Nuorten Luonto 1/2019 by Nuorten Luonto

1/2019

Ilmasto Ilmastovaikuttajan 101 s.6 Öljy ympärillämme s.12

Matkalla maata pitkin s.14

STÖMER ÄRI KK MP

LJÖ M Ä RKT 4041 0955 Painolaitos

| nuorten luonto 1/2019

kuva joonas rimpiläinen

Numero 1/2019, 76. vuosikerta Nuorten Luonto on aikakauslehti, jota julkaisee Luonto-Liitto ry. Luonto-Liitto on lasten ja nuorten luonnonharrastus- ja ympäristönsuojelujärjestö, jonka tavoitteena on vaikuttaa yhteiskuntaan niin, että luonnon monimuotoisuus säilyy ja luonnon itseisarvo tunnustetaan. Luonto-Liitto tarjoaa tietoa, elämyksiä ja toimintaa sekä luo mahdollisuuksia ympäristöpoliittiseen vaikuttamiseen. Nuorten Luonnon toimitus: Päätoimittaja Aino Huotari aino.huotari@luontoliitto.fi Toimitussihteeri Liisa-Maija Aukia liisa-maija.aukia@luontoliitto.fi Avustajat tässä numerossa Milla Aalto, Heini-Sofia Alavuo, Sofia Bister, Laura Haikonen, Risto Heikkinen, Marinella Himari, Saara Holappa, Kaisa Illukka, Julia Jukarainen, Heli Kimiläinen, Inka Lahti, Emma Pohja, Minttu Pyykkönen, Emilia Raunio, Oona Rosenblad, Antti Salovaara, Sami Säynevirta, Vilma Tammelin, Heikka Marttila-Tornio, Tuuli Turtola, Miia Vistilä Ulkoasu ja taitto Merileena Reunanen Kannen kuva Aino Huotari Liity Luonto-Liiton jäseneksi tai tilaa lehti www.luontoliitto.fi/liity Osoitteenmuutos www.luontoliitto.fi/muutos Yhteystiedot Annankatu 26 A (5.krs), 00100 Helsinki puh 09 684 4420 www.nuortenluonto.fi www.facebook.com/nuortenluonto Toimitus ottaa vastaan artikkeleita ja kuvia. Kirjoittajat vastaavat itse artikkeliensa sisällöstä, eivätkä tekstit edusta julkaisijan virallista kantaa, ellei toisin mainita. Nuorten Luonto on Aikakauslehtien liitto ry:n sekä Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. Painatus Grano Vaasa (Oy Fram Ab) Nuorten Luonto on painettu uusiopaperille.

Pääkirjoitus

aino huotari

ammikuun 11. päivä Eduskuntatalon eteen kerääntyi Helsingissä joukko ilmastonmuutoksesta huolestuneita nuoria. Meneillään oli ruotsalaisesta ilmastoaktiivista Greta Thunbergistä innoituksen saanut koululakko ilmaston puolesta. Tapahtumassa vierailleet kansanedustajat kiittelivät nuorten aktiivisuutta ja kannustivat heitä osallistumaan aikanaan politiikkaan. Viesti ei kuitenkaan vakuuttanut kaikkia. ”Asia kaipaa huomiota nyt. Emme voi odottaa äänioikeutta ja sitä, että meidän sukupolvestamme tulee päättäjiä. Silloin voi olla jo liian myöhäistä”, kommentoi eräs paikalla ollut nuori. Nuorten vaikuttamismahdollisuudet ovat tulevana vuonna vahvasti esillä Luonto-Liitossa. Vaikuta!-teemavuoden hengessä halusimme nostaa ilmaston vuoden ensimmäisen numeron teemaksi. Ilmastonmuutoksen nähdään vaikuttavan sosiaaliseen yhdenvertaisuuteen ja luonnon monimuotoisuuteen niin perustavanlaatuisesti, että sen tulisi olla yhteiskunnassamme kaiken toimintamme lähtökohta, ei silloin tällöin esille nouseva erilliskysymys. Onneksi voimme kaikki tehdä osaltamme jotain ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Keräsimme listan yksilön vaikuttamiskeinoista sivulle 6 ja kysyimme vinkkejä ilmastovaikuttamiseen myös Luonto-Liiton

ilmastoryhmän Otto Snellmanilta ja Nuorten Agenda2030 -ryhmän Siiri Mäkelältä. Rakenteellisten uudistusten lisäksi ilmastonmuutos peräänkuuluttaa syväluotaavia muutoksia asenteisiimme, ihanteisiimme ja tottumuksiimme. Joudumme yhä useammin pohtimaan, millaisia valintoja voimme tehdä elääksemme ilmaston ja ympäristön kannalta kestävää elämää. Tähän numeroon haastateltu retkeilijä ja valokuvaaja Marinella Himari kertoo sivulla 14 omien matkailutapojensa muutoksesta. Poliittisten nuorisojärjestöjen visioita Suomesta vuonna 2030 voit lukea sivulta 10. Kiihtyvän ilmastokeskustelun pyörteissä voi tuntea ahdistusta ja voimattomuutta. Asian kanssa ei tarvitse kuitenkaan jäädä yksin, sillä järjestöjen kautta voit vaikuttaa yhdessä muiden kanssa. Voimaa ja toivoa tulevaan voi valaa itseensä siitä, että tutkijat ja eri alojen ammattilaiset ovat jo nyt onnistuneet kehittämään monenlaisia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kyse on enää siitä, miten saamme aikaan koko yhteiskunnan mukaansa tempaavat ilmastotalkoot. Uskon vahvasti, että tässä jokaisella Nuorten Luonnon lukijalla ja luontoliittolaisella on vaikuttamisen paikka. Nuori, sinun äänelläsi on merkitys, käytä sitä jo tänään!

1/2019 TEEMA:

Ilmasto

6 &8

sinustako ilmastovaikuttaja? stoppi kaukokaipuulle

SISÄLLYS: 2 4 6 10 12 14 17 20 22 24 26 28 30 32 33 34 35

Pääkirjoitus Luonto-Liitossa nyt Ilmastovaikuttajan 101 Nuorten poliitikkojen Suomi Öljy ympärillämme Matka maata pitkin on seikkailu Kevätseuranta Norjan susijahti rikkoo kansainvälisiä sopimuksia Mummoillen: Kevättalven kausiruokaa Luontopolulla: Äänimaisema herää Luonto-Liitossa tapahtuu Rakkaudesta luontoon Arviot Elävöittävä luontoharjoitus pakkaspäiville Maanalainen: Kihlat kiikarissa DIY: Ristipistohuijaus Sarjakuva

NUORTEN LUONTOA tekevät nuoret itse ammattilaisten opastuksella. Haluaisitko sinä avustajaksi? Ota yhteyttä toimitussihteeriin!

vedenneidon jäljillä

NUORTEN LUONTO löytyy myös verkosta: nuortenluonto.fi ja Facebookista: facebook.com/nuortenluonto ANNA PALAUTETTA! Mistä jutusta pidit tässä lehdessä eniten? Entä mikä jätti kylmäksi? Lähetä palautteesi Nuorten Luonnolle osoitteeseen viestinta@luontoliitto.fi tai Facebookin kautta yksityisvietillä. Kaikkien palautteen antajien kesken arvotaan yllätyspalkinto! nuorten luonto 1/2019 |

LUONTO-LIITOSSA

NYT:

laura haikonen, laura.haikonen@luontoliitto.fi

| nuorten luonto 1/2019

VALTUUSTON PUHEENJOHTA JA N TERVEISET

Luonto-Liiton liittovaltuusto valitaan liittokokouksessa, joka järjestetään 26.5. Luonto-Liiton keskustoimistolla Helsingissä. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: sami.saynevirta@luontoliitto.fi

emma pohja

oikka! Olen Laura, Luonto-Liiton liittovaltuuston puheenjohtaja, Hämeen piirin aktiivi ja kouluvierailija sekä kahden ihanan kissan kämppis. Keväällä valitaan Luonto-Liitolle uusi liittovaltuusto, ja nyt onkin hyvä hetki miettiä, olisiko se juuri sinulle hyvä tapa vaikuttaa järjestössämme. Liittovaltuusto ei ole yhtään niin jähmeä kuin miltä se äkkiseltään saattaa kuulostaa. Muistan hyvin, kun minua houkuteltiin mukaan valtuustoon neljä vuotta sitten. Jännitin sitä, riittäisivätkö tietotaitoni aika tuoreena luontoliittolaisena niin merkittävään luottamustyöhön. Jo ensimmäisessä kokouksessa huomasin, että valtuustossa saa olla vähän tietämättömänä uuden äärellä ja yhdessä muiden kanssa oppii nopeasti. Konkarit ovat kärsivällisesti auttaneet kerta toisensa jälkeen ymmärtämään, mitä taseet, budjetit ja muut tarkoittavat. Samoihin termeihin törmää muuten työelämässä ja järjestöissä usein, ja olenkin monesti miettinyt, miten valtavan paljon arvokasta työkokemusta olen Luonto-Liitosta saanut. Parasta kaikessa vapaaehtoistyössä, niin piirissä kuin valtuustossa, on se, että kaikkea tehdään yhdessä. Välillä haastavalta tuntuva byrokratiakin selätetään porukalla, ja lopulta ihmetellään, että ”Ei vitsit, tällaistakin opittiin ja saatiin aikaan, hyvä me!”. Jos sinua siis kiinnostaa oppia järjestön toiminnan syvimpiä saloja tai koet pientäkin paloa kehittää meidän upeaa luontsikkaa, tule ihmeessä mukaan valtuustoon. Vastailen mielelläni sähköpostitse mihin tahansa aiheeseen liittyvään kysymykseen, joten ole rohkeasti yhteydessä. Tehdään yhdessä Luonto-Liitosta paras ja vaikuttavin ympäristöjärjestö!

VAIKUTA VALTUUSTOSSA!

LYHYET

tekstit inka lahti ja oona rosenblad kuvat aino huotari, julia jukarainen ja antti salovaara

Vaikuta sinäkin! Luonto-Liitto käynnisti tänä vuonna kaksivuotisen teemavuosikampanjan Vaikuta! Teeman tarkoituksena on saada lasten ja nuorten ääntä kuuluvaksi ja lisätä heidän vaikutusmahdollisuuksiaan omaa tulevaisuuttaan koskien. Teemavuosina mietitään myös yhdessä, miltä tulevaisuuden Luonto-Liitto näyttää. Vaikuta!-kampanjan käynnisti tammikuussa keskustelutilaisuus ympäristövaikuttamisesta ja sen eri keinoista.

Kevään merkkejä Maaliskuussa alkaneessa Kevätseurannassa havainnoidaan kevään merkkejä luonnossa eläin- ja kasvihavaintojen avulla. Tänä keväänä teemana ovat vesistöt ja niiden ympäristöistä pystyykin havaitsemaan kevään edistymistä hyvin, kunhan malttaa pysähtyä tarkkailemaan. Bongaa tänä keväänä vaikkapa hauen kutu! Ilmoita havaintosi Kevätseurannan sivuilla www.kevatseuranta.fi

Ihana leirikesä Luonto-Liiton järjestämät kesäleirit tulevat taas. Luontoleirejämme järjestetään ympäri Suomea lapsille, nuorille ja perheille. Leireillä lomaillaan, retkeillään ja tarkkaillaan luontoa kesästä ja mukavasta seurasta nauttien. Katso tarkemmat ajankohdat leireille sekä ilmoittautumistiedot ja hinnat piirien nettisivuilta tai Luonto-Liiton yhteisiltä leirisivuilta www.luontoliitto.fi/kesaleirit

Järjestön yhteiset Kevätpäivät Luonto-Liiton Kevätpäivät 2019 järjestetään Meriharjun kurssikeskuksessa, Helsingissä. 5.–7.4. Tapahtuman järjestäjänä toimii tänä vuonna Luonto-Liiton Uudenmaan piiri. Luvassa on yhteistä asiaohjelmaa, sekä yhdessäoloa sisällä ja ulkona. Kevätpäivillä on mahdollisuus tutustua luontoliittolaisiin ympäri Suomea ja saada uusia oivalluksia, elämyksiä ja kokemuksia. Mukaan voi ilmoittautua osoitteessa luppi.fi. Tervetuloa viettämään kevään parasta viikonloppua!

nuorten luonto 1/2019 |

ILMASTOVAIKUTTAJAN Ilmasto muuttuu, ja jotain pitäisi tehdä. Älä odota! Jokainen meistä voi olla ilmastovaikuttaja, ja tänä keväänä se todella kannattaa. Äänestä, lobbaa lähipiiriäsi, somevaikuta ja näytä esimerkkiä. Tulevaisuutemme ratkaisevat päätökset tehdään nyt. teksti aino huotari ja miia vistilä kuvitus minttu pyykkönen

1. ÄÄNESTÄ, VAIKUTA poliittiseen päätöksentekoon. Ilmastonmuutos vaatii suuria ja moniulotteisia rakenteellisia muutoksia yhteiskunnassa, kuten miten ja mitä tavaroita, ruokaa, energiaa ja liikkumismuotoja verotetaan ja suositaan tai millaiset yritykset ja teollisuuden alat saavat valtiolta tukia. Äänestä ehdokkaita, jotka ovat valmiita konkreettisiin ilmastotoimiin Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. 2. KÄYTÄ ÄÄNTÄSI ja vaikuta siellä missä olet. Meistä jokainen kuuluu useampaan yhteisöön ja porukkaan kaveripiirin, perheen, harrastusten, koulun ja työpaikan kautta. Kerro rohkeasti ja selkeästi huolesi ilmastonmuutoksesta ja kannusta muita mukaan ilmastotoimiin. Ryhmässä äänesi voimistuu, joten vaikuta yhdessä muiden kanssa, vaikka järjestöissä! Käytä ääntäsi ja osallistu yhteiskunnalliseen keskusteluun aktiivisesti myös sosiaalisessa mediassa. Jos kohtaat sosiaalisessa mediassa tai keskustelupalstoilla asiatonta kommentointia tai vihapuhetta, ilmoita nämä käyttäjät välittömästi palvelun ylläpitäjille. 3. TOIMI TIEDON POHJALTA, opiskele ja kouluttaudu. Tutkittu tieto toimii karttanasi päätöksenteossa ja perusteena kansalaisaktivismille sekä ilmastoystävällisille muutoksille, joihin kannustat päättäjiä, yrityksiä ja lähipiiriäsi. 4. SYÖ ILMASTOYSTÄVÄLLISESTI. Sitran mukaan 68 % Suomen vuotuisista kasvihuonepäästöistä syntyy yksittäisten henkilöiden arkielämisestä. Henkilökohtai-

| nuorten luonto 1/2019

101

sista päästöistämme asuminen aiheuttaa niistä lähes kolmanneksen ja ruokavaliomme viidenneksen. Myös sillä mitä syömme on väliä. Suosimalla lihan ja maitotuotteiden sijasta kasvis- ja vegaanipainotteisesti kausiruokaa ja kotimaista kalaa voit muuttaa ruokavaliotasi ilmastoystävällisemmäksi. Kokkaa maistuvaa ilmastoruokaa kavereillesi ja houkuttele muut mukaan ilmastoystävälliseen ruokavalioon makujen kautta. Voit myös pyytää opiskelupaikkaasi, lempiravintolaasi tai työruokalaasi lisäämään kasvisruoan määrää valikoimassaan. Muista positiivisen palautteen voima! 5. VÄHENNÄ KULUTUSTA, käytä uudelleen ja kierrätä. Kestävä kulutus seuraa kiertotalouden periaatteita ja suosii ilmastoystävällisiä tuotteita ja palveluita tarjoavia yrityksiä. Sitran laskemasta keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä kulutusvalintamme, esimerkiksi se, mitä harrastamme ja mitä tavaroita ostamme, muodostavat neljänneksen kokonaishiilijalanjäljestämme. Uusien tavaroiden valmistaminen kuluttaa energiaa ja luonnonmateriaaleja sekä tuottaa päästöjä. Korjaamalla, jakamalla, lainaamalla ja vaihtamalla kulutuksen päästöjä pystytään vähentämään ja saadaan aikaan myös uusia yritysmuotoja, jotka eivät perustu uusien tuotteiden valmistamiseen ja myymiseen. 6. LIIKU JA MATKUSTA VÄHÄPÄÄSTÖISESTI. Sitran mukaan liikkumis- ja matkustustapamme muodostavat reilun viidenneksen henkilökohtaisista kasvihuonepäästöistämme. Suomi on suuri maa; etäisyydet ovat pitkiä, palveluiden saatavuudessa on eroja, samoin asumistiheydessä, jonka vuoksi ihmisillä on vaihtelevat mahdollisuudet suosia eri liikkumis- ja matkustusmuotoja. Valitse mahdollisuuksien mukaan joukkoliikenteen vuoroja, kulje mieluiten maata pitkin niin kotimaassa kuin ulkomaille matkustaessa, vältä yksityisautoilua, käytä autojen yhteiskäyttö- ja kimppakyytipalveluita oman auton hankkimisen sijaan ja vältä lentämistä kun mahdollista. Lentäminen on ilmaston kannalta yksi haitallisimmista liikkumismuodoista ja siksi sitä on syytä vähentää. Eri matkustusmuotojen ilmastovaikutuksia voi vertailla esimerkiksi alla mainituilla sivustoilla.

na luomassa näitä uusia ilmastoystävällisiä identiteettejä, perinteitä, unelmia ja elämäntyylejä. Muutos ja murros voivat herättää kaikenlaisia tunteita ja vaativat sopeutumista. Luovumme vanhoista käytänteistä ja tavoista, mutta saamme tilalle jotain uutta ja erilaista hyvää. Tiuhaan tahtiin lentänyt voi tehdä suunnanmuutoksen ja jakaa kuvia ja fiiliksiä maata pitkin tehdyistä lähi- ja kaukomatkoista. Trenditietoinen löytää jatkossa asunsa kirppiksiltä. Arvostamme jatkossa materiaa enemmän aikaa, läsnäoloa ja aineettomia lahjoja. Ison, paljon polttoainetta kuluttavan auton sijaan tulevaisuudessa hehkutetaan taloyhtiön yhteiskäyttöisiä sähköautoja tai sähköpyörällä kuljettuja kilometrejä. On syytä muistaa, että ihmiset lähtevät mukaan ilmastotalkoisiin eri taloudellisista ja sosiaalisista tilanteista, jolloin myös teot vaihtelevat henkilöstä riippuen. Esimerkiksi tuloerot vaikuttavat henkilökohtaisiin päästöihin merkittävästi. Toimi siis oman jaksamisesi ja resurssiesi mukaan, mutta muista myös haastaa itseäsi silloin kun mahdollista. Ilmastonmuutos vaatii kiireellisesti konkreettisia tekoja meiltä kaikilta, mutta ilmastotalkoisiin on silti hyvä suunnata kuunnellen ja vuorovaikutukseen tähdäten, empatiaa ja armollisuutta unohtamatta.

Lue lisää aiheesta:

Protect Our Winters Finland: www.protectourwinters.fi/polku-talvien-pelastamiseen

Sitra: www.sitra.fi/artikkelit/keskivertosuomalaisen-hiilijalanjalki

Korvaamaton: Ympäristö- ja kehitysjärjestöjen ilmastokampanja. Mitä sinulle korvaamatonta ilmastonmuutos uhkaa? www.korvaamaton.fi

EcoPassenger: ecopassenger.hafas.de

Atmosfair: www.atmosfair.de/en/offset/flight

WWF Suomi: www.ilmastolaskuri.fi 7. OLE OSA ASENNEMUUTOSTA ja uusien ihanteiden rakentamista. Hyvän elämän normit ja ihanteet ovat vaihdelleet sukupolvelta toiselle ja siksi ne ovat edelleen uudelleen muokattavissa ilmaston kannalta kestäviksi myös meidän aikanamme. Voimme olla mukanuorten luonto 1/2019 |

VAIKUTA YHDESSÄ

– Nuorten Agenda2030 ja Luonto-Liiton ilmastoryhmä Ilmastonmuutos on aikamme suurimpia haasteita ja yhä näkyvämpi kysymys niin arjessamme kuin poliittisessa keskustelussa. Erityistä huomiota se saa tänä keväänä eduskuntavaalien aikaan, kun moni järjestö pyrkii nostamaan ilmastoasiat yhdeksi vaalien keskeisimmistä teemoista. Poliittisen väännön keskellä omien arkielämän tekojen ja päätösten painoarvo voi mietityttää. Kuuleeko minua kukaan? Miten voisin vaikuttaa? Toivoa, tukea ja vaikutusmahdollisuuksia kannattaa hakea nuorille suunnatusta ilmastotoiminnasta. teksti aino huotari kuvitus minttu pyykkönen

Nuorten Agenda2030 Nuorten Agenda2030 -ryhmä tarjoaa nuorille alustan toimia kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseksi. Poliittisesti sitoutumaton ryhmä vaikuttaa poliittisiin päättäjiin ja toimii kestävän kehityksen tavoitteiden puolesta ruohonjuuritasolla ja erilaisissa verkostoissa. Vaikka ryhmä toimii Suomen kestävän kehityksen toimikunnan alaisuudessa, se voi käytännössä itsenäisesti määritellä, millaista kestävän kehityksen tavoitteiden mukaista toimintaa se järjestää. Ryhmä on ollut olemassa kaksi toimintakautta ja sen hakuprosessia on koordinoinut Allianssi ry. Haku ryhmään avataan taas lokakuussa 2019. Silloin avoimen haun kautta ryhmään valitaan jälleen kestävästä kehityksestä kiinnostuneita nuoria eri taustoista ympäri Suomea. Nuorten Agenda2030 -ryhmän toiminnanjohtajan Siiri Mäkelän mielestä on tärkeää, että nuoret osallistuvat yhteiskunnalliseen toimintaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. – Me ja meidän lapsemme olemme niitä, jotka kärsivät ilmastonmuutoksen seurauksista. Meidän on myös helpompi vaatia isoja systeemisiä muutoksia; emme lähtökohtaisesti ole valtaapitäviä, jotka joutuvat

| nuorten luonto 1/2019

luopumaan valta-asemistaan rakenteellisten muutosten seurauksena. Yhteiskunnallisia keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi löytyy Mäkelältä ilahduttava lista. Hän rohkaisee kaikkia nuoria pohtimaan omaan todellisuuteen sopivia tapoja ravistella ilmastonmuutosta ruokkivia rakenteita. – Kehotan äänestämään, allekirjoittamaan adresseja, osallistumaan järjestötoimintaan, lähtemään mielenosoituksiin, menemään lakkoon, valittamaan tuomioistuimiin ja laillisuusvalvojille sekä tekemään kansalaisaloitteita, jotta ilmastonmuutos saadaan hillittyä. Keinoista erityismaininnan Mäkelältä saa sosiaalinen media. – Kannustan kaikkia nuoria nostamaan ilmastonmuutokseen liittyviä teemoja aktiivisesti esiin sosiaalisessa mediassa. Ilmastokysymyksistä kiinnostuneiden kannattaa seurata Twitterissä Nuorten Agenda2030 -ryhmäläisten lisäksi esimerkiksi Sitran Mari Pantsaria (@MariPantsar) ja

Aarne Granlundia (@AarneClimate). Minut löytää nimellä @simakela. Nuorten Agenda2030 -ryhmän tämän kevään kohokohta on Sitran kanssa yhteistyössä järjestettävä nuorten ilmastohuippukokous Finlandia-talolla Helsingissä 2.3. Kokous tarjoaa areenan nuorten asiantuntijoiden puheenvuoroille, paneelikeskusteluille ja muulle toiminnalliselle ohjelmalle.

Luonto-Liiton ilmastoryhmä Luonto-Liiton ilmastoryhmä on yksi järjestön viidestä aktiivisesta toimintaryhmästä, jossa nuoret pääsevät yhdessä ideoimaan ja toteuttamaan vaikuttavia ilmastotapahtumia. Ilmastoryhmäläiset ovat suunnitelleet ja toteuttaneet mielipidekirjoitustyöpajoja, vaalipaneeleita, kou-

lutuksia, tukikeskusteluita, tempauksia, mielenosoituksia ja nettivaikuttamisiltoja. Ilmastoryhmän aktiivi Otto Snellman painottaa, että ilmastoryhmässä jokainen voi tehdä aloitteita ja ryhtyä tekemään itselle mielekkäitä juttuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. – Meille on tärkeää, että jokainen pääsee ilmastoryhmässä vaikuttamaan oman jaksamisensa mukaan. Niin isot kuin pienet vaikuttamiskeinot ovat tarpeen. Kevään 2019 eduskuntavaalien ja EU:n europarlamenttivaalien vuoksi Luonto-Liiton ilmastoryhmän tapahtumat ovat keväällä monen muun ympäristöjärjestön tapaan osa #ilmastovaalit-kampanjaa. – Aiomme tänä keväänä vaikuttaa eri tavoin siihen, että Suomen seuraava eduskunta ja europarlamentaarikot ryhtyvät toden teolla muuttamaan elämäämme kestävämmäksi. Jos voit äänestää, kannattaa äänestää tuntuvia ilmastotoimia kannattavaa ehdokasta. Vaikka kaikki puolueet ovat periaatteessa sitoutuneet siihen, että Suomen pitää päästä Pariisin ilmastosopimuksen alle 1,5 asteen tavoitteeseen, on eri puolueiden ja ehdokkaiden lupauksissa suuria eroja. Keskity siis selkeisiin ja konkreettisiin lupauksiin, Snellman summaa.

KESTÄVÄ KEHITYS on kehitystä, joka mahdollistaa nykyisten yhteiskunnan tarpeiden tyydyttämisen niin, että tuleville sukupolville jää mahdollisuus tyydyttää omat tarpeensa. Lue lisää osoitteessa: www.kestavakehitys.fi HIILIJALANJÄLKI on termi, jolla voidaan

kuvata yksittäisten elintarvikkeiden, tuotteiden tai palveluiden hiilidioksidipäästöjä. Termillä voidaan kuvata myös yksittäisen henkilön elämästä syntyviä hiilidioksidipäästöjä. Testaa oma hiilijalanjälkesi osoitteessa: elamantapatesti. sitra.fi AGENDA2030 on YK:n jäsenmaiden globaali kestävän kehityksen toimintaohjelma, jolla on 17 kestävän kehityksen tavoitetta. 13. tavoite on “toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan.” Tutustu kaikkiin tavoitteisiin osoitteessa: www.yk.fi/sdg

Vaikka vaikuttamistyö keskittyy poliittiseen päätöksentekoon, on keinoja myös niille, jotka eivät ole äänestysikäisiä. Nuorimmat voivat saada äänensä kuuluviin oman lähipiirinsä kautta. – Jos et voi itse äänestää, voit esimerkiksi keskustella äänestävien vanhempiesi ja kavereidesi kanssa ilmastonmuutoksen tärkeydestä tulevissa vaaleissa, soittaa tai lähettää viestejä kansanedustajille. Seuraava eduskunta ratkaisee sen, pystyykö Suomi täyttämään Pariisissa sovitun 1,5 asteen tavoitteen, Snellman muistuttaa. Ilmastonmuutos on valtava ja monimutkainen ongelma, jonka ratkaisemiseksi pelkät henkilökohtaiset kulutusvalinnat eivät riitä. Snellmanin mukaan elämäntyylimme, kulttuurimme ja yhteiskuntamme tulee muuttua perustavanlaatuisesti, jotta voimme säästyä ilmastonmuutoksen aiheuttamilta hirvittäviltä menetyksiltä. – Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja toiminta yhdessä muiden kanssa on ainoa tapa, jolla voimme saada tämän onnistumaan. Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan eniten juuri nuorten elämään, joten meidän sanamme painaa ilmastoasioissa erityisen paljon. Vaikka useimmat valtaapitävät tuntevat jo ilmaston lämpenemisen vakavat vaiku-

tukset, on Snellmanin mukaan tarpeen, että nuoret pitävät aihetta esillä päättäjien muistin virkistämiseksi ja vaativat konkreettisia toimia lämpenemisen hidastamiseksi. – Ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen varautumisen tulisi olla tällä hetkellä päättäjien tehtävälistalla ensimmäisenä. Tästä ollaan vielä kaukana, joten äänekkäille ja näkyville muistuttajille, erityisesti nuorille sellaisille, on ehdottomasti tilausta. Aiheen vakavuudesta huolimatta Snellmanin lippu liehuu korkealla, eikä toivoa ole menetetty. – Aktivoitumalla näytät esimerkkiä muille – vanhoille ja nuorille yhtä lailla. Snellman toivottaa kaikki kiinnostuneet tervetulleiksi ilmastoryhmän toimintaan paikallisryhmissä, joita löytyy tällä hetkellä Helsingistä, Jyväskylästä, Tampereelta, Joensuusta ja orastavasti Turusta. Toiminnasta kiinnostuneet voivat laittaa viestiä osoitteeseen otto.snellman@gmail.com. *

Oton tapahtuma- ja linkkivinkit nuorille ilmastovaikuttajille vuodelle 2019: 1) Allekirjoita Ilmastoveivi-vetoomus osoitteessa: www.ilmastoveivi2019.fi 2) Tee yksin, yhdessä vanhempiesi tai kämppistesi kanssa Sitran elämäntapatesti tämänhetkisen hiilijalanjälkesi kartoittamiseksi: elamantapatesti.sitra.fi/testi Täältä vinkkejä elämäntapamuutokseen, jolla voit pienentää olemassa olevaa hillijalanjälkeäsi: www.sitra.fi/hankkeet/100-fiksua-arjen-tekoa/#tee-elamantapatesti 3) Ilmastovanhempien Ilmastokalenterista löydät ilmastovaikuttamistapahtumia ympäri maan: ilmastovanhemmat.fi/ilmastotapahtumat 4) Tee ilmastoaiheisia aloitteita osoitteessa: www.nuortenideat.fi

5) Osallistu Ilmastolakkoon ja Gretan kanssa -mielenosoituksiin perjantaisin! Joka perjantai ilmastonmuutoksesta huolestuneet kansalaiset kokoontuvat Eduskuntatalolle sekä kaupungin- ja kunnantaloille kautta maan vaatimaan tomerampia ilmastotoimia. Esimerkiksi 15.3. on tulossa iso kansainvälinen ilmastolakko. Huom! Alaikäiset lakkoilevat vain huoltajien luvalla. Lisätietoja: Facebook: @ilmastolakko Instagramissa ja Twitterissä: #perjantaitgretankanssa ja #ilmastolakko. 6) Seuraa somessa hashtageja: #NytOnPakko #ilmastomarssi #ilmastovaalit. Kiinnostavia tilejä Instagramissa: @gretathurnberg ja @ilmastoveivi2019.

nuorten luonto 1/2019 |

Mitkä kolme asiaa Suomessa ovat toisin vuonna 2030, jos ja kun ilmastonmuutoksen jarruttaminen on ohjannut politiikkaa? Vastaajina puoluiden nuorisojärjestöjen puheenjohtajat. SDP, Mikkel Näkkäläjärvi 1. Yhä useampi ihminen liikkuu pyörällä, kävellen ja joukkoliikennettä käyttäen. 2. Energiaa tuotetaan yhä enemmän päästöttömillä tuotantomuodoilla, mikä vaikuttaa muun muassa siihen, että ilmanlaatu paranee entisestään. 3. Ruoantuotannon puhtauteen, eettisyyteen ja ekologisuuteen kiinnite- tään entistäkin enemmän huomiota, mikä parantaa osaltaan myös ihmisten terveyttä.

KD, Aleksi Sarasmaa 1. Uusiutuvien energialähteiden osuus Suomen energiantuotannossa on merkittävästi nykyistä suurempi. 2. Raideliikenne on nykyistä merkittävämmässä asemassa sekä henkilö- että tavaraliikenteen osalta. Rataverkkoon on tehty huomattavia parannuksia. 3. Suomalainen clean tech on merkittävä vientituote ja Suomi on profiloi- tunut vahvasti ilmastoystävällisten innovaatioiden kärkimaaksi.

Kokoomus, Henrik Vuornos 1. Suomessa, ja toivottavasti myös Euroopassa, päästetyistä hiilidioksidi- päästöistä maksetaan hiiliveroa. Koska kaikesta päästöjä tuottavasta toiminnasta maksetaan negatiivisia ulkoisvaikutuksia vastaava hinta, teknologia on kehittynyt yhä enemmän päästöttömäksi ja Suomen kokonaispäästöt ovat pudonneet ilman, että elintasosta on jouduttu merkittävästi tinkimään. 2. Suomen metsäpolitiikka on edelleen maailman kestävintä. Aktiivisella metsänhoidolla on huolehdittu, että hiilinielujen kasvu jatkuu edelleen. Hiilinielut ovat suuremmat kuin kokonaispäästöt viimeistään 2035. 3. Suomessa on nopeat ja toimivat julkisen liikenteen yhteydet. Helsinki– Tampere–Turku -kolmio on yhtenäistä työssäkäyntialuetta, koska matka-aika on lyhentynyt tuntiin. Autojen määrä on vähentynyt ja käyttöaste on noussut merkittävästi, sillä suurin osa automatkoista tehdään itseajavilla sähköautoilla. Yhä useampi ihminen valitsee päivittäisiin liikkumistarpeisiinsa kävelyn tai pyöräilyn.

Keskusta, Suvi Mäkeläinen 1. Suurin osa matkoista tehdään kotimaassa ja kuljemme enemmän julki- silla kulkuvälineillä. 2. Syömme puhdasta ja ilmastoystävällistä lähiruokaa ja asumme energia- tehokkaammin. 3. Vuonna 2030 Suomi on saavuttamassa tavoitettaan hiilineutraaliudesta.

Vihreät, Amanda Pasanen 1. Suomi on hiilineutraali vuonna 2030, eli Suomen päästöt ja nielut ovat tasapainossa. 2. Eläinperäisten tuotteiden kulutus on puolittunut nykyisestä, eli vastaa vuoden 1970-luvun kulutustasoa. Suomessa on käytössä lihavero. 3. Fossiilisen energian verotuet on ajettu alas ja turpeen, kivihiilen ja lämmityösöljyn käytöstä on luovuttu kokonaan.

| nuorten luonto 1/2019

NUORTE teksti aino huotari ja miia vistilä kuvitus miia vistilä

EN POLIITIKKOJEN SUOMI 2030

uolueiden nuorisojärjestöjen visioissa Suomi näyttää vuonna 2030 saavuttaneen useita nyt keskustelun alla olevia tavoitteita. Julkinen liikenne on suuressa roolissa lähes kaikkien puolueiden vastauksissa. Eteläisessä Suomessa Helsinki, Turku ja Tampere muodostavat kokoomuksen visiossa nopeutuneiden yhteyksien avulla yhden suuren työssäkäyntialueen. Kristillisdemokraatit tukevat raideyhteyksien parantamista. SDP, keskusta ja vihreät puhuvat kestävästi, ilmastoystävällisesti ja puhtaasti tuotetun ruoan puolesta. Vihreät ovat halukkaita verottamaan lihantuotantoa ja toivovat sen kulutuksen palaavan 70-luvun tasolle. Sekä kokoomus ja vihreät ovat valmiita iskemään verotuksen keinoin hiilidioksidipäästöihin ja fossiiliseen energiatuotantoon. Suoranaisesta lentoverosta ei puhu yksikään puolue, mutta ilmailualan voisi katsoa kuuluvan kokoomuksen mainitsemiin hiilidioksidipäästäjiin. Kestävämpää matkailua sivuaa keskusta, joka liputtaa kotimaan matkailulle. Usea puolue uskoo Suomen saavuttaneen hiilineutraaliustavoitteensa. Kristillisdemokraatit ennustavat Suomen nousevan ilmastoystävällisten innovaatioiden ja clean tech -ratkaisuiden vientimaaksi. Näin ollen ilmastotietotaito ja kestävät tekniset ratkaisut olisivat osa luonnonsuojelua, mutta myös yhä kasvavassa määrin kannattavaa liiketoimintaa ja kansainvälistä kauppatavaraa. Myös kokoomus uskoo kehittyvän teknologian olevan ratkaisevassa roolissa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Keinona kokoomusnuoret näkevät päästäjien verrottamisen, joka raivaa tietä puhtaammalle teknologialle. Hiilinieluista puhuvat vihreät ja kokoomus. Vihreät katsoo nielujen olevan vuon-

na 2030 päästöjen kanssa tasapainossa, kun taas kokoomus povaa aktiivisen metsänhoidon avulla hiilinielujen olevan päästöjä suuremmat viimeistään vuonna 2035. Ilmastonmuutos tulee muuttamaan yhteiskuntaamme merkittävästi. SDP kokee näiden muutosten parantavan ihmisten elämänlaatua; puhtaan ja ekologisen ruoan kulutus parantaa terveyttä, kuten puhtaasti tuotetun energian suoma parempi ilmanlaatu. Ilmastonmuutoksen yhteydessä puhutaan usein kulutuksen vähentämisestä ja siitä, että ilmastolle haitallisista tuotantotavoista ja tottumuksista on ainakin osittain luovuttava. Kokoomuksen mukaan nykyisestä elämäntasosta ei ole vuonna 2030 kuitenkaan tarvinnut tinkiä, sillä päästöjä on pystytty vähentämään kehittyneellä teknologialla. Kaikilla vastanneilla nuorisojärjestöillä on selkeitä ilmasto- ja ympäristöystävällisiä visioita, eikä suurtenkaan kokonaisuuksien, kuten energian- tai ruoantuotannon kimppuun pelätä käydä verotuksella. Se millaisia konkreettisia toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi eri puolueet ovat valmiita tekemään, jää tässä lyhyessä katsauksessa vielä käsittelemättä. Lisäkysymyksiä herättävät esimerkiksi se, mitä kokoomuksen mainitsema aktiivinen metsänhoito pitää sisällään, miten eri puolueet ratkaisevat julkisen liikenteen lisäämisen ja tehostamisen harvaan asutussa Suomessa ja millaisia välineitä ja ratkaisuja puolueilla on tarjota ilmaston kannalta haitallisten toimialojen rakenteiden muuttamiseksi. Teknologiaa painottavissa vastauksissa mietityttää se, saadaanko nämä ratkaisut tarpeeksi nopeasti ja laajasti käyttöön ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Erittäin positiivista on, että suurin osa vastanneista näkee Suomen hiilineutraalina reilun kymmenen vuoden päästä – motivaatiota merkittäviin muutoksiin on. *

nuorten luonto 1/2019 |

Tiesitkö, että maaöljy eli tuttavallisemmin öljy kuuluu sinunkin jokaiseen päivääsi? Öljystä valmistetaan ja jalostetaan satoja erilaisia tuotteita ja tavaroita. Erilaisia käyttötarkoituksia on niin monenlaisia, että helpompaa olisi kysyä, mitä öljystä ei valmisteta. Monipuolisuudestaan huolimatta öljyn käyttöä täytyy jatkossa tarkastella yhä kriittisemmin sen haitallisten ilmasto- ja ympäristövaikutusten vuoksi.

ÖLJY YMPÄRILLÄMME teksti tuuli turtola kuvitus heli kemiläinen

ljy on syntynyt 50–200 miljoonaa vuotta sitten merenlahtien ja syvänteiden pohjalle kertyneistä kasvien ja eläinten jäänteistä. Suurimpia maaöljyn tuottajia ovat maailmalla SaudiArabia, Venäjä, Yhdysvallat, Iran, Kiina ja Kanada. Euroopassa merkittävin tuotantoalue on Pohjanmeri. Suomessa energian kokonaiskulutuksesta öljyllä tuotetun energian osuus on noin 23 %. Lähes kaikki Suomeen tuotava maaöljy tulee Venäjältä. Suurin osa maaöljystä jalostetaan bensiiniksi, dieselpolttoaineeksi ja lentopetroliksi. Öljystä saatavaa polttoöljyä käytetään esimerkiksi laivojen, voimalaitosten ja teollisuuslaitosten lämmitykseen ja energiantuotantoon. Pieni osa öljystä käytetään lämmitysöljynä ja sähköntuotannossa.

| nuorten luonto 1/2019

Maaöljyn runsaan kysynnän taustalla on sen monikäyttöisyys. Öljyä käytetään esimerkiksi monien kosmetiikkatuotteiden raaka-aineena. Valmistusaineluetteloissa maaöljystä käytetään muun muassa nimiä petrolatum, vaseliini, parafiiniöljy ja mineraaliöljy. Näitä ainesosia käytetään kosmetiikassa paljon, sillä ne ovat edullisia, hyvin säilyviä, hajuttomia ja värittömiä raaka-aineita. Luonnonkosmetiikkatuotteissa maaöljyn käyttö on kielletty. Öljy on myös muovien, useiden lääkeaineiden ja kemikaalien, kuten maalien, torjunta-aineiden ja lannoitteiden raaka-aine. Vaikka öljyjalosteet ovat helpottaneet arkeamme monien hyödykkeiden muodossa, liittyy maaöljyn hankintaprosesseihin ja polttamiseen suuria ympäristöja ilmasto-ongelmia. Öljyn palamisessa syntyy ilmastonmuutosta kiihdyttävää hiilidioksidia ja luontoa happamoittavia päästöjä sekä hiukkas- ja hiilivetypäästöjä. Kaikista hiilidioksidipäästöistä noin 75 % on peräisin fossiilisten polttoaineiden, kuten maaöljyn käytöstä. Esiintymien ehtyessä öljyä etsitään yhä haavoittuvimmilta alueilta, joista Arktis on hälyttävä esimerkki. Öljytankkerionnettomuuksien riski on olemassa myös äärimmäisen herkällä Itämerellä. Onneksi öljylle pyritään jatkuvasti löytämään korvaavia raaka-aineita. Energiaa saadaan uusiutuvista luonnonvaroista, sähköllä ja biokaasulla kulkevien ajoneuvojen määrä lisääntyy, muovia voidaan korvata puupohjaisilla materiaaleilla ja parantamalla sen kierrätettävyyttä, yhä suurempi määrä muovia saadaan uusiokäyttöön. Myös lannoitteita valmistetaan kierrätysmenetelmin teollisuuden ja maatalouden tuotannosta syntyviä sivutuotteita talteen keräämällä. * nuorten luonto 1/2019 |

teksti heini-sofia alavuo | kuvat marinella himari

Matka maata pitkin on

seikkailu

Lentoliikenteen päästöistä on viime aikoina puhuttu paljon. Vaikka lentäminen on vihdoin mahdollista yhä suuremmalle osaa ihmisistä, ilmastonmuutos pakottaa meidät vähentämään taivaalla seikkailua juuri kun olemme päässeet nopean matkustamisen makuun. Voiko matkakuumeesta kärsivän sydämen tyynnyttää ympäristöä kuormittamatta?

| nuorten luonto 1/2019

arinella Himari on 33-vuotias kirjoittaja, valokuvaaja, kalastaja ja reissaaja, joka on vieraillut monissa kymmenissä maissa ja onnistunut tekemään matkustamisesta ammatin. Kaukokaipuu-blogistaan tuttu Himari on etsinyt seikkailuja jo nuoresta saakka, mutta vuonna 2017 syntyi päätös – lentämisen on loputtava. Ilmastotuska iski rajusti Thaimaan-matkalla, jonne hän oli lähtenyt viimeistelemään kirjaprojektiaan. – Lähdin kuukauden reissuun innostuneena ja hyvillä mielin, mutta paikan päällä podin suunnatonta koti-ikävää. Tuskailin valintojeni kanssa, sillä olin juuri lukenut ystäväni blogikirjoituksen lentämisen ympäristövaikutuksista, ja ymmärsin itsekin matkustavani juuri luonnon perässä sitä matkoillani kuitenkin samalla tuhoten.

timaanmatkailua kohtaan oli kasvanut tasaisesti jo monta vuotta. Eräelämä sekä suomalaisen luonnon kauneuden kokeminen ja dokumentointi muuttuivat luonnolliseksi osaksi blogia, ja nykyään Himari pyrkiikin tekemään kotimaanmatkailusta suositumpaa. Hän toivoo, että useammat suomalaiset arvostaisivat suomalaisen luonnon ainutlaatuisuutta. Aina ei tarvitse matkustaa kauas kokeakseen ihmeellisiä asioita. Koska sosiaalisella medialla on suuri rooli Himarin työssä, vuonna 2014 hän aloitti Suomiretki-tempauksen jonka tarkoituksena on innostaa suomalai-

Lentäminen puhuttaa Himari ei suinkaan ole ainoa matkabloggaaja, joka on pohtinut oman lentämisen ilmastovaikutuksia. Aamukahvilla-blogin Henriikka Simojoki ja Salamatkustaja-blogin Satu Rämö ovat vain esimerkkejä matkailijoista, jotka ovat julkisesti pohtineet omia arvojaan sekä matkustamisen syitä. Suuri osa bloggaajista kertoo päättäneensä vähentää lentämistä ympäristösyihin vedoten. Kuitenkin vain murto-osa on päätynyt täydelliseen lentolakkoon, esimerkkinä vloggaaja Timo Wilderness, joka on lopettanut lentämisen kokonaan osana vuoden mittaista ilmastopaastoaan. Ilmastopaaston tavoitteena on tuottaa päästöjä vain 2 tonnia vuodessa, kun suomalaisten keskimääräiset päästöt ovat noin 1013 tonnia. Himari sanoo potevansa huonoa omatuntoa vuosien matkailusta ja sen aiheuttamista päästöistä. Menneitä ei kuitenkaan voi perua, mutta omia elintapojaan voi aina parantaa. – Seison korjattuna ja haluan tehdä muutoksia.

sia tutustumaan kotimaan kauneuteen. Valokuvapalvelu Instagramissa #suomiretki-tunnisteella on jaettu jo yli 50 000 kuvaa ympäri Suomea. Monet etsivätkin matkainspiraatiota juuri sosiaalisesta mediasta, joten kiehtovat kuvat ja tarinat Suomesta innostavat yhä useampia tutustumaan kotimaanmatkailuun.

Suomen kauneus lumoaa

Seikkailu odottaa

Himarin päätös kaukomatkailun lopettamisesta ei ollut kuitenkaan vain ilmastotuskan seurausta, vaan kiinnostus ko-

Himarin mukaan ihmisten ei pitäisi tuntea surua ja epätoivoa siitä, että lentämistä pitää maapallon vuoksi rajoittaa.

Lentämisen vähentäminen ei tarkoita elämysten ja kokemusten vähentämistä, mutta ne pitää vain osata löytää eri tavalla. ”Pikavoittojen” eli nopeiden ja helppojen reissujen sijaan Himari suosittelee etsimään itselle ja luonnolle sopivampia tapoja matkustaa. Hän kehottaa myös panostamaan laatuun, ei määrään. Miten siis matkustaa lentämättä? Helposti, jos Himarilta kysytään. Juna ja bussi ovat hyviä vaihtoehtoja, ja lautalla pääsee Suomestakin Eurooppaan. Interrail on seikkailullinen vaihtoehto, ja alle 27-vuotiaille myös verrattain halpa tapa nähdä monta maata yhdellä reissulla. Automatka ystävien tai perheen kanssa antaa vapautta päättää itse suunnasta ja aikatauluista, ja yksityisautoilu suuremmalla porukalla on suhteellisen ympäristöystävällistä. Rohkeimmat reissaajat voivat myös suunnitella vaikkapa pyöräretken ulkomaille – luovuus on valttia. – Tällainen matkustaminen voi kuulostaa monesta melko hurjalta, mutta ei se sitä ole! Matkat voi suunnitella itse huolella tai mennä fiiliksen mukaan, ja olen varma että seikkailuja ja tarinoita syntyy näin varmasti enemmän kuin sieluttomilta pakettimatkoilta. Matkanteko on joskus suurempi elämys kuin itse kohteessa oleminen.

Valintoja maapallon hyväksi Lentämisen aiheuttamia päästöjä mietittäessä on Himarin mielestä syytä keskittyä myös muuten omien elämäntapojen tarkasteluun. Kulutuksen vähentäminen, pikamuodin ja muovin boikotointi sekä ruokailutottumusten tarkastelu ovat muutamia esimerkkejä kestävästä elämästä, josta maapallo kiittää. Yksilön vaikutuskeinot ovat aina rajalliset, minkä vuoksi Himari kannattaa myös ehdottomasti lentoveroa ja painottaa, että suurin vastuu on päättäjillä ja yrityksillä – päätösten pitää tulla ylhäältä käsin, ja nopeasti. Hänen mielestään matkustamisen ei kuitenkaan missään nimessä tulisi loppua, vaikka lentämistä pitääkin vähentää radikaalisti. – Mikään ei ole opettanut minua niin paljon kuin matkailu, sillä se on ainoa tapa saada ihmiset ymmärtämään muita kulttuureita ja ihmisiä. Matkailutapojen pitää kuitenkin muuttua kestävämpään suuntaan. nuorten luonto 1/2019 |

Lentämisen päästöt ja niiden kompensointi teksti aino huotari ja heini-sofia alavuo

ilastokeskuksen mukaan Suomessa tehtiin vuonna 2017 lentäen noin 3,9 miljoonaa ulkomaan vapaa-ajan matkaa ja 350 000 kotimaan vapaa-ajan matkaa. Tähän päälle lentoja kertyi satoja tuhansia sekä ulkomaille että kotimaan sisällä tehdyistä työmatkoista. Suomen ympäristökeskuksen ja Sitran yhteisrahoitteinen Lentomatkustuksen päästöt -raportti kertoo, että vuonna 2016 ulkomaan ja kotimaan lentojen yhteenlasketut päästöt olivat Suomessa arviolta yli kaksi miljoonaa hiilidioksiditonnia. Luvut ovat suuntaa antavia, sillä lopputulokset riippuvat kulloinkin käytettävästä laskentatavasta. Alan odotetaan yhä kasvavan, vaikka samalla kasvaa tietoisuus lentämisen haitallisista ilmastopäästöistä. Ilmailuala pyrkii omalta osaltaan hillitsemään toiminnastaan syntyviä päästöjä. Esimerkiksi päästöjen seurannan tarkkuuden ja koko-

| nuorten luonto 1/2019

naisvaltaisuuden, operatiivisen toiminnan, uusiutuvien polttoaineiden ja konetekniikan parantuessa lentämisen päästöjä saadaan myös pienennettyä. Kyseenalaista on se, riittävätkö nämä toimenpiteet yhä kasvavan lentoliikenteen vanavedessä. Vaikka maailmanlaajuisesti lentoliikenteen aiheuttamat päästöt ilmoitetaan usein muutamissa prosenteissa, voi lentäminen muodostaa suuren osan yksittäisen henkilön hiilijalanjäljestä. Mikä erityisesti lentämisessä sitten rasittaa ilmastoa? Polttoaineen palamisprosessissa syntyy huimia määriä ilmastoa lämmittäviä hiilidioksidipäästöjä. Niiden lisäksi syntyy muita päästöjä, joiden vaikutuksista ilmakehään on vielä vähän tietoa. SYKE:n ja Sitran raportista selviää, että hiilidioksidin (n. 70 %) ja vesihöyryn (n. 30 %) lisäksi palamisprosessissa syntyy pieni määrä typen oksideja, rikkioksideja, palamattomia tai osin palaneita hiilivetyjä, häkää ja pienhiukkasia. Nämä palamisprosessin yhdisteet reagoivat ilmakehässä eri tavoin olosuhteista riippuen, osa ilmastoa lämmittäen, toiset sitä viilentäen. Harmittomalta kuulostava vesihöyrykin voi SYKE:n ja Sitran raportin mukaan myötävaikuttaa ilmastoa lämmittävien cirrus-pilvien syntyyn. Tehokkain tapa matkustamisesta syntyvän hiilijalanjäljen pienentämiseen on lentämisen lopettaminen tai huomattava vähentäminen, siirtyminen raiteille tai muuhun maata pitkin kulkevaan joukkoliikenteeseen. Jos lentoon haluaa syystä

tai toisesta lähteä, voi syntyneitä päästöjä kompensoida omien resurssien mukaan. On kuitenkin syytä muistaa, ettei kompensoinnilla voi korvata lentämättä jättämistä; asiantuntijoiden mukaan ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta olennaisinta on kaikkien, ei siis ainoastaan lentämisestä syntyvien, ilmastoa lämmittävien päästöjen radikaali vähentäminen. Kompensointi on vielä toistaiseksi vapaaehtoista, sillä erityistä lipun hintaan sisältyvää lentoveroa ei Suomessa ole vielä käytössä. Kompensointia tarjoavia tahoja on lukuisia. Palveluiden mahdollistamien ympäristötoimien vaikutusten arviointi jää kuitenkin kuluttajan vastuulle, ja päästölaskurien laskentatavat vaihtelevat myös paljon eri sivustoilla. Lopputulokseen vaikuttavia tekijöitä ovat SYKE:en mukaan se, otetaanko laskennassa mukaan polttoainekulutuksen lisäksi muut ilmakehävaikutukset, polttoaineen jalostuksesta ja kuljetuksesta aiheutuneet päästöt, erilaiset lentokoneja moottorityypit sekä rahdin vaikutukset päästöjen jakautumiseen. *

Alla muutamia esimerkkejä kompensaatiojärjestelmistä:

CO2Esto Yritys ostaa EU:n päästökauppajärjestelmästä päästöoikeuksia, jolloin niitä jää vähemmän muiden yritysten käyttöön. Verkkokaupassa voi mitätöidä lentämisen lisäksi muitakin päästöjä. > co2esto.com

Hiilipörssi Hiilipörssissä ideana on sijoittaa soiden ennallistamiseen. Ostamalla osuuden Hiilipörssistä (alk. 50 €), sijoittaja mahdollistaa ennallistamistyön, joka sekä sitoo hiiltä ilmakehästä suohon että estää olemassa olevan hiilivaraston purkautumisen turpeesta takaisin ilmakehään. Sen lisäksi, että suo on valtava hiilivarasto, ennallistamistyö suojelee myös Suomelle tyypillistä, ainutlaatuista suoluontoa ja pitää huolta vesistöjen puhtaudesta. > hiiliporssi.fi

Myclimate Yritys tukee projekteja mm. uusiutuvan energian, energiatehokkuuden ja uudelleen metsityksen parissa. > www.myclimate.org

VALOKEILASSA UNOHDETUT KEVÄTLAJIT

2018

teksti heikka marttila-tornio | kuvat antti salovaara

evät on jälleen aivan nurkan takana! Ennen kevään starttia on kuitenkin aika muistella viime vuoden Kevätseurantaa. Havaintoja saatiin jälleen runsaasti, ja Kevätseuranta herätti kiinnostusta myös mediassa. Muista olla aktiivinen tänäkin keväänä ja ilmoittaa havaintosi osoitteessa www.kevatseuranta.fi.

Kevätseurannan unohdetut Vuodesta toiseen Kevätseurannassa eniten havaintoja saavat tunnetuimmat ja näkyvimmät lajit, kuten laulujoutsen, peippo ja leskenlehti. Kevätseurannassa on kuitenkin edustettuna yli 40 erilaista kasvi- ja eläinlajia. Kevään 2018 teema, Kevätseurannan unohdetut, esitteli lajeja, joista vuodesta toiseen saadaan vain vähän havaintoja. Teeman tarkoituksena oli nostaa esille näitä unohdettuja lajeja, sillä havainnot niistä ovat yhtä arvokkaita kuin muistakin lajeista. Teemalajeina vuonna 2018 olivat rantakäärme, siili, lepakot, mustikan kukinta ja tervapääsky.

Ilmastonmuutos pidentää Kevätseurantaa Koska Suomi on pitkä maa, kevät saapuu eri puolille maata yleensä hieman eri aikaan. Kun Etelä-Suomessa kevät on vaihtumassa jo kesäksi, Lapissa monet kevään lajeista vasta heräilevät. Il-

mastonmuutoksen myötä kevät on myös aikaistunut, jonka takia Kevätseuranta-viikonloppuja lisättiin kattamaan tarkemmin kevään eteneminen koko maassa. Ensimmäinen Kevätseuranta-viikonloppu pidettiin 3.–4. maaliskuuta ja viimeinen 9.–10. kesäkuuta. Kevätseurannalle on tyypillistä, että alkukeväästä ja viimeisillä viikoilla havaintoja saadaan vähemmän verrattuna vilkkaaseen huhti-toukokuuhun.

Paljon tärkeitä havaintoja Osallistujia Kevätseurannassa oli tänä vuonna yli 1000 ja havaintoja saatiin 11009. Vuosien varrella Kevätseuranta on kasvanut sen verran suureksi kampanjaksi, että tällaiset havaintolukemat ovat jo odotettavissa. Lajien Top 5 -listalta löy-

tyivät laulujoutsen, peippo, västäräkki, kurki ja leskenlehden kukinta. Vähiten havaintoja saivat puolestaan lepakot, tuulihaukka ja rantakäärme sekä kulleron ja oravanmarjan kukinnot. Kevätseurantaan ilmoitetut havainnot tallentuvat Luonnontieteellisen museon järjestelmään, ja tulevaisuudessa tuloksia voidaan käyttää tutkimuskäyttöön. Ilmastonmuutoksen myötä kansalaishavaintojen merkitys vain korostuu!

Kevään kulku Ensimmäinen Kevätseuranta-viikonloppu maaliskuussa alkoi kylmällä pakkasnuorten luonto 1/2019 |

Teemalajien havaintomäärät 2013–2018 Lähde: kevatseuranta.luomus.fi/tilastot

ilmalla, eikä havaintoja tullut juurikaan muutamia yksittäistapauksia lukuun ottamatta. Ensimmäiset Kevätseurannan havainnot ovat lähes poikkeuksetta muuttolintuja, eikä viime vuosi ollut poikkeus. Monista muuttolinnuista ensihavainnot saadaan jo yleensä helmikuussa, vaikka suurina massoina lajit tulevat vasta myöhemmin. Lauhtuneiden talvien ja lisääntyneen ruokinnan seurauksena osa yksilöistä saattaa nykyään jäädä Suomeen koko talveksi. Kylmä alkukevät näkyi vähäisinä havaintoina niin muuttolintujen kuin muiden lajien suhteen. Huhtikuu oli kuitenkin jo tyypillisempi kevätkuukausi havaintojen osalta Etelä-Suomessa. Vaihtolämpöiset eläimet kömpivät ulos koloistaan, ja kukkivat kevätkasvit tulivat esiin. Pohjois-Suomen kevät antoi vielä odottaa itseään. Toukokuu Suomessa oli poikkeuksellisen lämmin, ja kevät tuntui vaihtuvan kesäksi hetkessä. Kevätlajit runsastuivat koko maassa nopeasti. Kesä oli reilusti aikataulusta edellä keskiarvoon verrattuna. Lämmin toukokuu sai kukat kukkimaan, mutta nopeasti tulleen lämmön mukana kukinta tapahtui lyhyen ajan sisällä ja oli äkkiä ohi. Ilahduttavaa oli huomata, että havaintoja saatiin myös viimeiseltä viikonlopulta, vaikka yleensä kiinnostus kevään seuraamiseen on kesäkuun puolella jo hiipunut.

Entä Kevätseurannan unohdetut? Osa teemalajeista rikkoi aikaisemman havaintoennätyksen, ja monella muullakin lajilla määrät olivat keskivertoa suurempia. Rantakäärmeen kohdalla oli ilahduttavaa huomata, että havaintoja saatiin aikaisempaa enemmän. Menneinä vuosina havaintoja rantakäärmeestä on ilmoitettu 20–30 kappaletta, mutta viime keväänä

| nuorten luonto 1/2019

Rantakäärme

Siili

Mustikan kukinta

Tervapääsky

Lepakot

2018

252

196

2017

105

130

114

2016

118

281

111

2015

123

183

2014

134

187

138

2013

109

233

137

niistä saatiin 54 havaintoa. Liekö syynä ollut rantakäärmeen nosto teemalajiksi vai poikkeuksellisen lämmin toukokuu, jolloin havaintoja myös saatiin eniten? Myös siilistä saatiin ennätysmäärä havaintoja. Aikaisemmin siilihavainnot ovat pyörineet reilun sadan havainnon liepeillä, mutta viime keväänä havaintoja tuli yli 250! Mustikan kukinta ei yltänyt ihan ennätyslukemiin, mutta luku oli silti paljon vuotta 2017 suurempi. Tervapääskyn valinta teemalajiksi ei näyttänyt lisäävän havaintoja. Itse asiassa määrät jäivät paria viime vuotta vähäisemmiksi. Muutamaa viime vuotta tarkastelemalla vain 2015 oli huonompi vuosi tervapääskyjen osalta. Lepakoista havaintoja saatiin hieman keskivertoa enemmän. Lepakot ovat vaikeita tunnistaa, joten Kevätseurannassa ei ole määritelty sen tarkemmin lajia – havainto mistä lepakosta tahansa oli riittävä. On hyvä pitää mielessä, että lajien havaintomääriin vaikuttaa pitkälti se, millainen kevät on ollut. Kylminä keväinä monista lajeista havaintoja saadaan yleensä vähemmän kuin lämpiminä. Suoria johtopäätöksiä teeman vaikutuksesta tai lajien runsaudesta ei voida tehdä, mutta toivottavasti jatkossakin havaintoja näistä lajeista saadaan yhä enemmän. *

KEVÄTSEURANTAHAVAINTOJA 2018 Kartoissa on esitetty lajien keskimääräiset ensihavainnot maakunnittain.

Mustikka kukkii

helmikuu

Kurki

maaliskuu

Kimalainen

huhtikuu

toukokuu

Kyy

kesäkuu

Kaikki kevätseurantalajit ja tarkat päivämäärät löytyvät osoitteesta www.kevatseuranta.fi

Haarapääsky

Kullero kukkii

ei havaintoja

TÄMÄN KEVÄÄN Kevätseurannan teemana on Veden äärellä. Muutokset vesistöissä ovat varma kevään merkki. Vesien lajit ovat yleensä tärkeitä indikaattoreita: niiden yleisyys kertoo vesien tilasta. Kannustamme kaikkia seuraamaan jäidenlähtöä, vesilintujen saapumista ja muita kevään merkkejä koko kevään ajan! Kaikki havainnot ovat tärkeitä, ja ulkona oleskelu tekee aina hyvää. Antoisia kevätbongauksia!

Haluatko osallistua Kevätseurannan suunnitteluun? Luonto-Liiton luonnonharrastus- ja ympäristökasvatusjaosto etsii uusia aktiiveja. Jaostoon voivat liittyä Luonto-Liiton aktiiviset nuoret jäsenet eri puolilta Suomea. Ota yhteyttä jaoston puheenjohtajaan Heikka Marttila-Tornioon: heikkamt@gmail.com

nuorten luonto 1/2019 |

NORJAN SUSIJAHTI RIKKOO KANSAINVÄLISIÄ SOPIMUKSIA

Norjan susilla on tukalat paikat. Valtion toteuttaman jahdin seurauksena valtaosa susista on kaatouhan alla, ympäristö- ja eläinoikeusjärjestöjen sekä kansalaisten vastustuksesta huolimatta. Susi on kautta aikojen ollut pohjoisen vainottu suurpeto, mutta Norjassa susiviha on viety astetta pidemmälle. teksti heini-sofia alavuo kuva luonto-liiton susiryhmä

orjan susijahdit ovat poikkeuksellisia suurten kaatolukujensa takia. Poikkeuksellista on myös se, että kyseessä on ensimmäinen kerta Norjassa sitten 1990-luvun, kun susia tapetaan virallisen susialueen sisäpuolella. Norjalaisen eläinsuojelujärjestö NOAH:in johtaja Siri Martinsenin mukaan susialueella tarkoitetaan rajattua aluetta, jossa suden on sallittua elää. Alue kattaa noin 5 % Norjan koko maa-alueesta. NOAH:in asianajaja Katrin Velsin mukaan ensimmäinen jahtipäätös tehtiin kesäkuussa 2017. Norjan hallituksen

| nuorten luonto 1/2019

tarkoituksena oli hävittää 50 yksilöä arvioidusta 80 Norjan rajojen sisäpuolella asuvasta sudesta. Määrää pudotettiin kuitenkin valitusten myötä, ja lopulta susia kaadettiin 31 yksilöä. Susialueen ulkopuolinen jahti järjestettiin talvikaudella 2017–2018 ja sisäinen jahti vuoden 2018 alussa. Vels kertoo, että aktiivisesta vastustuksesta huolimatta päätös uusista kaatoluvista julkaistiin kesäkuussa 2018, ja jahdit ajoittuivat edellisvuotta toistaen samoille aikaväleille. Norjan ympäristöministeriön arvion mukaan Norjassa on 92 sutta, joista 29 on määrätty hävitettäväksi. Jo 13 sutta on tapettu, mukaan lukien Slettåsin kokonainen susilauma. Näkyvästä vastustuksesta huolimatta jahti jatkuu maaliskuun loppuun saakka, joten vielä 15 sutta on kaatouhan alla.

Luonto-Liiton susiryhmä osoitti mieltään Norjan susien puolesta Norjan suurlähetystön edessä 11.1.

Kannan pienuus ongelmana Ennestään uhanalaisten Norjan susien hävittäminen on ongelmallista koko Skandinavian susikannalle. Esimerkiksi Suomessa susia on Luonnonvarakeskuksen vuoden 2018 raportin mukaan arviolta vain 165–190 yksilöä. Pohjoisen susia vaivaa valmiiksi kannan pienuudesta johtuva sisäsiittoisuus, minkä vuoksi yksilöt ovat hyvin läheistä sukua keskenään. Tämä aiheuttaa eläimille epämuodostumia ja purentavikoja, ja geenipoolin suppeudesta johtuen susien on vaikea sopeutua muuttuvaan ympäristöön. Jahti on ongelmallinen myös Ruotsin asettamien suojelutavoitteiden kannalta. Ruotsin hallitus kielsi susien metsästyksen tänä talvena, sillä talven 2014–2015 jälkeen kanta on pienentynyt neljänneksellä. Susien liikkuvuus Norjan ja Ruotsin välillä on suurta, minkä vuoksi susijahdilla on suora vaikutus Ruotsissa esiintyvien susien määrään ja terveyteen.

Enemmistö susien puolella Miksi susia sitten jahdataan? Norjan ympäristöministeriö perustelee päätöstään poliittisten konfliktien hillitsemisellä, vaikka mielipidemittausten mukaan suurin osa norjalaisista puolustaa sutta. Vuonna 2018 yhteensä 90 000 ihmistä allekirjoitti metsästyksen vastaisen vetoomuksen, ja mielenosoituksia on järjestetty Oslossa kahtena peräkkäisenä vuonna. Tämän vuoden tammikuussa paikalle saapui noin 6000 ihmistä puolustamaan susia. Luonto-Liiton Susiryhmä järjesti sekä 2018 että 2019 tukimielenosoituksen Norjan suurlähetystön edessä Helsingissä. Lisäksi monet suuret luonto- ja eläinsuojelujärjestöt, kuten WWF, ovat tuominneet maan susipolitiikan. Tästä huolimatta Norjan ympäristöministeriö jatkaa jahtia. NOAH:in johtaja Martinsen toteaa, että toiminnallaan Norjan hallitus pyrkii tyydyttämään pientä osaa kansalaisista, jotka toivovat susien määrän pysyvän mahdollisimman alhaalla. Hänen mukaansa norjalaisten poliitikkojen päätökset pohjataan taloudellisille ja populistisille intresseille, luonnonsuojelusta piittaamatta. Martinsenin mielestä on absurdi ajatus, että jo valmiiksi uhanalaiselle lajille asetetaan enimmäismääriä siitä, kuinka monta yksilöä saa esiintyä luonnossa.

Susi kuuluu Norjan luontoon Tulevat kuukaudet NOAH keskittyy taistelemaan susien puolesta oikeudessa, sillä järjestö haluaa testata susijahtipäätösten lainvoimaisuutta. Jahti rikkoo esimerkiksi Euroopan Unionin Bernin sopimusta, jonka tavoitteena on suojella Euroopan luonnonvaraisen kasviston ja eläinten lisäksi niiden luonnollisia elinympäristöjä. Vaikka oikeustaistelulla ei välttämättä pystytä auttamaan tarpeeksi nopeasti juuri nyt kaatouhan alla olevia susia, sillä pyritään estämään ensi talvelle kaavailtuja jahteja. Taistelu Norjan susien puolesta ei lopu, vaikka tilanne vaikuttaa tällä hetkellä synkältä. NOAH:in mukaan sudella on oikeus kuulua Norjan luontoon ja käyttäytyä lajilleen tyypillisesti, ihmisten asenteista huolimatta. *

PIIRIEN YHTEYSTIEDOT

LUONTO-LIITON YHTEYSTIEDOT

Hämeen piiri Ville Lahtinen, puheenjohtaja puh. 040 765 9395 Ville Timonen, aluetyöntekijä puh. 040 480 6022 Kuninkaankatu 39 33200 Tampere hlp@luontoliitto.fi www.luontoliitto.fi/hlp Kaakkois-Suomen piiri Yhteydenotot kaasu@luontoliitto.fi www.facebook.com/ kaasu.luontoliitto Keski-Suomen piiri Oula Palttala, puheenjohtaja oula.p.palttala@student.jyu.fi puh. 040 091 7864 kessu@luontoliitto.fi www.luontoliitto.fi/kessu Pohjanmaan piiri Asseri Laitinen puh. 044 566 4290 asseri.laitinen@gmail.com www.polp.fi Savo-Karjalan piiri Roosa Pihlajamäki, puheenjohtaja roosa.pihlajamaki@gmail.com puh. 040 543 5132 saka@luontoliitto.fi www.luontoliitto.fi/saka Pohjois-Suomen piiri Jonna Heikkinen, puheenjohtaja jonna.heikkinen1@gmail.com puh. 044 255 1411 possunmeili@gmail.com www.luontoliitto.fi/possu Uudenmaan piiri / Espoon nuoret ympäristönsuojelijat / Vantaan Luonnonystävät Petro Pynnönen puh. 040 165 1907 lup@luontoliitto.fi www.luppi.fi Varsinais-Suomen piiri Milla Aalto puh. 050 572 2345 milla.aalto@luontoliitto.fi www.luontoliitto.fi/vasp

Luonto-Liiton keskustoimisto Annankatu 26 A (5.krs), 00100 Helsinki puh. (09) 684 4420 toimisto@luontoliitto.fi www.luontoliitto.fi www.facebook.com/ luontoliitto Ellei toisin mainita, sähköpostiosoitteet muodostetaan kirjoittamalla etunimi.sukunimi@luontoliitto.fi Puheenjohtaja Ina Rosberg puh. 0400 530 990 Järjestöpäällikkö Sami Säynevirta puh. 040 560 7303 Nuorten Luonnon päätoimittaja Aino Huotari Viestintäpäällikkö Liisa-Maija Aukia puh. 044 075 5635 Sieppo-lehti sieppo.toimitus@luontoliitto.fi Ympäristökasvatuspäällikkö Malva Green puh. 044 045 8898 Talousjohtaja Tarja Karppinen Talouspäällikkö Pirjo Puttonen puh. (09) 6844 4250 Toimisto- ja jäsenrekisterivastaava Jyrki Pynnönen puh. (09) 6844 4223 Metsävastaava Lauri Kajander puh. 045 117 9610 Susikampanjavastaava Francisco Sánchez Molina puh. 044 516 6227 Kouluvierailuvastaava Hanna Jauhiainen puh. 044 700 6113 Projektipäällikkö (Kiertotalousaiheinen kouluvierailukampanja) Leena Koivula puh. 044 516 6228

Lisää aiheesta voit lukea Luonto-Liiton Susiryhmän blogista sekä Facebook-sivuilta. nuorten luonto 1/2019 |

MUMMOILLEN

mummoilu on mielentila ja elämäntyyli, iloa kotoilusta ja kohtuullisuudesta. tällä palstalla kaakut ja kasvikset keitellään nostalgisella otteella, kukkasia ja kattausta unohtamatta.

teksti ja kuvat kaisa illukka

KEVÄTTALVEN KAUSIRUOKAA

egaaninen kausiruoka on yksi hyvä periaate ilmastoystävällisempään syömiseen. Nyt talviaikaan kausiraaka-aineista tuttuja ovat muun muassa hyvin syksystä asti säilyvät juurekset, pavut, kaali ja kotimaiset omenat sekä Välimeren sesongin appelsiinit ja muut sitrushedelmät. Laivarahdattujen hedelmien päästöt jäävät pienemmiksi kuin talvisten kasvihuonekasvisten. Kausiruuan lisäksi ilmastotietoinen syöjä tekee kauppareissut kävellen tai pyörällä (jos autolla, kannattaa ostaa kerralla paljon) sekä pyrkii vähentämään ruokahävikkiä, uunikypsentämistä, pakasteita ja kasvihuonetuotteita. Ekologisena lähiruokana pidettyjen marjojen ja sienten hiilikuorma puolestaan kasvaa, jos niitä poimimaan ajetaan polttomoottorin voimalla ja tuotteet pakastetaan. Hiilijalanjäljen ohella voi muistaa muutkin ympäristövaikutukset: piiloveden, ihmis- ja eläinoikeuskysymykset, pakkausmateriaalit ja ruuan prosessointipäästöt. Ilmasto- ja metsätiedostava ei käytä kertakäyttöastioita ja aterian päätyttyä kone on käsin tiskaajaa ekologisempi. Kannattaa syödä myös ruokaloissa ja suurtalouskeittiöissä: yhden ruoka-annoksen hiilijalanjälki jää pienemmäksi. Huh, tulee ihan kuuma tässä ilmastohiillostuksessa! Onneksi on luminen pakkastalvi, mieli kevenee mäessä ja ladulla ja reippailun jälkeen maistuu aurinkoinen keitto ja lämpimät hävikkileipäset.

| nuorten luonto 1/2019

Helppojen kasviskeittojen ohjeita kysellään usein, joten tässä yksi suosikkini. Appelsiini ja kookos tuovat makua linssija porkkanakeittoihin. Kookosmaidon voi toki jättää pois tai korvata kaurakermalla.

Auringon paluun keitto (4:lle) • 3 valkosipulinkynttä (suosi luomua tai kotimaisia, jos mahdollista) • 1 sipuli (käytä luomukasviksia, jos mahdollista) • 2 cm x 2 cm pala tuoretta inkivääriä • ½ tl curryjauhetta • 2 rkl rypsiöljyä • 4 isoa porkkanaa • 1 palsternakka • 2 perunaa • 1 l vettä • 1 rkl kasvisliemijauhetta tai kasvisliemikuutio • 2 dl punaisia linssejä (harkitse kaupassa: pahvi- vai muovipakkauksessa) • 1 luomuappelsiini • 2 dl kookosmaitoa (pahvitölkin ympäristövaikutus on usein pienempi kuin metallisen) • n. 1 tl suolaa Hienonna valkosipulinkynnet, sipuli ja inkivääri. Pilko porkkanat, perunat ja palsternakka. Kuumenna öljy kattilassa, lisää curryjauhe, sipuli- ja inkiväärihakkelus. Anna pehmentyä hetki (varo polttamasta), lisää sekaan pilkotut juurekset ja kiepauta sipulien sekaan. Kaada päälle vesi ja anna kuumentua kiehuvaksi. Sekoita hyvin mukaan kasvisliemijauhe (tai kuutio) sekä linssit. Vähennä lämpöä ja anna keiton porista kannen alla noin 20 minuuttia. Sekoita välillä, jotta linssit eivät painu ja pala pohjalle. Kun porkkananpalat tuntuvat haarukalla kokeillen pehmeiltä, lisää joukkoon appelsiinin puristettu mehu, raastettu kuori (raasta vain oranssi osa, valkoinen kuorenalus on kitkerää) sekä kookosmaito. Lisää tässä vaiheessa vielä vettä, jos keitos tuntuu liian sakealta. Nosta keitto liedeltä ja soseuta se sauvasekoittimella. Mausta varovasti suolalla. Laita keitto vielä hetkeksi hellalle ja anna kiehahtaa nopeasti. Valmis!

Nostalgiakiisseli, josta tulee keväinen mieli (4:lle) • • • • • • •

6 dl appelsiinitäysmehua 4 dl kylmää vettä 2 luomuappelsiinia 2 pientä omenaa 4 rkl perunajauhoa ½ dl sokeria Lisäksi kiisselin pinnalle voi ripottaa hieman sokeria ja tarjoilla se kaurafraichen kera.

Raasta parin teelusikallisen verran appelsiinin kuorta. Kuori appelsiinit ja irrota valkoiset kalvot. Leikkaa pieniksi paloiksi. Kuori ja paloittele myös omenat. Yhdistä keskenään kylmä vesi, appelsiinimehu ja sokeri, sihtaa mukaan perunajauhot. Kuumenna seosta kattilassa liedellä koko ajan sekoittaen kunnes se sakenee. Kun seos on pulpahtanut pari kertaa, nosta kattila liedeltä. Lisää appelsiinin ja omenan palat.

Lämpimät punaisen lapun leivät (4:lle)

Vaikka pakastin on energiasyöppö ja tosimummoilijalla olisi maakellari, yksi tapa vähentää kauppahävikkiä ja säästää rahaa on ostaa viimeisen myyntipäivän alennettuja tuotteita ja pakastaa ne. Ne notkistuvat leivänpaahtimella tuoreiksi tai jalostuvat uunissa lämpimiksi leiviksi, jotka sopivat erityisen hyvin keiton kaveriksi. Kuorrutteisiin voi lisäksi kätkeä kaikenlaisia jämiä.

• 8 palaa luomukauraleipää tai muuta punaisella tarralla laputettua leipää • 1 prk kasvistuorejuustoa (esim. Påmackan) • ½ pkt maustamatonta tai maustettua tofua • Ripaus suolaa • Jotain näistä: silputtua punasipulia, raastettua perunaa, oliiveja, aurinkokuivattuja tomaatteja, oreganoa, rosmariinia, vegaanista pestoa… Tee täyte: muussaa tofu kulhossa haarukalla ja sekoita joukkoon tuorejuusto ja suola. Mausta tahna esimerkiksi silputulla sipulilla, perunaraasteella ja rosmariinilla. Levitä tahnaa leipäviipaleille ja paista 200 asteessa noin 15 minuuttia tai kunnes kuorrutteen pinta alkaa ruskistua. nuorten luonto 1/2019 |

LUONTOPOLULLA

teksti milla aalto | kuvat antti salovaara

Kevättä kaihoisana odottavan kannattaa suunnata kuuntelemaan kevään ääniä. Yöllä äänessä ovat pöllöt, rannassa laulavat vetäytyvät jäät.

ysähdyn. Nostan pipon reunaa, höristän korviani ja suljen silmäni. Kuuntelen. Metsä tuntuu nukkuvan tyynen pakkasyön seisahtuneisuudessa. Kuulen vain kaupungin etäisen taustahälyn, liikenteen kohinan, oman hengitykseni äänen ja kenkieni rahinan jäisellä polulla, kun käännyn aloillani kuulostellakseni joka suuntaan. Parin minuutin päästä jatkan kulkuani vanhojen tammien katveessa. Metsän varjoissa on pimeää, mutta kuu valaisee polkua sen verran, ettei otsalamppua tarvitse laittaa päälle. Ennen kuin ehdin pysähtyä uudestaan, kuulenkin jo sen, mitä tulin etsimään. Kirkas, läpitunkeva huhuilu kiirii pimeydestä. Sitä seuraa väräjävä huuto. Pienen hiljaisuuden jälkeen ääni toistuu. ”Huu-uu! Hu hu-hu-hu uu-uu!” Se on lehtopöllön kutsu. Hymyilyttää. Vaikka pakkanen pistelee kasvoilla, eikä lumisessa metsässä näytä olevan vielä tietoakaan keväästä, pöllön mainio soidinhuuto on mitä vahvin kevään merkki. Tästä se alkaa, tuumin.

| nuorten luonto 1/2019

herää

ÄÄNIMA

Sydäntalvella luonto on hiljainen. Vaikkei kevään merkkejä ole vielä juurikaan nähtävillä, eikä ilmakaan tuoksu muulta kuin pakkaselta, vuodenajan huomaa olevan vaihtumassa, kun äänimaisema alkaa herätä kevääseen. Silloin on aika kuunnella. Kevättä kaihoisana odottavan kannattaa suunnata retkillään yön selkään, vaikka ajatusta pimeästä pakkasyöstä ei välttämättä ensimmäisenä yhdistä mielikuvaan lempeän vuodenajan saapumisesta. Öinen retki voi tarjota koko joukon hienoja kevään merkkejä hiljaisen kulkijan havainnoitavaksi.

Kevään huhuilijat ja kuhertelijat

Pöllöt aloittavat keväthuhuilunsa varhain, hyvinä vuosina jotkut jo vuodenvaihteen tienoilla. Sopivalla säällä ja hyvissä retkeilymaastoissa kuunneltavaa voi riittää läpi yön, sillä eri lajit ovat aktiivisia eri aikoihin. Euroopan suurin pöllö, huuhkaja, aloittaa kumean huhuilunsa heti auringonlaskun aikaan ja antaa kuulua muutaman tunnin ajan. Myös aivan pikkuinen varpuspöllö viheltelee jo iltahämärällä ja palaa ääneen taas aamulla hetkeä ennen auringonnousua. Valtaosa maamme pöllöistä huhuilee läpi yön, ja paras aika kuulla niitä alkaakin pari tun-

Kevättalven jännittävimpiä ääniä kannattaa siis suunnata etsimään vesien äärelle. Jos sitten rantaretkellä päätyykin sellaiselle paikalle, jossa vesi ei ole jäässä ensinkään, saattaa kohdata talvensa Suomessa viettäneitä telkkiä. Nämä hauskannäköiset pienet sorsat aloittelevat soidinpuuhiaan jo kevättalvella, ja selkeimmin sen havaitsee telkkäkoiraan siipien viuhuvasta lentoäänestä. Ehkä paikalla on myös jokunen lokki kaklattamassa kevättä.

AISEMA tia auringonlaskun jälkeen. Syvien metsien asukki, pesimäaikaisesta aggressiivisuudestaan tunnettu viirupöllö huutelee matalaa, pehmeää haukahteluaan etenkin aamuyöllä. Aamun hämärässä kevättalvinen metsä saattaa myös puhjeta soimaan ihmeellistä pulputtavaa kukerrusta – teeret ovat alkaneet soitimelle. Teeren pulina on monelle tuttu, suorastaan ikoninen kevään ääni, vaikka harvempi on päässyt näkemään itse soidinta. Pelkän äänen perusteella soidinpaikkaa onkin vaikea löytää. Vielä salaperäisempi on kanalinnuistamme kookkain, metso, jonka näyttävä ryh-

Lähempänä kuin arvaatkaan

mäsoidin tapahtuu aamuhämärissä keskellä umpimetsää, eikä kukon erikoinen soidinääni kanna kauas. Onnekas saattaa kuulla keväthankien keskellä myös nisäkkäiden ääniä. Kun ketun kolkko kiimahaukku tai ilveksen kumea mourunta rikkoo yön hiljaisuuden, tiedämme, ettei kevät ole enää kaukana. Eläinten on jo aika pariutua, jotta poikaset syntyisivät otollisimpaan aikaan kesän kynnyksellä.

Veden konsertti Vuodenajan vaihtumisen voi kuulla, vaikka eläimet pysyttelisivät vaiti. Lähestyvä kevät laittaa jään laulamaan. Auringonpaisteen vaikutuksesta jää liikkuu kohti rantoja ja siihen muodostuu railoja. Yöllä kiristyvä pakkanen saa sen taas vetäytymään. Liikkuva jää kumisee, vonkuu ja paukahtelee kummallisesti. Lumeton järven jää, kirkas ilma ja suuret lämpötilanvaihtelut vuorokauden aikojen välillä takaavat hulppeimmat konsertit.

Aina ei kuitenkaan tarvitse lähteä eritoten etsimään löytääkseen. Joskus riittää, että astuu ulos ovesta tai vaikkapa vain avaa ikkunan. Tiaisten pirteä laulu raikuu aurinkoisena päivänä niin taajamassa kuin maallakin ja kertoo, että talvi on taittumassa. Lähimetsän käpytikka ryhtyy pärryttämään puunrunkoa tai lyhtypylvästä. Joutomaan fasaanikukko kajauttaa karhean kiekaisunsa ilmoille. Jos on nähnyt talven aikana kotikulmillaan mustarastaita, tietää olla kuulolla aina aamulla liikkeelle lähtiessä ja illalla ennen pimeää heti siitä pitäen, kun pakkaset vain hellittävät ja keli käy loskaiseksi – josko kevään ensimmäinen haikea huilusävel soisi jo tänään. * Kirjoittaja on turkulainen biologian opiskelija ja pitkän linjan luontoharrastaja.

Lue lisää: Luontoportti.fi Suomen luonto: suomenluonto.fi/uutiset/lahde-polloretkelle suomenluonto.fi/tag/nisakkaiden-aania Svensson ym. (Otava 2010): Lintuopas – Euroopan ja Välimeren alueen linnut nuorten luonto 1/2019 |

LUONTO-LIITOSSA

TAPAHTUU koonnut sami säynevirta

Kurkista ajankohtaiset tapahtumat Luonto-Liiton tapahtumakalenterista www.luontoliitto.fi/tapahtumat tai piirien omilta sivuilta!

Luonto-Liitto 5.–7.4. Luonto-Liiton Kevätpäivät. Vuoden ehkä kovin tapahtuma kokoaa taas kaikki luontoliittolaiset yhteen! LuontoLiiton perinteiset Kevätpäivät järjestetään luonnonkauniissa Helsingin Meriharjussa Vuosaaressa. Tänä vuonna tapahtuma järjestetään Vaikuta -teemalla, tapahtumaa isännöi Luonto-Liiton Uudenmaan piiri. Luvassa on puheita, työpajoja, retkiä, musaa ja tietysti yleistä kivaa! Lisätietoja ja ilmoittautumiset osoitteessa: www.luppi.fi/tapahtuma/ luonto-liiton-kevatpaivat-2019 27.4. Liittovaltuuston kevätkokous. LuontoLiiton liittovaltuuston kokous järjestetään Turun Kirjakahvilassa. 25.–26.5. Maailma kylässä -festivaalit. Luonto-Liitto on mukana Maailma kylässä -festivaaleilla Helsingissä esittelemässä toimintaa. Ilmoittaudu mukaan vapaaehtoiseksi: sami.saynevirta@luontoliitto.fi 26.5. Liittokokous. Luonto-Liiton liittokokous pidetään Helsingissä LuontoLiiton toimistolla. Kokouksessa valitaan uudet edustajat liittovaltuustoon ja pidetään strategiatyöpaja.

Hämeen piiri 7.4. Laulu menetetylle suolle. Lähdemme bussiretkelle ja opimme bioenergian tuotannosta, ja perillä laulamme jäähyväiset menetetylle turvesuolle. Bussikuljetus lähtee Tampereen Keskustorilta kello 12, josta lähdemme Urjalaan. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: emmi_ liinalaakso@hotmail.com

Keski-Suomen piiri Jyväskylän Ilmapiiri kokoontuu joka toinen tiistai Kansalaistoiminnankeskus Matarassa. Ilmapiiri on avoin keskustelupiiri ilmastonmuutoksesta. Piiri on suunnattu erityisesti nuorille ja nuorille aikuisille, mutta kaikki ovat tervetul-

| nuorten luonto 1/2019

leita ikään katsomatta. Yhtenäinen teema keskusteluissa on ilmastonmuutos, jota tarkastellaan kerroittain vaihtuvan ilmiön tai osa-alueen kautta. Lisätiedot: soininen.jyry@gmail.com

Metsäryhmä 17.–19.5. Nuuksion metsäkartoituskurssi. Tiesitkö, että Suomen metsien suojeluarvojen kartoittamista tehdään pääasiassa vapaaehtoisvoimin? Kartoitusten tekeminen onkin yksi tärkeimmistä konkreettisista tavoista edistää metsien suojelua. Niinpä järjestämme jälleen kerran suosiota saaneen vuosittaisen metsäkartoituskoulutuksen toukokuussa. Ilmoittaudu pian, sillä paikat ovat rajalliset! Toiveena on, että kurssille osallistujat ovat kiinnostuneita olemaan mukana metsäryhmän toiminnassa myös jatkossa. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: lauri.kajander@luontoliitto.fi

Susiryhmä 2.3. Susiryhmän vapaaehtoispäivä. Kiinnostaako susiensuojelu Luonto-Liiton susiryhmän kanssa? Luonto-Liiton susiryhmä järjestää kaikille sudensuojelutoiminnasta tavalla tai toisella kiinnostuneille yhteisen avoimen tapaamisen lauantaina 2.3. kello 12–16 Luonto-Liiton toimistolla Helsingissä. Päivän aikana keskustellaan vapaamuotoisesti erilaisista susiin liittyvistä kysymyksistä ja mietitään sudensuojelutoiminnan keskeisiä painopisteitä ja toimintatapoja. Päivän tavoitteena on lisäksi kehittää toimintaa siten, että voisimme yhdessä saada enemmän aikaan valtakunnallisesti ja kansainvälisesti susien ja muiden suurpetojen hyväksi. Luonto-Liiton susiryhmä tarjoaa vegelounaan. Ennakkoilmoittautumiset ja lisätiedot: susiryhma@luontoliitto.fi tai 044 516 6227

26.3. Eurogroup for Animals, Wildlife working groupin kevätkokous. LuontoLiiton susiryhmä isännöi kansainvälisen eläinjärjestön villieläintyöryhmän kokoontumista. Lisätietoa: francisco.sanchez@luontoliitto.fi 7.–8.6. European Alliance for Wolf Conservation (EAWC) kokoontuu. LuontoLiiton susiryhmä järjestää kansainvälisen EAWC:n kokoontumisen Helsingissä. Lisätiedot: susiryhma@luontoliitto.fi

Pohjanmaan piiri Talvinen hiihtovaellus Vaasassa. POLP ja Vaasan ympäristöseura järjestävät toista kertaa suositun hiihtovaelluksen Vaasan lähimetsissä maaliskuussa. Hinta noin 15 €. Ruoat omakustanteisia. Joitain varusteita voi löytyä lainattavaksi. Nuorten vaellusleiri kesällä. POLP järjestää viime kesän tapaan kesäisen vaelluksen. Viime vuonna samoiltiin Raippaluodossa viikonlopun ajan. Vaelluksen hinta on 20 €. Seuraa tiedotusta lähempänä kevään aikana: polp.fi ja POLP:n facebook-sivuilla.

Uudenmaan piiri 26.3. Kevätkokoukset. Luonto-Liiton Uudenmaan piiri ry, Espoon Nuoret Ympäristönsuojelijat ry ja Vantaan Luonnonystävät ry järjestävät yhteiset kevätkokoukset. Paikka on tietysti Pauligin huvila, Mechelininkatu 36, aika on klo 18–20. Kevätkokouksessa käsitellään mm. edellisen vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös. Tervetuloa! 5.–7.4. Kevätpäivät Meriharjun kurssikeskuksessa. 24.–26.5. Rakenteluviikonloppu Bengtsårissa. Benkun kesäleirien työntekijät vaihtavat ajatuksiaan ja kokoavat teltat leirejä varten valmiiksi yhteistuumin. Toki viikonlopun aikana ehditään myös rentoutua.

Leirikesä 2019 Kesällä on taas luvassa monta, ihan huippua nuortenleiriä! Lue lisää luppi.fi:stä ja ilmoittaudu mukaan. Leirit pidetään Bengtsårissa seuraavasti: 8.–15.6. luontoleiri 2004–2006 syntyneille 29.6.–6.7. luontoleiri 2004–2006 syntyneille 6.–13.7. luontoleiri 2002–2005 syntyneille 15.–20.7. Itämeri-leiri 15–28-vuotiaille. 7.–10.8. talkooleiri Leirille töihin? Tule lasten, nuorten tai perheiden kesäleireille töihin. Tietoa toimenkuvista ja hakuohjeet löydät osoitteesta www.luppi.fi/leirilletoihin Tule mukana Lupin metsäryhmään! Pääkaupunkiseudun metsäryhmä on noin 15–29-vuotiaille nuorille tarkoitettu toimintaryhmä. Se suunnittelee ja toteuttaa omaehtoisesti Uudenmaan metsiä koskevia tapahtumia, tempauksia, retkiä ja muita aktiviteetteja. Ryhmää vetää Ida Korhonen, yhteystiedot: metsaryhma.pkseutu@luontoliitto.fi

Varsinais-Suomen piiri Maalis-huhtikuussa Vaspin kevätkokous. Tervetuloa kevätkokoukseemme! Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat eli hyväksytään menneen vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös. Lisäksi luvassa oheisohjelmaa – todennäköisesti kokouksen jatkot pidetään pöllöretken merkeissä. Katso aika, paikka, esityslista ja muut lisätiedot nettisivuiltamme. 30.3. Earth Hour -illanvietto. Vietämme iltaa kynttilänvalossa pelien ja vegeherkkujen merkeissä. Aika ja paikka varmistuvat tuonnempana. Illanvietto on suunnattu nuorille ja se on ilmainen ja avoin kaikille toiminnastamme kiinnostuneille. Huhti-toukokuussa Nuorten viikonloppuretki ulkosaaristoon. Luvassa Kevätseurantaa meren äärellä, lintujen tarkkailua ja leppoisaa ajanviettoa muiden luonnonystävien kanssa. Ajankohdasta ja retkikohteesta tiedotetaan tuonnempana. Arvioitu hinta noin 10–20 €.

Kevätkaudella luvassa myös perheretki Kullavuorelle (Raisio), nuorten talvipatikkaretki Marttilan korpeen, Itämerilähettiläskoulutus Turussa sekä hengailuiltoja ja ilmastovaaliteemaista toimintaa. Suunnittelemme kesälle nuorten luonnonharrastusleiriä, jonka kohde saattaa pitkästä aikaa olla legendaarinen Nukkumajoen leirikämppä Inarissa. Seuraa tiedotusta! Lisätiedot kaikista tapahtumista: www.luontoliitto.fi/vasp/ tapahtumat

Suomen luonnonsuojeluliitto Pohjois-Kymen Luonnon talvikasviretki 10.3 klo 10–12. Kasviretki talvella – onko pöllömpää kuultu! Talvi on kuitenkin mitä parhainta aikaa tutustua talventörröttäjiin, jotka siementävät talvella. Niiden varret voivat olla hyvinkin koristeellisia, ja niiden siemenet tarjoavat ravintoa pikkulinnuille. Kokoontuminen Kuusaan Tokmannin parkkipaikalla kello 10. Retki on ilmainen ja kaikille avoin. Lisätietoa: web.sll.fi/kymenlaakso/pohjois-kymen-luonto/talvikasviretki Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen pöllöja tähtiretki Vuosaaresta Talosaaren Torpalle 15.3. klo 20. Paikka: Östersundom. Maaliskuisella retkellä ihaillaan tähtitaivasta ja kuunnellaan pöllöjä. Lähdemme Vuosaaresta Porslahdentien ja Niinisaarentien risteyksestä ja vaellamme metsien läpi Porvarinlahden kautta Talosaaren Torpalle. Retki päättyy Talosaaren Torpalle, josta tulemme takaisin kimppakyydeillä. Oppaana Paul Segersvärd, Luonto lähellä -ohjelman tekijä ja Tuukka Perhoniemi Ursasta. Jos taivas on pilvinen, tähtiopastus jää pois. Vapaa pääsy. Lisätietoja: www. sll.fi/tapahtuma/11795 Oulun yhdistyksen pipolätkäturnaus 16.3. Paikka: Oulu, Raksilan tekojää. ”Pelastetaan pipolätkä!” on kaikkien jääkiekosta nauttivien yhteinen hätähuuto. Save Pond Hockey -yhdistys taistelee ilmastonmuutosta vastaan yhdistämällä jääkiekkokansan hauskimmalla mahdollisella tavalla: pelaamalla pipolät-

kää. Yhdistys järjestää vuosittain ilmastonmuutoksen vastaisia Save Pond Hockey -pipolätkäturnauksia. Turnauksen tuotot lahjoitetaan paikalliseen ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön. Yhdistyksemme on järjestelyissä mukana taustatukena ja myös pelaamassa omalla joukkueella. Lisätietoja: www.sll. fi/tapahtuma/12842 Etelä-Karjalan piirin Vaalipaneeli 31.3. Etelä-Karjalan piiri ja yhdistykset järjestävät järjestöjen vaalipaneelin ehdokkaille. Paikka: Kulttuuritila Nuijamies, Valtakatu 39, Lappeenranta. Paneelissa keskitytään kolmeen teemaan, joista yksi on ilmastonmuutos. Lisätietoja: www.sll.fi/tapahtuma/12791 Keravan ympäristönsuojeluyhdistys tarjoaa metsäjoogaa la 4.5. Kokoontuminen klo 10 Kisa-Veikkojen majalla, Pihkaniityntie 122, Kerava. Metsäjoogassa löydät yhteyden luontoon ja itseesi. Se voimauttaa ja rentouttaa kehoa, ja auttaa keskittymään ympäröivään luontoon. Tunti sopii myös vasta-alkajille. Mukaan oma matto, vesipullo ja säähän sopivat vaatteet. Tule kokemaan keväinen metsä joogaten! Vapaa pääsy. Ei ennakkoilmoittautumista. Lisätiedot: Kristiina Savonsaari, krisse869@gmail.com, puh. 040 749 2686.

nuorten luonto 1/2019 |

Katso myös: vedenneito.fi Elokuva on ensi-illassa 5.4.

RAKKAUDESTA LUONTOON Vedenneito-elokuvan tekijätiimiä Petteri, Emika ja Antti Saariota yhdistää uteliaisuus ja pohjaton rakkaus luontoa kohtaan. Elokuvateattereissa huhtikuun alussa ensi-iltansa saava Vedenneito kannustaa lapsia ja nuoria luonnon ääreen tekemään ja olemaan. teksti emilia raunio kuvat vedenneito-elokuva

| nuorten luonto 1/2019

ydäntalven pakkasilla kenkien alla käy mukava narskunta, ja koivujen oksien päällä lepäävä lumi luo taianomaisen silhuetin Kiialan kartanolle johtavan puukujan varrelle. Kartanon sisään astuessa avautuu toisenlainen maailma. On sukelluspulloja, kameroita, droneja eli kuvauskoptereita, tietokoneennäyttöjä ja lisää kameroita. – Kun talvella valoisaa aikaa on niukasti, tehdään enemmän leikkaustöitä, ja kesällä taas ollaan ulkona tekemässä ja kuvaamassa, Antti Saario toteaa. Tuotantoyhtiö DocArtin tiloissa on valmisteltu myös huhtikuussa ensi-iltansa saavaa Vedenneitoa,

"Jos on huono päivä, voi mennä kävelylle lähimpään metsään ja tulee heti parempi mieli. Jos on hyvä päivä, niin silloinkin voi mennä kävelylle metsään, koska silloin tulee vielä parempi mieli." -emika Yhteistyö isän ja pojan välillä on antoisaa. Kuten muita luontoelokuvan tekijöitä, tätäkin kaksikkoa yhdistää syvä rakkaus luontoon ja halu suojella sitä.

Luontoelokuva kannustaa lähtemään liikkeelle

joka on nuorten näkökulmasta kerrottu ja kuvattu luontoelokuva.

Isältä pojalle Antin isä Petteri Saario on pitkän linjan ammattilainen luontoelokuvan saralla. – Olen joskus sanonut, että luonnossa olen kotona ja sisällä kylässä, Petteri hymyilee. Antin ylioppilaslahjaksi saama drone on kantanut pitkälle. Lähes koko elämänsä Petterin mukana kuvaamassa kulkeneen 24-vuotiaan Antin kuvaamaa materiaalia on päätynyt useaan luontoelokuvaan, ja hän on kuvannut myös Vedenneidon taivaskuvat. Nyt tuo drone on ripustettu hauskaksi muistoksi Antin työhuoneen seinälle. – Luontokuvaus on hyvin erilaista kuin minun aloittaessani. Tekniikka kehittyy hurjaa vauhtia, ohjelmistot ja laitteet vaativat jatkuvaa päivitystä, ja Antti on tässä roolissa erityisen taitava, Petteri kertoo.

Alan pohtia, milloin olen edellisen kerran nähnyt nuoren näkökulmasta tehdyn luontoelokuvan, eikä mieleeni nouse mitään erityistä. – Laadukkaista lapsille ja nuorille suunnatuista luontoelokuvista on todella pula. Tutkimusten mukaan lasten ja nuorten luonnossa vietetty aika on romahtanut viime vuosina. Samaan aikaan tutkimuksissa on todettu, että luonnossa olo on hyväksi ihmiselle, Petteri vertailee. Alamme miettiä yhdessä, miten tähän on päädytty. Pohdimme muun muassa kaupungistumisen vaikutusta, virtuaalimaailman sokkeloita ja vanhempien sekä läheisten esimerkkien vaikutusta luonnossa liikkumisen vähenemiseen. – Aikuisille ja vanhemmille soisi enemmän rohkeutta päästää lapset luontoon kokemaan ja tekemään. Kuten Emika sanoi elokuvassa, luonnossa ei ole koskaan tylsää, uusia ihmeitä avautuu joka kulmasta, Antti muistuttaa.

Erilaisuus kuuluu asiaan Millaistahan värikkäällä mandariinisorsalla mahtaa olla vaatimattomasti pukeutuneiden sinisorsien joukossa ja kiusataankohan sitä, Emika pohtii elokuvassa. Emika on itse kahden kulttuurin lapsi ja ollut onnekas, koska häntä ei ole kiusattu. – Kiusaamisessa ei ole yhtään mitään järkeä, se on todella turhaa. Kaikki ihmiset ovat erilaisia, ja se pitää hyväksyä. Kukaan ihminen ei ole parempi kuin joku muu, kaikkien tulisi olla tasa-arvoisia. Vaikka olemmekin erilaisia, niin kaikilla on kuitenkin paljon yhteistä, esimerkiksi kaikilla on tunteet ja olemme kaikki ih-

misiä. Kaikkia pitäisi arvostaa ja kunnioittaa, Emika miettii.

Luonto on lähellä Elokuvassa Emika puhuu myös siitä, kuinka suurin osa hänen kavereistaan asuu kaupungissa. – Joskus tuntuu, että mun ikäisiltä jää paljon kokematta ja näkemättä, kun ne on koko ajan snäpissä tai chatissa. Olisi kiva, jos kaikki pääsisi luontoon, toteaa Emika elokuvassa. Petteri painottaa, ettei luontoon lähtemisen tarvitse tarkoittaa sen kummempaa ponnistusta ja säätämistä. Lähiluontoon voi hänen mukaansa lähteä sen ihmeellisemmin suunnittelematta. Samaa mieltä on Emika. – Luonnossa voi keksiä ihan mitä vain tekemistä, yksin tai vaikka kaverin kanssa. Ulkona luonnossa on raikas ja puhdas ilma, tulee hyvä mieli. Ikinä ei tiedä mitä luonnosta löytyy, mitä sieltä kuuluu tai mitä siellä näkee. Jos on huono päivä, voi mennä kävelylle lähimpään metsään ja tulee heti parempi mieli. Jos on hyvä päivä, niin silloinkin voi mennä kävelylle metsään, koska silloin tulee vielä parempi mieli. Soljuessaan elokuvassa Saimaan kesäisessä järvimaisemassa vedenneito kiteyttää osuvasti ihmisen ja luonnon välisen suhteen. – Me kaikki ollaan osa luontoa ja meillä on vastuu luonnonsuojelusta. Kun me suojellaan luontoa, niin me suojellaan myös ihmisiä. Kotimatkalla Porvoosta Helsinkiin ihailen hymy huulilla hiljaista lumimaisemaa. Huomenna haen sukset varastosta, pakkaan eväät reppuun ja lähden kiitollisin mielin Taivallahden jäälle nauttimaan upeasta ja virkistävästä lähiluonnosta. *

Lue elokuva-arvio seuraavalta aukeamalta! nuorten luonto 1/2019 |

ARVIOT

Vedenneito-elokuva sukeltaa taidokkaasti pintaa syvemmälle Vedenneito. Ohjaus Petteri Saario, Citizen Jane Productions Oy. Ensi-ilta 5.4.

mika ja Antti ovat serkukset, jotka asuvat kaupungissa, mutta viettävät kesät Saimaan rannalla, pinnan alla polskien ja luontoa tutkien. Vedenneito on sukellus suomalaisen luonnon sydämeen nuorten näkökulmasta nähtynä ja kerrottuna. Serkusten rauhallinen, ystävällinen ja utelias läsnäolo on tarttuvaa ja kannustavaa. Emikan haaveena on nähdä saimaannorppa läheltä. Tästä syntyy mielenkiintoinen jännite; ympäri vuoden luonnossa liikkuessa serkukset pohtivat, mitä saimaannorppa mahtaa tähän aikaan vuodesta luonnossa tehdä. Lopulta itse saimaannorpan näkeminen ei ole niin olennainen asia, vaan se, että saa olla luonnossa. Siellä tapahtuu koko ajan, eikä koskaan tule tylsää. Antin ja Emikan seurassa katsoja pääsee huikaisevalle seikkailulle järviluonnon keskelle. On upeaa, miten nuoret osoittavat, ettei kylmyys tai sade estä menemästä luontoon. Olennaista on valmistautua ja pukeutua hyvin sekä pitää reipas asenne mukana. Katsoja pääsee elokuvan aikana seuraamaan, kun serkukset pystyttävät telttasaunan järven rannalle, onkivat kesällä ahvenia ja pu-

lahtavat sydäntalvella avantoon. 13-vuotias Emika pohtii ja kyselee luontoon ja elämään liittyviä kysymyksiä, vanhempi Antti vastaa ja opastaa. Vedenneito-elokuvan kuva on kaunista ja rauhoittavaa. Taivaskuvat tuovat piristävän näkökulman luontoon ja lähikuvat muistuttavat luonnon pienistä ihmeistä. Parasta on ihan vain olla ja levätä luonnossa – ja tästä katsoja pääsee hyvin osalliseksi. Vedenneito-elokuva on upea kunnianosoitus Suomen luonnolle ja ystävyydelle sekä muistutus siitä, että Suomessa luonto on meitä aina lähellä. Elokuva toden totta kannustaa lähtemään ulos seikkailemaan. Emikan ja Antin pohdinnoissa on myös syvällisempi ulottuvuus. Millaista on olla erilainen, kahden kulttuurin lapsi tai näyttää erilaiselta kuin muut? Miltä tuntuu kasvaa aikuiseksi? Vedenneito sopii kaikille katsojille. Toivoisin sen tavoittavan mahdollisimman laajan katsojakunnan niin Suomessa kuin maailmalla ja samalla kannustavan lähtemään lähiluontoon kokemaan ja ihan vain olemaan. Uskon, että löytäessämme yhteyden rakkaaseen luontoomme, alamme pitää siitä myös parempaa huolta. emilia raunio

Metsämaiden miljoonakansa Hannu Ylönen: Myyrän salainen elämä. Suomen yleisimmän nisäkkään jäljillä. Atena Kustannus 2018, 213 s.

unaturkkinen ja valkovatsainen metsämyyrä on Suomen yleisin nisäkäs, mutta harva tuntee sen elämää edes viiksikarvan vertaa. Nyt professori Hannu Ylönen on kirjoittanut ytimekkään katsauksen myyrän maailmaan. Vaikka kyseessä on tutkimustietoon nojaava tietokirja, joka luvussa seurataan lyhyesti kuvitteellisen myyräkoiraan elämää nuoruuden tutkimusretkistä vanhuksen kuolemaan asti. Tarinan jälkeen aiheet, kuten parinvalinta, myyräsyklit ja hyisestä talvesta selviytyminen, saavat yksityiskohtaisen käsittelyn. Tutuksi tulevat myös metsämyyrän aggressiivinen kilpailija peltomyyrä ja sen pahin saalistaja lumikko. Lajien välisiä

| nuorten luonto 1/2019

suhteita käsitellään tarkkaan, ja se auttaa ymmärtämään metsämyyrää elinympäristönsä osana. Asiaa on paljon, eikä metsämyyrän elämä suinkaan piirry suloisena. Lukukokemus on silti kevyt. Teos avaa ilahduttavasti myös tutkijan työtä ja niitä menetelmiä, joiden avulla myyrän salaisuuksien jäljille on päästy. antti salovaara

Jälki, joka meistä jää Valokuvanäyttely Jälki on esillä Suomen luontokeskus Haltiassa 12.5. asti. Haltia on avoinna ti-su 10–17.

“M

kuva margareta cortés

iksi otetaan kuvia eikä auteta? ”, kysyy eräs nuori kaveriltaan Suomen luontokeskus Haltian Jälki-valokuvanäyttelyssä esillä olevan valokuvan edessä. Kuvassa on hylje, jonka kaulaa kiristää keltainen muovinaru. Yhteistyössä BioFoto Finland -yhdistyksen ja ympäristötutkija Panu Pihkalan kanssa järjestetty näyttely on Haltian ensimmäinen kantaaottava näyttely, joka käsittelee ihmisen jälkiä luonnossa. Näyttely tarjoaa valokuvia ympäri maailman. Valokuvissa ja 46 minuutin valokuvista ja taustakerronnasta muodostuvassa videoteoksessa katsojaa puhuttelevat muun muassa ilmastonmuutos, merten rehevöityminen ja jäteongelma, energiatuotannon kysymykset, ihmisen ja villieläinten suhde, turismi, vieraslajit sekä lajikato. Useimmiten kuvissa esille tuotu ihmisen jälki on helppo tuomita, joskus tulkinta on kuitenkin haastavampi. Erityismaininnan näyttely ansaitsee sen interaktiivisuudesta ja ratkaisukeskeisyydestä. Haltia on koonnut näyttelyyn ratkaisuja pursuavan juurakon, jonka haaroja katsoja voi seurata saadak-

seen konkreettisia vinkkejä oman ympäristö- ja ilmastojälkensä pienentämiseksi. Äänestykopissa kävijä voi kirjoittaa terveisensä Suomen hallitukselle jotka Haltia toimittaa kansanedustajien luettavaksi. Ympäristöongelmat ja ilmastonmuutos herättävät meissä monenlaisia tunteita, kuten ahdistusta ja voimattomuutta. Oman jaksamisen tueksi näyttelyssä on esillä Pihkalan lista keinoista, joilla ahdistusta voi oppia ymmärtämään ja hillitsemään. Jälki puhuttaa ja herättää kysymyksiä. Näyttely pakottaa katsomaan silmiin niitä ristiriitoja, joita liittyy niin moneen yhteiskuntamme osaalueeseen. Niin kutsuttu hyvinvointiyhteiskuntamme ei ole rakentunut ilmaiseksi. Tämä aika kaipaa Jälki-näyttelyn viitoittamaa yhteiskunnallista otetta, realismia ja läpinäkyvyyttä luontokuvaukseen. Jos jotain jäi näyttelystä uupuman niin kuvaajien pohdintaa omasta jäljestään ympäristössä. Tärkeitä aiheita kuvatessaan kuvaaja on myös osa ongelmaa – kohteisiin lentäminen kiihdyttää ilmastonmuutosta ja kameroihin tarvitaan arvokkaita mineraaleja kaivoksista. On mielenkiintoista nähdä, kuinka kuvaajien ammattikunta tulee ratkomaan alansa ympäristöjälkeä tulevaisuudessa. aino huotari

Ajatuksia ihmisen ja luonnon suhteesta Petteri Saario: Luonnon lumo. Readme.fi 2018, 267 s.

etteri Saario on suomalainen dokumentintekijä, joka on tullut tutuksi varsinkin luontodokumenteistaan. Tyypillistä hänen dokumenttielokuvilleen on ihmisen ja luonnon välisen suhteen tarkastelu, mikä näkyy muun muassa tänä keväänä teattereissa nähtävässä Vedenneidossa. Tätä suhdetta Saario pohtii paljon myös esikoiskirjassaan. Teos on koottu monenkirjavista aiheista aina Saarion omista luontokokemuksista ympäri Suomea kysymyksiin ilmaston lämpenemisestä ja tulevaisuuden epävarmuudesta. Kirja on ajoittain tiukka tietopaketti, mutta pääosin kirjailijan omaa pohdintaa maailmastamme. Kirjassa hän

kertoo vierailemistaan paikoista, kokemistaan asioista ja tapaamistaan ihmisistä. Kuvat ovat pääosin Saarion omia, ja niin kuvista kuin tekstistäkin heijastuu selvästi hänen oma kiintymyksensä luontoon. Kirja saa lukijan pohtimaan omaa suhdettaan ympäröivään luontoon ja luonnon tärkeyttä elämässämme. Teos laittaa lukijan katsomaan tarkemmin myös tapaa, jolla kulutamme maailmaa. oona rosenblad

nuorten luonto 1/2019 |

ELÄVÖITTÄVÄ LUONTOHARJOITUS

PAKKASPÄIVILLE teksti risto heikkinen | kuva aino huotari

itkän kaamoksen jälkeen kirkkaasti valaiseva auringonnousu ja vaaleansinisenä hehkuva taivas ovat todella vaikuttavia, usein pysäyttäviä kokemuksia. Pitkän valottoman ja kylmän ajan jälkeen kohtaamme auringon elämää ylläpitävän voiman ihmetellen ja uusin silmin, kuin ensimmäistä kertaa. Silloin, kun emme ota elämämme sisältöä itsestäänselvyy-

tenä, meissä herää, kuin itsestään, ripaus iloa ja kiitollisuutta elämäämme kohtaan. Ilo ja kiitollisuus elävöittävät meitä, ja niiden merkitys hyvinvointimme kannalta on havaittu myös useissa tutkimuksissa. Luonto muistuttaa ja opastaa meitä kohtaamaan elämämme iloiten.

Hengitä valoa • Lähde ulos luontoon lumisena auringon valaisemana talvipäivänä. • Kävellessäsi kuuntele ja tunnustele lumen ääntä jalkojesi alla. Anna itsesi havainnoida auringonvalon kimallus ympärilläsi – lumen pinnalla, kaikkialla ympärilläsi. • Tunne viileä, mutta raikas pakkasilma sieraimissasi hengittäessäsi sisään ja ulos. Kuvittele, että päivän valaiseva auringonvalo on jatkuvasti läsnä hengittämässäsi ilmassa aivan kuin kimalluksena hangen pinnalla. • Hengitä tätä valoa jokaisella sisäänhengityksellä itseesi tuntien, että valo jää sisälle kehoosi samalla kun hengität ilman ulos keuhkoistasi. Anna auringonvalon puhdistaa ja elävöittää jokaisella hengityksellä. • Anna huomiosi ohjata auringonvaloa hengitykselläsi aina vatsan pohjaan asti, sitten kohti rintakehääsi ja pääsi sisälle. Lopulta valo kulkee koko kehosi läpi yhtä aikaa. • Tunne auringonvalo ja sen säteilemä lämpö syvällä sisälläsi, ja kuvittele se kimaltamaan jokaisessa kehosi solussa samalla kun jatkat matkaa elävöityneenä ja kiitollisena elämän voimasta.

| nuorten luonto 1/2019

MAANALAINEN

Rengaslöydön ilmoituslomake: loydos.luomus.fi/forms/rengasloyto Ikäennätyksiä, kiinnostavia rengaslöytöjä: luomus.fi/fi/lintujen-rengastus

palstalla esitellään luonnonharrastuksen laitamaita sekä synkintä undergroundia. ainakin joskus.

Tärkeitä tiiliskiviä: Suomen rengastusatlas I & II -kirjat

KIHLAT KIIKARISSA

Tanskalaisen naurulokin tyyliä.

teksti ja kuva antti salovaara

aikka ihmistoiminnan merkit eivät luontokappaleita kaunistakaan, on rengastetun linnun kohtaaminen aina ilo. Myhäily saavuttaa huippunsa, kun metallille tai muoville painettu merkkijono on luettu ja lähetetty Rengastustoimiston tietokantaan. Pian sähköpostiin kolahtaa tietoja renkaan kantajasta. Rengastus on ollut keskeisessä roolissa esimerkiksi lintujen muuttoreittien, kotipaikkauskollisuuden ja eliniän tutkimisessa. Tehokkaana menetelmänä se puolustaa paikkaansa uusimpien tutkimustapojen rinnalla. Suomessa rengastetaan vuosittain noin 200 000 lintua, ja

koko Euroopassa määrä nousee miljooniin. Renkaita hoksaa yllättävän usein, kunhan oppii kiinnittämään huomiota lintujen kinttuihin. Osa renkaista luetaan kuolleen tai lintuasemalla pyydystetyn linnun jalasta. Pienimmistä ei oikein muuten saa selvää. Etäältä tarkkailevalle löytyy silti tekemistä. Vaikkapa hanhen jalassa komeilee niin kookas killutin, että teleobjektiivin tai kiikarin avulla merkit usein selviävät. Joskus lokitkin saa luettua, kunhan katselee kärsivällisesti. Tärkein sisältö on kirjain- ja numerosarja, esimerkiksi DT 048504. Niin sanottu lukurengas on harrastajalle helpoin ja halutuin havainto. Nämä värikkäät muovirenkaat näkyvät kauas, ja niihin on painettu vain muutamia

merkkejä. Monet paljastuvat ulkomaan ihmeiksi, tyyppihavaintona pohjoisessa Euroopassa rengastettu naurulokki. Lukurengastettuna liitää kuitenkin lajeja kahlaajista kotkiin. Isoilla linnuilla, kuten hanhilla tai joutsenilla, rengas voi keikkua kaulassakin. Ilman kuolleita koskevia löytöjä tai eläviltä linnuilta luettuja rengaskontrolleja tutkimustyö valuisi hukkaan. Rengastietojen lähettäminen onkin kansalaistiedettä komeimmillaan. Henkilökohtaisesti huikeinta on se, jos oppii tunnistamaan lähiympäristön lintuja yksilöinä. Joskus mietteet voivat käydä raastaviksi: kohtaanko naurulokki 575:ttä enää koskaan? *

nuorten luonto 1/2019 |

TARVIKKEET: vaate, puuvillalankaa, paksu mutta terävä neula, maalarinteippiä, ruutupaperia, kynä

: Y I D

RISTIPISTOHUIJAUS

Yksinkertainenkin ristipistokuvio tekee kulahtaneesta paidasta tai housuista uuden lempivaatteesi. Pistele perinteinen kukkakuvio tai vaikka kantaa ottava teksti! teksti vilma tammelin | kuvat sofia bister

Ristipiston teko: Pistä lanka nurjalta kankaan oikealle puolelle ja tee ristin 1. viiva pistämällä lanka takaisin nurjalle (ruudun vasemmasta alakulmasta oikeaan yläkulmaan). Pistä lanka takaisin oikealle puolelle ja tee ristin 2. viiva (oikeasta alakulmasta vasempaan yläkulmaan). Tee vierekkäiset ristipistot rivi kerrallaan pistelemällä ensin kaikki 1. ja sitten kaikki 2. viivat (ks. kuva 1). Aloittelija: kokeile pistoja erilliselle kankaalle.

Valitse ristipistokuviolle paikka vaatteesta ja suunnittele mallikuvio ruutupaperille (esim. 7x12 ruutua). Rajaa teipillä vaatteeseen kuvion paikka haluamasi kokoisena. Piirrä teippeihin mallikuvion ruutujen mukaiset apuviivat, joiden avulla saat ristipistot kohdilleen.

| nuorten luonto 1/2019

3 4

Ota reilu pätkä lankaa ja pistele kuvio vaatteeseen mallin mukaan, rivi kerrallaan. Voit rajata kulloinkin tehtävän rivin alareunan esimerkiksi teipin palalla. Päättele langanpäät nurjalle puolelle neulan avulla.

Hae ideoita ristipistokuvioon: ristipisto, cross stitch (mini)

saara holappa nuorten luonto 1/2019 |

Luonto-Liitto Annankatu 26 A, 5.krs 00100 Helsinki

AINAHAN SE ON MIELESSÄ – KESÄ luontoliitto.fi/kesaleirit Luonto-Liiton kesäleirit kutsuvat! kuva susanna soisalo

Kesälomaan on vielä aikaa, mutta leiri-ilmoittautuminen on jo käynnissä. Varmista paikkasi kesän hauskimmalla leirillä upean luonnon keskellä. Leiritiedot päivittyvät piirikohtaisesti. Tarkista uusimmat tiedot Luonto-Liiton leirisivuilta.