ASIAA TANSSISTA JA TANSSIKASVATUKSESTA Numero 3 / 2018
Pedanssi - Asiaa tanssista ja tanssikasvatuksesta ISSN 2489-804X 2. vuosikerta Oamk tanssinopettajakoulutus Kotkantie 1 90250 Oulu 040 141 5493 pedanssi@oamk.fi Vastaava päätoimittaja: Petri Kauppinen Toimituskunta: Taina Ala-Ketola, Petri Kauppinen, Anssi Kirkonpelto, Milla Korja, Timo Salonen, Jouko Tötterström ja Elena Vuoksiola Lehden tyyli: Laure Kurkela Taitto: Saara Savusalo Julkaisija: Pohjois-Pohjanmaan taiteen ja kulttuurin tuki Potku ry. Seuraava lehti ilmestyy: 12.12.2018 teemana paritanssi
Tässä numerossa:
5 6 10 14 16 18 24 26 30
6
6
14
PÄÄKIRJOITUS: MINUUTTI ITSENI KANSSA HENKILÖKUVA: ROHKEASTI MUSTA VOI OLLA OIKEASTI KEVYTTÄ PARHAAT TREFFIT IKINÄ Dance Hack risteyttää tanssia ja teknologiaa
10
BLOGISSA: LUOVA TALOUS – LUOVUUTTA VAI TALOUTTA? TANSSI ON YHTEINEN ASIA Tanssi vieköön- messut
MUSIIKKILUVAT TANSSIOPETTAJILLE Päivi Hämäläinen avaa musiikin lupaviidakkoa
16
18
TANSSI JA TERVEYS: HYVÄ TUNNE – PAREMPI MIELI OPINNÄYTETYÖ Dancehall herättelee Suomen tanssikenttää OAMK TANSSISSA NYT Mitä tanssissa tapahtuu?
KUVA: PETRI KEKKONEN
26
KANSIKUVASSA Tanssiryhmä Öhkä pyörteilee Eetu Laitisen koreografiassa Möhkäle Oamkin Tanssia! -näytöksessä viime keväänä.
4 KUVA: PETRI KEKKONEN
PÄ Ä K I R J O I T U S
KIRJOITTAJA
Minuutti itseni kanssa Erään kaupparyhmän mainokseen on uitettu slogan: Minut itseni kanssa. Raikkaasti hymyilevän pop-ikonin tähdittämä kampanja tahditti sen hetken ostossuorituksen kirkkaasti duurin puolelle. Mieli alkoi heti kehittää katkeamatonta sanaleikkiä asian innoittamana: Sinut itsensä, itset minunsa, minut sinussa, sinut kamunsa, himot namussa… ja lopulta helpottava; minuutti itseni kanssa. Kuinka vietän tuon minuutin? Aika kun on jo pitkään ollut rahaa, niin mitä sisällyttäisin noihin kalliiksi arvotettuihin sekunteihin? Vapaata ajatuksen virtaa vai tiedostettua kehon kuuntelemista. Valitsen kehon pääosaan, se ei valehtele – ajatuksista, kun ei voi olla koskaan varma. Onko tanssinopetus minut itsensä kanssa, vai viekö digitaalisuuden tavoittelu epävarman äärelle? Entäpä jos tämä läsnäolon harjoittaminen ja keholukutaidon syventäminen ei riitäkään. Ehkäpä tuntisuunnitelmaan pitäisi lisätä hieman digiä, että tässä olisi enemmän itua. Koulutuspolitiikan muotihuume on digitaalisuus ja se tuntuu sumentavan kaikkien tajunnan. Yhden jos
Petri Kauppinen on Oamkin tanssin lehtori ja tanssin monityöläinen. Hän on esimerkki pitkälinjaisen oululaisen tanssinopettajakoulutuksen aikaansaannoksista. Kauppinen työskentelee opettajana, koreografina, tanssijana ja käsikirjoittaja-ohjaajana. Kaikessa työssään näkyy usean eri tanssinlajin ilmiöiden ymmärtäminen ja niiden vahvuuksien yhdisteleminen.
toisenkin oppilaitoksen hallintoportaissa painellaan digitaalisia paniikkinappuloita vallattomia digiloikkia hypellen. Parin vuoden päästä voimme sitten mitata, kulkeeko henki entistä vapaammin. Joka kodista löytyvällä digimittarilla voi tuolloin jo todentaa, että onko yksilö nyt enemmän sinut itsensä kanssa? Digiaallon harjalla sisältö saattaa hautautua hetkeksi metodin ja menetelmien alle, eivätkä välineettömät ja aineettomat arvot asetu ansaitsemaansa positioon. Silti mitään uutta ei synny, jos mukana ei kulje enkeleitä. Mitä, mistä nämä enkelit tähän nyt lennähti? Niinpä niin, business enkelit ovat kuuluneet talouselämän hiekkalaatikoille jo pitkään. Eikö nyt olisi aika valjastaa luovat enkelit osaksi kaikkia prosesseja? Tanssinopettajien ja tanssitaiteilijoiden ammattitaidolle voisi olla hyvinkin tilausta monen uuden alun luomisessa. Jos luettuasi tämän tunnet olosi entistä hämmentyneeksi, lue lehteä eteenpäin ja saatat saada ajatuksesi kasaan. Jos takakannen suljettuasi edelleen häkellyttää, mene tanssitunnille. Siellä voi eheytyä, kokea luovuutta ja mikä tärkeintä olla fyysisesti sinut muiden kanssa.
5
”Doctor Who: Sad is happy for deep people. Tähän ajatukseen minun on helppo samaistua.”
6
H E N K I L Ö K U VA
Rohkeasti musta voi olla oikeasti kevyttä TEKSTI: PETRI KAUPPINEN KUVAT: JANNE-PEKKA MANNINEN
Pirjo Yli-Maunula on yksi Oulu2026-hankkeen luovista neuvonantajista. Tanssitaiteilija Pirjo Yli-Maunula hengittää mielellään sisään pohjoisen pakkasta ja puhaltaa ulos syvälämpöä, johon kiteytyy rehellisyys, epätäydellisyys ja inhimillisyys.
Suuret vaihtelut valon määrässä ja lämpötiloissa. Kaamos, yötön yö, pakkanen ja jopa välimerelliset lämpötilat ovat niitä vastakohtaisuuksia, joista teostensa monitasoinen kerronnan vyyhti kutoutuu.
Yli 38 vuoden monisäikeinen ura esittävän taiteen parissa piirtyy aineettomaksi ansioluetteloksi vailla vertaa. Kymmeniä erilaisia töitä tanssijana, koreografina ja ohjaajana. Taiteellisia johtajuuksia, kuratointeja ja kulttuurivaikuttamista. Kaikkia näitä rooleja kannattelee pinnan alta harkitusti tihkuva luomisvoima.
Yli-Maunulaa kiinnostaa pohjoisen ihmisen musta huumori ja sarkasmi. Ankeat ja vaikeatkin aiheet alkavat keventyä, kun niihin laitetaan kunnolla tummaa virnettä. ”Parhaimmillaan taide väikkyy minulle jossain itkun ja naurun risteyskohdassa.”
On huikeaa heilua tuulessa ja olla luonnon armoilla, vaikka eletäänkin kaupungin hajuissa ja kaupunkilaisesti. ”Tällä pohjoisessa ihmiset ovat kuten vaivaiskoivut. Juuret tunkeutuvat syvälle maahan, josta ponnistetaan himpun verran ylös ja taivutaan vähän tuulessa, mutta ei karata mihinkään”, Yli-Maunula maalailee, eikä hänkään ole karannut mihinkään. Tanssi ja Pohjois-Suomi ovat edelleen voimakkaasti läsnä elämässä, vaikka työ on nakannut aika ajoin saavuttamattomiin maailman ääriin. Aina on palattu juurille ja sinnitelty entistä lujempi ote kamarasta. Luonnon äärimmäisyydet näyttäytyvät alitajuisesti Yli-Maunulan monitaiteellisissa projekteissa. Juurevuus ja maanläheisyys sekä pohjoinen todellisuus ovat aina jollain tavalla osa ilmaisun kuvastoa.
Yli-Maunulan mustanpuhuvat teokset iskevät silmää ilmaisun kuohkeisiin kerroksiin leivotulla huumorilla. Ensituntumalta rankoilta vaikuttavat aiheet alkavat lopulta ilkkua salaa. Katsojan täytyy uskaltaa päästää taide ihon alle ja tajuntaan. Ja yhtäkkiä huomaa kehon etäisimpienkin solujen nauravan kipeästi. Jos taiteilijan pohjoiselle surrealismille hakee ankkureita tai vertaistukea, niin saattaisi vinkata kantaa ottamisen mallia jonnekin Docventuresin suuntaan: Rankkaa, asiallista ja raadollisen vilpitöntä, mutta jollain kierolla tavalla positiivisesti varautunutta. Yli-Maunulan teoksiin vangittu energia mieluummin rakentaa kuin hajottaa. Ei välttämättä tuputa valmista ratkaisua, mutta virittää ajattelemaan ja innostumaan.
7
Syyskuussa ensi-iltansa saanut The Secret Garden taluttaa katsojat voimakkaiden näkyjen läpi. Ympäristön tilaa heijasteleva monitaiteellinen teos sykähdyttää ajankohtaisuudellaan.
Tälle tinkimättömälle tekijälle taiteen perimmäinen tarkoitus on tuottaa hyvää toimintaympäristöön sekä altistua elävään dialogiin yhteisön kanssa. Monitaiteelliset ja kokemukselliset teokset pyrkivät resonoimaan yleisössä mahdollisimman voimakkaasti. ”Kaikesta ei tarvitse tykätä tai jakaa samaa ymmärrystä. Tärkeintä on synnyttää reaktio, joka käynnistää vuorovaikutuksen. Se, että vaikututaan voi parhaimmillaan johtaa pieniin ja inhimillisiin tekoihin.” Tänä vuonna päättyvä viiden vuoden taiteilijaprofessuuri on jälleen kutkuttava rajapyykki, mahdollisuus määritellä tekemisen suuntia ja tarkentaa objektiivia. Yli-Maunulalle luovuuden liekki ei syty erinomaisuudesta ja glamourista, vaan inhimillisyydestä ja epätäydellisyytensä myöntämisestä. ”Me kaikki ollaan jollain tavalla säröllä ja haavoittuvaisia. Jos sen annetaan näkyä toiselle, niin samaistumispintaa löytyy”, taiteilija summaa ja sanoo samalla, ettei usko hierarkioihin, vaan kanssaelämiseen. Taide on Yli-Maunulalle intiimi asia ja vuorovaikutuksen tasolla intiimiä lähelle tulemista. Siksi työskentely ohjautuu usein osallistujamäärältään rajoitetuille yleisöille, jolloin on luontevaa testailla erilaisia tapoja kohdata katsoja likituntumalta. 8
Taiteen tekemisen arvojen keskiössä on pyrkimys rehellisyyden harjoittamiseen ja sitä kautta totuuden löytämiseen. ”Teosta tehdessä yritän päästä syvemmälle itseeni ja kurottua kohti toista ihmistä. Taiteen tekeminen on tavallaan erilaisten kerrosten kuorimista, että pääsisi syvemmälle sisäiseen totuuteen ja sitä kautta harjoittamaan rehellisyyttä. Jos työssään on tarpeeksi syvästi vilpitön niin uskon, että se tavoittaa toisen ihmisen ja dialogi syntyy. Tietynlainen avoimuus ja haavoittuvuus täytyy uskaltaa säilyttää.” Yli-Maunula inspiroituu yhteistyöstä ja siksi kiinnittää työryhmiinsä eri alojen suvereeneja ammattilaisia. Eri taustoista tulevien esiintyjien lisäksi tärkeä osansa projekteissa on visuaalisilla suunnittelijoilla ja äänisuunnittelulla. ”Olen saanut eniten palautetta toisilta taiteilijoilta, jotka ovat olleet teoksissani, että he kokevat vapauden ja luottamuksen olevan paras sytyke yhteiselle työskentelyllemme.” Vaikka teokset luodaan kollektiivisesti ja päätökset tehdään yhdessä, näkyy Yli-Maunulan tyyli kaikkien ratkaisujen taustavalona. ”Pina Bauschin dramaturgi luonnehti kerran haastattelussa nykyistä työtään: I invite people to my room, and they can do
whatever they want, but they can’t change the furniture”, Yli-Maunula samaistuu ajatukseen ja sanoo antavansa työryhmänsä jäsenille kehykset, minkä sisälle astutaan ja sen jälkeen sisällä voi tehdä niin vapaasti kuin haluaa. Taide käsityöammattina on Yli-Maunulalle myös alituista vaikuttamista ja osallistumista. Vuosikymmenten lujittama esittävän taiteen asiantuntijuus on kovaa valttia mitä erilaisimmissa toimikunnissa ja strategiaelimissä. Näissä tehtävissä heijastuu valitettavasti myös se, kuinka maailma määrittyy yhä enemmän talous edellä. ”Vaikka me tekijät itse ajattelemme mieluusti taiteen hyödyn yhteiskunnalle taiteen itseisarvon kautta, pakottaa talousvetoisuus alleviivaamaan taiteen hyötynäkökulmia ja välineellisiä arvoja. Joudutaan alituisesti puolustusasemiin siinä, ettei taide ole pelkästään rahareikä.” Tällöin mukaan tulevat tuotteistamisen ja brändäyksen näkökulmat. Yli-Maunula sanoo, että brändäys nähdään monesti taiteessa kirosanana, vaikka parhaimmillaan se voi olla tavoitteiden, mission ja arvojen kirkastamista. Yli-Maunula on yksi kahdestakymmenestä juuri valitusta Oulu2026-hankkeen luovasta neuvonantajasta. Oululle kulttuuripääkaupunkiprojekti on upea mahdollisuus kirkastaa alueen kulttuurisia vetovoimatekijöitä. ”Toivon hankkeen herättävän uteliaisuutta astua ulos taiteenalojen ja eteenkin hallinnon rajojen välisistä kuplista. Projekti voi onnistuessaan synnyttää sellaisia vuorovaikutustilanteita, joita muuten ei syntyisi.” Yli-Maunulaa seuratessa vuorovaikutuksen ja kontaktin merkitys taiteilijana olemisen ytimessä lujittuu entisestään. Näissä vanavesissä kannattaa haistella elämää. Kun kirjoittaja yrittää löytää tälle taiteilijakohtaamiselle loppulauseita, ei ajattelun myllerrystä saa lakkaamaan. On siis parempi jättää kiteyttämättä - luonto hoitakoon loput.
PIRJO YLI-MAUNULA • Legendaarisen Oulun Tanssistudion perustaja 80-
luvulla yhdessä tanssitaiteilija Paula Tuovisen kanssa • Mukana käynnistämässä Oulun konservatorion tanssinopettajakoulutusta vuonna 1991 • Kuuluu JoJo - Oulun Tanssin Keskuksen perustajajäseniin (1998) • Flow Productions -tuotantoryhmän perustaja vuonna 2006 yhdessä tanssitaiteilija Maria Littowin kanssa • Täydenkuun tanssit -festivaalin taiteellinen johtaja 2003-2006 ja 2014-2016 •Taiteilijaprofessuuri 2014-2018 •Taideneuvoston jäsen 2016-2019 •Suomen kulttuurirahaston Pohjois-Pohjanmaan rahaston tunnustuspalkinto 2018
9
Parhaat treffit ikinä Oulu Dance Hack on tanssin ja teknologian tutkimuksellinen laboratorio
TEKSTI: PETRI KAUPPINEN, JOHN COLLINGSWOOD JA TANJA RÅMAN KUVAT: TAIKABOX RY
Tanssi- ja teknologiakaupunki Oululle Dance Hack on varsinainen ”match made in heaven”. TaikaBox -tuotantokollektiivin taiteilijakaksikko John Collingswood ja Tanja Råman muuttivat Walesista Suomeen vajaat viisi vuotta sitten. Ja heti alkoi tapahtua. Vuonna 2005 alkunsa saanut TaikaBox rekisteröitiin yhdistykseksi vuonna 2015 ja kotipaikaksi vakiintui Oulu. Ääni- ja videotaiteilija Collingswood sekä tanssitaiteilija Råman ovat hyödyntäneet työskentelyssään tanssin ja teknologian koheesiota jo vuosia. Eipä siis ihme, että he huomasivat yhteyttää
10
A JA N KO H TA I S TA
Ville Sievänen Oamkin tanssin osastolta ja Scotty Hardwick USA:sta robottikäden inspiroiman liikkeen imussa. Probot -yrityksen tuotekehittelyn tiimi pääsi Dance Hackissa tanssijoiden kautta laajentamaan käsitystään siitä, mitkä robotin liikemahdollisuuden voivat olla.
uuden kotikaupunkinsa vahvuudet eli tanssin ja teknologian välittömästi. Yhteistyökumppaneiksi tähän liittoon löytyi mm. Oulun ammattikorkeakoulun EduLAB ja tanssinopettajakoulutus. Oulu Dance Hack oli syntynyt. Järjestyksessään kolmas Oulu Dance Hack järjestettiin 21.-24.8.2018 TaikaBox ry:n ja Oamkin yhteistyönä. Tapahtuma tuo Pohjois-Suomeen joukon taiteilijoita eri puolilta maailmaa innovoimaan tanssia ja teknologiaa integroivia uusia taiteellisia avauksia. Ainutlaatuinen kohtaaminen tuo muutaman päivän ajaksi yhteen taiteen ja koulutusalan ammattilaisia sekä teknologiayrityksiä. Intensiiviset työpäivät sisältävät aamutunnit, ryhmätyöskentelyä, keskusteluja, erilaisiin työmenetelmiin tutustumista, työpajoja ja demonstraatioita. Osallistujat jakautuvat taiteellisiin tiimeihin, joissa työskentelee ammattitaiteilijoiden lisäksi myös Oamkin tanssi- ja media-alojen opiskelijoita. Dance Hack on eräänlainen luova laboratorio. Tapahtuma törmäyttää yhteen sellaisia toimijoita, jotka eivät välttämättä normaalisti kohtaa taiteellisissa prosesseissa tai tutkimushankkeissa. Tanssijat tuovat prosessiin liikkeellisen näkökulman ja esiinty-
jyyden erilaisia tekniikoita. Keho nähdään Dance Hackin luovissa prosesseissa vuorovaikutteisena ja tasavertaisena instrumenttina teknologisten välineiden rinnalla. Teknologian alalta mukaan etsitään toimijoita mahdollisimman laajasti ja ennakkoluulottomasti. Taiteellisen tutkimuksen välineinä ja materiaaleina voi olla teknisten näyttämöelementtien eli valon, äänen ja kuvan lisäksi melkeinpä mitä vain. Yritykset voivat hakea mukaan lähes millä tahansa softalla, sovelluksella tai laitteella. Ainoa kriteeri on reaaliaikaisen yhteyden luominen liikkuvan kehon ja teknologian välille. Venäläinen Masha Pyatkova hakeutui Dance Hack -tapahtumaan mm. siksi, että työpajat tarjosivat hänelle mahdollisuuden tutustua uusiin teknologisiin välineisiin ja menetelmiin. ”Yksi taiteeni lähtökohdista on tutkia ihmisten välisiä suhteita. Tässä tiiviissä prosessissa minua kiinnostaa erityisesti se, mitä lisäarvoa teknologia tuo näiden suhteiden tutkimiseen ja todentamiseen esitystilanteessa”, Pyatkova kiteyttää.
11
John Collingswood ja Tanja Råman ovat Taikabox -tuotannon sydän. Taiteilijat haluavat ennakkoluulottomasti luoda yhteyksiä liikkeen ja kehollisuuden sekä teknologian välille. Taikabox tuo työssään kansainvälisen taiteilijaverkostonsa Oulun teknologiayhteisön yhteistyökumppaniksi.
” Paikalliset yritykset tarjoavat korkealaatuisia tuotteitaan osallistujien käyttöön antaen taiteilijoille ainutkertaisen mahdollisuuden työskennellä uuden teknologian kanssa ja soveltaa sitä esittäviin taiteisiin. ”
12
Tiiviistä aikataulusta huolimatta tanssija on nauttinut Oulussa kiireettömyyden tuomasta luovasta ilmapiiristä.
CREATING REAL-TIME LINKS BETWEEN MOVING BODIES AND TECHNOLOGY
”On ollut myös kiinnostavaa nähdä se, kuinka taiteellisissa prosesseissa usein arvoituksellisena näyttäytyvä keho-objekti onkin yhtäkkiä ainoa ennakoitavissa oleva tekijä. Teknologian hallinnassahan on usein arvaamattomia haasteita ja yllättäviä tilanteita ja tämän rinnalla ihmiskeho alkaa näyttäytyä rauhoittavana ankkurina.”
TaikaBox, based in Oulu, Finland was founded in Wales in 2010 by choreographer-dancer Tanja Råman and digital artist-designer John Collingswood. These vital artists founded Oulu Dance Hack three years ago and here they summarize what is the uniqueness of this event.
Tanssija-koreografi Valeria Caboi on kotoisin Italiasta. Hänelle kuten monelle muulle tämän ajan tanssitaiteilijalle työskentely kansainvälisissä projekteissa on osa arkea. Oulussa Caboi työskenteli ryhmässä, joka keskittyi kehittämään hybridisysteemiä, jossa liike ohjasi äänimaailmaa ja tämä puolestaan manipuloi projisointia.
John Collingswood says “Tanja and I have over a decade of experience in combining dance and technology, and we are excited about facilitating other artists’ journeys through this field. Oulu Dance Hack is a great opportunity to support dancers in their exploration of adding technology to their practice and introducing media artists to the wonderful world of dance.
”Tänä päivänä kehomme sukkuloi alituisesti orgaanisen ja digitaalisen välillä. Perinteisessä katsomuksessa keho nähdään usein luonteeltaan orgaanisena ja teknologia puolestaan kontrollin sisältävänä todellisuutena”, Caboi kertoo. Hänen taiteellisessa työskentelyssään nämä roolit sekoittuvat ja vaihtavat asetelmia alati.
The short timescale leads to a pretty intense few days, but each year I’m amazed at the quality of work produced and the friendships formed across the groups of artists and students.
”Tiedostamatta tapahtuvat asiat ovat kiehtovia. Aina ei ole tärkeää artikuloida, kuka milloinkin kontrolloi tai ohjaa. Mieluummin tavoittelen herkkyyttä kuunnella ja reagoida ympäristöstä tulevia impulsseja olivat ne sitten digitaalisia tai orgaanisia.”
TAIKABOX •Luo esityksiä näyttämölle, paikkasidonnaisia projekteja, elokuvia, installaatioita ja suoria lähetyksiä •Tarjoaa työpajoja aloittelijoista ammattilaisiin mm. nykytanssiin, soveltaviin tanssitieteisiin sekä interaktiiviseen ja digitaaliseen näyttämöympäristöön liittyen • Etsii uusia tapoja luoda tanssitaidetta sekä jakaa sitä muiden kanssa. Projekteissa yleisön osallistaminen on tärkeässä roolissa
The Dance Hack is a unique opportunity to bring world-class artists to Oulu and show them what the region has to offer, giving them access to some of the innovative tech that is being developed here. Our long-term plan is to develop Oulu as an internationally-recognized dance/tech hub with facilities for art, businesses and education to come together in pioneering collaborative practices, producing cutting-edge performance work and providing exceptional services for tech companies to test and market their products. The annual Dance Hack is a step towards that goal.” TaikaBox is forging forward with new plans for developing Oulu Dance Hack in line with Oulu City’s European Capital of Culture 2026 application and is actively looking for new partners in Oulu as well as internationally. This year they worked together with Oulu Museum of Art for the first time and with the renown Spanish art and technology centre eTOPIA. ’’It is good time to investigate new territories for dance using new innovations in technology and also by developing a wide range of partnerships. As professionals in physical communication I believe that we dance artists have more possibilities to influence the development of our society than we might even dare to dream about’’, says Tanja Råman.
13
14
KUVA: MIKA KAMULA
BLOGISSA
Luova talous – luovuutta vai taloutta? TEKSTI: PETRI HOPPU
KIRJOITTAJA Petri Hoppu on tanssin yli-opettaja Oulun ammattikorkeakoulussa ja tanssin tutkimuksendosentti Tampereen yliopistossa. Hänen erikoisalojaan ovat kulttuurisen tanssintutkimuksen teoria ja metodologia sekä suomalaisen, karjalaisen ja kolttasaamelaisen kansanomaisen tanssin ja pohjoismaisen tanssifolklorismin tutkimus.
Luovien alojen ja talouden yhteys on viime vuosina noussut voimakkaasti esiin monissa eri yhteyksissä. Jopa Suomen hallituksen taholta on haluttu kehittää luovan talouden mahdollisuuksia ja tulevaisuudennäkymiä. Luovuutta pidetään tärkeänä lisäarvona talouden kannalta, ja talouden nousun nähdään riippuvan monelta osin sen vahvemmasta hyödyntämisestä. Onko keisarilla kuitenkaan vaatteita? Kenen etuja puhe luovasta taloudesta palvelee?
sällön ja mielekkyyden. Kehon heittäytyminen toimintaan on luovuuden edellytys, ja luova ihminen saavuttaa toiminnallaan tasapainon ilman kulutushysteriaa, tavaroiden hankkimista ja omistamista. Mihin tarvitsemme statussymboleja, hienoja autoja, kalliita huviloita tai Rolex-kelloja, jos elämässämme on laulua, tanssia, pelejä, leikkejä, esteettisiä elämyksiä ja erilaisten tunne-elämysten kirjoa?
Opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivuilla luova talous määritellään näin: Luova talous korostaa kulttuurin ja luovuuden merkitystä ja lisäarvoa kansantaloudessa. Luovien alojen osaamisen, tuotteiden ja palvelujen hyödyntämisestä muilla aloilla on tullut merkittävä kilpailutekijä. (OKM 2017. Luova talous, https://minedu.fi/luova-talous) Kaksi tämän määritelmän sanaa kertoo paljon siitä, mitä julkisessa keskustelussa luovalla taloudella yleensä tarkoitetaan: lisäarvo ja kilpailutekijä. Ne kertovat ajatusmaailmasta, jossa yhteiskunnan eri osa-alueilla on hierarkkinen ja alisteinen suhde toisiinsa. Luovuus antaa lisäarvoa ja on kilpailutekijä, ja siksi se on tärkeä. Talous on kuitenkin siihen nähden ylempänä hierarkiassa ja yhteiskunnan kannalta olemukseltaan perustavampi.
Tällainen ajattelu ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ihminen voisi vain heittäytyä jatkuvaan luovan prosessin virtaan. Itse asiassa luovuuskin tarvitsee taukoa, rutiineja, ikävystymistä ja vaivannäköä. Vanhan ajan käsityöläinen eli suurimman osan elämäänsä tavallista arkea, mutta aika ajoin hän loihti askareissaan mitä upeimpia taideteoksia: keinuja, piippuhyllyjä, veneitä tai soittimia. Ne olivat jokapäiväisiä esineitä, mutta niiden leikkaukset ja maalaukset antoivat niin tekijälle kuin muille käyttäjillekin kauneuden tuntua syventäen ja monipuolistaen elämän virtaa. Luovuutta ei siis tarvitse nähdä irrallaan yhteisön ja yhteiskunnan toiminnoista, vaan se voi kiinnittyä niihin olennaisesti ja itsestään selvästi. Meidän pitäisi vain saada näin tapahtumaan tänä päivänäkin.
Voitaisiinko asia kuitenkin kääntää toisin päin? Voisimmeko ajatella niin, että luovuus, taide ja kulttuurialat ovatkin yhteiskunnallisen elämän perusta, jota ilman yhteiskuntaa ei ole. Onhan tosiasia, että ihmiset esimerkiksi tanssivat tuhansia vuosia aiemmin kuin rupesivat käyttämään rahaa. Luovaa taloutta pohtiessamme meidän ei siis tarvitse ottaa lähtökohdaksi perinteistä markkinatalousajattelua vaan pikemminkin ihminen luovana ja leikkivänä olentona. Tällöin taloudesta tulee renki ja luovasta ihmisestä isäntänä.
Luova talous voidaan nähdä hyvin monitasoisena ilmiönä, jonka lonkerot ulottuvat yhteiskunnan kaikille osa-alueille. Luovuus ei ole pelkkä ylimääräinen mauste, uusi markkinointikikka tai innovatiivinen vetovoimatekijä, vaan se kuuluu siihen inhimillisen todellisuuden ytimeen, josta talous ponnistaa eri muodoissaan. Taloutta tarvitaan, jotta jokaiselle ihmiselle tarjoutuu tilaisuuksia olla homo ludens, leikkivä ihminen. Rahaa tarvitaan, jotta luovuuden eri ulottuvuudet pääsevät esille yhä paremmin globalisoituvassa maailmassa. Taloutta ja rahaa ei kuitenkaan tarvitse palvoa: ne ovat välineitä. Sen sijaan luovat alat edustavat ihmistä itseään, ja luova talous tarjoaa mahdollisuuden talouden toteuttamiseen ihmisen ehdoilla. Luova talous on siis parhaimmillaan taloutta luovuuden ehdoilla, ja toivottavasti saamme nähdä sen nousun sellaisena lähitulevaisuudessa.
Millaiselta sitten voisi taloutta tanssittava emäntä tai isäntä näyttää? Taiteen tekijät, urheilijat, käsityöläiset ja vaikkapa arkkitehdit tietävät, kuinka omalla keholla tekeminen, on se sitten millaista tahansa, tempaisee ihmisen mukaansa ja antaa elämälle si-
15
Oululaisen tanssin voimanaiset Merja Satulehto, Liisa Kontturi-Paasikko ja Sanna Hirvaskari photowallilla poseeraamassa.
Tanssi on yhteinen asia TEKSTI: SATU UIMI JA ANNIKA VÄLIMAA KUVAT: OAMK DANCE JA NELLI-NOORA PAJU
Tanssi vieköön -festivaali järjestettiin Helsingin messukeskuksessa 24.-25.8.2018. Viikonlopun aikana tanssin ystävät kaikilta tanssin aloilta kokoontuivat samaan paikkaan kokemaan ja kokeilemaan tanssia eri muodoissaan.
16
OAMK AKTIIVISESTI ESILLÄ Festivaalit koostuivat messuosastoista ja myyntipisteistä, esiintymis- ja opetuslavoista, kilpailuista ja esityksistä. Karnevaalikadulla nähtiin monipuolisesti mukaansatempaavia kulkueita. Suomen suurin tanssilattia kutsui lavatanssin maailmaan. Kilpatanssin pukuloistoa sai ihailla Haapalainen Suutari-Jääskö -lattialla, jossa järjestettiin myös suurimmat tapahtumat: Talent Night -kilpailu ja FDO:n gaala. Molemmissa oululaisedustus oli vahva. Festivaalin tarjontaan kuului niin tuttuja kuin harvinaisempiakin lajeja, kansantanssista west coast swingiin ja discosta pyörätuolitanssiin.
Oulu oli festivaaleilla näkyvissä useaan otteeseen. Oamkin tanssinopettajaopiskelijoista koottu messutiimi suunnitteli ja toteutti OuluDance -osaston, jossa tuotiin esille niin koulutusta kuin oululaista tanssikenttää kokonaisuutenaan. Messutiimin tavoitteena oli kertoa tanssinopettajakoulutuksesta ja tuoda esille Oulua tanssikaupunkina. Oamkin kanssa yhteistyössä olivat mukana CITYDANCE, JoJo - Oulun Tanssin Keskus, Flow productions sekä useita oululaisia tanssikouluja. Festivaalipäivinä Ouludance -osastolla poikkesi useita Oulussa opiskelleita ja vaikuttaneita tanssiammattilaisia. Osaston vetonaula oli suuri photowall, jossa moni osallistuja kävi poseeraamassa. Hittituotteeksi muodostuivat Oamkin vesipullot. Ne tekivät kauppansa pitkien päivien ja vauhdikkaan tanssimisen myötä. Festivaalikävijöille tarttui matkaan myös Pedanssi -lehtiä ja oululaisten tanssialan toimijoiden tuotteita.
PEDAGOGISUUS EDELLÄ OuluDance -tiimi koostui seitsemästä Oamkin opiskelijasta ohjaajanaan tanssin lehtori Anssi Kirkonpelto. Tiimi koottiin kiinnostuneista eri vuosikurssien opiskelijoista jo alkuvuodesta. Festivaaleille osallistumisen suunnittelu aloitettiin heti sekä opiskelijoiden toimesta että yhteistyökumppaneiden kanssa. Opiskelijat pääsivät miettimään toteutusta alusta alkaen itse. Toiminta oli osa opintoja ja siten ohjattua, mutta toteutettiin opiskelijalähtöisesti. Opiskelijat suorittivat samalla tutkintoon kuuluvia projektiopintoja.
MITÄ TULEVAISUUDESSA? Tanssi vieköön -festivaaleilla oli runsaasti esityksiä sekä eri lajien toimintaa ja opetustuokioita. Tapahtuman jälkeen opiskelijatiimissä nousi esiin kehitysideoita. Mikäli festivaali jatkossakin järjestetään, voisi Oamk lähteä sinne selkeämmin tanssinopettajakoulutus edellä. Koulutuksesta ei välttämättä tiedetä esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, vaikka selkeää kiinnostusta sitä kohtaan on. Oamk voisi myös vaihtaa osallistumistyyliään: esimerkiksi hankkia messuosaston sijasta opetustilan, jossa opiskelijat voisivat pitää tanssitunteja. Sitä kautta koulutus tulisi konkreettisemmaksi ja opiskelijat saisivat myös hienoa opetuskokemusta suuresta tapahtumasta. Itse festivaaleille toivottaisiin jo olemassa olevan ohjelman lisäksi esimerkiksi luentoja niin tanssin harrastajille kuin ammattilaisillekin. Näissä myös OAMK voisi olla osaltaan mukana, vaikkapa pedagogista näkökulmaa korostaen. Festivaalien yleisissä järjestelyissä on vielä kehitettävää: Aikataulutuksella ja tilasuunnittelulla festivaalikokemuksesta saataisiin sekä näytteilleasettajille että kävijöille entistä parempi. Tanssi Vieköön -festivaali on hieno tilaisuus, jossa tanssialan toimijat harrastajista pitkän linjan ammattilaisiin pääsevät tapaamaan toisiaan, tanssimaan ja tutustumaan itselleen uusiin tanssin osa-alueisiin. Toivottavasti tapahtuma jatkuu vielä pitkälle tulevaisuuteen.
Festivaaleille osallistumisen vahvana lähtökohtana oli Oulun esilletuomisen ohella Oamkin tanssinopettajakoulutuksen monipuolisuuden hyödyntäminen. Opiskelijoille kertynyt pedagoginen osaaminen näkyi niin opetuspotpureissa kuin muussa festivaalitoiminnassa. Opiskelussa jatkuvasti läsnä oleva pedagoginen ajattelu siivitti myös festivaalityöskentelyä.
OuluDance festivaalitiimi: Anssi Kirkonpelto, Anniina Koivuniemi, Maisa Moberg, Marita Kraama, Satu Uimi, Nelli-Noora Paju, Annika Välimaa, Sini Parkkinen
17
18
A JA N KO H TA I S TA
Menen pitämään tanssituntia tanssiseuralle – mistä musiikki? Menen opettamaan oman yritykseni nimissä – mitä lupia tarvitsen? TEKSTI: PÄIVI HÄMÄLÄINEN, ANSSI KIRKONPELTO KUVAT: SAARA SAVUSALO
Ikuisuuskysymys, joka aiheuttaa usein harmaita hiuksia tanssinopettajalle. Ei se ole niin vaikeaa, kun vähän malttaa perehtyä asiaan – luepa seuraava artikkeli ajatuksella. Haastattelin 2.5.2018 Musiikkiluvat.fi apulaisjohtaja Leena Pitkästä ja yritän nyt valaista musiikkilupa-asiaa mahdollisimman helposti ymmärrettävässä muodossa. Gramex on esittävien taiteilijoiden ja musiikkituottajien tekijänoikeusjärjestö (levy-yhtiöt, soittajat laulajat ja kapellimestarit). Gramex-korvaukset ovat palkkaa muusikoiden ja tuottajien tekemästä työstä. Teosto edustaa musiikintekijöitä (säveltäjät, sanoittajat ja musiikkikustantajat). Teosto tilittää musiikin käytöstä kerätyt korvaukset asiakkaanaan oleville musiikkiteosten tekijöille ja kustantajille. GT Musiikkiluvat Oy on Teoston ja Gramexin yhteisyritys, joka vastaa taustamusiikkilupien myynnistä, markkinoinnista, laskutuksesta ja asiakaspalvelusta Gramexin ja Teoston puolesta. Musiikkiluvat.fi on palvelu, josta saat kaikki taustamusiikin käyttämiseen tarvittavat luvat kerralla nopeasti – tai ainakin lähes kaikki.
Kun soitat musiikkia missä tahansa kotisi ulkopuolella, niin tarvitset siihen musiikin esittämisluvan. Ja sitten riippuen soitetun musiikin alkuperästä, tarvitset mahdollisesti lisäksi musiikin tallennusluvan.
MUSIIKIN ESITTÄMISLUPA Musiikin esittämislupa tanssiopettajien tai liikunnan ohjaajien näkökulmasta on nimeltään ”taustamusiikki ohjatussa liikunnassa”. Lupa kattaa taustamusiikin julkisen esittämisen äänitteeltä (mm. TV, radio, tietokone, nettiradio, CD ja julkiseen esittämiseen soveltuva suoratoistopalvelu) ohjatussa musiikkiliikunnassa tai tanssikoulun tanssitunneilla. Ainoastaan perusopetuksessa esim. liikuntatunneilla (peruskoulut, lukiot, ammatillinen koulutus ja yliopistot) on musiikin soittaminen vapaata. Tämä koskee siis vain oppitunteja, ei esimerkiksi kevättai joulunäytöksiä. Tällöinkin opetukseen tarvitsee hankkia tallennuslupa, ellei kunnalla tai kyseisellä organisaatiolla ole sitä jo ennestään.Tanssinopetuk-
19
sessa lupa musiikin esittämiseen tarvitaan joka tapauksessa ja se on nimeltään ”musiikki ohjatussa liikunnassa”-lupa. Joillakin seuroilla on seurakohtaisia kattosopimuksia, jotka on hyvä tiedostaa: -Olympiakomitean alaiset seurat (ent. VALO) (so. 20172018, uutta sopimusta neuvotellaan), kattaa musiikin esittämisen -Suomen seuratanssiliitto SUSEL, kattaa musiikin esittämisen ja tietyn määrän tallentamista -Suomen tanssioppilaitosten liitto STOPP:n jäsenkoulut saavat esittämisluvan STOPP:n ja Gramexin välisen keskitetyn sopimuksen kautta. Teosto ei ole laskuttanut lainkaan tanssin perusopetuksesta.
20
-Kaikilla kunnilla on sopimus musiikin esittämisestä. Useimmilla kunnilla on myös tallennuslupa sekä Gramexin että Teoston osalta voimassa, mutta tuo tallennuslupa koskee vain kyseisen kunnan organisoimia tunteja. Kannattaa huomioida, että osa kansalaisopistoista on yksityisiä, joiden musiikin esittämistä kunnan lupa ei kata. Usein tapahtuman järjestäjä maksaa esittämisluvan, mutta tämä kannattaa aina varmistaa. Oman yrityksen nimissä järjestettäessä on yrityksen maksettava tuo esittämislupa.
TARVITSEEKO MINUN HANKKIA ESITTÄMIS-/ TAUSTAMUSIIKKILUPA? KYSY tunnin tilaajalta, että onko teillä esittämislupa vai pitääkö minun sellainen hankkia. On sinun vastuullasi selvittää se ja tarvittaessa olla myös luvan maksaja.
MITÄ TAUSTAMUSIIKKILUPA OHJATTUUN LIIKUNTAAN MAKSAA?
MUSIIKIN TALLENNUSLUPA
Gramexin osuuteen vaikuttavat viikkotuntien määrä ja ohjattuun liikuntaan käytetyn tilan neliömäärä. Teoston osuuteen vaikuttaa vain viikkotuntien määrä. Molemmissa on kuukausihinnoittelu ja tunnit kannattaa arvioida kolmen kuukauden jaksoissa, koska lyhyin laskutuskausi on 3 kk. Jos lasku kaudesta ei ole vielä ehtinyt lähteä, voi sitä vielä korjata itse verkkopalvelussa (laskut lähtevät muutama päivä laskutusjakson umpeutumisen jälkeen). Ja tietenkin aina voi huomioida, että jos jollekin kuukaudelle jää korjaamatta, niin seuraavalla laskutuskaudella voi sitten tasata hieman toiseen suuntaan, kunhan keskiarvo toteutuu.
Musiikin esittämisluvan lisäksi tarvitaan aina tallennuslupa, kun musiikkia soitetaan muualta, kuin alkuperäiseltä tallenteelta. Jos siis kopioit kappaleita vaikkapa cd-levyiltä kännykkääsi tai ostat biisejä digitaalisessa muodossa, niin tarvitset tallennusluvan. Digitaalisessa muodossa biisejä voi yleensä ostaa vain yksityiskäyttöön ja tallennuslupa toimii tässä käyttöoikeusmuutoslupana eli voit tallentaa biisejä vastoin ostoehtoja myös julkisen esittämisen versioiksi. Tallentaa saa vain laillisesta lähteestä esimerkiksi alkuperäisiltä cd:ltä, laillisista nettikaupoista tai kirjastoista lainattavissa olevilta cd:ltä. YouTube hankintakanavana on arveluttava, koska et voi tietää onko biisit sinne laillisesti laitettuja. Nykyisin on mahdollista soittaa musiikki opetuksessa myös Spotify Businessista, joka on ainoa palvelu, josta voit striimata ja ladata Spotify-musiikkia ja soittaa sitä asiakkaillesi laillisesti.
Esimerkiksi kolme viikkotuntia alle 300 m2 salissa maksaa 23,65 (Gramex) + 31,61 (Teosto) = 55,26€ + alv /kk. Käytännössä, jos tuntien järjestäminen ei ole säännöllistä, vaan jonain kuukautena niitä on 6 ja jonain toisena 0, niin keskiarvo on kuitenkin 3, joten kuukausimaksu toimii silloin tuolla määreellä hyvin. Jos kyseessä on yksittäinen tapahtuma (esim. yksittäiset tanssit tai kurssipäivä tms.), jonka järjestät, niin lupia ei saa Musiikkiluvat.fi -kautta, vaan silloin on otettava yhteyttä Teostoon. Sitä kautta hoituu kuntoon myös Gramexin luvat tapahtumaa varten. Musiikkilupien hinnoittelu perustuu musiikin arvoon käyttötilanteessa. Eli käytännössä kahvilassa, jossa musiikki soi hiljaa taustalla ja ihmiset voivat keskustella rauhassa maksut ovat pienemmät kuin tanssitunnilla, jossa musiikin soittaminen on olennainen osa tuntia. Joten valitettavasti luvat maksavat enemmän tanssinopettajalle tai liikunnanohjaajalle. Onneksi nämä maksut ovat verovähennyskelpoisia riippumatta siitä, opetatko tunnit yksityisenä henkilönä vai yrityksesi nimissä.
MILLOIN MUSIIKKI MUUTTUU VAPAAKSI SOITTAA JA TALLENTAA ILMAN LUPIA? Musiikki, jonka säveltäjän kuolemasta on yli 70-vuotta saa soittaa ja tallentaa vapaasti (Teosto). Kyseessä on tekijänoikeus, joka tarkoittaa, että musiikin käyttämisen voi kieltää, jos sitä käytetään väärin. Gramex -oikeuksien puolesta musiikki on vapaata, kun musiikin äänittämisestä on yli 70-vuotta. Vuoteen 2013 saakka vuosimäärä oli 50-vuotta. Vuodesta 2013 lähtien suojaan tulee aina yksi vuosi lisää, kunnes vuonna 2033 ollaan 70-vuodessa. Kyseessä on lähioikeus, joka tarkoittaa, että musiikin käyttöä ei voi kieltää, mutta korvaus pitää maksaa.
MITÄ BIISIEN TALLENNUS MAKSAA? Gramexin tallennuslupien vaihtoehtoja on kolme erilaista. Rajoittamaton tallennuslupa 17,55€/kk + alv tai tallennuslupa enintään 200 biisille vuodessa 8,35€/kk + alv (näitä voi ostaa vaikka kaksikin, jolloin kappaleiden määrä on enintään 400). Kolmantena vaihtoehtona on kappalekohtainen tallennuslupa 1,183€ per. biisi, jossa minimimaksu on 20€. Lupien vuosi alkaa sopimusajankohdasta, eikä siis ole kalenterivuosi. Viimeisimmän vaihtoehdon biisit ovat käytössäsi vaikka seuraavat 20 vuotta. Eri asia tietenkin on, että haluatko käyttää samoja biisejä vielä viiden tai kymmenen vuoden päästä. Teoston osuus biisien tallennuksesta on esityspaikkakohtainen tai asiakaskohtainen. Jos opetat aina samassa paikassa, niin helppo ratkaisu on esityspaikkakohtainen lupa, jossa on kategorioina 1-200, 201-500 tai yli 500 liikuntatuntia kuukaudessa. Näiden hinnat ovat 6,25€/8,33€/16,67€ + alv. Asiakaskohtainen lupa sopii paremmin niille, jotka opettavat useissa eri paikoissa, tämän hinta on 6,25€/kk + alv. Teostolla ei toistaiseksi ole vastaavaa lupaa tuolle kertaostokappaleelle, mutta sellainen yritetään saada jatkossa. Lupien hinnastoja ollaan vähitellen yhtenäistämässä niin, että ne kättelisivät toisiaan esim. samoilla aikamääreillä sekä Teostossa että Gramexissa. Kun sinulla on tallennuslupa, niin voit käyttää tallennusluvan puitteissa omia yksityisiä soittolistojasi eikä julkiseen esittämiseen tarvitse tehdä erillisiä soittolistoja.
Lisää oikeuksista voit lukea sivustolta kopiraitti.fi.
21
TOIMIN MYÖS DJ:NÄ, JOUDUNKO MAKSAMAAN MOLEMMISTA ERIKSEEN TALLENNUSLUVAT?
lupa tulee lisäksi hankkia käytettävän musiikituotantoyhtiöltä (levy-yhtiöltä). Luvan hinnan määrittelee tuotantoyhtiö.
DJ-lisenssi on tarkoitettu henkilöille, jotka toimivat DJ:n tehtävissä työksensä. Jos hankit elantosi täysin DJ:nä ja tanssinopettajana, sinulla tulisi olla molemmat lisenssit tallennusta varten. Tapahtumapaikoilla voi myös olla oma DJ-lisenssi, joten silloin et tarvitse henkilökohtaista lisenssiä.
Mikäli videoiden jakelu ei ole kovin suurta ja kaupallista, niin tarvitset Teostolta vain mediapienluvan, joka sisältää kuvan ja äänen synkronoinnin. Videon katselukertoja ei ole rajoitettu, jolloin ainoa vaikuttava tekijä on musiikin määrä. Hinta määräytyy musiikin määrän mukaan ja esim. 1 h musiikkia maksaa 60 €/kk + alv.
VIDEOIDEN MUSIIKKI Haluan näyttää nettisivuillani tai somessa videon tunnistani, mistä luvat? Nettikäyttöön on aina hankittava Teostolta synkronointilupa, joka on kertakorvaus. Lisäksi omalle nettisivulle ladattaessa täytyy myös hankkia esityslupa. Verkkovideoiden hinta liikkuu 0,70 – 2,00 € / tallennettu musiikkisekunti. Koska Gramex myöntää av-lupia ainoastaantelevisio- ja radiolähetyksiin, niin äänitteen tuottajan puolesta
22
Jos video jaetaan Facebookissa (ei lisensoitu palvelu), voi se blokata tai mykistää videon kokonaan. Tähän ei lupia tällä hetkellä tarvita, koska blokkausmahdollisuus on silti olemassa. Youtubeen (lisensoitu palvelu) on mahdollista ladata musiikkia sisältäviä videoita yksityishenkilönä ilman mitään lupia. Jos lataajana on yritys, yhteisö tms., niin tarvitaan synkronointilupa Teostolta tai NCB:ltä. Esittämisluvan hoitaa tällöin Youtube.
Musiikkiluvat - muistilista MUSIIKIN ESITYSLUPA Selvitä, kuka maksaa esitysluvan
NETISSÄ TANSSIVIDEON JAKAMINEN
omalla nettisivulla
• perusopetus liikuntatunneilla (järjestäjänä peruskoulu, lukio, ammatillinen koulu tai yliopisto) -ok
• mediapienlupa ja esityslupa Teostolta • lupa äänitteen tuotantoyhtiöltä
• Olympiakomitean alainen seura - ok • SUSEL:n alainen seura - ok • STOPP:n jäsenkoulu - ok
• kunta (osa kansaisopistoista on kunnan, osa yksityisiä) - ok • tunnin tilaaja hoitaa - ok
• hoidat itse (Musiikkiluvat.fi - taustamusiikki ohjatussa liikunnassa)
Facebookiin ladattaessa
• ei tarvita toistaiseksi lupia (blokkaus ja mykistysriski)
Youtubeen ladatessa
• yrityksenä/yhteisönä tms. synkronointilupa Teostolta tai NCB:ltä • yksityishenkilönä ei tarvita lupaa
MUSIIKIN TALLENNUSLUPA Selvitä, tarvitsetko tallennusluvan • spotify business – ok • SUSEL-sopimus kattaa tietyn määrän tallentamista opetukseen – ok • STOPP-sopimus, Teosto ei ole laskuttanut perusopetuksesta – ok • kunnan opetus – useilla kunnilla myös tallennuslupa – jos lupa, niin ok • osta tallennuslupa (Musiikkiluvat.fi)
23
TA N S S I JA T E RV E YS
24
HYVÄ TUNNE – PAREMPI MIELI TEKSTI: ANSSI KIRKONPELTO KUVAT: LAURE KURKELA
Kehollinen liikekokemus voi vahvistua tunneyhteyden kautta. Tunneyhteys opiskeltavaan asiaan parantaa oppimistuloksia missä tahansa opiskelussa. Tanssissa tunneyhteys on erityisen konkreettisesti läsnä emootioina ja liikkeen tunneyhteytenä, mutta ovatko yhteydet läsnä aina tanssin opettamisessa? Liikkeen tunneyhteys voi synnyttää positiivisia emootioita ja toisin päin. Lähestyn seuraavassa asiaa liikkeen näkökulmasta. Liikkeen tunneyhteyden opettamiseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota tanssilajeissa, joiden opetuskulttuurissa on vahvasti läsnä lähestymistapa askelten tai muotokielen kautta. Tanssinopettajan tehtävä on mahdollistaa liike, ei rajoittaa sitä. Toisaalta rajaton liike voi olla myös turvallisuusriski, mikäli tanssija ei hallitse kehoaan. Opettaminen on tasapainoilua mahdollisuuksien avaamisen ja rajojen asettamisen välillä.
Terveen lapsen liike on luonnollista, mutta aikuinen kehittää itselleen liikehäiriöitä läpi elämän (luentomuistiinpanot Jarmo Ahonen / 17.5.2017). Liikehäiriöitä ja jännitystiloja voi syntyä jatkuvien epämukavien fyysisten, psyykkisten tai sosiaalisten tilanteiden kautta. Häiriöiden kroonistuminen haittaa arjen toimintoja yhtä lailla kuin tanssin harrastamistakin. Tiukka keskittyminen tanssiaskeliin tai tanssin muotokieleen voi lisätä häiriöitä samalla tavalla kuin arjen jatkuvat haastavat tilanteet. Aikuisen ihmisen on selvittävä tanssiuran ensiaskelista aiempien liikunnallisten valmiuksien avulla. Alku voi olla kriittinen vaihe mahdollisten liikehäiriöiden synnyssä ja varsinkin jos liikkumistapaan ei puututa. Kehotuntemukseen ja -hallintaan olisi hyvä kiinnittää huomiota heti kun perusaskeleet ovat kohtuullisesti hallussa.
25
Pelkkä perusaskelkin voi olla liian haastava, sillä sen kylkiäisenä tulee lajin muotokieli. Osaako oppija poimia opettajan demonstraatiosta olennaisen? Kopioiko hän muodon vai hoksaako hän kehon painon liikuttamisen ja liikkeen sykkeen? Tuleeko opettajan korostaa demonstraatiossa niitä elementtejä, joita hän haluaa opetuksessakin korostaa?
Tunteminen on tärkeintä! Liikkeellisesti kokemattoman keho ja mieli ei osaa hyödyntää sensorien tarjoamaa tietoa. Jos aiempi liikekokemus on vähäinen, sitä enemmän on tehtävä työtä oppimisen eteen. Siksi opetuksen eteneminen suoraan muotokieleen ei välttämättä johda kehollisiin kokemuksiin, eikä siitä syntyviin positiivisiin emootioihin, eikä tanssiin synny tunnesidettä.
Aloittavan harrastajan mielenkiinto tanssinoppimisessa kiinnittyy luonnollisesti aina ensin tanssiaskeliin ja muotoon, koska ne ovat tanssin näkyvin ja ilmeisin asia ensikontaktissa. Tanssin syntymekanismit eivät näy, mutta ne tulevat näkyviksi tuntemalla. Liikkeen tunteminen on kehollista oppimista. Tunteminen on painovoiman, asentojen ja liikkeen aistimista. Kehon sensorit välittävät kokemukset aivoille, joka yhdistää aistien tarjoaman tiedon kineettiseksi skeemaksi, keholliseksi kokonaiskuvaksi siitä, kuinka liike tapahtuu ja kuinka se tehdään. Sisäaistimukset ovat tärkeimmät mutta ulkoaistitkin osallistuvat havainnoimiseen ja oppimiseen.
Tuntemusten herääminen edellyttää todella paljon toistoja, joissa tuki, painovoima, hengitys ja rentous ovat läsnä. Hyvä lattiatuki luo turvallisuuden tunteen ja tasapainon, joka mahdollistaa liikkeen hengittävyyden ja rentouden. Painovoima ja kehon paino on otettava huomioon kaikissa liikkeissä aina, koska maan vetovoima vaikuttaa meihin jatkuvasti. Asennot ja liikkeet ovat olennainen osa tanssia, mutta toisaalta ne ovat osa ongelmaa, joten opetuksen lähtökohtana on oltava ensin mainitut.
KIRJOITTAJA Tanssin lehtori Anssi Kirkonpelto on Oamkin tanssinopettajakoulutuksen tiimipäällikkö. Hän on kiinnostunut paritanssin ilmiöistä ja erityisesti biomekaniikan sekä somatiikan tarjoamista näkökulmista tanssinopettamiseen.
26
Uudet keholliset kokemukset herättävät meissä voimakkaita emootioita. Positiiviset kokemukset hoitavat mieltä, koska keho ja mieli toimivat yhdessä. Tavallinen tanssitunti voi toimia terapiamuotona, kun opettajalla on rohkeus ruokkia yksinkertaisten perustaitojen taustalla lymyäviä kehollisia tuntemuksia. Kehollisen kokemuksen perusta rakentuu lattiatuen luomasta turvallisuudesta, asennoista ja liikkeistä sekä erityisesti painovoimakokemuksista, jonka hengitys ja rentous mahdollistaa. Tanssimateriaalin osalta vähemmän on enemmän ja hyvä tunne luo paremman mielen.
27
O P I N NÄY T E T YÖ T
Opinnäytetyöt
28
KUVA: ILYAS GUERTILI
DANCEHALL HERÄTTELEE SUOMEN TANSSIKENTTÄÄ Tanssinopettajaopiskelija Emilia Granholm tutki opinnäytetyössään dancehall-tanssilajin imagon muotoutumista Suomessa. Tutkimuksen mukaan dancehallin takamuspainotteinen imago on edelleen hyvin yleinen, mutta hiljalleen muuttumassa. Granholm toi tutkimuksessaan esille muun muassa sukupuolen merkityksen dancehallin nykytilanteessa. Myös opettajan rooli nousi keskeiseen asemaan dancehallin imagon kannalta. Granholm toteutti tutkimuksensa teemahaastattelujen avulla haastatellen kolmea dancehallin ammattilaista eri puolilta Suomea. Kaikki haastateltavat puhuivat lajin stereotyyppisiä mielikuvia vastaan. Lajin kapea-alaiseksi mielletty vaikutelma aiheuttaa turhautumista haastateltaville, jotka ovat työskennelleet voimakkaasti lajin kehittämiseksi. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että dancehall-ryhmät ovat selkeästi naispainotteisia, mikä vaikuttaa dancehallin imagoon ja ilmenemismuotoihin.
Tutkimuksessa nousi esiin tanssinopettajan rooli dancehallin imagon muotoutumisessa. Dancehall pitää sisällään lukuisia erilaisia teemoja ja tyylejä, joten kulttuurin kokonaisvaltaisen käsityksen avaaminen oppilaille koettiin haastavana. Haastatteluista kävi ilmi, että monipuolinen tuntemus dancehallin osatekijöistä, historia mukaan lukien, mahdollistaa lajin imagon näyttäytymisen myös tulevaisuudessa entistä rikkaampana. Tämä velvoittaa opettajaa ylläpitämään ammattitaitoaan sekä kehittämään tietämystään kulttuurin viimeisimmistä ilmiöistä. Tutkimus nosti dancehallin kilpailukulttuurin kritiikin alle. Suomalaisen dancehall-kulttuurin nähtiin laahaavan muihin Euroopan maihin nähden runsaasti jäljessä. Haastateltavilta löytyi kosketuspintaa kilpailumaailmasta joko kilpailijan, valmentajan tai tuomarin roolista. Kilpailujen tuomaristoille toivottiin laajempaa asiantuntemusta lajin kulttuurisista elementeistä.
Granholm, E. 2018. Dancehallin imago Suomessa. Opinnäytetyö. Tanssinopettajan tutkinto-ohjelma. Oulu: Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö on tallennettu Theseus -tietokantaan osoitteessa http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018063014299
29
OamkTanssissa nyt
SYYSKAUSI PURSUAA TANSSIN ENERGIAA
KULTTUURIALAN KEHITTÄMISPÄIVÄT OULUSSA
Tanssinopettajakoulutuksen syyskausi on käynnistynyt energisesti. Tanssin tiimi on ollut mukana hienoissa yhteistuotannoissa, joista mainittakoon mm. Siina Toimelan koreografioima tanssiteos Rauha. Rauha on Oamkin tanssialumnien ja opiskelijoiden perustaman Kipuna kollektiivin tuotanto. Lapin sodasta kertova teos sai upean vastaanoton yleisöltä elokuussa ja veti Kotkantien konserttisalin katsomot täyteen.
Oamkin kulttuurin osasto isännöi valtakunnallisia ammattikorkeakoulujen Kulttuurialan kehittämispäiviä 5.-6.11. Oulussa. Kulttuurialan koulutusten johtajille, opettajille ja opiskelijoille suunnatut päivät sisältävät seminaareja, työpajoja, keskusteluja ja kehittämisjaostojen kokouksia. Päivien teemoina on mm. koulutustoiminnan reagoiminen luovan talouden tarpeisiin, taiteen asema kulttuurialan koulutuksissa, taidepedagogiikan mahdollisuudet läsnäolotaitojen harjoittamisessa ja taiteen itseisarvojen artikuloiminen ja vahvistaminen kulttuurialan koulutuksissa.
Nykyteatteriryhmä Vera Audentia tuotti Valvesaliin syyskuussa monitaiteellisen Riittämätön -teoksen, jossa tanssijoina ovat Oamk alumni Hanna-Kaija Takalo sekä 4-vuoden opiskelija Miia Ahonen. Riittämätön on osa Ahosen opinnäytetyötä. Riipaiseva esitys on huumeidenkäyttäjien läheisten hätähuuto yhteiskunnalle. Tanssinopettajaopiskelijat olivat näyttävästi mukana myös Oamkin avajaisissa Ouluhallissa 6.9. sekä Oamk gaalassa, jossa nähtiin mm. Riina Harjun ja Anniina Jääskeläisen tyylikäs katutanssikoreografia Looking for the Perfect Beat. Oamkin tanssin tiimi on myötävaikuttanut myös tanssialumnimme Hanna Poikelan uusimman teoksen syntyyn. Tanssiteos Kyllikki johdattelee katsojat suomalaisen naisen ruumiin historiaan ja seksuaalisuuteen. Impivaaran neitojen vuoropuhelu Y-sukupolven naisten kanssa sai ensi-iltansa Valvesalissa JoJo - Oulun Tanssin Keskuksen ohjelmistossa torstaina 11.10. Väkevästi viettelevän Kyllikin esitykset jatkuvat 19.10. saakka. 30
KUVA: SIMON BEYER-PEDERSEN
Oamkista päivillä ovat aktiivisesti mukana musiikin, tanssin ja viestinnän koulutukset. Isännät kutsuvat osallistujat avoimin mielin mukaan seikkailuun!
TANSSIA! -NÄYTÖKSISSÄ ESILLÄ UPEA TANSSIN KIRJO Tanssia! -näytökset ovat Oamkin tanssinopettajaopiskelijoiden ja Oamk Dance EK:n tanssijoiden tarjoama syyslukukauden väriläiskä. Suositut Tanssia! -näytökset ovat ennakkoluuloton ja avarakatseinen tanssin eri ilmaisumuotojen näyteikkuna. Marraskuun 28.-29. päivä Kotkantien kampuksen konserttisalissa tanssittavat näytökset esittelevät ainakin kansantanssin ryhmäkoreografioita, show-tanssia sekä nykytanssia.
KUVA: MATLEENA VARTIAINEN
TANSSIN TAIKAA -ILLAT UUDISTUVAT Tänä lukuvuonna Tanssin taikaa -illat järjestävät Oamkin paritanssin ja kansantanssin opettajaopiskelijat. Lajikirjo on laajentunut ja vuoden aikana tanssitaan myös kansanomaisia paritansseja. Tanssin taikaa on Oulun ammattikorkeakoulun tanssinopettajaopiskelijoiden toteuttama maksuton paritanssikonsepti. Iltatunnit pyörivät kaksi kertaa kuukaudessa maanantai-iltaisin. Tapahtumaan osallistuminen ei vaadi ennakkoilmoittautumista. Mukaan voi tulla yksin tai parin kanssa, sillä tunneilla vaihdetaan paria. Opetus tapahtuu Kotkantien kampuksen näyttämösalissa klo 18-20. Syyskauden päätteeksi 17.12. tanssitaan myös levytanssit. Useita vuosia pyörineet tanssi-illat laajenevat ensi keväänä myös Tanssin taikaa -leirien muotoon. Viikonloppuisin toteutettavat intensiivipäivät teemoitetaan ajankohtaisten paritanssin tarpeiden mukaan. Lisätiedot, tuntien ja leirien aiheet, sekä aikataulut löytyvät Oamk Dance Facebook-sivuilta.
31
OA M K TA N S S I S S A N Y T
KUVA: PETRI KEKKONEN
PARITANSSILABRAT KÄYNNISSÄ TAMPEREELLA
OTA-LUENNOT JATKUVAT
Oamkin tanssinopettajakoulutus jalkauttaa paritanssikoulutusta Tampereelle. Kolmeen viikonloppuun sijoittuva Paritanssilabra on Oamkin avoimen ammattikorkeakoulun tarjoama 5 op:n laajuinen opintokokonaisuus. Elokuussa käynnistynyt toiminta on houkutellut mukaan yli kolmekymmentä innokasta paritanssijaa maantieteellisesti laajalta alueelta.
Oamk Tanssi Auki eli OTA on yhteinen otsikko Oamkin tanssinopettajakoulutuksen avoimille luennoille. Tanssin ja tanssinopettamisen teemoja laaja-alaisesti käsittelevät OTA-luennot ovat kaikkien tanssialasta kiinnostuneiden tavoitettavissa. OTA on kohtaamispaikka tanssinopiskelijoille, alumneille, tanssialan harrastajille ja ammattilaisille. Tänä syksynä on jäljellä vielä yksi luento Työehtoasiantuntija Sami Hiltunen TeMe:sta tulee kertomaan tanssinopettajien työehdoista ja työttömyysturvasta 10.12. klo 13-16. Tarkemmat ajat ja teemat löytyvät Oamk Dance facebook-sivuilta.
Labrassa pysähdytään tutkimaan paritanssin olemuksen merkitystä tanssijoiden ja tanssinopettajien näkökulmista. Tavoitteena on kehittää osallistujien tanssitaitoa ja sen eteenpäin opettamista syventämällä ja laajentamalla tanssijoiden ymmärrystä ja kokemusmaailmaa. Jokainen labra käsittelee paritanssia kolmen teeman kautta: Kohtaaminen, kontakti ja kommunikaatio ja niiden opettaminen, biomekaaninen näkökulma paritanssin opettamisessa sekä musikaalisuus paritanssissa ja sen opettaminen yleisen tanssillisuuden ja lajinomaisuuden näkökulmasta. Kokonaisuuden vetäjinä toimivat Oamkin tanssinopettajakoulutuksen opettajat Anni Heikkinen, Anssi Kirkonpelto ja Liisa Kontturi-Paasikko.
OPISKELEMAAN AVOIMEEN Tanssin tarjonta Oamkin avoimessa ammattikorkeakoulussa on runsasta. Opintoja voi valita oman kiinnostuksen mukaan mm. tanssiteknisistä opinnoista, pedagogiikkaan, tanssitietoon tai koreografiaopintoihin. Tutustu avoimen Oamkin kurssitarjottimeen, kelpoisuuskriteereihin ja ilmoittautumismenettelyyn sekä hintoihin osoitteessa: www.oamk.fi/avoin. Voit myös tiedustella alkavia kursseja osoitteessa tanssi@oamk.fi
OAMK DANCE SOMESSA Oamkin tanssinopettajakoulutuksen kuulumisia ja tapahtumia julkaistaan sosiaalisessa mediassa Oamk Dance -nimikkeellä. Olemme Facebookissa ja Instagramissa – seuraa meitä!
32
TÄHÄN MAINOS MARRASKUUN TANSSINÄYTÖKSEEN DUPPIDUU
Kalenteri KUVA: ANNA-REETTA KYTÖLAHTI
KUVA: MIKA KAMULA
LOKAKUU
34
15.10 Tanssin taikaa, Oamk Kotkantien kampus
19.11 Tanssin taikaa, Oamk Kotkantien kampus
29.10 Tanssin taikaa, Oamk Kotkantien kampus
28.-29.11
MARRASKUU
JOULUKUU
3.11 KiddieJam -ohjaajien täydennys- koulutus, Tampere Tanssiseura Spiral
1.12
Tanssia! -näytökset, Oamk Kotkan- tien kampus, konserttisali
KiddieJam-ohjaajien täydennys- koulutus, Oamk Kotkantien kampus
5.11 Tanssin taikaa, Oamk Kotkantien kampus
10.12 OTA-luento Tanssinopettajien työehdot ja työttömyysturva, Kotkantien kampus
5.-6.11 Ammattikorkeakoulujen kulttuuri alojen kehittämispäivät, Oamk Kotkantien kampus
10.12 Tanssin taikaa, Oamk Kotkantien kampus
17.11
17.12.
FolkJam -ohjaajien jatkokoulutus, Mäkelänrinteen lukio Helsinki
Tanssin taikaa + levytanssit, Oamk Kotkantien kampus
®
Jammailua lasten ehdoilla! Sinustako KiddieJam-ohjaaja? Lue lisää tulevista koulutuksista: kiddiejam.fi
LIIKUTTAA KAIKKIA Tutustu FolkJam-tuoteperheeseen ja ohjaajakoulutuksiin: folkjam.fi
Yhteishaku tanssinopettajan tutkinto-ohjelmaan. Hakuaika 16.3.-6.4.2018
OTA – Tanssiasiaa kaikille Oamk Tanssi Auki eli OTA on avoin luentosarja tanssialasta kiinnostuneille. Sisällöt ja ajankohdat OamkDance -Facebook-sivulta.
36