ASIAA TANSSISTA JA TANSSIKASVATUKSESTA Numero 2 / 2018
Pedanssi - Asiaa tanssista ja tanssikasvatuksesta ISSN 2489-804X 2. vuosikerta Oamk tanssinopettajakoulutus Kotkantie 1 90520 Oulu 040 14154903 pedanssi@oamk.fi www.pedanssi.fi Vastaava päätoimittaja: Petri Kauppinen Toimituskunta: Taina Ala-Ketola, Petri Kauppinen, Anssi Kirkonpelto, Timo Salonen, Jouko Tötterström ja Elena Vuoksiola Graafinen suunnittelu ja taitto: Laure Kurkela Julkaisija: Pohjois-Pohjanmaan taiteen ja kulttuurin tuki Potku ry. Seuraava lehti ilmestyy: 17.10.2018
Tässä numerossa:
4 6 10 14 18 20 24 26 30 36 38
PÄÄKIRJOITUS: TANSSIN ONNELLISIN MAA HENKILÖKUVA: TANSSI PONNAHDUSLAUTANA YRITTÄJYYTEEN
6
TANSSINOPETTAJAOPISKELIJAT PEDAGOGISINA KEHITTÄJINÄ OWLAN KAUPUNKI TANSSITTAA KOKO PERHETTÄ VEROKIEMUROITA TANSSIKOUKEROIDEN LOMASSA
10
14 20
TANSSI JA TERVEYS: JALKATERÄ LOOKING FOR THE SOUNDS OF BODY NELJÄTOISTA ASKELMAA Nykybalettiteos taiteellisena produktiona OAMK OPINNÄYTETYÖT Kahdeksan näkökulmaa tanssiin OAMKTANSSISSA NYT Ajankohtaiset tanssikuulumiset lyhyesti KALENTERI Mitä tanssissa tapahtuu?
24
KANSIKUVASSA Ville Sievänen ja Essi Honkanen tanssivat mielen maailmoita Neljätoista askelmaa -teoksessa
3
4 KUVA: PETRI KEKKONEN
PÄ Ä K I R J O I T U S
KIRJOITTAJA
Tanssin onnellisin maa Tanssiin liitetään usein ilo ja riemu, eräänlainen sisäänrakennettu onnellisuus. Tanssi rasittaa ja haastaa kehoa, mutta tuottaa samalla kasapäin mielihyvää. Maailman onnellisin kansa on myös aktiivisesti tanssiva kansa. Suomessa tanssin harrastajat saavat valita mieleisensä tavan kokea tanssin riemua valtavan laajasta lajivalikoimasta. Kehon äly voi olla esteettistä, etnistä, tutkiskelevaa, terapeuttista, fyysistä, viihdyttävää, henkilökohtaista ja jaettua. Jatkuvasti laajentuvat tanssimarkkinat kysyvät myös tanssinopettajilta entistä monipuolisempaa osaamista. Moniammatillisuus on vakiintunutta todellisuutta tämän päivän työmarkkinoilla. Tanssialalla työskentelevät ovat jo pitkään tunnustaneet tarpeen hallita useita erilaisia tehtäväkuvia. Opetustyön lisäksi tanssinopettajat saattavat tehdä tanssijan työtä, koreografiaa, tapahtumatuottamista, musiikkia, puvustamista jne… Jos yhtälöön lisätään vielä tanssin eri ilmaisumuotojen hallinta, niin makoisa keitos on valmis. Tanssiala tarjoaa itsensä kehittämistä ja elämänmittaista oppimista omasta takaa.
Petri Kauppinen on Oamkin tanssin lehtori ja tanssin monityöläinen. Hän on esimerkki pitkälinjaisen oululaisen tanssinopettajakoulutuksen aikaansaannoksista. Kauppinen työskentelee opettajana, koreografina, tanssijana ja käsikirjoittaja-ohjaajana. Kaikessa työssään näkyy usean eri tanssinlajin ilmiöiden ymmärtäminen ja niiden vahvuuksien yhdisteleminen.
Mutta kuinka lienee esimerkiksi muilla akateemisilla aloilla tanssin tai vaikkapa esiintymistaitojen opiskelemisen laita? Eikö tanssi- tai keholukutaito kuuluu elimelliseksi osaksi maailman onnellisimman kansan yleissivistystä? Kyllä kuuluu. Tässä lehdessä tanssin onni näyttäytyy monella tapaa. Yhdelle se on yrittäjyyttä, toiselle sosiaalisuutta lujittavaa ja kolmannelle tapa opiskella tanssin taitoja kaukana kotoa. Toukokuu on tanssityöläisillä työtäyteistä aikaa. Ryhmien viimeiset tunnit ovat käsillä, näytöstoiminta kuumimmillaan, kisakoreografioita hiotaan ja päättö- ja väliarviointeja laaditaan. Energia tuntuu pirstaloituvan samanaikaisesti kaikkiin mahdollisiin suuntiin. Onneksi tanssi voi myös kaiken tämän hötäkän keskellä tarjota eheyttävää voimaa, jonka voi tunnistaa onneksi. Lempeää tanssikesää kaikille.
Hiljattain kollega, tanssin lehtori Petri Hoppu nosti kahvipöytäkeskustelussa esiin kiintoisan ajatuksen eri opiskelualojen opintosisältöjen painotuksista. Tulevat tanssinopettajat opiskelevat kursailematta oman erityisosaamisensa lisäksi tietotekniikkaa, digitaalisia työvälineitä, tuotantotaitoja ja yrittäjyyttä.
5
6
H E N K I L Ö K U VA
Tanssi ponnahduslautana yrittäjyyteen TEKSTI: PETRI KAUPPINEN KUVAT: ANNIKA MUTILAN ARKISTOSTA
Annika Mutila kannustaa rohkeasti sukeltamaan sisältö edellä kaikkeen tanssityöhön. Tanssija, tanssinopettaja ja yrittäjä Annika Mutila on oikea tanssin maailmankansalainen. Varsinais-Suomen Paimiosta kotoisin oleva energiapakkaus asuu tätä nykyä kahta toisistaan äärimmäisyyksien päässä olevaa kulttuuriympäristöä. Reissaamisen vuoden kierto seuraa oman yrityksen, Annika Mutila -dance school’in sesonkeja. Noin 400 tanssinharrastajan koulu vaatii fyysistä läsnäoloa kotimaassa ja Paimiossa keskimäärin 15-20 viikkoa vuodessa. Muu aika vuodesta tukikohtana on miljoonakaupunki New York. ”Välimatkat lyhenevät reissatessa. Lennän Helsingin ja New Yorkin väliä lähes kerran kuussa, joten tuo kahdeksan tunnin rupeama ei enää ole kummoisempi juttu. Toisaalta samassa ajassahan sitä aikoinaan kulki Ouluun opiskelemaan.”
Mutila valmistui Oamkista tanssinopettajaksi vuonna 2009 pääaineenaan showtanssi. Oulun opiskeluaika oli monella tapaa ammatillisesti merkittävää aikaa. Kulminaatiopisteessä väikkyy rohkeus tehdä päätös tanssialalle lähtemisestä ja näin muuttaa rakas harrastus leipätyöksi. ”Oulusta sai hyvän lähtöpaketin, josta pystyi suuntautumaan lähes mihin vaan. Opiskeluaikoina moni kamppailee tanssijantyön, opettajuuden ja koreografin tulevaisuudenkuvien välillä, joka on tärkeää prosessointia.” Mutilan ura on oiva esimerkki tanssialan ammatinkaaren kehityksestä. Hän jalostaa taitojaan ja näkemystään koko ajan ja New York maailman tanssipääkaupunkina tarjoaa tähän luonnollisesti parhaan mahdollisen virikeympäristön. Työsken-
7
NYU:n Limon pedan opintojen ajalta, Annika alarivissä oikealla.
telyn pääpainopiste rapakon takana on pysynyt tanssijantyössä, mutta opettajuutta on vahvistettu Horton-tekniikan ja Pilateksen ohjaajatutkinnoilla sekä lukemattomilla eri lajien pedagogiikkaan pohjautuvilla lyhytkursseilla. ”Tanssin pitkään Contemporary -nimikoituja lajeja, joissa sekoittuvat useat eri liiketyylit. Sisälläni syttyi tarve syventää näkemystäni tanssin juurille eli sinne mistä tämä kaikki on saanut alkunsa. Useiden lajikokeilujen jälkeen Horton -tekniikka tuntui omimmalta.” Myös Mutilan oman koulun laajassa lajivalikoimassa tarjotaan tavoitteellista Horton -opetusta. Mutilan pedagoginen näkemys tanssiharrastuksen alkuvuosien merkityksestä yksilönä ja tanssijana kasvamiseen on lujittunut entisestään. Kasvavan lapsen ja nuoren tukena tulee olla ammattitaitoiset opettajat ja turvallinen oppimisympäristö. ”Oppilailta pitää vaatia ja koen heidän myös janoavan sitä. Tykkään muutenkin, että tunneillani on reipas
8
tekemisen meininki. Silloin kun harjoitellaan, niin harjoitellaan tehokkaasti.” Tanssin mukana kehittyy sinnikkyyttä ja kestävyyttä, josta on hyötyä vaikkapa yrittäjäksi ryhtymisessä. Tätä puolta Mutila unelmoikin vahvistavansa tulevaisuudessa. Suomeen juurtunut Showtanssi -käsite on kansainvälisestä näkövinkkelistä katsottuna ongelmallinen, sillä tällaista tanssilajia ei tunneta missään kilpailutoiminnan ulkopuolella. Toisaalta viime vuosina käyttöön otettu, showlajeja niputtava Performing Arts –kattonimike, ei juurikaan auta suoristamaan kilpailulajien ympärillä kiehuvaa käsitehämmennystä. Kilpailutoiminnan ja tanssinopetuksen välille Mutila kaipaa Suomessa selkeämpää vuoropuhelua. ”Tanssijoissa on valtavasti potentiaalia, mutta tanssitekninen taso on meillä kansainvälisestä mittapuusta jäljessä. Usein jään miettimään, että
ANNIKA MUTILA
kohtaavatko kisakoreografien ja tanssinopettajien tietotaidot tanssikouluissa?” Kilpailutöitä harjoitellaan suhteellisen paljon ja jos edes osa tästä harjoitusmäärästä käytettäisiin tanssitekniikan perusteelliseen kehittämiseen, olisi näkymä aivan toinen. ”Jalkatekniikassa on selkeimmät haasteet. Jalkaterän artikulaatio ja sisäkierto-aukikierto -työskentely on hataraa. Paluu baletin tai modernin tanssin tekniikoiden perusteisiin voisi olla isona apuna tässä.” Mutila toivoo tulevaisuuden tanssijoille tarjottavan vaihtoehtoja kilpailutoiminnan rinnalle. Mahdollisuus käyttää kehollista potentiaalia pidempien teoskokonaisuuksien työstämiseen vie tanssijuuttakokonaisvaltaisempaan suuntaan. ”On tavoiteltava hetkeä, jolloin suoritus kääntyy tulkinnaksi ja ydin alkaa värittyä jykeväksi pelkkien ääriviivojen piirtymisen sijaan.”
•
Tanssinopettaja Oamk 2009 pääaineena Showtanssi.
•
Runsaasti nykytanssin, jazztanssin ja pilateksen opintoja ulkomailla New York, Lontoo, Los Angeles.
•
Horton-tekniikan ohjaajatutkinto Alvin Ailey school New York.
•
Pilates-ohjaajatutkinto.
•
Body in performance opinnot Lontoo 2013.
•
Perusti oman Annika Mutila Dance School’in synnyinseudulleen Paimioon vuonna 2006.
•
Koreografiapalkinto FDO:n Tanssin gaalassa 2013 ja 2015.
”Sisälläni syttyi tarve syventää näkemystäni tanssin juurille eli sinne mistä tämä kaikki on saanut alkunsa.”
9
Tanssinopettajaopiskelijat pedagogisina kehittäjinä JAANA SARIOLA, ESSI HONKANEN JA AURORA YLINEN KUVAT: LAURE KURKELA
Tanssinopettajan vala syntyi luontevasti kehittämistehtävän lopputyönä.
10
Opettajan pedagogiseen opintokokonaisuuteen kuuluva Pedagoginen kehittäjä opintojakso oli tänä keväänä nimensä mukaisesti kehittämässä uusia pedagogisia menetelmiä ja käytänteitä. Tanssinopettaja- ja musiikinopiskelijat valitsivat oman kiinnostuksensa mukaisesti alan koulutuksesta ja mahdollisesti myös työelämästä aiheita, joita he rohkeasti ja ennakkoluulottomasti lähtivät kehittämään. Valitut teemat liittyivät opintojakson aihealueisiin.
Tanssinopettajan vala on Essi Honkasen ja Aurora Ylisen Comeniuksen valan pohjalta tekemä, erityisesti tanssinopettajille suunnattu vala. Opiskelijaparin aiheena oli tanssinopettajan ammattietiikka, joten vala oli luonteva lopputulema tutkimuksille. Opiskelijat kertoivat halunsa tuoda tähän valaan näkökulmaa yksilön kokemasta tanssin ilosta, yhteisöllisyydestä ja kehollisuudesta. Lisäksi he kokivat tarpeelliseksi huomioida myös aikuiset oppilaiden roolissa.
Opiskelijat paneutuivat valitsemiinsa aiheisiin tutustumalla taustakirjallisuuteen, tekivät haastatteluja opettajille ja opiskelijoille, esittivät ryhmänsä kehittämissuunnitelman ja lopuksi valmiin työn kehittämisnäkökulmineen. Ryhmät tekivät töitä melko itsenäisesti ja tuloksena oli asiantuntevia, uusia ja perusteltuja toimintatapoja koulutuksen kehittämiseen, niin ammattikorkeakoulun tasolle, kuin taiteen perusopetuksen piiriin. Opettajana olin todella vaikuttunut ryhmien saamista tuloksista.
Uskon, että tämä vala on osaltaan vahvistamassa tanssinopettajien jo ennestään vahvaa pedagogista osaamista. Loput tanssinopettaja- ja musiikinopiskelijoiden kehittämistyöt esitellään Pedanssin syksyn 2018 numerossa.
11
12
TANSSINOPETTAJAN VALA
Tanssinopettajana minulla on mahdollisuus ja velvollisuus liikuttaa sekä kasvattaa niin lapsia, nuoria kuin aikuisiakin. Päämääräni on kehittää ja vahvistaa tanssin kenttää, sekä lisätä tanssitietämystä yhteiskunnassamme. Pyrin aina toimimaan oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti. Edistän oppilaiden kehitystä niin, että jokainen voi omien taipumustensa ja lahjojensa mukaisesti kokea yhteisöllisyyttä sekä kehollisuutta tanssin ilon ja riemun kautta. Tuen oppilaita ja heidän mahdollisia huoltajiaan heidän kasvatustehtävässään. En paljasta enkä levitä minulle luottamuksellisesti uskottuja tietoja. Kunnioitan oppilaiden yksityisyyttä ja suojaan heidän oikeuttaan henkiseen ja fyysiseen koskemattomuuteen. Kannustan ja autan oppilaita etsimään sekä löytämään oman tanssipolkunsa. Tuen kaikkien oikeutta kokea ja luoda tanssitaidetta. Pidän yllä ja syvennän ammattitaitoani kehittämällä itseäni jatkuvasti. Sitoudun yhteisiin tavoitteisiin ja tuen kollegoitani. Toimin yhteisöni parhaaksi ja pyrin vahvistamaan tanssialan yleistä arvostusta.
Essi Honkanen ja Aurora Ylinen
13
Owlan kaupunki tanssittaa koko perhettä TEKSTI: ELENA VUOKSIOLA, KUVAT: MIKKO LEINONEN & INKERI JÄNTTI
Kansantanssin suurproduktio Owla ja kadonnut walkia luottaa yhteisöllisiin työskentelytapoihin. Koko perheelle suunnatun tanssiseikkailun taustalla ovat tanssinopettajakoulutuksen alumnit Elena Vuoksiola, Hanna Poikela ja Kaisa Alatalo.
14
MONISUKUPOLVINEN TANSSISEIKKAILU Yhdeksänkymmentä oululaista, kansantanssin 7–77-vuotiasta harrastajaa, opiskelijaa ja ammattilaista nousee Valvesalin näyttämölle kesäkuun alussa, kun Owla ja kadonnut walkia saa ensi-iltansa. Kokoillan draamalliselle tanssiteatteriteokselle kipinän antoi paikallisten tanssin ammattilaisten yhteinen visio oululaisen esittävän kansantanssin pitkäjänteisestä kehittämisestä ja esille tuomisesta.
Kansanperinteen keskeisimpiin arvoihin ja toimintatapoihin lukeutuva sukupolvirajojen ylittäminen ja yhteisöllinen kohtaaminen luovat selkärangan produktion monisukupolvisuutta vaaliville työskentelytavoille. Owla ja kadonnut walkia tarjoaa niin esiintyjille kuin yleisölle foorumin, jossa lasten, nuorten, aikuisten ja eläkeläisten kohtaaminen on luonnollista ja kokemuksellista. Oulun ammattikorkeakoulun tanssinopettaja-alumnit Elena Vuoksiola, Hanna Poikela ja Kaisa Alatalo ovat Owla-teossarjan ainutlaatuisen ja yhteisöllisen teoskonseptin takana. Taiteelliseen työryhmään kuuluu käsikirjoittaja–ohjaaja Vuoksiolan ja koreografi-tuottaja Poikelan lisäksi säveltäjä, musiikkipedagogi (amk) Erja Mesimäki. Valosuunnittelusta vastaa Mika Ryynänen. Owla ja kadonnut walkia heittää paikallisille kansantanssinharrastajille motivoivan haasteen, jonka avulla harrastajien taitotaso ja sitoutuneisuus harrastukseen kasvavat. Teoksen saaman näkyvyyden myötä alueen harrastajamäärien odotetaan kasvavan, mikä edistää alueen kansantanssin- ja kan-
sanmusiikinopettajien säännöllistä työllistymistä. Pitkäjänteinen työskentely harrastajien parissa on ainut keino kehittää kansantanssia kestävästi omaa sosiaalista tanssiperintöään kunnioittavana esittävän tanssin lajina.
OWLA – TANSSISEIKKAILU PIRISTI KANSANTANSSIKENTTÄÄ Owla ja kadonnut walkia on itsenäinen jatko-osa vuonna 2014 Oulussa kantaesitetylle Owla – tanssiseikkailulle. Saman taiteellisen työryhmän toteuttama teos aloitti Oulun alueella kansantanssi- ja kansanmusiikkitoiminnan nousukiidon, joka on jatkunut siitä lähtien. Muun muassa useita uusia harrastajaryhmiä on perustettu kasvaneen kysynnän vuoksi. Owla – tanssiseikkailu palkittiin Suomen Nuorisoseurojen ja Folklandian myöntämällä Vuoden tanssiteko 2014 -tunnustuksella.
15
Monisukupolvinen Owla ja kadonnut walkia yhdistelee satua, historiaa ja perinnettä. Anni Koponen tanssii teoksessa merikoskenneito Hygieian roolissa.
16
TANSSIKASVATUKSELLISIA HAASTEITA JA RIEMUVOITTOJA Produktion monisukupolvisuus on sekä haaste että voimavara. Eri-ikäisten ja -taustaisten ihmisten kanssa toimiminen mahdollistaa elämyksellisen oppimisen niin kohtausharjoituksissa kuin tauoillakin. Tiivis yhdessäolo sitouttaa harrastajia ja heidän perheitään tanssiharrastukseen sekä omaan harrastusyhteisöön. Suurproduktio toimii liimana eri yhteisöjen välillä kannustaen mukanaolevia ammattilaisia ja harrastajia yhteistyöhön jatkossakin. Laajalle ikähaitarille ulottuvan työryhmän tasoerot sekä moninaiset oppimistyylit haastavat taiteellisen työryhmän. Teoksen taiteellisesti kunnianhimoiset tavoitteet edellyttävät toteutuakseen koreografilta ja ohjaajalta tanssikasvatuksellista pelisilmää. Teoksen on tarjottava jokaiselle esiintyjälle sopiva määrä haastetta ja vastuuta tavalla, joka on perusteltua myös taiteellisen lopputuloksen kannalta. Produktion kahdeksan viikonloppuharjoituksen jakaantuminen pitkälle aikajänteelle on edellyttänyt mittavaa ennakkosuunnittelua ja työryhmän motivointitaitoja. Tanssipedagogisen osaamisen lisäksi suurproduktion valmistaminen vaatii kattavaa tuotannollista osaamista. Taiteellinen työskentely on erityisen originaalia, ja taiteelliset ja pedagogiset innovaatiot mahdollisia, kun työryhmä luo kaiken tiiviissä yhteistyössä. Kunkin jäsenen erikoisosaaminen täydentää osuvasti toisten vahvuuksia. Poikela ja Vuoksiola muistelevat lämmöllä tanssinopettajakoulutuksen opintojaan, jotka korostivat nimenomaan suunnitelmallisuutta. “Ei riitä, että keksii hyvän idean. Työn aloittaminen ja ennen muuta viimeistelty loppuun vieminen vaatii monipuolista osaamista ja tarkkaa ennakkosuunnittelua”, Poikela painottaa.
TANSSINOPETTAJA-ALUMNIT JA -OPISKELIJAT YHTEISTYÖSSÄ Teoksen nimirooleissa nähdään tanssin ja teatterin ammattilaisia. Heistä kahdella, neljännen vuosikurssin tanssinopettajaopiskelijoilla Anni Koposella ja Jyrki Kontkasella, on produktiossa mukana myös omia oppilaita paikallisista kansantanssin harrastajaryhmistä. Ala- ja yläkouluikäisissä oppilaissaan Koponen ja Kontkanen ovat huomanneet jo produktion suotuisia vaikutuksia. Motivaatio ja kiinnostus tanssia sekä teatteria kohtaan on kasvanut entisestään Koposen mukaan. Kontkasta produktiossa viehättää erityisesti yhdessä tekemisen -kulttuuri: “Kaikki voivat olla mukana omista lähtökohdista, ja siitä syntyy tasapainoinen teoskokonaisuus.”
Esiintyjän rooli on tarjonnut molemmille sopivasti haasteita ja ilon aiheita. Koponen riemuitsee solistisesta Hygieian tanssiroolistaan: “Tässä pääsee vapaasti toteuttamaan omaa tanssijuuttaan pitkästä aikaa.” Kontkanen on saanut kokeilla produktiossa ensi kertaa puheteatteria: “Pieni sysäys siihen suuntaan on kiinnostava, vaikka pääasiallisesti Franz onkin liikkeellinen hahmo.”
ESITTÄVÄN KANSANTANSSIN TULEVAISUUS Kansantanssin siirtyminen näyttämölle on ollut käynnissä jo pitkään. Taiteellinen työryhmää toivoo, että juuri Owlan kaltaiset suurproduktiot auttavat esittävää kansantanssia kehittämään edelleen omaa käsitystään arvoistaan ja niistä erityispiirteistä, jotka erottavat esittävän kansantanssin muista esittävistä tanssiperinteistä. Potentiaalisesti teoksen vaikutukset koko tanssilajille ovat merkittäviä. Samalla kun teos nostaa esittävän kansantanssin tasoa ja jakaa kulttuuriperintöä laajalle yleisölle, se tarjoaa näkyvyyttä kansantanssille ja -musiikille genren ulkopuolella. Teoksen yhteisöllinen, harrastajia ja ammattilaisia yhdessä näyttämölle tuova tekotapa on tavanomaisuudesta poikkeava, lajin sosiaalisia juuria korostava tapa tehdä esittävää kansantanssia. Taiteilijoiden ja ammattiesiintyjien työskentelyä produktiossa ovat tukeneet Suomen Kulttuurirahasto ja Taiteen edistämiskeskus.
OWLA JA KADONNUT WALKIA •
Koko perheelle suunnattu kansantanssiteatteriteos itsensä löytämisestä ja toisen kohtaamisesta.
•
Owlan valkeassa kaupungissa sadun taika kietoutuu suomalaiseen kansanperinteeseen, Oulun paikallishistoriaan, uuteen ja perinteiseen kansantanssiin sekä kansanmusiikkiin.
•
Esitykset 6.–10.6.2018 Kulttuuritalo Valveen Valvesalissa (Hallituskatu 7, Oulu).
•
Liput 15/13/10€ Valveen lippumyymälästä ja Ticketmaster Suomen toimipisteistä.
•
www.owlatanssiseikkailu.fi
17
Verokiemuroita tanssikoukeroiden lomassa TEKSTI: ANSSI KIRKONPELTO, KUVA: PIXABAY
Verotusasiat kannattaa ottaa haltuun heti työelämään siirryttäessä. Oamk Tanssi Auki eli OTA-luentosarjan osana järjestettiin tanssialan veroinfo maanantaina 19.3.2018 Kotkantien kampuksella. Verohallinnon edustajat Anni Nissinen ja Jorma Laatu tarkastelivat tilaisuudessa tanssialaa erityisesti verotuksen näkökulmasta. Verotus koetaan kulttuurialoilla yleisesti vaikeana aiheena, mutta ammattitaitoiset luennoitsijat osasivat vastata erinomaisesti tanssinopettajaopiskelijoiden usein maanläheisiinkin kysymyksiin. Iloksemme saimme myös huomata verohallinnon neuvonta- ja verkkopalveluiden laajentuneen, monipuolistuneen ja selkiytyneen viime vuosina. Verohallinnon sivuilta löytyvät jäsentyneet ohjeet aloittaville yrityksille, vastauksia tyypillisiin kysymyksiin, veroluentoja YouTube-kanavalla sekä verokampus, jonka avulla voi ottaa veroasiat haltuun. Tanssialan työelämän kynnyksellä tulee vastaan monenlaisia vaihtoehtoja ansaitsemisen suhteen. Työsuhde ja palkkatyö saattavat olla monelle ensimmäisiä. Yrittäjyys palkkatyön rinnalla jo työuran alkuvaiheessa on tanssialalla mahdollisuus, johon kannattaa tarttua. Toki yrittäjyys voi olla myös taloudellinen riski, jos työtä ei riitä ympärivuotisesti ja tulot jäävät pieneksi, tällöin yrittäjä voi jäädä helposti sosiaalietuuksien ulkopuolelle. Liittyminen yrittäjien työttömyyskassaan on mahdollista, mutta kustannukset saattavat olla helposti isommat kuin niistä saatava hyöty. Uraansa aloittavalle tanssinopettajalle riittää ensiksi yrittäjämainen asenne, sillä erilaisilla laskutuspalveluilla voi toimia yrittäjänä ilman omaa yritystä. Laskutuspalvelut ovat yleensä mainettaan parempia, koska niihin voi sisältyä palvelun tarjoajasta riippuen työterveys, palkkaturva ja työtehtäviin liittyvien pienten hankintojen tekeminen ”firman piikkiin”. Tässä laskutuspalveluille tyypillinen 5% provisio maksaa itsensä pian takaisin. Laskutuspalvelujen hyöty reissutyöläiselle voi olla suurempi
18
kuin lähikohteessa työskentelevälle, sillä palvelut yleensä maksavat matkakorvaukset ja päivärahat (vaikka niitä ei asiakkaalta laskuttaisikaan). Asiakkaan kanssa tulee sopia aina maksu-/laskutustavasta ja palkan määrästä sekä neuvotella peruutusehdot. Kunnalliset oppilaitokset, kuten koulut, kansalaisopistot jne. maksavat korvaukset yleensä mieluiten palkkana, jolloin verokortti voi olla pää-, sivu- tai freelanceverokortti. Jälkimmäisessä olet itse vastuussa veroprosentin suuruudesta. Keikkatyö tanssikouluissa, seuroissa, yhdistyksissä tai firmoissa edellyttää monesti laskutusta, johon laskutuspalvelut sopivat mainiosti. Toiminimi on myös mahdollinen, mutta tällöin toiminnan kannattaa jo olla vakiintunutta. Tanssinopettajan on myös hallittava erilaisia laskutustapoja. Palkkatyössä työnantaja maksaa työnantajan lakisääteiset maksut mutta yrityksessä toimit itsesi työnantajana. Laskutuspalveluissa ja yritystoiminnassa kannattaa aina huomioida, että maksat itse työnantajan sosiaalivakuutusmaksut (eli työeläke-, työttömyys-, sairaus- ja mahdolliset tapaturmavakuutukset) ja lisäksi laskuun lisätään arvonlisävero, joten 30€ tuntipalkka palkkatyössä onkin 60€ tuntipalkka yrityslaskutuksessa. Vähennykset ovat myös tuloa! Niin henkilö- että yritysverotuksessa sinun tulee huolehtia vähennysten ilmoittamisesta itse, verottaja ei tee niin puolestasi. Tanssinopettajalle erilaisia vähennyksiä voivat olla työhuonevähennys, matkustaminen, työkalut (soitin, levyt, puhelin, tietokone, tanssikengät, kirjallisuus, jne.). Yritysverotuksessa vähennyksillä voi olla isompi arvo, esim. asunnon osan käyttäminen yritystoimintaan (työhuone) voidaan yritysverotuksessa vähentää suorana kustannuksena suhteessa asunnon kokoon, kun henkilöverotuksessa sille on määritelty tietty arvo. Yritysverotuksessa pitää huomioida kuitenkin tavaroiden yksityiskäyttö verovähennyksissä.
Tanssialan yritysten, etenkin tanssikoulujen alv-kohtelu on vielä käymistilassa. Verohallinnon ohjeiden mukaan tanssinopetuksen arvonlisävero on 24 % (liikuntapalvelut 10 %), mutta on olemassa ennakkotapauksia, joissa verotarkastuksen jälkeen alv-kannaksi on hyväksytty 10 %. Sama käy ilmi selailemalla eri tanssikoulujen nettisivustoja, joista useissa 10 % alv näyttää olevan jo käytössä. Tanssinopetuksen arvonlisäveron pitäisi ohjeen mukaan kuitenkin olla 24% ja tanssiliikunnan 10 %. Koreografian tekemisen alviksi on puolestaan määritelty 0 %. Tämäkään ei ole ihan yksiselitteinen, sillä 0 % alv käy vain mikäli teoskynnys ylittyy. Esimerkiksi tanssiurheilun amalgamaatioiden suunnittelua ei näin ollen voisi laskea tähän (vaan 24 %). Tanssiharjoittelun mahdollistamisen/harjoituttamisen alv on puolestaan 10 %. Lisäksi esitysten lipunmyynnin arvonlisävero on 0 %. Arvonlisäverot ja muut verot voi hoitaa verohallinnon omavero-palvelussa. Alv-kohtelussa on siis nähtävissä muutoksen tuulia. Alv on ollut haastava asia etenkin freelancereille, sillä he eivät ole voineet hyötyä hankintojen kautta saatavista tavaroiden ja palveluiden alv-vähennyksistä, vaan ovat joutuneet nostamaan kuluttajahintoja maksaakseen alvit verottajalle. Onneksi tämä on nykyään kompensoitavissa ns. alarajahuojennuksella, josta löytyy ohjeet verohallinnon sivulta. Tanssinopettaja voi toimia myös työnantajana, vaikka ei omistaisikaan tanssikoulua. Esimerkiksi kollegoiden palkkaaminen tanssileireille, palkanmaksu ja työnantajan muut velvoitteet hoituvat myös kätevästi laskutuspalvelulla tai verohallinnon tarjoaman palkka.fi-palvelun kautta. Etenkin jälkimmäisestä löytyy hyvät ohjeet siitä, miten toimia astuttaessa työnantajan saappaisiin. Tanssikoulun perustamista haaveilevan kannattaa ehdottomasti tutkia, mikä muista yhtiömuodoista (avoin-, kommandiitti- vai osakeyhtiö) sopii parhaiten omiin tarkoituksiin.
19
TA N S S I JA T E RV E YS
Pieni, mutta suuri kehonosa – Jalkaterä TEKSTI: JENNINA FÄRM, ANSSI KIRKONPELTO JA PIRJO ORELL, KUVAT: LAURE KURKELA
Tanssijan jalkaterä on jatkuvasti kovan rasituksen alla. Se huolehtii tuesta, tasapainosta ja ottaa vastaan kehon painon moninkertaisesti hyppyjen alastuloissa. Jalkaterän huolto on yhtä tärkeää kuin muunkin kehon. Tässä jutussa käsittelen tanssijoille yleistä jalkaterän ongelmaa ja sen hoitoa eli vaivaisenluuta. Haastattelin aihetta varten Oulun ammattikorkeakoulun fysioterapian lehtoria Pirjo Orellia. Vaivaisenluu ilmenee isovarpaan kääntymisenä kohti muita varpaita ja näin isovarpaan tyviluun ja jalkapöydän ensimmäisen luun välille alkaa muodostua virheasento. Vaivaisenluun muodostumiseen vaikuttaa suuresti kenkäergonomia. Liian pienet kengät pakottavat jalkaa virheelliseen asentoon. Lisäksi se, että henkilöllä ei ole tarpeeksi voi-
20
maa rakenteita ylläpitävissä kudoksissa, vaikuttaa paljolti vaivaisenluun muodostumiseen. Esimerkkinä Orell mainitsee jalkaterän sisäpuolella olevan pitkittäisen kaaren madaltumisen ja nilkan ylipronatoitumisen provosoivan vaivaisenluun muodostumista. Orell huomauttaa myös genetiikan vaikuttavan paljon ihmisen fyysisiin rakenteellisiin taipumuksiin. Vaivaisenluun muodostumista pystyy estämään ja hidastamaan pitämällä huolta nilkan ja jalkaterän tukirakenteista. Harjoittelu tulee fokusoida rakenteita ylläpitäviin lihaksiin. Kokonaisvaltainen ajattelu on Orellin mielestä tärkeimpiä asioita, mitä tulee ihmiskehon hoitoon. Orell painottaa, että vaivaisenluun tarkastelu ei yksin riitä, vaan tulee tarkastaa koko jalkaterän linjaus sekä kaarirakenteet
TA N S S I JA T E RV E YS
Pirjo Orell opettaa anatomiaa ja kinesiologiaa tanssinopettajaopiskelijoille.
ja niitä ylläpitävien lihasten kunto mukaan lukien laajemmin koko alaraajalinjauksen tarkastelu. Hoitoon tulisi hakeutua, jos isovarpaan tyvinivelessä esiintyy jatkuvaa kipua, turvotusta ja ihokudoksen punoitusta. Havaittavia muutoksia ovat tyviniveleen muodostuva kulma isovarpaan ensimmäisen luun ja jalkapöydän ensimmäisen luun välille. Tällöin isovarvas loittonee jalkaterän keskilinjasta kääntyen muita varpaita kohden sivusuuntaan. Podiatriseen fysioterapiaan erikoistunut fysioterapeutti on erikoisasiantuntija, joka osaa luotettavasti arvioida ja tutkia jalkaterän rakenteita, asentoa ja linjauksia. Häneltä asiakas saa ohjausta terapeuttiseen harjoitteluun, joilla tukirakenteita voi vahvistaa. Myös muita terapiamuotoja esim. teippauksia, linjauksia korjaavia pohjallisia ja varvasvälileventäjiä voidaan käyttää tarpeen mukaan vaivaisenluuongelmissa. Mikäli alueella esiintyy turvotusta ja kipuja, voi oireiden lievittämiseksi kokeilla kylmähoitoa. Em. keinojen lisäksi Orell suosittelee kotikonsteja jalkaterän kunnon huoltamiseen. Harjoittelun lisäksi hän suosittelee jalkapohjahierontaa esim. pallon avulla. Myös vaihtolämpöiset kylvyt
parantavat ääreisverenkiertoa jalkaterässä ja samalla rentouttavat väsyneitä kudoksia ja edistävät palautumista Jalkaterän hyvinvointia edistäviä asioita on helppo ottaa mukaan osaksi tavallista arkea. Katso, että ostamasi kengät eivät paina varpaitasi erityisesti sivusuunnassa. Lisäksi, jos on mahdollista, käytä päivän aikana useampia kenkiä. Huolehdi jalkojesi hygieniasta vaihtamalla sukkia päivittäin sekä pesemällä, kuivaamalla ja huoltamalla jalkojesi ihoa. Katsoessasi esimerkiksi lempisarjaasi ota tennis-, lacrosse- tai nystyräpallo ja pyörittele sitä jalkapohjiesi alla tai tee liikevinkkien mukaisia harjoituksia. Muista myös helliä jalkateriäsi esimerkiksi rentouttavalla jalkakylvyillä ja vaihtokylvyillä, kuten lämmin-kylmä kylvyillä. Jalkaterä vaikuttaa merkittävästi tasapainon hallintaan ja koordinaatioon. Kun se ei voi hyvin, keho kompensoi luomalla virheasentoja. Huolehdi siis tästä pienestä, mutta sitäkin tärkeämmästä kehonosasta. Katso liikevinkit jalkaterän hyvinvointiin seuraavalta aukeamalta!
21
TA N S S I JA T E RV E YS
Liikevinkit! Näin edistät jalkaterän hyvinvointiasi. Kaipaatko haastetta? Tee liikkeitä erilaisilla alustoilla: lattialla, matolla, tasapainotyynyllä tai vaikka tasapainolaudalla.
Seiso kahdella jalalla, jalat lähekkäin toisiaan. Nouse puolivarpaille relevéhen. Sijoita paino kahden sisimmäisen varpaan päkiä päälle, jotta linjaukset pysyvät kunnossa. Laskeudu puolivarpailta hallitusti alas. Tee tätä myös jalat hieman aukikierrossa ja jalat lantiolevyisessä haara-asennossa.
22
TA N S S I JA T E RV E YS
Seiso kahdella jalalla tukevasti lantionlevyisessä haara-asennossa. Lähde nostamaan isovarpaitasi ylöspäin pitämällä muut neljä varvasta kiinni lattiassa (kuva vasemmalla). Tee liike myös toisin päin nostamalla nyt neljä muuta varvasta ylöspäin pitämällä isovarvas kiinni lattiassa (kuva yllä).
Seiso kahdella jalalla tukevasti lantionlevyisessä haara-asennossa. Lähde hivuttamaan päkiää kohti kantapäätä lattiaa myöten, ikään kuin lyhentäen jalkateräsi pituutta ja vapauta. Päkiästä ja varpaista muodostuu imukuppi lattiaa vasten.
23
PHOTO: PETRI KEKKONEN
Looking for the sounds of body TEXT: PETRI KAUPPINEN, LANGUAGE ADVISOR: ALAN PEMBSHAW
A German exchange student, Magdalena Hofmann spend a full academic year in the Oulu UAS’s dance department. Magdalena Hofmann became hooked on dancing when attending the social couple dance classes in high school. Since then this vibrant young artist has been expanding her perspective of dance into a wide variety of styles including street, contemporary and modern dance. “I’ve always enjoyed the flow of movement and that forces me to learn more about the possibilities of human body. I’m eager to explore how to express myself through movement”, Magdalena crystallizes with lively gestures. Right now, Magdalena is in her second semester of exchange. She decided to spend two out of four semesters on exchange. After a year in Finland, she
24
will return home to the University of Trossingen and expand her two-year masters studies with one more semester which will allow her to finish all required studies. When Magdalena scanned through the options for exchange she noticed that often schools won´t provide information about their studies in English. That’s why she was pleased with the web pages of Oulu University of Applied Sciences (Oulu UAS). There is all the basic information that you need to apply as well as a lot of practical information that helps arriving students with everyday issues.
PHOTO: LAURE KURKELA
In Oulu, Magdalena has been studying a lot of different dance styles such as ballet, urban dance, jazz, contemporary dance, authentic jazz, disco and many others. “One of the strengths of this dance department is the wide variety of dance styles that are communicating and mixing with each other.” In addition to dance technique training, Magdalena has been participating in artistic productions and a video project, as well as improvisation and composition classes. Magdalena just finished a performance period of the contemporary ballet work “Neljätoista askelmaa” in which she was performing as a musician. “I was creating a landscape of sounds by playing piano, but not in the conventional way. I often go into the piano and improvise with the instrument looking for unexpected sounds.” Magdalena Hofmann has truly enjoyed her exchange year here in Oulu. “Finland is an easy country to adjust to. It’s just like moving to another city within Germany. The only difference is the language, which sometimes can be a barrier. I was lucky to spend a proper winter here. I’ve even tried ice swimming which was definitely worth experiencing.”
MAGDALENA HOFMANN •
A Dancer and a musician who was born in Murnau am Staffelsee, a small town near the Alps in the southern Germany.
•
She is a graduate student at the University of Music, Trossingen, majoring in Music & Movement Rhythmic-Performance.
•
Magdalena holds a B.A in music- and movement-oriented social work from Ostbayerische Technische Hochschule, Regensburg.
25
26
Neljätoista askelmaa TEKSTI: ESSI HONKANEN JA HELI KUULA, KUVAT: LAURE KURKELA
Mielen sisäinen koreografinen maisema rakentui aidossa vuorovaikutuksessa.
Ehkä se oli alkanut jo kauan sitten, mutta se vaan halusi käyttää paljon aikaa. Yhtäkkiä sormet halusi laahata maata, samaan aikaan kun silmät ei enää nähneet eikä korvat kuulleet. Jalkapohjat raahatessaan keräsi viikkojen aikana kertynyttä pölyä mukaansa. Sisältä oli täysin ontto, tyhjä, ja siihen oli tottunut; jos ei mitään muuta, niin sen ainakin osasi.
27
Tanssijat: Aamun ensimmäinen ajatus: Heli Kuula Kontrolli: Essi Honkanen Kaaos: Ville Sievänen Ajatukset: baletin erikoiskoulutusluokka Viivi Alajärvi, Helka Haukkamaa, Iina Juopperi, Iiris Komulainen, Vilma Luoma, Hilla Vaara, Milla Vanhanen, Venla With Musiikki ja sävellys: Heikki Kalliopuska, Joona Hiltunen ja Magdalena Hoffman Kitara: Heikki Kalliopuska Syntetisaattorit: Joona Hiltunen Flyygeli ja vokalisti: Magdalena Hoffman Äänisuunnittelu: Mikko Bergström Valosuunnittelu: Jari Haavikko Teoksessa kuultavat tekstit: Essi Honkanen Koreografia: Ella Gröndahl, Essi Honkanen ja Ville Sievänen Ohjaus ja harjoittaja: Ella Gröndahl Valokuvat: Laure Kurkela Tuottaja: Milla Korja Puvustus: Outi Räsänen, Ville Sievänen ja Tikintaika Assistentti: Timo Salonen
28
Pimenevän syysillan tähdet kutsuivat himmeinä Nykybalettiteoksen Neljätoista askelmaa idea lähti lampusta. Produktion koreografi Ella Gröndahl kertoo, että ajatuksena oli näyttämön yllä oleva lamppu, joka jossain vaiheessa alkaisi pyöriä voimakkaasti. Tästä mielikuvasta syntyi varjo-valo-asetelma eli vastakkaisuus, jonka pohjalta puolestaan kaaos ja kontrolli. Myös pääosaa tanssivien Ville Sieväsen ja Essi Honkasen persoonien avulla kaaos ja kontrolli -teema asettui perustellusti paikoilleen. Teoksen harjoitusprosessi käynnistyi viime tammikuussa, ja kokonaisuus rakentui lopulliseen muotoonsa pitkälti vuorovaikutteisesti yhteistoiminnallisia menetelmiä hyödyntäen. Ella antoi Essille myös teemaan liittyvän ja ajatuksen virta -menetelmään pohjautuvan kirjoitustehtävän. Teksti olisi mahdollisesti jollain tapaa hyödynnettävissä esityksen kerronnassa. Kirjoituksen myötä esityksen idea tarkentuikin koskemaan ihmismieltä. Neljätoista askelmaa siis tapahtuu ihmisen mielen sisällä. Siellä kohtaavat tiukka kontrolli, epäjärjestäytynyt kaaos sekä kaikki muut ajatukset. Koreografia on tyylilajiltaan liikelähtöinen ja sitä värittää hienovarainen kerronnallisuus. Esityksessä kuultavan tekstin voi tulkita kuvastavan ihmisen elämänkaarta. Luku neljätoista puolestaan toistuu näyttämöllä symbolisina elementteinä, esimerkiksi esiintyjien lukumäärässä.
Pienet paljaat varpaat nurmikolla, viileä pohjoistuuli poskilla Essi ja Ville opiskelevat kolmatta vuottaan tanssinopettajiksi suuntautumisvaihtoehtonaan baletti. Neljätoista askelmaa teokseen integroitiin useita erilaisia opintokokonaisuuksia. Opintoihin on kuulunut esimerkiksi yhteistoiminnallisesti toteutettavan koreografian suunnitteleminen ja opettaminen baletin erikoiskoulutusluokalle. Prosessin aikana opiskelijat oppivat sekä koreografina että tanssijana toimimista, äänen käyttöä, visuaalista suunnittelua, äänimaailman luomista sekä erilaisia produktion tuottamiseen liittyviä työtehtäviä.
Pilvenhattaran takana kimalsi Sekä tanssijan että harjoittajan näkökulmasta koettu esiintymis- ja harjoitteluprosessi kartuttaa juuri sitä tietotaitoa, jota Essi ja Ville pääsevät hyödyntämään tulevassa ammatissaan. Tanssinopettajan työhön kuuluu tänä päivänä olennaisesti myös produktioiden tekeminen ja siksi projektista saatu laaja-alainen kokemus tuotannon eri osa-alueilta on kullan arvoista. Käytännön kokemukset tanssijantyöstä puolestaan auttavat esimerkiksi tulevien oppilaiden ohjaamista kohti tanssijan opintoja.
Askelmia laskettiin Koreografia valmistui Ellan suunnittelemista koreografiaosioista sekä Essille ja Villelle suunnatuista improvisaatio- ja kompositioharjoituksista. Myös Essin kirjoitus toimi inspiraation lähteenä ja kokonaisuuteen rakentuikin äänitettyyn tekstiin tanssittavia jaksoja. Ella, Essi ja Ville ovat koko prosessin ajan työskennelleet ajatuksia vaihtaen sekä yhdessä keskustellen ja ideoiden. Tanssijat ovat saaneet itse vaikuttaa teoksen liikemateriaalin syntyyn. Ehdotukset ja kokeilut tuottivatkin runsaasti lopulliseen esitykseen valikoituneita liikkeitä ja liikeyhdistelmiä. Esityksen äänisuunnittelu tapahtui koreografin ideoiden pohjalta äänisuunnittelija Mikko Bergströmin johdolla. Muusikot Joona Hiltunen, Magdalena Hoffman ja Heikki Kalliopuska sävelsivät ja esittivät teoksen musiikin. Muusikoiden ja tanssijoiden kohtaaminen toteutui jokaisessa harjoituksessa ja esityksessä ainutkertaisella tavalla. Tuloksena oli hetkessä syntyvää liikkeen ja musiikin saumatonta vuorovaikutusta.
29
Oamk opinnäytetyöt KUVA: PETRI KEKKONEN
30
VERKKOTYÖSKENTELY ON OSA TANSSINOPETUSTA NYKYPÄIVÄNÄ
TANSSI VOI TARJOTA POJILLE MIELEKKÄÄN HARRASTUKSEN
Tanssinopettajaopiskelija Jennina Färm selvitti opinnäytetyössään sulautuvan oppimisen soveltuvuutta koreografiseen työskentelyyn paritanssin kentällä.
Tanssinopettajaopiskelija Eetu Laitinen tutki opinnäytetyössään poikien tanssiharrastusta sekä siihen liittyen miehisyyttä ja miehenä olemista kansantanssissa. Taiteellisena tutkimuksena Laitisen opinnäytetyössä oli Tanssiteos Miesten Vuoro. Tutkimus tuo esiin, mitä haasteita tanssia harrastavat pojat saattavat kokea harrastuksestaan johtuen ja kuinka opettaja voi omalla toiminnallaan vaikuttaa harrastuksen mielekkyyteen ja mielenkiintoon pojilla.
Tutkimuksen keskiössä on pedagoginen projekti, jossa hyödynnetään sulautuvan oppimisen menetelmiä. Tärkeitä periaatteita ovat tiedon jakaminen, yhteisöllinen tuottaminen ja kollektiivinen älykkyys. Oppimistilanteissa vuorovaikutus rakentuu perinteiseen fyysiseen tiedon jakamiseen sekä tieto- ja viestintäteknologian välineiden hyödyntämiseen. Työ avaa näkökulmia etä- ja lähityöskentelyn yhdistelemiseen sekä antaa vinkkejä etätehtävien laatimiseen. Tutkimus osoittaa sulautuvan oppimisen soveltuvan hyvin paritanssin koreografiseen työskentelyyn. Menetelmä tuo joustavuutta harjoitteluun sekä tarjoaa mahdollisuuksia luoda tanssia paikkakunnasta riippumatta erilaisilla kokoonpanoilla. Työtapa myös edistää työryhmän yhteistoiminnallista työskentelyä, kehittää aktiivisia ja korkeatasoisia vuorovaikutusprosesseja sekä lisää käsitteellistä oppimista ja sosiaalista herkkyyttä. Färm, J. 2018. Sulautuva oppiminen koreografisessa prosessissa. Opinnäytetyö. Tanssinopettajan tutkinto-ohjelma. Oulu: Oulun ammattikorkeakoulu Opinnäytetyö on tallennettu Theseus-tietokantaan osoitteessa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805107541
Tutkimuksessa selvisi, että yleisimmät haasteet poikien harrastukselle liittyvät ikätovereiden suhtautumiseen tanssia kohtaan sekä stereotypioista johtuvaan kiusaamiseen. Tämän lisäksi tanssi harrastuksena ei välttämättä tarjoa tarpeeksi pojille luontaisia mielenkiinnon kohteita, mikä johtaa harrastamisen lopettamiseen. Tanssiteos Miesten Vuoron tanssijoille tehdyssä kyselyssä todennettiin tutkimuksessa esiin nousseita ilmiöitä. Kyselyssä selvisi, että teosta luotaessa keskeistä oli jokaisen tanssijan mahdollisuus toimia luontevasti omana itsenään rennossa ja avoimessa ympäristössä. Tutkimuksessa tuodaan esille myös opettajan keinoja vaikuttaa myönteisesti tanssin harrastamiseen. Positiivisen pedagogiikan ja vahvuusajattelun tarjoamat ajatukset tarjoavat opettajalle keinoja luoda positiivisen ja mielenkiintoa lisäävän oppimisympäristön. Kun harrastamiselle luodaan kannustava ja avoin ilmapiiri, voi opettaja omalla toiminnallaan vaikuttaa pojan ratkaisuun jatkaa tanssin harrastamista. Laitinen, E. 2018. Miesten Vuoro. Opinnäytetyö. Tanssinopettajan tutkinto-ohjelma. Oulu: Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö on tallennettu Theseus -tietokantaan osoitteessa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804184927
31
O P I N NÄY T E T YÖ T
KUVA: PETRI KEKKONEN
LIIKEIMPROVISAATIO VAIKUTTAA MYÖNTEISESTI OPPIJAN HENKILÖKOHTAISIIN PSYYKKISIIN OMINAISUUKSIIN Oulun ammattikorkeakoulun tanssinopettajaopiskelija Viktoriia Mitrokhina tutki opinnäytetyössään aikuisten liikeimprovisaatiolle sopivia opetustapoja ja harjoituksia. Improvisaation kautta oppilaat pääsivät tutkimaan ja tunnustelemaan omaa kehoaan, liikkumisen mahdollisuuksia ja itse luotuja reittejä omaan tanssiin. Liikeimprovisaatio auttoi oppijaa onnistumaan kehollisesti liikkeissä, ja se vaikutti myönteisesti tämän henkilökohtaisiin psyykkisiin ominaisuuksiin. Mitrokhina kirjoitti opinnäytetyönsä liikeimprovisaation opettamisesta aikuisille ja aikuisen oppimisesta. Työ koostui teoreettisesta ja pedagogisesta osuudesta, jotka käsittelivät improvisaatiota, kehotietoisuutta, vuorovaikutusta ja mieltä. Tutkimuksen tulokset kertovat, kuinka liikeimprovisaation avulla tavallinen ihminen voi tuntea kehonsa ja onnistua kehollisesti liikkeessä. Opetuksen näkökulmasta Mitrokhina huomasi tutkimuksessa, kuinka tärkeää on saada oppilailta palautetta ja saada kuulla onnistumisista, vaikeuksista, peloista sekä siitä, miltä tietyt harjoitukset tuntuvat kehossa. Työhön liittyneellä tiiviskurssilla kehitetyt liikeimprovisaatioharjoitukset olivat toimivia ja auttoivat oppilaita luomaan omaa liikettä ja reittejä kehoon ja mieleen. Liikeimprovisaatiota voi kehittää eteenpäin eri kohderyhmille, ja sen opettaminen voidaan kiinnittää sekä pieniin että isoihin kokonaisuuksiin. Työskentelyssä voidaan käsitellä tuntemattomia, isoja ja abstrakteja asioita, koska improvisaatiossa ei ole rajoja. Mitrokhina, V. 2018. Liikeimprovisaation opettaminen ja oppiminen aikuisille. Opinnäytetyö. Tanssinopettajan tutkinto-ohjelma. Oulu: Oulun ammattikorkeakoulu Opinnäytetyö on tallennettu Theseus-tietokantaan osoitteessa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804194963
32
O P I N NÄY T E T YÖ T
ONNISTUNUT KEHON PALAUTUMINEN VAATII OPITUN TIEDON SIIRTYMISTÄ KÄYTÄNTÖÖN
KANSALAISOPISTOT MAHDOLLISTAVAT TAITEEN PERUSOPETUSTA MYÖS AIKUISILLE
Tanssinopettajaopiskelija Ida Ruusu selvitti työssään, mitä edistyneet tanssioppilaat tietävät kehon palautumisesta, miten he sitä itsenäisesti toteuttavat ja siirtyykö opittu tieto kehon palautumisesta riittävästi tanssioppilaan arkeen. Tutkimuksen mukaan oppilailla on hyvä perustieto, joka riittää kohtuullisesti kehon palautumisen edistämiseen. Yli puolet oppilaista kuitenkin kokee, ettei kehon palautuminen ole riittävää.
Tanssinopettajaopiskelija Irene Räty tutki opinnäytetyössään, missä laajuudessa taiteen perusopetuksen mukaista opetusta annetaan aikuisille kansalaisopistossa. Tutkimuksen mukaan tarjonta taideaineiden opiskeluun on vielä vähäistä, mutta Opetushallituksen syksyllä 2017 julkaisemat uudistetut taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet nostavat kiinnostusta järjestää tulevaisuudessa myös aikuisille opetussuunnitelmien mukaista opetusta.
Tutkimuksessa käytiin läpi tanssijoiden kuormittumista, palautumisen merkitystä, palautumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä kehoa huoltavia ja palauttavia menetelmiä. Tutkimuksesta selvisi, että joko oppilailla ei ole tarpeeksi tietoa kehon palautumisesta tai olemassa oleva tieto ei siirry käytäntöön. Ruusu toteaa tutkimuksensa perusteella, että kehon palautuminen on yhtä tärkeää kuin itse lajiharjoittelukin. Kehittyminen omassa lajissa tapahtuu riittävän ja oikeanlaisen palautumisen avulla, mistä syystä huolellisesti suunniteltu kehonhuolto-ohjelma tulisi kuulua jokaisen tanssijan arkeen. Ruusu väittää, että tiedon ja kehonhuoltomenetelmien välittäminen tanssijoille auttaisi tanssioppilaita kantamaan parempaa vastuuta omasta kehon palautumisesta. Opinnäytetyön tulokset auttavat tanssijoita sekä tanssinopettajia suuntaamaan ajatuksiaan lajiharjoittelun lisäksi lepoon, ravitsemukseen ja kehonhuoltoon. Näin työ hyödyttää koko tanssiyhteisöä motivoimalla kohti parempaa kehon palautumista. Ruusu, I. 2018. Lajisuorituksesta palautuminen. Showtanssin edistyneen kilparyhmän tanssijoiden käsitykset ja tottumukset. Opinnäytetyö. Tanssinopettajan tutkinto-ohjelma. Oulu: Oulun ammattikorkeakoulu Opinnäytetyö on tallennettu Theseus-tietokantaan osoitteessa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804235238
Räty selvitti työssään taiteen perusopetuksen vaikutuksia aikuisten opiskeluun muissa taideaineissa. Tehdyt haastattelut toivat esille ristiriitaista tietoa verrattaessa opetussuunnitelmia lasten ja nuorten opetukseen. Yleisen oppimäärän tavoitteet ja keskeiset sisällöt voivat olla osittain yhteneväisiä, mutta aikuisilla sisäiset motivaatiot ovat keskiössä tavoitteita laadittaessa. Aikuisten opiskelussa tärkeää olivat motivaatio, itseohjautuvuus ja innostaminen. Räty toi työssään esille Oulu-opiston käytänteitä ja vertasi vaikutuksia aikuisiin andragogiikan (aikuiskasvatusoppi) ja aikuisopiskelun kautta. Tutkimuksen mukaan kansalaisopistot mahdollistavat aikuisille taiteen perusopetuksen mukaista opetusta ja valtakunnallisilla yhtenäisillä perusteilla kehitetään myös yhtenäistä opetusta. Näin aikuinen voi saada samanlaista opetusta eri puolella Suomea. Opetussuunnitelmat tuovat uusia mahdollisuuksia ja kokonaisuuksia myös aikuisten opetukseen. Tällä tavoin toteutuu vapaan sivistystyön periaate elinikäisestä oppimisesta. Räty, I. 2018. Tanssiva aikuinen. Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmien vaikutukset Oulu-opistossa. Opinnäytetyö. Tanssinopettajan tutkinto-ohjelma. Oulu: Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö on tallennettu Theseus-tietokantaan osoitteessa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804275773
33
O P I N NÄY T E T YÖ T
KUVA: PETRI KEKKONEN
TANSSI VAIKUTTAA IHMISEEN VOIMAKKAASTI Tanssinopettajaopiskelija Rosa Timonen selvitti opinnäytetyössään, kuinka tanssi vaikuttaa ihmisen mieleen. Tutkimuksen mukaan tanssi lisää ihmisten sosiaalisuutta ja itsevarmuutta. Lisäksi tanssia hyödynnetään apuna elämän vastoinkäymisiä kohdatessa. Tanssijoille on tärkeää tuntea oma kehonsa hyvin ja he yrittävät jatkuvasti parantaa omaa kehotietoisuuttaan. Tanssin vaikutukset eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä. Tutkimuksessa haastatellut henkilöt vaikuttivat olevan avoimempia ja tietoisempia kuin ilman tanssia. He kokivat myös tanssin lisänneen heidän itsevarmuuttaan sekä antaneen rohkeutta esiintyä ja olla esillä. Lisäksi tanssin kautta he ovat saaneet mahdollisuuden kokea maailmaa monimuotoisemmin. Tanssi osana ihmisen hyvinvointia tuntuu vaikuttavan henkiseen hyvinvointiin hyvin positiivisella tavalla. Kaikki haastateltavat hyödyntävät tanssia jollakin tavalla kohdatessaan vastoinkäymisiä. Tanssin avulla he kykenevät purkamaan tunteita ja energiaa, pitämään elämän rutiinit kohdallaan ja tanssimaan pahan olon pois. Opinnäytetyö tuo esiin, kuinka tanssin kautta voidaan vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin. Näiden tietojen avulla tanssinopettajat voivat paremmin huomioida oppilaiden lähtökohdat opetustilanteissa. Lisäksi kaikki tanssijat voisivat tiedostaa tanssin vaikutukset itseensä paremmin. Timonen, R. 2018. ”Tanssi on mun mielenterveyslääke”. Opinnäytetyö. Tanssinopettajan tutkinto-ohjelma. Oulu: Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö on tallennettu Theseus-tietokantaan osoitteessa: http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804235207
34
O P I N NÄY T E T YÖ T
DIALOGIN KÄYMINEN ON TÄRKEINTÄ TANSSINOPETTAJAN JA MUUSIKON YHTEISTYÖSSÄ
RIVITANSSI ON MONIMUOTOINEN MUTTA MARGINAALINEN TANSSILAJI SUOMEN TANSSIN KENTÄLLÄ
Tanssinopettajaopiskelija Siina Toimela selvitti opinnäytetyössään, miten kansanmusiikin ja -tanssin pelimannit kokevat yhteistyön tänä päivänä. Tutkimuksesta kävi ilmi, että muusikot ovat tyytyväisiä siihen, miten tanssinopettajat kommunikoivat muusikoiden kanssa. Yhteistyölle haluttiin kuitenkin enemmän resursseja, jotta päästäisiin käymään dialogia ja vaikuttamaan teosten syntyyn yhdessä.
Tanssinopettajaopiskelija Saku Tonteri tutki opinnäytetyössään rivitanssin olomuotoa, historiaa ja kehitystä Suomessa. Tonteri tarkasteli rivitanssia yhteisöllisenä ilmiönä. Tutkimuksessa selvisi, että rivitanssi on monimuotoistunut ja sen harrastajakunta on monipuolista. Vahvat stereotypiat ja ennakkoluulot kuitenkin vallitsevat lajin ympärillä ja tekevät rivitanssista marginaalisen.
Työtään varten Toimela haastatteli kansantanssin ja -musiikin ammattilaisia. Haastattelussa haluttiin selvittää, miten yhteistyö on muuttunut viime vuosina, mitä ovat projektin eri työvaiheet, mikä on tanssinopettajien tietämys musiikista ja tuleeko yhteistyö muuttumaan tulevaisuudessa. Tutkimuksen mukaan paras lopputulos syntyy, kun ajatuksia ja ideoita päästään yhdessä kypsyttämään. Paras toimintamalli olisi, että muusikko olisi jo kausisuunnitelmaa tehtäessä mukana keskustelussa. Muusikko ei ole tanssille alisteinen säestäjä. Haastatteluissa nostettiin esille, että olisi hyvä, jos tanssinopettajilla olisi jotain kokemusta säestämisestä. Näin musiikkiin saisi tiiviimmän suhteen. Tanssinopettajat toivoivat myös muusikoilta, että heillä olisi tunne kehossaan, miten jotain tanssilajia tanssitaan. Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että kansantanssin ja -musiikin ammattilaiset kaipaavat juurilleen. Halutaan palata yhteisiin jamitteluihin, jotka mahdollistaisivat sen, että soittajat pääsisivät tanssimaan ja tanssijat soittamaan. Toimela, S. 2018. Kansantanssin ja -musiikin pelimannit. Opinnäytetyö. Tanssinopettajan tutkinto-ohjelma. Oulu: Oulun ammattikorkeakoulu Opinnäytetyö on tallennettu Theseus-tietokantaan osoitteessa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804245267
Tonteri tutki rivitanssin muutosta kantrikulttuuriin sidonnaisesta, ravintoloissa eläneestä tanssimuodosta tanssiin, jota tehdään monipuolisesti eri musiikkeihin ja uusilla harrastamisen motiiveilla. Nykyään rivitanssiin kuuluu myös esiintyminen sekä kilpaileminen, toisin kuin sen rantautuessa Suomeen 1990-luvun alussa. Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja ihannoidun kantrikulttuurin lisäksi ihmiset harrastavat rivitanssia sen mahdollistaman tanssiteknillisen haastavuuden ja liikunnan myötä. Rivitanssi on lähtökohtaisesti sosiaalinen tanssi, jossa yhteisöllä on aina ollut suuri merkitys. Monimuotoistumisen kautta yhteisön rooli ei kuitenkaan ole yhtä oleellinen kuin alun perin, koska tanssiharrastajien motiivit ovat muuttuneet eikä harrastajia yhdistä enää yhtä vahvasti sidonnaisuus kantrikulttuuriin. Rivitanssia muotoilee yhteisön käsitys ja tavoite omasta olemisestaan, mutta vahvat stereotypiat vaikuttavat etenkin esiintyviin rivitanssiyhteisöihin. Tonteri näkee kuitenkin rivitanssilla potentiaalia sen helposti lähestyttävyyden ja muuntautumiskyvyn sekä ajan hermoilla kulkemisen takia. Tonteri, S. 2018. Rivitanssi yhteisöllisenä ilmiönä. Opinnäytetyö. Tanssinopettajan tutkinto-ohjelma. Oulu: Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö on tallennettu Theseus-tietokantaan osoitteessa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805087214
35
OamkTanssissa nyt
OAMK DANCE EK ALOITTAA SYKSYLLÄ Oamkin tanssinopettajakoulutuksen baletin erikoiskoulutusluokkatoiminta muuttuu ensi syksystä lähtien laaja-alaiseksi tanssin erikoiskoulutukseksi. Samalla Tanssipaja -nimellä tunnettu harjoituskoulutoiminta yhtenäistyy Oamk Dance EK -otsikon alle. Viisi kertaa viikossa harjoittelevan ryhmän lukujärjestykseen kuuluu syyskaudella balettia, showtanssia ja produktioharjoituksia. Näiden lisäksi tanssijat saavat kokeilla tanssijoiden kehitystä tukevia vaihtuvia tanssinlajeja. Ryhmään haetaan uusia tanssijoita kahdessa haussa, ensimmäinen haku on maanantaina 21.5 ja toinen haku elokuun lopulla. Erikoiskoulutusluokka on tarkoitettu motivoituneille tanssin harrastajille, jotka haluavat keskittyä säännölliseen, intensiiviseen ja monipuoliseen tanssitreenaukseen. EK-luokan opettajina toimivat pääasiassa neljännen vuoden tanssinopettajaopiskelijat. Tanssin erikoiskoulutusluokan toimintaa ohjaa tanssin lehtori Heli Kuula.
DANCE HACK ON TAAS ELOKUUSSA Kolmas Oulu Dance Hack-tapahtuma järjestään 21.-24.8.2018 TaikaBox ry:n ja Oamkin yhteistyönä. Tapahtuma tuo ainutlaatuisella tavalla yhteen taiteen ja koulutusalan ammattilaisia sekä teknologiayrityksiä. Teema keskittyy tänä vuonna terveysteknologian innovaatioiden testaukseen.
36
KUVA:JOHN COLLINGSWOOD
Oulu Dance Hack tuo Pohjois-Suomeen joukon taiteilijoita eri puolilta maailmaa muutamaksi päiväksi innovoimaan uusia taiteellisia avauksia, joissa integroituu tanssi ja teknologia. Paikalliset yritykset tarjoavat korkealaatuisia tuotteitaan osallistujien käyttöön antaen taiteilijoille ainutkertaisen mahdollisuuden työskennellä uuden teknologian kanssa ja soveltaa sitä esittäviin taiteisiin. Taiteellisissa tiimeissä työskentelee ammattitaiteilijoiden johdolla myös Oamkin tanssi- ja media-alojen opiskelijoita.
TANSSI VIEKÖÖN MESSUT HELSINGISSÄ Viime vuoden elokuussa Helsingin messukeskuksessa järjestettiin ensimmäistä kertaa Tanssi vieköön -messutapahtuma. Tänä vuonna oululaiset tanssitoimijat lähtevät yhteisvoimin tapahtumaan esittelemään Oulua tanssikaupunkina. Oamkin tanssinopettajakoulutus on luonnollisesti mukana menossa. Tanssikaupunki Oulun messuosaston tarkoituksena on tuoda esille koko tanssin laajaa kirjoa, harrastusmahdollisuuksia, laaja-alaista tanssinopettajakoulutusta sekä alan ammattilaisille suunnattua toimintaa. Tanssi vieköön -tapahtuma on 24.-25.8.2018 Helsingin messukeskuksessa, luvassa on lajiesittelyjä, tunteja, esityksiä, kilpailuja ja mm. FDO:n gaala.
KUVA: PETRI KEKKONEN
PARITANSSILABRAT TULEVAT TAMPEREELLE
TANSSIN TAIKAA SAA JATKOA
Oamkin tanssinopettajakoulutus jalkauttaa paritanssikoulutusta Tampereelle. Kolmeen viikonloppuun sijoittuva Paritanssilabra on Oamkin avoimen ammattikorkeakoulun tarjoama 5 op:n laajuinen opintokokonaisuus.
Tanssin Taikaa on Oulun ammattikorkeakoulun tanssinopettajaopiskelijoiden toteuttama maksuton paritanssi-ilta. Kerran kuussa keskiviikkoiltaisin järjestettävä tapahtuma ei vaadi ennakkoilmoittautumista. Voit osallistua yksin tai parin kanssa, tunneilla vaihdetaan paria.
Labrassa pysähdytään tutkimaan paritanssin olemuksen merkitystä tanssijoiden ja tanssinopettajien näkökulmista. Tavoitteena on kehittää osallistujien tanssitaitoa ja sen eteenpäin opettamista syventämällä ja laajentamalla tanssijoiden ymmärrystä ja kokemusmaailmaa. Jokainen labra käsittelee paritanssia kolmen teeman kautta: Kohtaaminen, kontakti ja kommunikaatio ja niiden opettaminen, biomekaaninen näkökulma paritanssin opettamisessa sekä musikaalisuus paritanssissa ja sen opettaminen yleisen tanssillisuuden ja lajinomaisuuden näkökulmasta. Kokonaisuuden vetäjinä toimivat Oamkin tanssinopettajakoulutuksen opettajat Anni Heikkinen, Anssi Kirkonpelto ja Liisa Kontturi-Paasikko.
Jokainen Tanssin Taikaa -ilta pitää sisällään oman teemansa. Tarjolla on tanssitekniikkaa, uusia kuvioita, jammailua, musiikintulkintaa, läsnäoloa ja fiilistä. Tunnit on suunnattu jatkotason paritanssijoille. Syksyn päivämäärät ja teemat julkaistaan syyskuussa. Seuraa Oamk Dance facebookista tapahtuman ilmoittelua.
KATUTANSSIA TARJOLLA AVOIMESSA Tanssin tarjonta Oamkin avoimessa ammatti korkeakoulussa on runsasta. Opintoja voi valita oman kiinnostuksen mukaan mm. tanssiteknisistä opinnoista, pedagogiikkaan, tanssitietoon tai koreografiaopintoihin. Esimerkiksi elokuussa 2018 viikoilla 31-34 aamupäivisin Anniina Jääskeläinen ja Riina Harju opettavat katutanssin intensiivikurssin. Tutustu avoimen Oamkin kurssitarjottimeen, kelpoisuuskriteereihin ja ilmoit tautumismenettelyyn sekä hintoihin osoitteessa: www.oamk.fi/avoin. Voit myös tiedustella alkavia kursseja osoitteessa tanssi@oamk.fi 37
Kalenteri KUVAT: ANNA-REETTA KYTÖLAHTI
TOUKOKUU 21.5.
Oamk Dance EK pääsykoe, Oamk Kotkantien kampus
22.-24.5.
Oamkin tanssinopettaja- koulutuksen valintakoe, Oamk Kotkantien kampus
KESÄKUU 13.-17.6. Pispalan Sottiisi -festivaali, Tampere
ELOKUU 20.8. Lukuvuoden aloitusviikko uusilla opiskelijoilla 21.-24.8.
Oulu Dance Hack, Oamk Kotkantien kampus
24.-25.8.
Tanssi vieköön -messut, Helsingin messukeskus
27.8.
Lukuvuosi alkaa
SYYSKUU 1.-2.9. KiddieJam-ohjaajakoulutukset Oulu 28.9.
38
Oamk gaala, Oamk Kotkantien kampuksen konserttisali
®
Jammailua lasten ehdoilla! Sinustako KiddieJam-ohjaaja? Lue lisää tulevista koulutuksista: kiddiejam.fi
LIIKUTTAA KAIKKIA Tutustu FolkJam-tuoteperheeseen ja ohjaajakoulutuksiin: folkjam.fi
OTA – Tanssiasiaa kaikille Oamk Tanssi Auki eli OTA on avoin luentosarja tanssialasta kiinnostuneille. Sisällöt ja ajankohdat OamkDance -Facebook-sivulta.
— KOE, TUNNE, OPI! —
OAMKIN PARITANSSILABRA
Tule mukaan Oamkin avoimen ammattikorkeakoulun järjestämään
Tule mukaan Oamkin avoimen ammattikorkeakoulun järjestämään paritanssilabraan! Labrassa syvennytään paritanssin mahdollisuuksiin – paritanssilabraan! Labrassa syvennytään paritanssin mahdollisuuksiin tanssien, keskustellen, yhdessä tehden.tehden. –kokeillen, kokeillen, tanssien, keskustellen, yhdessä Labrat pidetään Tampereella 31.8.–2.9., 5.–7.10. ja 2.–4.11.2018.
Labrat pidetään Tampereella 7.-9.9, 5.-7.10 ja 2.-4.12.2018.
Ilmoittautuminen 15.8.2018 mennessä: oamk.fi/avoin. Hinta 75 euroa.
Lisätietoja: liisa.kontturi-paasikko@oamk.fi Lisätietoja: tanssi@oamk.fi
OamkDance