyttöisessä koneessa on mm. Smart Start® -kevytkäynnistys.
Husqvarna LC140 -leikkuri 299 € (ovh. 319 €)
Työnnettävä, keräävä ja taaksepuhaltava. Leikkuuleveys 40 cm. Keskitetty leikkuukorkeuden säätö ja kuulalaakeroidut pyörät.
Husqvarna LB 246 PI BIO -leikkuri 369 € (ovh. 409 €) Helppo käynnistys. Työnnettävä. BioClip®. Leikkuuleveys 46 cm.
Perjantaina 3.5. Kuopion myymälällä kesäkauden avajaisrieha: tarjouksia, kahvitarjoilu ja grillimakkaraa
LEVÄSENTIE 56, 70780 KUOPIO