ASIAA TANSSISTA JA TANSSIKASVATUKSESTA Numero 1 / 2017
Pedanssi - Asiaa tanssista ja tanssikasvatuksesta ISSN 1. vuosikerta Oamk tanssinopettajakoulutus Kotkantie 1 90520 Oulu 040 14154903 pedanssi@oamk.fi Vastaava päätoimittaja: Petri Kauppinen Toimituskunta: Taina Ala-Ketola, Petri Kauppinen, Anssi Kirkonpelto, Timo Salonen, Jouko Tötterström ja Elena Vuoksiola Graafinen suunnittelu ja taitto: Laure Kurkela Julkaisija: Pohjois-Pohjanmaan taiteen ja kulttuurin tuki Potku ry. Seuraava lehti ilmestyy: 28.2.2018 teemana lapset, nuoret ja tanssi
Tässä numerossa:
4 6 10 14 16 24 26 30
4
PÄÄKIRJOITUS: USKALIAASTI POSITIIVISEEN VIRTAAN TANSSI JA ÄITIYS OVAT ELÄMÄNMITTAISIA POLKUJA TANSSI – FLOW’N JA ELÄMÄN YTIMESSÄ OPINNÄYTETYÖT
Tuoreimmat työt esittelyssä
KOHTI TUNTEMATONTA
Opiskelijaproduktion kuulumisia
10
PARITANSSIN KEHOLLISUUTTA ETSIMÄSSÄ
6 24
OAMKTANSSISSA NYT
Ajankohtaiset tanssiuutiset lyhyesti
KALENTERI
Mitä tanssissa tapahtuu?
KANSIKUVASSA
26
Opiskelijatuotanto Tuntemattomassa pohditaan sodan kehollisuutta.
4 KUVA: OAMK KUVAPANKKI
PÄ Ä K I R J O I T U S KIRJOITTAJA
Uskaliaasti positiiviseen virtaan Hyvät tanssikansalaiset, Satavuotias Suomi-neito saa luvan kanssa pyöräyttää helmojaan hyväntuulisesti. Tanssi on tänään kaikkialla ja monimuotoisempana kuin koskaan aiemmin. Tanssin tiedotuskeskuksen isännöimä Koko Suomi Tanssii -projekti on ollut jymymenestys. Tämä laajalle yhteiskunnan eri soluihin levinnyt tanssin haasteketju on tavoittanut jo yli kaksi miljoonaa ihmistä. Huikeaa! Silmäilet uutta tanssin ja tanssikasvatuksen asialla liikkuvaa Pedanssi -verkkolehteä, joka on Oulun ammattikorkeakoulun tanssinopettajakoulutuksen vastaus tanssihaasteeseen. Tanssi on toki edelleen hetken taidetta, mutta kehollisina oppimiskokemuksina se jättää usein elämänmittaisia jälkiä. Tahdomme omalta osaltamme edesauttaa pysyvien tanssijälkien syntymisessä ja siksi käynnistämme Suomen juhlavuoden kunniaksi uuden lehden toimittamisen. Pedanssi ilmestyy 3-4 kertaa vuodessa ja julkaisuajankohdat linkittyvät aina johonkin pohjoisen tanssikaupunkimme tapahtumista. Yli 25-vuotisen historiansa ajan Oulun ammatillisen tanssikoulutuksen vahvuus on ollut monilajisuudessa. Pedanssi jatkaa tämän tanssin monikulttuurisuuden vahvistamista.
Petri Kauppinen on Oamkin tanssin lehtori ja tanssin monityöläinen. Hän on esimerkki pitkälinjaisen oululaisen tanssinopettajakoulutuksen aikaansaannoksista. Kauppinen työskentelee opettajana, koreografina, tanssijana ja käsikirjoittaja-ohjaajana. Kaikessa työssään näkyy usean eri tanssinlajin ilmiöiden ymmärtäminen ja niiden vahvuuksien yhdisteleminen.
Suomen tanssitaiteilijaliiton puheenjohtajana vuosina 2002-2004 toiminut Hannele Niiranen kiteyttää Liitos -lehden (3/2017) haastattelussa tanssin monimuotoisuuden seuraavasti: ”Tanssin monilajisuus on tärkeää. En ajattele, että tanssialalle koulutetaan liikaa, koska tanssista on niin paljon sivistyksellistä hyötyä… koulutuksen kautta on tullut myös se, että koko ajan avataan ikkunoita muuallekin, että ei ole vaan se tanssitaide, vaan siellä on se yritysosaaminen ja maailman ymmärtäminen laajasti. Sieltä kyllä lahjakas ihminen löytää väylänsä. En missään nimessä menisi leikkaamaan koulutuksesta.” Tanssinopettajakoulutus on aitiopaikalla todistamassa tanssin sivistyksellisen hyödyn leviämistä laajalle yhteiskuntaan. Lähes joka päivä saamme olla osana sellaisia kohtaamisia ja yhteentörmäyksiä, joissa tanssi asettuu yksilöä ja yhteisöä vahvistavaksi elementiksi. Tanssin yliopettajamme Petri Hoppu kirjoittaa pääartikkelissa osuvasti tanssinopettajien olevan flow’n ammattilaisia. Tämä ajatus on voimistava ja se lujittaa ammattiylpeyden kokemusta. Lähtekäämme rohkeasti mukaan tanssin tuottamaan onnellisuuden virtaan. Petri Kauppinen 5
6
H E N K I L Ö K U VA
Tanssi ja äitiys ovat elämänmittaisia polkuja TEKSTI: PETRI KAUPPINEN KUVAT: LAURE KURKELA
Katja Leinosen opinnäytetyö Äidit tanssinopettajina: Tanssinopettajien tarinoita äitiydestä valittiin Oulun ammattikorkeakoulun vuoden 2017 opinnäytetyöksi. Valintalautakunnan perusteluissa työtä kiiteltiin mm. ”vahvasta teoreettisesta, metodologisesta ja empiirisestä perustasta. Tutkielman eri vaiheet on tehty huolellisesti ja sen päätelmät pohjautuvat vahvasti aineiston analyysista saatuihin tuloksiin, lähdekirjallisuuteen ja perusteltuihin omiin kokemuksiin.”
Äitiyskokemus tanssinopettajaopintojen lomassa sai Leinosen tarttumaan tähän aiheeseen. ”Äitiys on monella tapaa käänteentekevä asia. Halusin yhdistää sen toisen elämääni mullistaneen kokemuksen eli tanssin kanssa.” Leinosen ystäväpiirissä on useita tanssivia äitejä. ”Tanssikokemukset ja siihen liittyvä historia jättävät meihin elämän mittaisia jälkiä. Vanhemmuutta kannetaan myös yhtä pitkään, se kulkee mukana loppuun asti. ” Tarinallista tutkimusta hyödyntävässä opinnäytetyössä Leinonen haastatteli kuutta eri ikäistä äitiä, jotka toimivat tanssinopettajan ammatissa joko Australiassa tai Suomessa. Vastausten syväanalyysi osoitti mm. sen, että kaikkia mukana olleita yhdisti holistinen kasvatuskäsitys. ”Vanhemman tehtävä on kasvattaa lapsensa ihmiseksi, minulle tanssinopettajan työn tavoitteet kaiken taito- ja ilmaisuharjoittelun taustalla ovat tismalleen samat”, Leinonen kiteyttää.
7
6-7 –vuotiaiden balettitunnilla vilskettä riittää.
”Myös minulle äitiys käänsi tanssin arvoasetelmat päälaelleen. ”
Opinnäytetyössä äitiyden vaikutukset tanssinopettamiseen piirtyvät konkreettisina. Työ vahvistaa käsityksiä siitä, kuinka tanssin kautta syntynyt kehollinen herkkyys auttaa tulevia äitejä käsittelemään raskausajan muutokset kehossa. Toisaalta kehotyöläisellä paineet pikaiseen palautumiseen ovat myös suuremmat. ”Itse pääsin takaisin tanssin ja opettamisen pariin esikoiseni ollessa seitsemän kuukauden ikäinen. Myös minulle äitiys käänsi tanssin arvoasetelmat päälaelleen. Välttämättä painopiste ei enää olekaan teknillisyydessä, vaan nautinnossa ja pintaa syvemmässä tulkinnassa.” Leinosen ja kollegojensa auki kirjoitetut kokemukset vahvistavat äitiyden ja tanssityön yhdistämisen paradoksin kumoamista. Vanhemmuuden myötä taiteelliseen työskentelyyn avautuu runsaasti uusia kiintopisteitä. Tanssista ja oppilaiden kohtaamisesta saa myös kasapäin voimaa olla kotona pienen vauvan kanssa. Mitä erityisosaamista vanhemman ja tanssinopettajan roolit yhdistävällä tanssikasvattajalla sitten on? Itsevarmuus toimia lasten kanssa kasvaa. Omakohtainen kokemus auttaa myös ymmärtämään lapsen emotionaalisen kokemusmaailman merkitystä mo-
8
torisen kehityksen eri herkkyyskausina. Lisäksi vanhempien kohtaamiseen saa erilaista näkökulmaa, kun tietää, mitä kaikkea lapsiperheiden ruuhkavuosiin voi sisältyä. ”Äitiyden mukana päällimmäisin ammattitaitoa kehittävä tekijä on empatiakyvyn lisääntyminen. Äitiys vaikuttaa tuntisuunnitelmaan”, Leinonen summaa.
ÄITIYS VAIKUTTAA TUNTISUUNNITELMAAN Tanssinopettajaopintojaan viimeistelevä Leinonen on tehnyt tanssinopetustyötä 17-vuotiaasta saakka. Vaikka tanssiminen on aina ollut luovuuden pääasiallinen purkautumiskanava, on kiinnostus opettamiseen ollut hänen asetelmassaan kirkkaimmalla sijalla. Naisen näkökulmissa paljastuu useaan otteeseen kokemuksen lujittama näkemys siitä, kuinka tanssitaiteen avulla lapsi- ja nuori saa laajan kokemusperustan kasvaa kokonaisvaltaiseksi ihmiseksi. ”Jo ennen äidiksi tulemista olin hyvä lasten opettaja, nyt tunnen olevani vielä parempi”, Leinonen kertoo ylpeänä.
Tutustu Katja Leinosen palkittuun opinnäytetyöhön Theseuksessa. Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704245272
KATJA LEINONEN •
Syntyi australialais-suomalaiseen perheeseen Mount Isa’ssa, Australiassa
•
Muutto 10-vuotiaana Suomeen
•
Lukio- ja luokanopettajaopinnot Oulussa
•
Luovien taiteiden College Sydney, Australia
•
Tanssinopettajaopinnot Oamkissa 2013
•
Oululaisen Tanssikoulu Heimon perustajajäsen
9
Tanssi –
flow’n ja elämän ytimessä TEKSTI: PETRI HOPPU KUVAT: SAARA KRONHOM JA MIKA KAMULA
KIRJOITTAJASTA Petri Hoppu on tanssin yliopettaja Oulun ammattikorkeakoulussa ja tanssintutkimuksen dosentti Tampereen yliopistossa. Hänen erikoisalojaan ovat kulttuurisen tanssintutkimuksen teoria ja metodologia sekä suomalaisen, karjalaisen ja kolttasaamelaisen kansanomaisen tanssin ja pohjoismaisen tanssifolklorismin tutkimus. 10
Suomalaiselle koulutuskeskustelulle näyttää olevan tyypillistä, että taideaineiden asema ja oikeutus nousevat siinä esille yhä uudestaan. Välillä esitetään jopa näkemyksiä, joiden mukaan taideaineita ei pitäisi opettaa kaikille, vaan ne pitäisi jättää harrastustoiminnan varaan. Myös taideaineiden opettajat kokevat helposti, että heidän alojaan kohdellaan ikään kuin kakkosluokan oppiaineina muiden rinnalla. Tämä kaikki heijastaa yleistä asennetta taidetta kohtaan, ja asenne tarttuu helposti myös oppilaisiin. (HS 2.4.2017; Rousu 2016.)
Taide ja kulttuuri eivät kuitenkaan ole ylimääräistä viihdettä, jota tehdään, jos siihen sattuu jäämään aikaa. Tämä on tosiasia, joka on osoitettu useissa eri alojen tutkimuksissa ja jonka pitäisi olla meille itsestään selvyys. Kulttuuriantropologeille esimerkiksi musiikki ja tanssi ovat välttämätön osa jokaista inhimillistä yhteiskuntaa, vaikkakin niiden toteutumistavat vaihtelevat. (Frisbie 1989, Friedman 1996.) Tanssia ja musiikkia voidaankin pitää yhteiskunnallisen todellisuuden keskeisinä elementteinä, joiden kautta ihmisestä tulee oman yhteisönsä täysimittainen jäsen. Ei siis ihme, että esimerkiksi hoitotieteissä tai neurologiassa molempien on todettu tuottavan ihmiselle hyvää oloa (Ravelin 2008; Brown & Parsons 2008). Onnellisuus on helppo saavuttaa taiteen kautta. Antropologi Colin Turnbullin (1965) mukaan pygmiyhteisön jäsenten elämän täyttää metsästyksen ja rakentamisen lisäksi laulu, tanssi, soitto ja tarinankerronta.
FLOW – TODELLISUUDEN KOKEMUS Tanssin kaltaisen liikkumisen keskeisyys inhimillisessä todellisuudessa on täysin luonnollista, koska tanssimisen kautta ihmisruumis pääsee heittäy-
tymään toiminnan virtaan, flow’hun, joka Mihalyi Csíkszentmihályin (2005) mukaan on onnellisuuden edellytys. Csíkszentmihályi toteaa, että monissa meidän mielestämme ”primitiivisissä” kulttuureissa ihmisen odotetaan olevan yhtä lailla taiteilija kuin työntekijäkin. Vastaavia esimerkkejä löytyy paljon kaikkialta maailmasta ja Suomestakin, jos vain osaamme katsoa historiaamme ja kulttuuriamme oikeasta näkökulmasta. Mitä flow sitten on? Csikszentmihalyi viittaa flow’lla voimakkaaseen mielihyvän tunteeseen, johon liittyy kokemus ympäristöön sulautumisesta. Hän käyttää flow-kokemuksesta myös käsitettä optimaalinen kokemus. Tanssimisen flow-kokemuksissa tulee esille rajojen ylittäminen ja toisenlaisen olemisen tavan löytäminen. Csikszentmihalyi kirjoittaa tanssin tarjoamasta mahdollisuudesta intensiiviseen keskittymiseen ja paneutumiseen. Hän jatkaa, kuinka tanssi erottuu jokapäiväisen olemassaolon ”ensisijaisesta todellisuudesta”. Optimaalisen kokemuksen tavoittaminen edellyttää taitojen oppimista, tavoitteellisuutta ja palautetta. 11
12
KOHTI TÄYDEMPÄÄ ELÄMÄÄ
LÄHTEET
Edellä esitettyä ei pidä kuitenkaan tulkita siten, että tanssilla olisi merkitystä vain hyvinvointivaikutustensa vuoksi. Tanssi ja ylipäätään taiteet ovat olennainen osa ihmisen olemassaoloa, joiden kautta ihmisestä tulee ihminen. Ihminen on aina liikkuva ihminen, ja liike on kaiken inhimillisen todellisuuden lähtökohta. Tanssi on ihmiselle erityinen tapa liikkua, jossa hän pystyy suuntautumaan itseensä, ympäristöönsä ja yhteiskuntaansa luovalla, kekseliäällä ja leikkisällä tavalla. Tanssi tuo meidät yhteen todellisuutemme kanssa yhä uudestaan. (Lobo & Winsler 2006.)
Brown, S. & Parsons, L. M. 2008. So You Think You Can Dance? PET Scans Reveal Your Brain’s Inner Choreography – Recent Brain-Imaging Studies Reveal Some of the Complex Neural Choreography Behind Our Ability to Dance. Scientific American Magazine, June 16. Viitattu 2.11.2017. https://www.scientificamerican.com/article/ the neuroscience-of-dance/
Tanssivat kehot suuntautuvat kohti toisiaan, nauttivat toistensa liikkeestä, lämmöstä ja kosketuksesta. Mikä tahansa liikkuminen ei tuota tanssin flow’ta, vaan sen edellytyksenä on haasteiden ja taitojen välinen tasapaino. Muussa tapauksessa tuloksena on apatiaa tai turhautumista. Tanssinopetus tarjoaa välineitä oman ruumiillisen tekniikan ja ilmaisun kehittämiseen ja sitä kautta parantaa mahdollisuuksia flow’n saavuttamiseen. (Hoppu 2013; Rustad 2012; Warburton 2004.)
Csíkszentmihályi, M. 2005. Flow — elämän virta: tutkimuksia onnesta, siitä kun kaikki sujuu (englanninkielinen alkuteos Flow 1990). Suomentanut Ritva Hellsten. Helsinki: Rasalas. Friedson, S. M. 1996. Dancing Prophets: Musical Experience in Tumbuka Healing. Chicago: University of Chicago Press. Frisbie, C. 1989. Gender and Navajo, Music: Unanswered Questions. In Richard Keeling, ed. Women in North American Indian Music: Six Essays. The Society for Ethnomusicology, Inc. Special Series No. 6. Bloomington, Ind.: Society for Ethnomusicology, 22-38
” Liikkuva ihminen on elävä ja hyvinvoiva ihminen.”
Tanssi ei kuitenkaan ole yksi ainoa monoliittinen liikkumismuoto, vaan tanssilajien kirjo kasvaa koko ajan, mikä tuo tanssinopettajille yhä enemmän haasteita. Esimerkiksi Oulun ammattikorkeakoulun tanssinopettajakoulutus on koko toimintansa ajan pyrkinyt vastaamaan näihin haasteisiin tarjoamalla sellaista koulutusta, jota ei ole missään muualla Suomessa. Koulutuksesta valmistuneet ovat opettajia, jotka ovat pystyneet tarjoamaan suomalaisille flow-elämyksiä mitä erilaisimpien tanssimuotojen, -tapahtumien ja -esitysten kautta. He auttavat ihmisiä löytämään oman ruumiinsa ulottuvuuksia, joista nämä eivät ole usein millään tavoin tietoisia. Flow’n voi toki saavuttaa monella eri tavoin - tanssi ei siis toki ole ainoa mahdollisuus - , mutta passiivisesti, esimerkiksi televisiota katsellen, se ei tapahdu. Liikkuva ihminen on elävä ja hyvinvoiva ihminen. Digitaaliset ympäristöt muokkaavat aistisisältöjä väistämättä, mutta ihminen ei pääse ruumiillisuudestaan. Me tarvitsemme liikettä, myös luovaa liikkumista, tanssia, ja siksi me tarvitsemme myös tanssinopetusta ja tanssinopettajia, jotka ohjaavat meitä ainutlaatuisten ruumiillisten kokemusten äärelle. Sieltä löytyy elämän ydin.
Hoppu, P. 2013. Other Flesh: Embodiment in Couple and Group Dances. Nordic Journal of Dance 4 (2), 32–45. HS 2.4.2017. Lapsille tehdään selväksi, mitkä oppiaineet ovat tärkeitä. Viitattu 2.11.2017. http://www. hs.fi/paivanlehti/02042017/art2000005152388.html
Lobo, Y. B. & Winsler, A. 2006. The Effects of a Creative Dance and Movement Program on the Social Competence of Head Start Preschoolers. Social Development 15 (3), 501–519. Ravelin, T. 2008. Tanssiesitys auttamismenetelmänä dementoituvien vanhusten hoitotyössä. Väitöskirja. Oulu: Oulun yliopisto. Rousu, O. 2016. Mitä oppilas kokee tanssiessaan? Steinerkasvatus nettiliite (2). Viitattu 2.11.2017. http://www. steinerkoulu.fi/content/pdf/nettiliite_mita_oppilas_ kokee_tanssiessaan_2-2016.pdf Rustad, H. 2012. Dance in physical education: Experiences in dance as described by physical education student teachers. Nordic Journal of Dance 3, 15–29. Turnbull, C. 1965. Wayward Servants. The Two Worlds of the African Pygmies. Garden City, NY: American Museum of Natural History by Natural History Press. Warburton, E. C. 2004. Who Cares? Teaching and Learning Care in Dance. Journal of Dance Education 4 (3), 88–96.
13
Opinnäytetyöt
14
POSITIIVISEN PEDAGOGIIKAN FILOSOFIALLA VOIDAAN TUKEA OPPILAIDEN HYVINVOINTIA
SOSIAALINEN MEDIA ON NYKYPÄIVÄÄ MYÖS TANSSIN ALALLA
Oulun ammattikorkeakoulun tanssinopettajaopiskelija Tuomas Alamikkelä tutki opinnäytetyössään positiivisen pedagogiikan sekä dialogisuuden mahdollisuuksia tanssinopetuksen kehittämisessä. Tutkimuksen mukaan oppilaiden hyvinvointiin ja sen tukemiseen voidaan kiinnittää erityistä huomiota kun tanssinopetuksessa käytetään positiivisen pedagogiikan ja dialogisuuden pedagogiikan toimintatapoja. Alamikkelän mukaan oppilaiden luonteenvahvuuksien tunnistaminen ja vahvistaminen ovat tärkeässä roolissa hyvinvointia tukiessa.
Tanssinopettajaopiskelija Nelli Salmela Oulun ammattikorkeakoulusta selvitti opinnäytetyössään, kuinka tanssikoulut hyötyvät markkinoinnissaan sosiaalisen median eri palveluiden käytöstä. Tutkimuksen mukaan useilla tanssikouluilla on käytössään yksi tai useampi sosiaalisen median kanava. Suosituimmiksi kyselyssä nousivat Facebook ja Instagram. Myös tanssinharrastajat kokevat tanssikoulunsa somejulkaisut mielekkäiksi. Nuorten asiakkaiden keskuudessa Instagram on suosituin palvelu.
Alamikkelän tutkimuksen lähtökohtana on oppilaiden hyvinvoinnin lisääminen niin tanssitunneilla kuin niiden ulkopuolellakin. Tutkimuksen kohteeksi on valittu opettajan ammattietiikan, opetusmenetelmien sekä vuorovaikutuksen kehittäminen positiivisen pedagogiikan ja dialogisuuden ajatuksen tarjoamin menetelmin. Vaikka tutkimuksessa käsitellään tanssinopetusta, voidaan sen tuloksia hyödyntää ja soveltaa millä tahansa pedagogisella alalla toimiessa. Alamikkelä, T. 2017. Positiivinen pedagogiikka pedagogisena filosofiana tanssinopetuksen kehittämisessä. Opinnäytetyö. Tanssinopettajan tutkinto-ohjelma. Oulu: Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö on tallennettu Theseus -tietokantaan osoitteessa: http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112818564
Nelli Salmela kirjoitti opinnäytetyönsä aiheesta tanssikoulun markkinointi ja tiedottaminen sosiaalisessa mediassa. Tutkimus kertoo lukijalleen, miten yritys voi kohdentaa julkaisunsa näkyvyyden kunkin palvelun kautta optimaalisimmin asiakkaille. Opinnäytetyö toimii työkaluna tanssikouluyrittäjille sekä muille tanssin alalla toimiville. Näillä tiedoilla on mahdollista edistää oman ammattitaitonsa näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa. Koska sosiaalinen media on nykypäivää, on tärkeää osata levittää siellä positiivista kuvaa tanssista harrastuksena sekä taiteenlajina. Kaikilla sosiaalisessa mediassa toimijoilla on kuitenkin vastuu omasta käyttäytymisestään myös verkossa. Sen vuoksi some-etiketin hallitseminen on tärkeää. Salmela, N. 2017. Tanssikoulun markkinointi ja tiedottaminen sosiaalisessa mediassa. Opinnäytetyö. Tanssinopettajan tutkinto-ohjelma. Oulu: Oulun ammattikorkeakoulu Opinnäytetyö on tallennettu Theseus-tietokantaan osoitteessa: http://www.theseus.fi/handle/10024/135675
15
16
A JA N KO H TA I S TA
Kohti Tuntematonta TEKSTI: ROOSA OUVINEN, IINA PISKONEN JA JENNI SÄKKINEN, SEKÄ ANSSI KIRKONPELTO KUVAT: LAURE KURKELA
Juuri tänään, kun tanssin uusi verkkolehti ilmestyy, on ensi-iltamme tanssiteoksesta Tuntematon. Teoksen koreografisesta rynnäköstä vastaa joukkueenjohtaja Outi Räsänen yhdessä tanssiryhmän kanssa. Teos pohjaa niemensä mukaisesti Väinö Linnan romaaniin Tuntematon Sotilas. Kirjan tekstejä voi myös löytää lavalta kuultuna. Räsäsen tapa johtaa joukkoja etulinjassa on saattanut maailmaan teoksen, jonka liikearsenaali on syntynyt tanssijoiden kehollisista kokemuksista koreografin avustuksella. Tekijät luonnehtivat esityksen kehollisuutta sanoin raaka, hienostelematon ja aito. Koreografin ja ohjaajamme ajatus oli yhdistää jo aiempina vuosina oppimaamme liikemateriaalia tähän teokseen, näin tanssijantyömme saisi syventävää harjoitusta. Aiemmin koetun lisäksi ohjaajan oma mielikuvitus ja ajatus on luonut meille uusia liikkeitä lavalle. On mielenkiintoista hakea tanssin keinoin sotamaailmaan ja siihen liittyviin traumoihin, pelkoihin, jännitykseen sekä inhimillisyyteen liittyvää fyysisyyttä. Myös näyttämöllisyys, elävä musiikki ja valot tuovat teokseen oman osansa. Kun työryhmämme nyt muutamaa viikkoa ennen ensi-iltaa kirjoittaa tätä, emme voi vielä varmaksi sanoa , mitä lavalla tullaan näkemään, sen verran elävä teos vielä on eikä lopullista juonenkaarta vielä ei ole huippuunsa teroitettu. Pilkahdukset valmiista materiaalista ja kohtauksista luovat meihin kuitenkin uskoa. Teema on myös selkeästi mietityttänyt meitä enemmän tämän teoksen myötä ja sen ollessa nyt osa arkeamme. Isoisiemme muistot ja historia on tehnyt piruettia päässämme. Teeman voi tietysti olettaakin nousevan pinnalle näin Suomi 100v. -juhlavuoden
aikana, mutta se, että saamme olla näin vahvasti osa sitä, on tanssijalle hienoa – toivomme myös katsojan ajattelevan näin. Moni meistä voi liikkeissään tunnustella ja jollain tasolla olla nyt mukana historiassa, sodassa, isoisiemme kokemuksissa ja isoäitimme kehoissa. Esitys ei ole aivan lapsille suunnattu, vaan siitä saavat itse tanssista kiinnostuneiden lisäksi eniten irti ihmiset, jotka ymmärtävät jollain tasolla historian merkityksen. Teoksen jäljiltä jokaiselle meistä varmasti muodostuu omia ajatuksia siitä, millaista tanssillista produktiota voisi itse lähteä seuraavaksi tekemään. Teoksesta voisi lähteä syventämään ajatusta tanssijan – tai vaikka näyttelijän – läsnäolosta lavalla, erilaisesta liikkumismahdollisuuksista ja liikemateriaalien sekoittamisesta. Tarinasta, musiikista sekä kenties ryhmädynamiikasta voisi jatkaa mietintöjä siihen, mikä merkitys on puvustuksella tai kuinka tarinan kautta voisi lähteä tekemään esitystä. Voi myös miettiä miten tämän päivän uhat näkyvät taas seuraavan sadan vuoden päästä tästä hetkestä, mikä sota on silloin käyty ja onko sitä voitettu? Yksi varmasti melkein meille kaikille tanssijoille uusi ajatus on liikemateriaalinen tekeminen ja oppiminen ilman laskuja ja ilman musiikkia. Mitä sitten jää jäljelle ja keneen luottaa liikkuessaan lavalla? Mistä tiedät oikean rytmisi? Ja juuri tällöin voit huomata ihmiset ympärilläsi. Yhdessä me teemme tämän ja vain sitä kautta voi voittaa. Työryhmän puolesta, III vsk:n showtanssin suuntautumisvaihtoehdon opiskelijat Roosa Ouvinen, Iina Piskonen ja Jenni Säkkinen, sekä Anssi Kirkonpelto. 17
Tuntemattoman tanssijoukoissa nähdään Iina Piskonen, Elina Kuutti, Miia Ahonen, Soile Puumalainen, Liana Vahtiala, Noora Mommo, Venla Virta, Anna Sergeeva ja Magdalena Hofmann. Kuvasta puuttuvat Tiia Kerttula, Viktoria Mitrokhina, Roosa Ouvinen, Ilona Räty, Jenni Säkkinen ja Aurora Ylinen. 18
19
Koreografi Outi Räsäsen mukaan Tuntematon katsoo sodan kompleksisuutta vahvasti naisnäkökulmasta. Aihetta tarkastellaan neljännen sukupolven kokemusten kautta. Sota vaikuttaa edelleen meissä. Liikekielen laatusanoja ovat fyysisyys, ergonomisuus ja maanläheisyys.
20
Tunteet saavat näkyä. Kotkantien näyttämösalin hämärässä tunteet tiivistyvät ja niitä kyydittävät mm. neljän muusikon yhtye ja äänitallenteet. Esityksen työstövaihe on ollut hieno esimerkki kollektiivisen käsityötaidon toteutumisesta. Odotettu esityskausi on vihdoinkin edessä.
21
”Produktiotyöskentely on tärkeä osa tanssinopettajan ammattiopintoja. Taiteellinen työskentely on tietysti tärkeää ja sen lisäksi muiden tuotannon osa-alueiden ymmärtäminen. Tässäkin työssä olemme esiintyjyyden lisäksi vastuussa kaikista teoksen tuottamisen eri osioista”, toteavat Venla Virta ja Noora Mommo.
22
Saksasta Oamkiin vaihtoon tullut Magdalena Hofmann (oik.) on saanut opiskelijatovereiltaan apua Tuntemattoman kontekstin ymmärtämiseen. ”Esityksen työstötapa on ollut minulle uusi ja erilainen. Alkuhämmennyksen jälkeen olen päässyt hienosti mukaan teoksen maailmaan. Pidän myös juurevasta liikekielestä.”
23
BLOGISSA
Paritanssin kehollisuutta etsimässä TEKSTI: ANSSI KIRKONPELTO, KUVAT: LAURE KURKELA
Ihminen on jatkuvassa vuorovaikutuksessa maan vetovoiman kanssa, yksikään liike ei tapahdu ilman tätä vuorovaikutussuhdetta. Kehon painon tietoinen liikuttaminen on avain liikkeen luonnollisuuteen. Paritanssissa luonnollinen liike ei ole välttämättä itsestäänselvyys, siitä pitää huolen paritanssikulttuuriin ajan saatossa vakiintunut tapa tanssia erilaisia askelikkoja ja tanssikuvioita. Asiaa on haasteellista muuttaa, koska opetus-sisällöissä korostuu edel24
leen askeleiden ja jalkatekniikan rooli. Tanssiaskeleet ovat toki olennainen osa opetusta, onhan niiden ensisijainen tarkoitus suunnan näyttäminen. Askeleet tavallaan valaisevat polun, jota oppijan tulee kulkea. Silti myös perusaskeleiden opettamiseen tulisi pyrkiä sisällyttämään kokonaisvaltaista kehollista näkökulmaa. Maan painovoimakenttä vetää kehon painoa puoleensa. Tämä on voimaa, jota käytetään liikkumi-
Hitaan valssin oikea käännös, tanssijat Antti Aho ja Sini Karttunen
seen. Lattia on nollataso, jonka yläpuolelle nostetulla keholla tai sen osilla, on asemastaan johtuvaa energiaa eli potentiaalienergiaa. Pudottamalla, vapauttamalla tai laskemalla keho tai sen osa, tuotetaan tai ainakin aloitetaan liike. Suljetun otteen paritansseissa kuten esim. Valssissa tämä tarkoittaa kehon painon nostamista ylätasolle ja sen vapauttamista seuraavaan liikkeeseen alakaaren kautta. Rumbassa sama tapahtuu liikkuvan jalan lantiossa, lantion pudotessa siihen kiinnittynyt vapaa jalka saa liike-energiaa myöskin omanlaisen alakaaren kautta. Paino on eri asia kuin massa. Massaa voi vähentää jumppaamalla ja painoa menemällä kuuhun. Painomme on riippuvainen maan pyörimisliikkeen ja vetovoiman yhteisvaikutuksesta. Ensimmäinen pyrkii linkoamaan meidät avaruuteen ja jälkimmäinen pitää meidät maan pinnalla. Voimakkaiden nousujen ja kohotusten lakipisteessä esim. Valssissa, tanssija voi tuntea keveyttä kehossa. Tämä hetkellinen leijunnan tunne johtuu voimak-
kaasta noususta, joka tuo lisän maan pyörimisliikkeen aiheuttamaan keskipakoisvoimaan ja se myös kompensoi maan vetovoimaa. Tässä kohtaa painosi on huomattavasti pienempi, mutta massa on sama. Leijumisen tunne on hyvä tavoitetila kaikkiin voimakkaita nousuja hyödyntäviin tansseihin. Painon tunne kehossa on aina läsnä. Tanssiessamme koemme moniulotteisia painovoimakokemuksia joka puolella kehoa. Sensoreiden tuottama informaatio liikkeestä muodostuu aivoissa kineettiseksi kokonaiskuvaksi. Ilman kehollisia kokemuksia ei synny oppimista eikä tanssia.
LÄHTEET Ahonen, J. & Sandström M. 2011. Liikkuva ihminen. Lahti: VK-Kustannus Oy. Howard, G. 2007. Technique of ballroom dancing. England: Chapman Graphics Corporation Limited. Wessel-Therhorn, O. 2009. The Irvine Legacy. London: DSI
25
OamkTanssissa nyt
SUOMI JUHLII TANSSIEN
TANSSIA LÄHIVIENTIIN OULUN KOULUILLE
Valtakunnallinen Suomi 100-juhla pidetään Oulussa lauantaina 2. joulukuuta. Eri puolelta Suomea saapuva yli tuhannen hengen kutsuvierasjoukko koostuu juhlavuoden rakentajista ja toimeenpanijoista. Kulttuuriin painottuvaa tilaisuutta isännöivät pääministeri Juha Sipilä sekä Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juha Hänninen. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio osallistuvat myös juhlaan.
Oulun ammattikorkeakoulun ensimmäisen vuoden tanssinopettajaopiskelijat työstävät parhaillaan vuorovaikutteista ja osallistavaa Samalla pallolla -esitystä Oulun alakouluille keväälle 2018. Opiskelijat ovat luoneet ja ideoineet taiteellispedagogisen teoksen tematiikan ja esitettävät koreografiat. Työryhmän jäsenet toimivat myös itse tanssijoina tässä värikkäässä esityksessä. Vastuukoreografeina ja ohjaajina projektissa ovat tanssin lehtorit Niina Susan Vahtola ja Anni Heikkinen.
Kokonaisuudessa tanssi on vahvasti ja moniäänisesti esillä. Tanssin esiintyjäkaartia tähdittävät mm. Susanna Leinonen Company, Ima Iduozee, Sanaz Hassani & Urban Movements Company ja Suomen kansallisbaletissa uransa tehnyt tanssijatar Minna Tervamäki. Oulun ammattikorkeakoulun tanssinopettajakoulutuksesta mukana on 12 tanssijaa kansantanssin ja paritanssin suuntautumisvaihtoehdoista. Oululaiset tuovat iltaan tanssiteatterillisen osuuden, jossa vuoropuhelua käyvät kansantanssin ja paritanssin eri tyylit. Oamkin opiskelijoiden lisäksi tanssikohtauksessa on mukana 16 oululaista tanssinharrastajaa ikähaitarilla 4-75 -vuotta. Koreografia valmistetaan tätä tilaisuutta varten lehtori Petri Kauppisen johdolla. Musiikki on haitaristi Johanna Juholan käden jälkeä ja hän tulkitsee sen yhdessä Oulu Sinfonian kanssa. Juhla lähetetään suorana lähetyksenä YLE TV1:ssä 2.12.2017 klo 19.00. 26
Syksyllä 2017 opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden lajitaustat ovat monimuotoiset. Tämän vuoksi vuosikurssin ensimmäisen yhteisen tanssiteoksen liikkeellinen muotokieli hyödyntää mm. kansantanssia paritanssia balettia ja show-tanssia. Samalla pallolla -esityksen teemoja ovat muun muassa yhteisöllisyys, ihmisyys, tasa-arvo, välittäminen, universaalius ja erilaiset tunteet. Ensiesityspäivä on 18.1.2018 ja koulukiertue kestää 1.3.2018 asti. Prosessista lisää seuraavassa Pedanssissa.
KUVA: SEPPO KOLEHMAINEN
ABRAHAMIN PIDOT HELSINKIIN Viime elokuussa Limingassa kantaesitetty ja yleisön pyyteettömän suosion saanut Abrahamin Pidot nähdään kaksi kertaa ensi helmikuussa Helsingin Musiikkitalossa. Jukka Linkolan säveltämässä oopperassa on melodisuutta ja mukaansatempaavaa imua. Jouni Prittisen upea koreografia vyöryttää tapahtumia voimallisesti eteenpäin. Helena Tornbergin kirjoittama libretto tarjoaa helposti lähestyttävän näkökulman liminkalaisen laulajasuuruuden Abraham Ojanperän elämään. Oamkin tanssijat ja muusikot ovat monikymmenpäisen työryhmän dynaaminen selkäranka. Abrahamin Pidot 22.-23.2.2018
Helsingin
Musiikkitalossa
FOLKLANDIA KUTSUU JÄLLEEN Oamkin tanssinopettajakoulutus on jälleen näyttävästi mukana Folklandia -risteilyllä m/s Silja Europalla ensi tammikuussa. Kansantanssin ja -musiikin kuumin tapahtumapesäke tarjoaa jälleen 22 tuntia folkloren ehtymätöntä energiaa, kun 23-vuotiasta Folklandiaa juhlitaan teemalla ”Kaikilla mausteilla – kansanmusiikin ja kansantanssin elävät perinteet”. Oamkin tanssijat esiintyvät useaan otteeseen Ocean Clubin estradilla ja koulutuksen väkeä voi tuttuun tapaan jututtaa messukannella. Folklandia 12.-13.01.2018 27
O a m k Ta n s s i s s a n y t
KUVA: ELINA KINNUNEN
ARKTISIIN HAKU KÄYNNISSÄ Valtakunnallinen tanssitapahtuma Arktiset Askeleet tanssitaan jälleen kevättalvella 22.-25.3.2018 Oulussa. Vuoden 2018 tanssikatselmus on tarkoitettu alle kouluikäisille sekä alakouluikäisille tanssikoulujen ja -yhteisöjen tanssin harrastajille. Esikarsinta tapahtuu tuttuun tapaan videoiden perusteella. Videotiedostojen tulee olla perillä Arktisten Askelten toimistossa viimeistään perjantaina 12.1.2018 klo 16.00. Arktisista lisää seuraavassa Pedanssissa.
OPISKELEMAAN AVOIMEEN Tanssin tarjonta Oamkin avoimessa ammattikorkeakoulussa on runsasta. Opintoja voi valita oman kiinnostuksen mukaan mm. tanssiteknisistä opinnoista, pedagogiikkaan, tanssitietoon tai koreografiaopintoihin. Tutustu avoimen Oamkin kurssitarjottimeen, kelpoisuuskriteereihin ja ilmoittautumismenettelyyn sekä hintoihin osoitteessa: www.oamk.fi/avoin. Voit myös tiedustella alkavia kursseja osoitteesta tanssi@oamk.fi
HAKU TANSSINOPETTAJAKOULUTUKSEEN JÄLLEEN KEVÄÄLLÄ Tanssinopettajan AMK -tutkinto on laajuudeltaan 240 op. ja keskimääräinen opintoaika 4-vuotta. Oamkissa opiskellaan monipuolisesti sekä yksin, parin kanssa että ryhmässä tanssittavia tanssin muotoja kuten kansantanssi, paritanssi, showtanssi, baletti ja nykytanssi. Opintoihin sisältyvät 60 opintopisteen laajuiset opettajan pedagogiset opinnot. Taiteellis-pedagogisissa projektiopinnoissa toimitaan tanssijana, koreografina tai taiteellisten teosten tekemiseen liittyvissä muissa tehtävissä. Yrittäjyyteen ja työelämään liittyvät opinnot kehittävät työelämäosaamista alan ammattilaisena ja kehittäjänä. Tanssin ja hyvinvoinnin teemoja käsitellään opinnoissa sekä oppijan että opettajan näkökulmasta. Lisäksi opintoihin sisältyy vapaasti valittavia opintoja, työharjoittelua sekä opinnäytetyöhön tähtääviä opintoja. Opiskelijan ammatillista kasvua tuetaan vuosittain päivitettävän henkilökohtaisen opintosuunnitelman avulla. Tutustu hakumenettelyyn ja ajankohtiin osoitteessa: http://www.oamk.fi/fi/koulutus/amk-tutkintoonjohtava-koulutus/tanssinopettaja
28
O a m k Ta n s s i s s a n y t
KUVA: MIKKO-PEKKA KARLIN
TANSSIN TAIKAA JATKUU KEVÄÄLLÄ
TEEMAT JA AIKATAUlUT:
Tanssin taikaa -illat ovat Oulun ammattikorkeakoulun tanssinopettajaopiskelijoiden toteuttamia maksuttomia paritanssitapahtumia. Jokainen ilta sisältää intensiivisen puolentoistatunnin opetusosuuden sekä päälle levytanssit. Tapahtumien ensisijainen tarkoitus on tanssin oppimisen ja tanssin ilosta nauttimisen lisäksi tarjota paritanssiopettajaopiskelijoille mahdollisuuksia harjoitella paritanssituntien suunnittelua, toteuttamista sekä tunnin ja levytanssien musiikkivalinnoista vastaamista. Paritanssituntien sisällöt ja opetusmetodit määräytyvät pitkälti opiskelijoiden tarpeiden mukaan, ja tuntien teemat vaihtuvat vuosittain tanssinopettajaopiskelijaryhmästä riippuen.
Opetus klo 18:00-19:30, levytanssit klo 19:30-20:15
Tänä lukuvuonna Tanssin taikaa -tunnit ovat tarkoitettu kaiken tasoisille harrastajille sillä periaatteella, että tanssia kannattaa aina kun mahdollista, ja aina on mahdollista oppia uutta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että joka tunnilla opetetaan tanssin perusaskeleet ja peruskuviot aloittelijat huomioiden, mutta kiinnitetään huomiota myös parityöskentelyyn, seuraamiseen ja viemiseen sekä parien väliseen kommunikaatioon.
Antti Aho Taina Ala-Ketola Niklas Hagel Sini Karttunen Jari Norkola Irene Räty
Tanssin taikaa -tapahtumat ovat maksuttomia. Opetuksen päätteeksi opiskelijat ottavat mielellään vastaan niin parannusehdotuksia kuin kiitostakin koskien opettamista, tunnin sisältöä ja rakennetta.
ke 20.9. Big Band -ilta: Slow Fox ja Lindy Hop ke 18.10. Klassikkoilta: Humppa ke 22.11. Lattari-ilta: Salsa ja Bachata ke 13.12. Suomalainen ilta: Tango ja tunteet ke 28.2. Rokki-ilta ke 28.3. Ruotsalainen ilta ke 18.4. Toiveilta Opettajina toimivat toisen vuosikurssin paritanssiopiskelijat:
Ohjaava opettaja: Anni Heikkinen Paikka: Oamkin kulttuurin osasto, Kotkantie 1, tanssisali 3
29
Kalenteri
MARRASKUU 29.-30.11. Tuntematon -tanssiteos Oamk Kotkantien Kampus, Näytämösali
JOULUKUU 1.12.
Tuntematon -tanssiteos Oamk Kotkantien Kampus, Näytämösali
2.12.
Valtakunnallinen Suomi 100-juhla, kutsuvierastilaisuus, Ouluhalli
13.12.
Tanssin taikaa: Tango ja tunteet, Oamk Kotkantien Kampus, Tanssisali 3
TAMMIKUU 12.-13.1. Folklandia risteily m/s Silja Europa Helsinki-Tallinna 12.1.
Arktiset Askeleet videokarsinta päättyy
18.1. Samalla pallolla -koulutanssiprojektin ensiesitys 18.-19.1. 30
KouluFolkJam ja SampoFolkJam koulutus Oulu
20.-21.1.
KiddieJam -ohjaajakoulutus Oulu
25.1. Samalla pallolla -koulutanssikiertueen esitykset
HELMIKUU 1.2. Samalla pallolla -koulutanssikiertueen esitykset 2.-4.2.
FolkJam -ohjaajakoulutus Helsinki
8.2. Samalla pallolla -koulutanssikiertueen esitykset 10.-11.2.
KiddieJam -ohjaajakoulutus Oulu
10.-11.2.
KiddieJam -ohjaajakoulutus Tampere
15.2. Samalla pallolla -koulutanssikiertueen esitykset 22.-23.2. Abrahamin pidot Helsingin musiikki talossa 22.2. Samalla pallolla -koulutanssikiertueen esitykset 23.2.
SampoFolkJam -koulutus Oulu
24.2.
FolkJam jatkokoulutus Oulu
28.2.
Tanssin taikaa: Rokki-ilta, Oamk Kotkantien Kampus, Tanssisali 3
Jammailua lasten ehdoilla!
®
Sinustako KiddieJam-ohjaaja? Lue lisää tulevista koulutuksista: kiddiejam.fi
LIIKUTTAA KAIKKIA Tutustu FolkJam-tuoteperheeseen ja ohjaajakoulutuksiin: folkjam.fi
Yhteishaku tanssinopettajan tutkinto-ohjelmaan. Hakuaika 16.3.-6.4.2018
Tee mitä rakastat.
oamk.fi/
Valtakunnallinen lastentanssitapahtuma Oulussa