Pedanssi 2/2019 by OamkTanssi

ASIAA TANSSISTA JA TANSSIKASVATUKSESTA Numero 2 / 2019

Pedanssi - Asiaa tanssista ja tanssikasvatuksesta ISSN 2489-804X (painettu) ISSN 2489-6462 (verkkojulkaisu) 3.vuosikerta Oamk tanssinopettajakoulutus Kotkantie 1 90520 Oulu 040 14154903 pedanssi@oamk.fi www.pedanssi.fi Vastaava päätoimittaja: Petri Kauppinen Toimituskunta: Taina Ala-Ketola, Petri Kauppinen, Anssi Kirkonpelto, Milla Korja, Timo Salonen, Jouko Tötterström ja Elena Vuoksiola Lehden tyyli: Laure Kurkela taitto: Saara Savusalo Julkaisija: Pohjois-Pohjanmaan taiteen ja kulttuurin tuki Potku ry. Seuraava lehti ilmestyy: 16.10.2019

Tässä numerossa:

4 6 10 14 16 18 24 28 36 38 40

PÄÄKIRJOITUS: KEHO ON KAIKEN KIRJA

HENKILÖKUVA: NOORA KUURNE

Noora on kasvotusten oppimisen kanssa

KOHTI KUNNIOITTAVAA KEHOLLISUUTTA

ARKTISET JATKAA MENESTYKSEKKÄÄLLÄ POLULLA

ENGLANNIN OPPIMINEN KÄY KUIN TANSSI

HANDS CAN TELL A LOT WHO YOU ARE

OAMK TANSSI MUUTTAA LINNANMAAN KAMPUKSELLE

TANSSI JA TERVEYS: LAPATUKI JA VENYTTELY

BLOGISSA: TANSSIA LINSSIN TAKAA

OPINNÄYTETYÖT

OAMK TANSSISSA NYT: Mitä tanssissa tapahtuu?

KANSIKUVASSA Saku Tonteri ja Ella Gröndahl tanssivat hurmaavan rakkaustarinan Huonosti Vartioitu Tyttö -baletissa Oamkin konserttisalissa huhtikuussa 2016.

KUVA: PETRI KEKKONEN

4 KUVA: LAURE KURKELA

PÄ Ä K I R J O I T U S

KIRJOITTAJA

Keho on kaiken kirja

Jos kehosi olisi kirja, millaista sisältöä toivoisit sen säkeistä luettavan? Olisiko käsissäsi tietokirja, romaani vai runokokoelma? Jos kyseessä olisi oppimateriaali, mitä haluaisit oppia? Tanssinopettajan oppimateriaali on jatkuvassa liikkeessä. Tämän äkkiseltään abstraktilta kalahtavan oppimisprosessin luonne raamittuu kahden kannen väliin. Etukanteen on kirjailtu oppijan keho tavoitteineen ja mahdollisuuksineen. Takakanteen puolestaan juurtuu opettajan kinesteettinen elämänkatsomus. Varsinaisille sivuille painautuvat sitten alati vaihtuvaan järjestykseen erilaiset asiasisällöt, oppimiskäsitykset ja menetelmät. Ja tietysti lukematon määrä niitä värikkäitä Post it -muistilappuja. Entäpä jos kehosi on kuvakirja, jossa sisäiset kinesteettiset tuntemuksesi piirtyvät näkyväksi. Tämä nide ei välttämättä olisi perinteinen anatominen julkaisu. Siinä luiden ja lihasten ei tarvitse asettua kliinisen selkeästi tarjolle. Sen sijaan sinun kuvakirjasi saattaisi olla aistikas mielikuvitelma ruumiin mahdollisuuksista.

Petri Kauppinen on Oamkin tanssin lehtori ja tanssin monityöläinen. Nelivuotiaana aloitettu tanssiharrastus kiteytyi monisäikeiseksi ammattilaisuudeksi, jota on jatkunut jo yli 25-vuotta. Kauppinen työskentelee opettajana, koreografina, tanssijana ja käsikirjoittaja-ohjaajana. Tanssinopettajan työssä parasta on perinteen ja käsityöläistaitojen siirtäminen ja kehittäminen seuraaville sukupolville.

Baletinopetuksen kehoanatominen ymmärrys voi syventyä, kun opitaan koskettamaan ja rohkaistutaan aistimaan sen kautta. Ja tärkeimpänä kaikista, kunnioitetaan koskettamisen merkitystä ihmisenä kasvamisen kiemuraisilla poluilla. Oamkin tanssinopettajakoulutuksen historiankirjassa avautuu vuoden päästä uusi luku, kun pakkaamme kimpsut ja kampsut Linnanmaan jättikampukselle suuntaaviin vankkureihin. Tämä on tarina uusista mahdollisuuksista ja tuhansien kehojen kohtaamisista. Muuttoliikkeestä kohti Linnanmaata lehdessämme kirjoittaa tanssin tiimipäällikkö Anssi Kirkonpelto. Minulle keho on rakkaimmista rakkain päiväkirja. Kartutan sen huokoisille lehdille muistoja, tuntoja ja haaveita. Kiitollisena asetun uudelleen ja uudelleen tämän vuosikymmeniä kypsyneen teoksen ääreen. Luen ja tulkitsen muistiinpanojeni lomittaista viidakkoa, näistä jokainen tuntuu henkivän tärkeää viestiä – kuuntele minua, terveisin keho.

Keho voisi olla myös koskettamisen tärkeydestä muistuttava opas. Erityisen kosketuksen kirja. Tämän lehden henkilökuvassa tanssinopettaja Noora Kuurne kertoo tanssijoiden vuorovaikutuksellisen kosketuspalautteen vaikutuksesta oppimiseen. 5

”Baletti on oikein ajoitettua, taitavaa ajattelua, joka tulee näkyväksi liikkeen kautta.”

H E N K I L Ö K U VA

Noora on kasvotusten oppimisen kanssa TEKSTI: PETRI KAUPPINEN, KUVAT: MIKA KAMULA, HANNA TUOVILA, LAURA POIKOLAINEN JA ANTTI LEHTONEN

Parhaimmillaan baletinopetus muuntautuu notkeasti oppilaiden moninaisiin tarpeisiin. Teatterikorkeakoulusta tänä keväänä tanssitaiteen maisteriksi valmistuva Noora Kuurne puhuu asiantuntevalla lämmöllä tanssinopettajan työstään baletin saralla. Hän on iloinen ja onnekas molemmista nykyisistä työnantajistaan, sillä niin Helsingin tanssiopistossa kuin Etelä-Hämeen tanssiopistossa opettajattaren sydämeen syvälle juurtunut tanssinlaji kokee pyyteetöntä arvostusta. Kuurne pitää mielekkäänä työskennellä kohdistetusti jonkin tietyn ikäryhmän, esimerkiksi lasten ja nuorten kanssa. Näin opetuksen sisältöjen fokusoiminen ja työhön keskittyminen mahdollistuu paremmin. Viikoittain sekä Helsingissä että Riihimäellä työskentelevä Kuurne opettaa tällä hetkellä balettia 6-vuotiaista 16-vuotiaisiin. ”Oppiminen ilmiönä kiinnostaa valtavasti. On mielenkiintoista pohtia, miten erilaiset yksilöt oppivat ja pyrkiä tunnistamaan heidän yksilökohtaiset oppimistarpeensa”, Kuurne muotoilee. Kaiken lähtökohtana on oppijoiden motivoiminen ja toisaalta

myös kyky aistia oppilaiden toiminnan innoittajat baletin kontekstissa. ”Kun siitä saa kiinni, pystyy menemään kohti hyvinkin yksityiskohtaisia oppimistavoitteita ja ohjaamaan oppijoita heidän tarpeistaan käsin.” Maisteriopintoihin hiljattain valmistuneen opinnäytetyön kautta Kuurneen opetukseen on löytynyt lisää dialogisuuden ja vuorovaikutuksen avaimia. Parityöskentelyn hyödyntäminen ja erityisesti parin antaman kosketuspalautteen sisällyttäminen baletin harjoitteiden ja oppilaiden itsereflektion tueksi on ollut silmiä avaava kokemus. Historian näkökulmasta katsottuna opettajan autoritäärisyys on ollut baletinopettamisen keskiössä. Kuurne pyrkii omassa työssään siihen, että opetukseen sisältyisi opettajajohtoisen työskentelyn lisäksi myös oppijoita aktivoivia työtapoja. Työmenetelmät valikoituvat aina ryhmän ja yksilöiden tarpeiden mukaan. Erilaisten työmenetelmien käyttö ei siis ole itsetarkoitus. 7

”Tanssijoiden työskentelytaitojen ollessa pitkällä on mielestäni hedelmällistä käyttää runsaammin oppilaita aktivoivia metodeja. Kun tanssijat itse pääsevät tutkimaan asioita, tilanteista herää hyviä kysymyksiä, pohdintoja ja oivalluksia. Näin oppimisen kanssa pääsee kasvotusten ja hoksaaminen on elämyksellistä.” Kahdeksan vuoden tiivis toiminta tanssinopettajana antaa Kuurneelle jo luontevaa perspektiiviä tarkastella tanssinopetustyöhön vaikuttavia ulkotanssillisia asioita. Yksi näistä on alati laajentuva ärsyketulvaympäristö, joka yhdistettynä hektiseen aikaan koettelee lapsen ja nuoren keskittymisen taitoja. Ilmiön mukana tulevat usein puutteelliset välineet keholliseen läsnäoloon. ”Ennen keskittymiskyvyn terävöitymistä ja omaan kehoon laskeutumisen omaksumista, lapsi ei pysty kovinkaan laadukkaaseen baletin taitojen harjoitteluun. Siksipä vastuullani on opettaa heille aluksi läsnäolotaitoja mahdollisimman monitasoisesti ja ymmärrettävästi.” Toinen opetustyöhön vaikuttava tekijä on kasvava kuilu perusliikkumistaitojen hallinnassa. Yhtäällä on paljon ja laadukkaasti liikuntaa harrastavat lapset. Toisessa ääripäässä on puolestaan kasvava joukko nuoria, jotka liikkuvat huomattavan vähän. ”Jos 8-vuotias ei osaa hyppiä hyppynarulla tai ei edes tiedä kuinka se tapahtuu, on tällöin työskenneltävä vieläkin syvällisemmin perustaitojen parissa. Tämähän tietysti haastaa ja lykkää varsinaisten lajitaitojen oppimista.”

Kehollisten taitojen syntymisen pohjalla on kehokäsityksen jäsentyminen. Lapsen pitää ensin hahmottaa sisäisesti oman kehon rakenne, jotta pystyy hyödyntämään oman kehollisen kapasiteettinsa. Kuurne nostaa baletin viitekehyksestä esimerkiksi aukierron hahmottamisen. ”Lapsen tulee ensin hahmottaa lantion asento ja kyetä aistimaan sisäisesti, milloin se on keskiasennossa. Vasta seuraavaksi jalan aukikiertäminen syvältä lonkasta on ylipäätään mahdollista.” Alkuvaiheessa baletin harjoittelussa vaaditaan erityisen paljon kärsivällisyyttä ja malttia, jotta ydintaidot sisäistyvät. Joissain toisissa lajeissa liikemateriaali ja taidot voivat olla lapsille konkreettisemmin mitattavissa heti alussa. Kuurne on ollut vastuussa myös Helsingin tanssiopiston erikoiskoulutusluokkien baletin opetuksesta usean vuoden ajan. Tässä työssä hän on kokenut erityisen mielekkääksi yhteistyön eri tahojen välillä. Vuorovaikutus niin fysioterapeutin, sivuaineopettajien, rehtorin kuin vanhempienkin kanssa on ollut erittäin keskeistä nuorten kasvun ja kehityksen tukemisessa. ”Baletti on lajina fyysisesti todella vaativa. Jos siis puhutaan koulutuksesta, jossa annetaan valmiudet tanssijan ammatillisiin jatko-opintoihin, on erittäin tärkeää varmistaa tanssijoiden omaavan sellaiset fyysiset edellytykset, että lajin harjoittelu laajemmassa määrin on turvallista.”

Kuurne tähdentää baletin kauneuden ja esteettisyyden muodostuvan tanssijan taidosta ja kyvystä käyttää omaa kehoaan baletin tekniikan ja tyylin ilmentämiseen. Kyse ei siis ole niinkään jostain tietystä kehollisesta mittasuhteesta. ”Tiedän paljon tanssijoita, joilla ei ole mitenkään täydelliset keholliset edellytykset lajiin, mutta ovat tehneet komeaa uraa. Kokonaisuuden katsominen tuijottamatta liikaa johonkin yhteen asiaan on tärkeää.” Kuurne kiteytti opinnäyteprosessinsa aikana baletin näkyväksi todentumisen osuvasti. ”Baletti on oikein ajoitettua, taitavaa ajattelua, joka tulee näkyväksi liikkeen kautta.” Vaikka tanssin ydin tulee todeksi kehollisuuden ja liikkeellisyyden kautta, on pohjalla ajattelua, joka toimii parhaiten oikein ajoitettuna. Opiskeluvuosiaan Oamkin tanssinopettajakoulutuksessa Kuurne muistelee lämmöllä. ”Olen ollut etuoikeutettu saadessani opiskella Oulussa baletinopettajaksi. Opinnoissa sain hyvät eväät työelämää varten. Ohjaus oli syväluotaavaa ja tarkkaa niin didaktisissa asioissa, opetusmenetelmissä kuin oppimistavoitteiden ja sisältöjen pohdintaan ohjaamisessa.” Toki Kuurne korostaa varsinaisen työn oppimisen alkavan vasta työelämässä, sillä baletinopettajan työ vaatii moninaista osaamista. Metodisen, didaktisen, pedagogisen ja anatomisen ymmärryksen päälle tulee vielä oppijan kohtaamisen taidot, yksilön ohjaaminen sekä yhteistyön tekeminen kollegojen, vanhempien ja muun ympäristön kanssa. Neljä vuotta on tämän kokonaisuuden omaksumiseen lyhyt aika. Valmistumisen jälkeiseen työelämään siirtymiseen Kuurne kaipaisi portaittaista tukea. ”Koen työhön siirtymisen vaiheen kuilun aika isoksi. Tässä yhteistyötä vastavalmistuneen ammattilaisen, työnantajan ja koulun välillä voisi kehittää. Minua kiinnostaisi tällainen nuorten aloittelevien opettajien mentorointi ja tukeminen.” Tulevaisuudessa Noora Kuurne näkee kohdallaan edelleen kasvavan kiinnostuksen erilaisten kehojen ohjaamiseen ja oman ammatillisen ymmärryksen jatkokehittämiseen. ”Minua kiinnostaa ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi ja kasvaminen, joka on pohjana sille ihmiskäsitykselle, jonka kautta omaa opetustani työstän. Vaikka baletin kontekstissa oppimistarpeet ja tavoitteet ovat sisällön puolesta aukottomat, varsinaisissa oppimistilanteissa päätöksiin vaikuttaa myös oppilaan elämäntilanne kokonaisuutena. ”

NOORA KUURNE • Espoolainen tanssinopettaja ja Oamkin tanssinopettakoulutuksen alumni. Valmistui Oulusta 2011. • Valmistuu toukokuussa 2019 tanssitaiteen maisteriksi Teatterikorkeakoulun tanssipedagogiikan koulutusohjelmasta. • Opettaa balettia Helsingin tanssiopistossa sekä Etelä-Hämeen Tanssiopistossa Riihimäellä. Tällä hetkellä nuorimmat oppilaat 6-7-vuotiaita ja vanhimmat noin 16-vuotiaita. • Seitsemän vuoden kokemus (20112018) baletin erikoiskoulutusluokkatoiminnan vetovastuusta.

Kohti kunnioittavaa kehollisuutta TEKSTI: PETRI KAUPPINEN KUVAT: PETRI KEKKONEN

Noora Kuurneen opinnäytetyö pohtii kehon linjaukseen liittyvien ydintaitojen opettamista.

A JA N KO H TA I S TA

Oamkin tanssinopettajakoulutuksen tanssin lehtori Heli Kuula on toiminut tänä keväänä toisena tarkastajana espoolaisen tanssinopettaja Noora Kuurneen maisteriopintojen opinnäytetyössä. Entisen oppilaan opinnäytetyön tarkastusprosessi ja tämän tutkimustyön oivaltava tapa käsitellä baletin pedagogiikkaa innoitti Kuulan keskustelemaan ja prosessoimaan aihetta intohimoisesti. Kuurneen opinnäytetyön ytimessä ovat kehon linjaukseen liittyvät ydintaidot baletin näkökulmasta. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat alakouluikäiset, 7-12-vuotiaat lapset ja nuoret. ”Työssä kaksi keskeistä asiaa peilautuvat toisiinsa. Yhtäällä baletin liikkeistö kiteytyy ydintaidoiksi ja toisaalla pohditaan keinoja aistia kehoa sisäisesti. Varsinainen hedelmä tässä on se, kuinka ydintaidot ja aistiminen saatetaan yhteen”, Kuula muotoilee. Opinnäyte nostaa myös esiin motivoimisen merkityksen tanssin taitojen oppimista edistävänä tekijänä. Kaiken keskiössä on se, kuinka tiedon syventämisellä saada nuoret motivoitumaan asioista. Lasten anatomisen ymmärryksen hahmottamisen tukena Kuurne käyttää erityisesti opetuksensa alkuvaiheissa visuaalisten kuvien ja mielikuvien vuorottelua. Kollegoiden tai itsensä piirtämät kuvat sekä anatomian julkaisuista poimitut esimerkit kuuluvat olennaisesti tanssituntitekemistä tukevaan oppiaineistoon. ”Noora rinnastaa todella oivallisesti visuaalisia kuvia ja mielikuvia. Molemmat on laadittu sillä tavalla, että ne soveltuvat lapsille. Mennään sisällöllisesti siihen maailmaan, jossa lapset elävät”, Kuula riemuitsee. Baletin viitekehyksessä aktiivisen aukikierron käsite on tapausesimerkkinä ohittamaton. Tämän Kuurne visualisoi kuvalla, jossa lonkkanivelten kohdalle on upotettu kakkuvatkaimet. Koneen käynnistyttyä vispilät menevät eri suuntiin. Aivan samalla tavalla aukikiertoa aktivoitaessa oikea jalka kiertyy oikealle ja vasen jalka vasemmalle. Seuraavaksi visuaalista kuvaa täydennetään laadullisella mielikuvalla vatkaimen käyntivoimakkuudesta. Minkä verran ykkösteholla saadaan aukikiertoa? Ja milloin puolestaan tarvitaan vaikkapa täyttä viitostehoa.

Kuurneen opetuspolku ei pysähdy kuvien tasolle, vaan seuraavassa vaiheessa oppimista vahvistetaan osallistavilla parityöskentelyharjoitteilla. Tässä baletin harjoittelija pystyy kosketuksen kautta antamaan palautetta toiselle nuorelle. Päämäärää kohti edetään tukemalla parin toimintaa siten, että tanssija kykenee ylläpitämään saavutetun linjauksen tai avustaen saavuttamaan toivottu linjaus tai liikkeen suunta. Parireflektiovaiheeseen kuljetaan kunnioittavan koskettamisen pelisääntöjen sopimisen kautta. ”Nooran oppilaista näkee, kuinka heitä on ohjattu koskettamaan toista kehoempaattisesti. Otteista voi aistia molemman osapuolen eli sekä tekijän että kosketuksen kautta avustavan ymmärtävän syvällisesti mitä kehossa tapahtuu.” Verbaalisiin keinoihin verrattuna koskettamisen kautta voi usein antaa enemmän syvälle kehoon ankkuroituvaa palautetta. Kuulalla on tästä vuosikymmenten kokemus. ”Eräs alalla pitkään toiminut kollega totesi hiljattain tuntini jälkeen minun edustavan sitä vanhakantaista opettajatyyppiä, joka opettaa koskettamalla oppilaita. Nykyään kun ei enää uskalleta toimia kosketuksen kautta, kun heijasteina voi tulla sitä sun tätä. Harmittaa, että ihmisen olemassaolon perustarpeesta, koskettamisesta ja kosketetuksi tulemisesta, on tehty meilläkin moraalikysymys.” Arvottamisen sijaan lapselle tulisi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa opettaa millä tavalla toisen ihmisen kehoa kosketetaan kunnioittaen. Kuurne on opinnäytetyössään suuresti vaikuttunut siitä, kuinka silmiä avaavaa on sekä lapsille että opettajille se, mitä kosketuksen kautta saadaan aikaan. Edellä mainittujen työskentelymetodien avulla Kuurne on luonut kielen, jonka välityksellä lasten kanssa voidaan keskustella kehoanatomisista asioista ja baletin ydintaidoista. Tanssinopetuksen lomassa tanssijoille annetaan konkreettisia välineitä opetella sanallistamaan kehoa koskevia käsitteitä ja antamaan palautetta. ”Minua hämmästyttää se, kuinka taidokkaasti ja sisäistyneesti lapset käsittelevät näitä asioita. Nooran työstä ja siihen liittyvästä videomateriaalista näkee lasten ymmärtävän aidosti baletin ydintaitoja. Toki tätä edistää se, että opetuksen kaikkiin vaiheisiin liittyy aina reflektio. Asioista keskustellaan oppilaiden kesken.”

Opinnäytetyö käsittelee käytännönläheisesti lasten ja nuorten tanssijanalkujen oppimisen tarpeita ja esittelee konkreettisia keinoja, joilla oppilaat motivoidaan aktiiviseksi asiasisältöjen kanssa. Ymmärrys ei kartu pelkästään ulkoa päin palautteen kautta, vaan tuottamalla tietoa itse kehon kautta kuuntelemalla ja aistimalla sekä sanallistamalla ja avustamalla. ”Mitä aikaisemmassa vaiheessa tällaisia asioita ymmärretään ja niistä tullaan tietoiseksi, sitä syvällisemmin osataan työskennellä oman kehon kanssa”, Kuula sanoo ja näkee näiden nuorten tanssijan alkujen oppimisvalmiuksien avaavan kehollista perspektiiviä laajemmalle, koko elämänmittaiselle kehityspolulle.

Tutkimuksen kohderyhmän kehot ovat nuoria ja terveitä. Näin ei tule olemaan aina, varsinkaan jos kasvavia kehoja ei kohdella hyvin. ”Tällaisten menetelmien kautta lapset oppivat oman kehon kunnioittavaa kuuntelua. Osaavat sisäistyneesti kysyä oikeita kysymyksiä siitä, mikä on minun keholleni hyväksi”, Kuula kiteyttää. Loppukaneettina Heli Kuula vielä toivoo, että Kuurnetta kutsutaan kurssittamaan olevia ja tulevia opettajia opinnäytetyössään piirtyvän käytännönläheisen näkökulman pohjalta. Menetelmät itsessään sopivat kaiken ikäisten tanssinopetukseen.

LÄHDE: Kuurne, N. 2019. Ydintaitolähtöinen baletinopetus. Matkalla oman kehon aistimiseen. Opinnäytetyö. Tanssinopettajan maisteriohjelma. Helsinki: Teatterikorkeakoulu.

Arktiset jatkaa menestyksekkäällä polulla TEKSTI: LIISA KONTTURI-PAASIKKO KUVAT: PETRI KEKKONEN JA JUTTA KOTALA

Marjukka Koivuniemi jatkaa Liisa Kontturi-Paasikon linjakasta työtä tapahtuman johtajana.

A JA N KO H TA I S TA

Oamkin tanssinopettajakoulutuksen ja Oulun läänin Tanssialan Tuki ry:n järjestämä Arktiset Askeleet -tanssitapahtuma tanssittiin Pohjankartanossa 28.-31.3.2019. Tapahtuma piti sisällään tanssikatselmuksen, Teemasta teokseksi -seminaarin ja tanssityöpajoja sekä osallistujille että oululaisille tanssinharrastajille. Pohjankartanossa nähtiin ja koettiin yläkouluikäisten ja sitä vanhempien tanssia monipuolisesti ja laaja-alaisesti, mukana oli tanssitaipaleensa alussa olevia tanssijoita, tavoitteellisemmin tanssia harrastavia, tanssin opiskelijoita ja tanssin ammattilaisia. Arktisten Askelten tärkein tavoite onkin tanssikasvatuksellisena alustana toimiminen ja eri tanssilajiperheiden tuominen saman katon alle. Arktiset Askeleet -katselmuksen raadissa työskentelivät tänä vuonna Katja Koukkula, Tove Lojander, Julian Owusu, Virve Varjos sekä opiskelijajäsen Satu Uimi. Raati piti upealla tavalla huolen siitä, että kunniamainintoja jaettiin hyvin erilaisille esityksille ja tanssijoille — tapahtuman hengen mukaisesti. Isoin ja kaikista tärkein anti jokaiselle tanssijalle ja tapahtumaan osallistujalle on siinä, että on saanut olla mukana kokemassa tanssia monesta eri näkökulmasta ja on näin avartanut omaa tanssikäsitystään ja -maailmaansa oman tutun ympäristön ulkopuolelle. Vuoden 2019 tapahtuma jää historiaan 24 vuotta tapahtuman johtajana toimineen Liisa Kontturi-Paasikon viimeisenä varsinaisena tapahtumana. Vuodesta 2020 Arktiset Askeleet -tapahtuman johtajana tulee toimimaan Liisan tytär, monialainen tanssin ammattilainen Marjukka Koivuniemi. Tämä äiti-tytär -jatkumo takaa myös tapahtumalle selkeän ja hyvän tulevaisuuden — Marjukka tulee kehittämään tapahtumaa luonnollisesti omaan suuntaansa, mutta haluaa pitää huolen siitä, että monimuotoisuus , tanssikasvatuksellisuus ja katselmushenkisyys säilyvät tulevinakin vuosina. Vuoden 2020 tapahtuma tanssitaan Pohjankartanossa 26.-29.3.2020, vuorossa on alle kouluikäisten ja alakouluikäisten katselmus ja siihen liittyvät oheistapahtumat. Tämä vuosi on myös sekä tapahtuman että Oulun läänin Tanssialan Tuki ry:n 35-vuotis juhlavuosi, joten erilaisia synttäriteemaisia tapahtumia tullaan näkemään ja kokemaan tapahtumaviikonlopun ympärillä.

ARKTISET ASKELEET • Tanssin monilajisuutta kunnioittava katselmus, joka painottuu vuorovuosina joko lastentanssiin tai yläkouluikäisistä ylöspäin oleviin tanssijoihin. • Vuoden 2019 esiraatiin osallistui kaikkiaan 257 teosta. • Tänä vuonna katselmukseen valittiin 51 teosta, joista mukaan lähti 49. • Tapahtumassa osallistujia 352 henkilöä. • Ensi vuonna sekä tapahtuma että pääjärjestäjä Oulun läänin Tanssialan tuki täyttävät 35-vuotta. • Arktiset Askeleet 2020 tanssitaan 26.-29.3.2020

Englannin oppiminen käy kuin tanssi TEKSTI: MARITA KRAAMA KUVAT: SUVI-TUULIA FOSSATI

Voiko tanssin, liikunnan ja musiikin avulla oppia englantia? Kyllä voi! Opinnäytetyöni tutkimuksen mukaan oppilaat oppivat englantia tanssin avulla, koska liikunta, tanssi ja musiikki lisäsivät oppilaiden keskittymiskykyä, vireystasoa, tarkkaavaisuutta, motivaatiota ja muistitoimintoja.

Opinnäytetyöni ydinajatus oli tutkia, oppivatko lapset englantia tanssillisten harjoitusten, liikunnan ja musiikin avulla. Aihe oli ajankohtainen, sillä tammikuussa 2020 alkaa ekaluokkalaisilla ensimmäisen vieraan kielen opiskelu, useimmiten englanti. Opinnäytetyön taustalla oli haluni tehdä luokanopettajille KiddieJam©-konseptin mukainen Enkkutanssi-opas, jota kouluttamalla voisin työllistyä. Tein opinnäytetyöni käytännön osuuden syksyllä 2018 opettamalla englantia tanssin avulla 45 oppilaalle ensimmäisellä luokalla Taatilan koulussa, Liedossa. Opetin englanniksi tervehdykset, numerot, eläimet ja värit. Laulut ja tanssit olivat pääasiassa show-, hip hop- ja jive-tyylisiä. Tutkimuksen tulokset vahvistivat, että tanssillinen liikunta edesauttaa kognitiivista oppimista eli tutkimuksessani vieraan kielen oppimista ensimmäisellä luokalla. Rosenbaum, Carlson & Gilmore, Hillman, Erickson & Kramer, Jaakkola ja Kauranen (2001, 453–470; 2008, 58–65; 2012, 53–60; 2016, 33) kirjoittavat, että liikunta aiheuttaa aivojen aineenvaihdunnassa muutoksia kuten verenkierron vilkastumista ja neurotrofiinien tuotannon kasvua. Liikunta vaikuttaa oppimisen ja muistin keskukseen, hippokampukseen. Kun oppilaat liikkuvat, heidän tarkkaavaisuutensa ja muistinsa kehittyy ja he selviytyvät paremmin tehtävistä, joissa edellytetään kognitiivista taitoa, kuin passiiviset oppijat. Ryhmähaastattelun ja palautelomakkeen mukaan oppilaat oppivat englantia tanssiessaan. Oppilaiden mielestä tanssimisessa ja englannin oppimisessa oli hauskaa sekä itse tanssiminen, tanssin ja englannin oppiminen että yhdessäolo ja nauraminen. Sanakokeessa 89 % oppilaista sai 92–100 % oikein eli oppilaat oppivat englantia liikkuessaan ja tanssiessaan. Kaurasen ja Jaakkolan (2011, 329– 330; 2016, 32–33) mukaan motorinen ja kognitiivinen kehitys kulkevat käsi kädessä. Poikosen (2018, 14–18) tutkimus osoittaa, että musiikki, liikunta ja tanssi lisäävät hyvän olon hormonien tuotantoa, mikä vahvistaa aivojen positiivisia tunneprosesseja. Kaurasen (2011, 54–55, 125–127) mukaan dopamiinilla on keskeinen vaikutus motoriikan säätelyyn, tarkkaavaisuuteen, oppimiskykyyn ja motivaatioon. Kun oppilaat saivat tanssia musiikin rytmin mukaan, hyvän olon hormonien tuotanto lisääntyi ja tuki kognitiivista oppimista.

LÄHTEET: Hillman, C. H., Erickson, K. I. & Kramer. A. F. 2008. Be smart, exercise your heart: exercise effects on brain and cognition. Nature Reviews Neuroscience, 9. Viitattu 20.2.2019, <https://search-proquest-com.ezproxy.utu.fi/ docview/20427261>. Jaakkola, T. 2012. Liikunta ja koulumenestys. T. Kujala, C. Krause, N. Sajaniemi, M. Silvén, Ti. Jaakkola & K. Nyyssölä (toim.). Aivot, oppimisen valmiudet ja koulunkäynti. Neuro- ja kognitiotieteellinen näkökulma. Opetushallitus ja tekijät. Muistiot 2012:1. Viitattu 22.09.2018, <https://www.oph.fi/download/138958_Aivot_oppimisen_valmiudet_ja_koulunkaynti.PDF>. Jaakkola, T. 2016. Juokse, hyppää, heitä, ota kiinni. Perusliikuntataitojen opettaminen lapsille ja nuorille. Jyväskylä: PS-kustannus. Kauranen, K. 2011. Motoriikan säätely ja motorinen oppiminen. Helsinki: Liikuntatieteellinen Seura Poikonen, H. 2018. Dance on Cortex. Erps and Phase Synchrony in Dancers and Musicians During a Contemporary Dance Piece. Väitöskirja. Helsinki. Viitattu 17.2.2019, <https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/234644/DANCEONC.pdf?sequence=1&isAllowed=y>. Rosenbaum, D. A., Carlson, R. A. & Gilmore, R. O. 2001. Acquisition of intellectual and perceptual-motor skills. Annual Review of Psychology, 52, 453–470. Julkaisun pysyvä osoite on : http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905027212

Kirjoittaja on tanssinopettajan tutkinto-ohjelman monimuoto-opiskelija

Työn alla ovat sekä materiaalipankin että koulutuksen suunnitteleminen ensimmäisen luokan opettajille. Hyödynnän tutkimukseni tuloksia työelämässä kouluttamalla KiddieJam-Enkkutanssia. Toivon, että opinnäytetyöstäni on hyötyä sekä opettajille englannintuntien suunnitteluun että oppilaille englannin oppimiseen.

Hands can tell a lot who you are KUVAT: SAARA SAVUSALO

Kahdenkymmenen käden liikkeellisen tutkielman koreografi Liisa Heikkinen hyödynsi teoksessa tanssijoiden käsistä kirjoitettuja muistoja sekä kämmenten tekstejä.

Huhtikuun alussa seitsemän kertaa Oamkin Kotkantien kampuksella esitetyssä teoksessa tanssivat kolmannen vuosikurssin tanssinopettajaopiskelijat: Samu Kotilainen, Siiri Suoniemi, Béla Gazdag, Anita Valkama, Venla Virta, Ilona Räty, Timo Salonen, Maiju Laurila ja Antti Aho.

Siiri Suoniemi ja Ilona Räty ilmaisevat tuntojaan kosketuksen välityksellä. Intensiivinen työprosessi kehitti erityisesti tanssijoiden improvisaatio- ja läsnäolotaitoja sekä vuorovaikutuksellisuutta. Teoksen ilmaisun lumovoima sykähdytti erityisesti mm. kansainvälisen opettajavaihtoviikon vieraita.

Teos etsii käsien toiminnasta jonkin muun yhteyden, jonka läsnäolo voi luoda. Katsoja pääsi esityksessä tanssijoiden rakentamaan, monimuotoiseen tilaan, jossa merkitykset muodostuivat oman tulkinnan kautta.

Kämmenten viivat kasvoilla. Peittäen ja sulkien. Jos joku lukee nämä. Hän tuntee minusta enemmän kuin uskallan odottaa.

Oamk tanssi muuttaa Linnanmaan kampukselle TEKSTI: ANSSI KIRKONPELTO KUVAT: ARKKITEHTITOIMISTO HELAMAA & HEISKANEN OY

Kehollisuus tulee tanssinopettajakoulutuksen myötä näkyväksi osaksi jättimäistä opiskelijayhteisöä. Oamkin tanssinopettajan tutkinto-ohjelma muuttaa lukuvuoden 2019-2020 lopussa Linnanmaan yliopistokampukselle yhdessä monien muiden korkeakoulumme tutkinto-ohjelmien kanssa. Ensimmäinen lukuvuosi uudella kampuksella alkaa syksyllä 2020. Kaikki ammattikorkeakoulumme koulutusalat eivät kuitenkaan muuta Linnanmaalle, vaan tulevaisuudessa Oamkin sosiaali- ja terveysala vahvistaa edelleen paikkaansa Kontinkankaan kampuksella. Oamkin käyttöön tulee nykyisen Linnanmaan kampuksen koillisnurkka. Tilat peruskorjataan täysin ja muokataan uusien käyttäjien tarpeita vastaavaksi. Suunnittelutyötä on tehty jo pari vuotta ja rakentaminen on parhaillaan käynnissä. Tilojen muutosprosessissa tulevien käyttäjien tarpeet on huomioitu hyvin. 24

Tanssi saa kolme omaa tanssisalia nykyisen viiden sijasta, ja kampukselle syntyy myös muita yhteiskäyttötiloja, jotka soveltuvat tanssin tarkoituksiin. Kampusalueelle on tulossa mm. liikunta- ja hyvinvointikeskus, jonka tilat ovat hyödynnettävissä. Kokonaisuus vaikuttaa hyvältä! Yhdessäelosta Linnanmaalla tulee nykyistä tiiviimpää, sillä kulttuurin neliömetrit puolittuvat nykyisestä tilanteesta. Koko uusi kampusalue on kokonaisuutena kuitenkin valtava ja on arvioitu, että tulevalla yhteiskampuksella opiskelisi ja työskentelisi jopa 23 tuhatta ihmistä päivittäin. Toivottavasti tiivis kanssakäyminen tuo eri alojen toimijat aiempaa paremmin yhteen. Tanssinopettajan tutkinto-ohjelmalle iso kampus ja yliopistoympäristö tuovat uusia mahdollisuuksia tanssialan kehittämiseen.

A JA N KO H TA I S TA

← Tanssisalit sijaitsevat kampuksen koillisnurkassa maatasossa. Suuret ikkunat tuovat runsaasti luonnonvaloa tanssisaleihin. ↑ Kulttuurin tilat ympäröivät sisäpihaa kahdessa kerroksessa. Osa mediapuolen tiloista ei mahdu kuvaan (kuvan oikealla puolella).

Siirtyminen akateemiseen toimintaympäristöön haastaa tanssin koulutusohjelmaa isompaankin muutokseen. Uutta opetussuunnitelmaa vuodelle 2020 onkin työstetty ahkerasti jo koko kuluneen lukuvuoden ajan. Koulutuksen toimintamallin tarkastelu on opetussuunnittelutyössä vahvasti keskiössä ja sisältöjen suunnittelun lähtökohtana on opiskelijan oppiminen. Vaikka kaikki mietitään uusiksi, säilytetään kunnioitus traditioihin ja hyviksi koettuihin käytäntöihin. Konkreettinen suunnitelma vuoden 2020 opetussuunnitelmasta jäsentyy tulevana syksynä. Tanssinopettajakoulutus on selvinnyt muutaman vuoden takaisesta lakkautusuhasta hyvin. Oamkin johto näkee koulutuksemme alueellisen ja valtakunnallisen merkitysarvon kulttuurille ja työelämälle ja on sitoutu-

nut turvaamaan ammattialamme jatkuvuuden. Vaikka rahoitus on pienentynyt kaikilla kulttuurialoilla, Oamkin tanssinopettajan tutkinto-ohjelma pystyy jatkossakin tarjoamaan riittävästi laadukasta opetusta. Tanssi ei voi eikä sen kannata olla erillinen osa yhteiskuntaa. Eristäytyminen voisi johtaa alan alasajoon tai ainakin resurssien pienentymiseen. Yhteiskunnallinen muutos on kaikilla aloilla vaikuttava voima, joka on huomioitava myös tanssialalla. Kansalaisten fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille on entistä suurempi tarve, sillä älypuhelinaikakausi karkottaa meidät entistä kauemmaksi kehoistamme. Tanssilla on annettavaa yhteiskunnalle, mutta toisaalta myös tanssialan koulutuksen on uudistuttava.

Viimeisen vuoden aikana vastaani on tullut lukuisia kirjoituksia lehdissä ja sosiaalisessa mediassa tanssin hyvinvointivaikutuksista. Useimmissa tapauksissa jutun jäljet johtavat Hanna Poikosen väitöstutkimukseen, joka julkaistiin toukokuussa 2018. Laaja kirjoittelu aiheesta saa minut pakostakin tyytyväiseksi. Kirjoittamalla tulee näkyväksi ja tieteellisesti todistetuksi se, mitä me tanssin harrastajat ja ammattilaiset olemme aina tienneet. Erityinen ja kaikille yhteinen oppimisvoima tanssissa on empatia, erityisesti kehollinen empatia. Sanotaan, että tanssivat ihmiset ovat tämän tanssin eritysluonteen vuoksi tavanomaista sosiaalisempia. Vielä ei tiedetä, millaiseksi yhteistoiminta uudella kampuksella muodostuu, mutta ainakin yhteiskunnan muutoksia miettiessä tulee pohtineeksi kehollisen oppimisen näkökulmaa, jota soisi tarjottavan kaikille koulutusaloille.

↑ Tanssisalit kuvassa ylhäällä, suurin 148m2 sali ylhäällä vasemmalla, keskellä 137m2 ja oikeassa reunassa 82m2. Vasemmalla alhaalla pukuhuone- ja varastotiloja sekä oikealla alhaalla kehonhuoltotila sekä musiikin opetustiloja.

→ ↑ Luonnos keskimmäisestä tanssisalista. Saleihin tulee joustolattiat ja varustelu täydentyy peileillä, verhoilla ja av-laitteilla.

→ Luonnos pienimmästä tanssisalista. Valo tulvii sisään avarista ikkunoista, jotka tarvittaessa voidaan peittää verhoilla.

TA N S S I JA T E RV E YS

KUVA 2. EPÄKÄSLIHAS

KUVA 1. HARTIARENGAS

Tanssijan lapatuki TEKSTI: ANNIINA KIRPPU, LOTTA LEINONEN JA PIRJO ORELL KUVAT: SAARA SAVUSALO

Tanssijalle lapatuki on hyvää lapaluiden hallintaa ja se muodostuu lapaluita stabiloivien lihasten avulla. Lapatuen pääasiallisina tehtävinä ovat liikkeen hallinta ja sen tuottaminen. Tanssijoiden näkökulmasta lapatuki tarkoittaa esimerkiksi sitä, kun kädet kurotetaan kohti kattoa, hartiat pysyvät alhaalla ja lapaluut painuvat alas kohti lattiaa. Myös kylkikaarien pitäisi pysyä suljettuina, jotta kannatus eli lapatuki säilyisi optimaalisena. Jotta lapatuen käyttäminen olisi optimaalista, täytyy ymmärtää sekä hahmottaa lavan alueeseen kuuluva lihaksisto ja luusto. (Ahonen 2011, 259.)

Lapatuen tärkeänä osana toimii hartiarengas (kuva 1.). Se muodostuu viidestä luusta, solisluista (clavicle), lapaluista (scapula) ja rintalastan yläosasta (sternum). Nämä viisi luuta muodostavat kokonaisen renkaan. Hartiarenkaan asento ja liikkeet ovat riippuvaisia lapaluuhun kiinnittyvien lihasten toiminnasta. Lisäksi rintakehän- ja rangan asento vaikuttaa hartiarenkaan hallintaan. Hartiarenkaan asento on myös tärkeä ryhdin kannalta. Hartiarengas on edessä, kun hartiat ovat kääntyneet eteen. Silloin vaikutus näkyy rintarangan etupuolella ja aiheuttaa rintarangan flexion, jolloin selkä pyöristyy. Jos hartiarengas ja hartiat ovat taas

KUVA 3. ETUMMAINEN SAHALIHAS

liian takana, silloin selkäranka kääntyy extensioon ja ojentuu. (Ahonen & Sandström 2011, 259.) Lapatukea ensisijaisesti mahdollistavat epäkäslihaksen alaosa (trapezius, kuva 2.), etummainen sahalihas (serratus anterior, kuva 3.) sekä leveä selkälihas (latissimus dorsi, kuva 4.). Lapatukilihaksia tulisi harjoittaa mahdollisimman monipuolisesti esimerkiksi staattisesti, eksentrisesti, konsentrisesti sekä liikenopeutta vaihdellen. Staattisessa lihastyössä lihas pysyy supistuksessa harjoituksen aikana. Esimerkiksi, kun punnerruksessa pysähdyt liikkeen välillä ja pidät asentoa yllä

KUVA 4. LEVEÄ SELKÄLIHAS

10 sekuntia, josta jatketaan liikettä ylös tai alas. Staattinen lihastyö vaatii eniten lihaksilta työtä, joten se on tehokkain keino kasvattaa voimaa. Toiseksi eniten lihastyötä vaatii eksentrinen lihastyö, jossa lihaksen kiinnitys- ja lähtöpiste loittonevat toisistaan eli lihas venyy. Esimerkiksi punnerruksessa alaspäin mentäessä jarrutuksen aikana tapahtuu eksentristä lihastyötä. Viimeisenä on vielä konsentrinen lihastyö, jossa lihaksen kiinnitys- ja lähtöpiste lähenevät toisiaan ja lihas supistuu. Punnerruksessa ylöspäin työnnettäessä tapahtuu konsentrista liikettä. (Hulmi 2015, 9.)

OPTIMAALINEN LAPATUKI

Lapatukilihaksia pystyy vahvistamaan monella tavalla, esimerkiksi salitreenillä tai kotikonstein kuminauhaa ja lisäpainoja käyttämällä. Erityisesti erilaiset punnerrukset vahvistavat lapatukilihaksia. Perinteisessä etunojapunnerruksessa tärkeää on muistaa tuoda kädet olkapäiden kanssa samaan linjaan, sekä säilyttää hyvä kannatus koko vartalossa ja varsinkin lavan seudulla, niin että selkä ei pääsisi romahtamaan alas. Selkä ei siis saisi mennä notkolle, eikä lantio saisi kohota ylös. Pidä siis keskivartalo tiukkana. Täydellisessä suorituksessa rintakehä koskettaa kevyesti lattiaa. Punnerruksen

voi tehdä myös leveämmällä otteella, mutta silloin treeni menee enemmän rintalihasten puolelle. Myös erilaiset lankut vahvistavat lapoja, mutta näissä tulee muistaa keskivartalon kannatus. Lankkuasennossa pystyy harjoittamaan lapatukea niin, että pitää käsivarret suorina ja lähtee työntämään lapoja ylös ja alas, niin että muualla vartalossa ei tapahdu minkäänlaista liikettä. Lisäksi erilaiset selkää vahvistavat liikkeet esimerkiksi lattialla vatsallaan tehden tai kuminauhaa apuna käyttäen, ovat tehokkaita liikkeitä.

LAPATUKI PETTÄÄ HEIKENTYNEEN LIHASVOIMAN SEURAUKSENA

Tärkeää on myös muistaa venyttelyt ja hyvä lihashuolto, niin silloin selkä pysyy hyvässä kunnossa, jolloin lapatuki tai hyvä kannatus on mahdollista saavuttaa.

Kuva 1: Hartiarengas. Lähde Wikipedia. Kuva 2: Epäkäslihas, m. trapetzius. Lähde: Wikipedia Kuva 3: Etummainen sahalihas, Lähde: Wikipedia.

LÄHTEET: Ahonen, Jarmo & Sandström, Marita, 2011. Liikkuva ihminen - aivot, liikuntafysiologia ja sovellettu biomekaniikka. Lahti: VK- Kustannus oy.

Kuva 4:http://www.aarohuttunen.com/levea-selkalihas-latissimus-dorsi/

Anni Kirppu ja Lotta Leinonen ovat toisen vuoden tanssiopettajaopiskelijoita, Pirjo Orell on Oamkin fysioterapin lehtori.

Hulmi, Juha, 2015. Lihastohtori 1. Lahti, Oulu: Fitra oy.

Tietoa venyttelyistä tanssinopettajan työvälineeksi TEKSTI: NELLINOORA PAJU, JOHANNA MIKKONEN JA PIRJO ORELL KUVAT: LAURE KURKELA, SAARA SAVUSALO

Tanssijoilla ja urheilijoilla venyttely on arkipäiväinen aihe. Silti tämä tärkeä aihe jää usein liian vähälle huomiolle tai sivuutetaan ”välttämättömyytenä”. Tanssijat usein tavoittelevat venyttelyillä kehoon laajempaa liikkuvuutta, mitä pidetään suotuisana kehon ilmaisulle tanssin ollessa liikunta- ja taidemuoto. Laajaa liikkuvuutta usein ihannoidaan. Monet lajit edellyttävät estetiikan puolesta tiettyä ulkoasua keholle. Tanssijoille yliliikkuvat nivelet ovat yleisiä ja tanssinopettajina meidän tulee kyetä erottamaan oppilaiden laaja liikkuvuus nivelten yliliikkuvuudesta. Liikkuvuus on fysiologisesti hyvin laaja käsite. Liikkuvuuteen vaikuttavat kunkin nivelen spesifinen liikeominaisuus, perintötekijät, ravitsemus ja liikunnallinen aktiivisuus. Tukikudosten kuormituksella ja venytyksellä on tärkeä merkitys kudosominaisuuden kehitykselle. Jatkuessaan vähentynyt liikkuminen voi aiheuttaa pysyviä liikerajoitteita, kudosten jäykistymistä, jota esiintyy hälyttävästi jopa murrosikäisillä. (Ylinen 2010,7-8.) 32

Vaikka liikuntaa ja ihmiskehoon liittyviä yksityiskohtaisia tutkimuksia on tänä päivänä paljon, ihminen liikkuu silti yksipuolisesti ja yhä vähemmän. Kehomme fysiologinen rakenne ja liikkumisen tarve ei kuitenkaan ole muuttunut. Liikkuva ihminen -kirjassa Sandström ja Ahonen kiteyttävät ihmisen liikkumisen tärkeyden: ”ihmisen liikkumiskyky on osa hänen itsenäisyyttä ja riippumattomuutta” (Sandström & Ahonen 2011, esipuhe). Ihminen tarvitsee siis monipuolista liikettä ja liikkuvuus on olennainen osa meidän tuki- ja liikuntaelimien toimintaa (UKK –Instituutti, viitattu 6.4.2019). Venyttelyillä voimme parantaa aineenvaihduntaa, venyttelyillä saavutettu notkeus ehkäisee lihasten ja nivelten vammoja sekä parantaa suorituskykyä (Ylinen 2010, 7). Tanssinopettajina olemme tärkeässä roolissa ihmisten liikuttamisessa ja osaltamme edistämme ihmisten kokonaisvaltaista hyvinvointia (Sandström & Ahonen 2011, esipuhe). Venyttelyn merkityksestä on tehty paljon erilaisia tutkimuksia. Monet mielipiteistä ja tutkimusten tulkinta-

tavoista ovat olleet viimeisten kymmenen vuoden aikana hyvin tunnelatautuneita eri ammattiryhmien välillä, menetelmien puolesta ja vastaan. (Frederick & Frederic 2015, 3.) Tanssinopettajina meidän tulisi olla valveutuneita venyttelyn merkityksestä, eri menetelmistä ja terminologiasta. Meidän tulee olla tietoisia ihmisen fysiologiasta ja eri ikäkausien vaikutuksista venyttelyyn. Näin voimme osaltamme opastaa ihmisiä kehon kokonaisvaltaisuuden ymmärtämiseen. Tutkimustyön myötä länsimainen nykytietämys on lähentymässä perinteisiä itämaisia menetelmiä, joissa on aina huomioitu ihminen kokonaisuutena. Kehon ja mielen yhteys on tiedostettu ja yksilö huomioidaan myös omien tuntemusten kautta. Optimaalista liikesuoritusta on mahdoton koskaan saavuttaa, olemme jokainen yksilö ja jatkuvassa muutoksessa. (Sandström & Ahonen 2011, johdanto.) Tarkastelemme tässä yhteydessä venyttelyn merkitystä tanssinopettamisessa ja tanssijan hyvinvoinnin osalta sekä erilaisten venytysmenetelmien hyödyistä. Yhtä lailla venyttelyillä on merkittävä osa myös kuntoutuksessa ja kilpaurheilussa, kuin muissakin liikuntaharrastuksissa (Ylinen 2010, 7). Tanssiminen on hyvin ulottuvaa ja kolmiulotteista liikettä, jolloin liikkeet jo itsessään ovat venyttäviä ja liikkuvuutta harjoittavia. Meidän tanssinopettajina tulisi kannustaa oppilaita omaksumaan venyttely osaksi arkipäiväisiä rutiineja. Venyttelyjä suoritettaessa ja suunniteltaessa on tärkeää tiedostaa, mitä tavoitellaan. Parhaimman hyödyn voi saada yksilöimällä venyttelyohjelmia ja olemaan vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. (Frederick & Frederic 2015, 7.) Tanssinopettajan kannattaa perehtyä venyttelystä tehtyihin lukuisiin tutkimuksiin omien tarpeidensa mukaan.

VENYTTELYN KOHDISTAMINEN LIHAKSEEN Lihaksiin kohdistettu venyttely on todettu vaikuttavan suorituskykyyn. Liikkuvuus lisää raajan vipuvarren pituutta ja lihaksen pituutta, jolloin se vaikuttaa voiman tuottoon. (Ylinen 2010, 27.) On havaittu, että staattinen venyttely verottaa nopeusvoimaa ja heikentää myös koordinaatiokykyä, mikä taas voi lisätä loukkaantumisriskiä (Ylinen 2010, 32). Säännöllisellä venyttelyllä on havaittu olevan suotuisia vaikutuksia räjähtävää voimaa vaativiin suorituksiin (Ylinen 2010, 35). Räjähtävää voimaa vaaditaan mm. hypyissä. Hyppääminen edellyttää hyvää lihasvoimaa, mutta ei suoraan korreloi hyppykorkeuteen (Ylinen 2010, 31).

VENYTTELYN KOHDISTAMINEN JÄNTEISIIN Jänteen kuormituksen kestävyys on tavallisesti kaksinkertainen lihakseen verrattuna. Tutkimusten mukaan jänne venyy enemmän passiivisessa venytyksessä (Ylinen 2010, 53). Jänne venyy enemmän liikuntaa har-

rastamattomilla, kuin urheilijoilla (Ylinen 2010, 55). Jänteiden venyttäminen on osa lihasten venyttelyä ja niiden liikkuvuuden säilyttäminen vaikuttaa kehon hyvinvointiin (Ylinen 2010, 52).

VENYTTELYN KOHDISTAMINEN FASKIOIHIN Faskiat muodostavat sidekudosverkoston ja ne ovat n. 30% meidän lihasmassasta (Ylinen 2010, 52). Lihasta venyteltäessä on faskiaverkosto aina mukana. Tietoisuus faskioista auttaa meitä parempiin venyttelyn tuloksiin, ja eri menetelmät vaikuttavat eri faskiakudoksiin eri tavoin. (Frederick & Frederick 2015, 9; Jauhiainen & Moisio opinnäytetyö 2017.) Faskia-venyttelyt ovat hyvin moniulotteinen menetelmä, jossa eri vaiheisiin yhdistyy kokonaisvaltainen kehontuntemus olennaisesti. Lihaskalvot eli myofaskiaaliset kalvot ovat kuin kuminauhoja, jotka pitävät lihaksia ja luustoa kasassa ja välittävät tietoa kehonosasta toiseen. (Sandström & Ahonen 2011, 350.) Faskiaaliset verkon häiriöt vaikuttavat läpi koko järjestelmän, kuten langan vetäminen villapaidasta (Sandström & Ahonen 2011, 351). Faskiavenyttelyissä pyritään kolmiulotteiseen liikkeeseen, huomioiden kunkin nivelen anatominen liikerata. Faskiavenyttelyissä on yleistä veto (traktio), värähtely (oskillaatio) ja niveltä pyörittävä liike (circumduction) (Frederick & Frederic 2015, 26).

VENYTTELYJEN VASTA-AIHEET Olennaista on oman kehon tuntemus ja lihasten hallinta venyttelyissä. Venyttelyissä ei varsinaisesti ole turvatonta tapaa venyttää, vaan venyttely tulisi suorittaa oman kehon tarpeita kuunnellen. (Frederick & Frederic 2015, 7.) Erilaisten vammojen sattuessa on hyvä tiedostaa ja todeta vamman vakavuus ja sen parantumisvaiheet. Nykyään tiedostetaan jo, että liike on merkittävä osa parantumista esim. nivelvamman sattuessa on hyvä keskustella ammattilaisten ja lääkärin kanssa, millä keinoilla liikkuvuus voidaan optimoida häiriötilanteesta huolimatta.

VENYTTELYJEN KESTO Venyttelyjä voidaan jaotella myös kestoltaan. Lyhyt venytys on n. 5-10 sek. kestoltaan. Keskipitkä n.10-30 sek. Pitkäkestoiset venytykset n.30-120 sek. Venytyksen kestoilla saadaan erilaisia hyötyjä ja tavoitteita. Lyhytkestoiset venyttelyt aktivoivat lihaksia ja verenkiertoa, jolloin ne ovat suotuisimpia tehdä alkulämmittelyinä tai ennen kilpailusuoritusta. Pitkäkestoisen venyttelyn hyödyt ovat enemmän liikkuvuuden lisääntymisessä ja liikeratojen avaamisessa. Pitkäkestoisia venytyksiä voidaan suorittaa omina harjoitteina tai palauttavina harjoituksina esim. n 1-2 h raskaan liikuntasuorituksen jälkeen. Pitkäkestoisia venytyksiä ei suositella ennen kilpailusuorituksia, koska niiden on todettu heikentävän hetkellisesti kimmoisuutta ja koordinaatiokykyä (IIHCE, viitattu 6.4.2019).

KUVA 1. POHJELIHASTEN VENYTYKSEN ALKUASENTO

ESIMERKKEJÄ VENYTTELYTEKNIIKOISTA Venyttelytekniikoita on paljon ja niistä puhutaan hyvin monin eri termein. Jokaisen venytystekniikan tavoite on erilainen. Tanssinopettajina meidän olisi hyvä perehtyä mahdollisimman moneen tekniikkaan, jotta osaisimme ohjata oppilaitamme parhaimmalla tavalla. Tavoitteellista on tunnistaa oppilaiden tarpeet ja ohjata heille oikeanlainen venytystapa.

POHJELIHASTEN VENYTYS (FOOTBIC™ 2019) Venytettävä lihas kaksoiskantalihas (Gastrocnemius)

KUVA 2. VENYTYKSEN LOPPUASENTO

LONKAN KOUKISTAJAN VENYTYS (SPORT STRETCH 1998) Venytettävä lihas lannesuoliluulihas (Iliopsoas) Jännitys-rentoutus tekniikka Ohjeet: Käy toispolvi-asentoon (kuva 3). Aktivoi iliopsoas koontamalla lantiota ja vie leukaa kohti rintaa (pyöristä yläselkä) n. 6 sekunnin ajan (kuva 4.). Rentouta lihas ja venytä lihas kuvan 3. osoittamalla tavalla n. 15 sek. (kuva 5). Toista tämä jännitys – rentoutus sarja kuusi kertaa.

Staattinen venytys Ohjeet: Selkä ojennettuna, koukista polvi ja nilkka ja ota kiinni jalkapohjasta (kuva 1.) ja kevyesti ojenna polvea, varo yliojentamista(kuva 2.) ja tunnet venytyksen kaksoiskantalihaksessa.

Nellinoora Paju ja Johanna Mikkonen ovat toisen vuoden tanssinopettajaopiskelijoita, Pirjo Orell on Oamkin fysioterapian lehtori.

KUVA 3. ILIOPSOAS-VENYTYKSEN LÄHTÖASENTO

KUVA 4. AKTIVOINTIVAIHE

LÄHTEET: Ylinen, 2010. Venytystekniikat s.8, 2.painos Muurame: Medirehabook kustannus Oy Sandström & Ahonen, 2011. Liikkuva ihminen: aivot, liikuntafysiologia ja sovellettu biomekaniikka. Keuruu: VK-Kustannus Oy Frederick & Frederic, 2015. Fascial Stretch Therapy – Lihaskalvojen venytysterapia. Keuruu: Otavan Kirjapaino oy UKK- Instituutti -nettisivut. Liikunnan vaikutukset, viitattu 6.4.2019 http://www.ukkinstituutti.fi/tietoa_terveysliikunnasta/liikunnan_ vaikutukset/tuki-_ja_liikuntaelimisto/venyttely_yllapitaa_ja_parantaa_notkeutta Jauhiainen & Moisio, 2017. Lahden ammattikorkeakoulu opinnäytetyö, Faskialle suositeltava venyttelytekniikka. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/136811/Moisio_Milla.pdf?sequence=1&isAllowed=y Pohkeen staattinen ventytys: Kärnä, Atte 2019. Footbic™ Lonkan koukistajan venytys: Alter, Michael J.1998, Sport Stretch -second edition. Usa: Human Kinetics International Ice Hockey Centre of Excellence – nettisivut. Fyysinen harjoittelu, Liikkuvuus ja lihashuolto, viitattu 6.4.2019

KUVA 5. VENYTYSVAIHE

KUVA: SANNI MYKKÄNEN

Tanssia linssin takaa TEKSTI: SAARA SAVUSALO

Olen toiminut melkein kokonaisen lukuvuoden Oamkin tanssipuolen media-assistenttina. Vuosi on ollut antoisa ja täynnä uusia oivalluksia päästessäni syvemmälle tanssin maailmaan. Suhteeni tanssiin on aina ollut lämmin, mutta hieman etäinen, kenties koska en koskaan löytänyt tanssilajia joka olisi vienyt jalat altani. Pienenä kävin yhden tunnin satubaletissa ja vaikka se oli hurjan hauskaa, päätin että tanssin pinkissä tutussani mieluummin ihan vain kotosalla. Paras leikki oli päiväkodin jälkeen tanssia Smurffien tahtiin ja hyppiä sohvalta alas tyllit hulmuten. Sen jälkeen kävin parisen vuotta street dance- tunneilla ja itämaisen tanssin kursseilla, mutta muu

tanssi oli minulle ennen tätä syksyä melko tuntematonta aluetta. Minulle oli jotenkin iskostunut päähän tylsä yksipuolinen kuva, että kansantanssissa juostaan vain ympyrää helmat paukkuen ja läpsitään kättä polveen viulun tahtiin, ja että showtanssissa ojennetaan hienosti käsiä ja heitetään jalkaa kattoon. Siinä oli aika lailla kaikki mitä ”tiesin” tanssista. Media-assistentin työssä olen kuitenkin päässyt pikkuhiljaa tutustumaan tähän taiteenlajiin paremmin, ja olen siitä todella iloinen. Talven mittaan altistuttuani päivittäin tanssin kiehtovalle maailmalle, aloin päästä asioista hieman jyvälle. Luin työni puolesta kymmeniä tanssiaiheisia artikkeleita Pedanssista, kuvasin oppitunteja ja näytöksiä. Jännitin ensimmäistä kuvattavaa näytöstä suuresti,

BLOGISSA

koska tapahtumakuvaus ei ole koskaan ollut mukavuusaluettani, ja olin vuosia sitten päättänyt että olen siinä huono, ilman kummempaa harjoittelua. Tanssinäytöksiä kuvatessa olen nähnyt monenlaisia tanssilajeja, ensimmäisen Tanssia!-esityksen kuvattuani olin silmät kosteana liikutuksesta. Ihastuin myös korviani myöten kansantanssin orgaaniseen kehonkieleen ja iloisuuteen, ja nyt haaveilenkin kansantanssin alkeiskurssille ilmoittautumisesta. Opin vahingon kautta hieman myös itse tanssista, valokuvauksen näkökulmasta. Nyt tiedän esimerkiksi, että hyppyliikettä pitää kuvata vain nousujohdanteisesti. Etenkin baletti on vaikea laji kuvata, sillä jokaisen raajan pitää osoittaa täydellisessä kulmassa tiettyyn suuntaan. Joskus kamera tallentaa asioita joita silmä ei edes huomaa. Viime Tanssia!-näytöksessä eräs tanssija teki huiman balettityylisen hypyn, jota en huomannut kolmenkaan esityksen jälkeen, vaan vasta myöhemmin näytöskuvia selatessani. Valokuvaajan ikuinen tuska onkin yrittää saada tallennettua tilanne ja tunnelma kameralle niin hyvin kuin mahdollista. Se on haastavaa mutta antoisaa, varsinkin näytöskuvaus, jossa palkintona on täydellisessä kohdassa pysähtynyt liike hyvällä valaistuksella, rangaistuksena tärähtänyt sotkuinen kuva jossa tanssijalta puuttuu pää. Erikoiset valaistukset ja vinhaa viuhuvat raajat antavat vielä lisähaastetta tehtävään. Nykyään odotan innolla kuvauskeikkoja koska tiedän, että osaamiseni on kasvanut harjoituksen myötä ja voin tehdä ainoastaan parhaani. Kuvausintooni vaikuttaa myös se, että haluan päästä näkemään tanssijoiden uudet taidonnäytteet. Sen lisäksi että olen oppinut uusia asioita tanssista, olen nähnyt myös oman alani uudesta perspektii-

vistä. Vaikka välillä tuntuu että tanssija media-ala ovat hyvin erilaiset, on niissä silti monia yhtymäkohtia. Kumpikin elää estetiikasta ja vaikka kummatkin ovat luovia aloja, on tekniikan oltava hallussa. Kun ne kaksi maailmaa kohtaavat ja korostavat toistensa erikoisuuksia ja kauneutta, voi syntyä esimerkiksi mitä upein video-ääni-tanssi- performanssi. Moderni teknologia mahdollistaa aivan uusien ilmaisumuotojen tutkimisen erilaisten liikkeentunnistusprojisointien, liikkeeseen reagoivien valojen ja äänien avulla. Oamkilla järjestettävä DanceHack onkin tarjonnut opiskelijoillensa lippua tanssin ja median yhteiselle tutkimusmatkalle jo useampana syksynä. Se on myös oiva tilaisuus verkostoitua eri alojen kulttuuritoimijoiden kanssa. Tanssijat saattavat tarvita kaltaisiani medianomeja saadakseen produktioillensa arvoisensa markkinoinnin ja taltioinnin. Sen lisäksi että tanssijat hyötyvät näistä kontakteista, myös medianomit voivat saada tanssijoista hyviä kontakteja. Kuka nimittäin osaisi tanssia mainosvideoilla yhtä taidokkaasti, tai hyppiä studiokuvissa katonrajaan yhtä eteerisesti, kuin tanssija? DanceHack on selkeästi inspiroinut myös Oamkin tanssinopiskelijoita, sillä jotkut opiskelijoista ovat päätyneet tutkimaan enemmänkin tanssin digitaalisia ulottuvuuksia esimerkiksi projisoimalla omaa tanssiaan reaaliajassa tai nauhalta. Näin voi saada koko lavan täyteen tanssijoita, vaikka esiintyisikin soolona. Olen tyytyväinen että otin harppauksen pois ”mediakuplastani”, koska työskentelemällä ihmisten kanssa, jotka eivät ole samalla alalla kanssani, olen löytänyt uutta intoa työhöni, saanut itsevarmuutta tekemiseeni ja tutustunut hienoihin ihmisiin. Tein kuten Oamkin mottokin kuuluu: ”Luota itseesi”.

Opinnäytetyöt

MIKKO-PEKKA KARLIN

KLASSINEN BALETTI VAATII TANSSIJALTA LIHAKSIA JA PÄÄTÄ

RUNONLAUSUNTA TUKEE TANSSI-ILMAISUA JA KOREOGRAFIAN RYTMIÄ

Tanssinopettajaopiskelija Henna Julin selvitti opinnäytetyössään Lihastyö balettiliikkeiden takana, mitkä lihakset aktivoituvat balettiliikkeissä. Tutkimus osoitti baletin olevan lihaksia kokonaisvaltaisesti aktivoiva laji. Lisäksi tutkimuksesta kävi ilmi, että lihasten tunnistaminen ja tiedostaminen ovat balettitanssijalle välttämättömyys. Työtään varten Julin haastatteli Juha Kirjosta ja Arja Tervoa, jotka kumpikin ovat opiskelleet Vaganova-akatemiassa Venäjällä, tanssineet ammatikseen sekä opettaneet balettia jo vuosikymmenien ajan.

Tanssinopettajaopiskelija Essi Honkanen tutki opinnäytetyössään runonlausunnan vaikutuksia koreografian rytmiin ja tanssijan ilmaisuun. Hän suunnitteli ja toteutti runonlausuntaa ja nykybalettia sisältäneen teoksen Oamk Dance EK -tanssin erikoiskoulutusluokalle. Tutkimuksen mukaan runon sisältö vahvistaa tanssi-ilmaisua ja tanssi tukee runonlausuntaa. Rytmiä runoon tuovat elementit kuten riimit, toisto ja puhujan intonaatio, luovat musiikin tavoin koreografian rytmillisen perustan.

Opinnäytetyö sisältää klassisen baletin vaganova-metodin mukaisesta liikemateriaalista kuusi liikettä. Lisäksi se esittelee vartalon perusasennon sekä jalkojen ja käsien asentoja, joiden varaan kaikki baletin liikemateriaali rakentuu. Tutkimuksessa ilmeni, että balettiliikkeissä tulisi kyetä aktivoimaan liikkeelle tarvittavat lihakset ja samanaikaisesti rentouttamaan muut lihakset. Baletissa halutaan luoda katsojalle kuva keveydestä ja helppoudesta. Kun tanssija osaa tanssia liikkeet ainoastaan tarvittavia lihaksia aktivoimalla, katsojalle välittyy illuusio keveydestä. Balettitanssijan tulisi tiedostaa, milloin hän aktivoi mitäkin lihaksia. Kinesiologialla on siis suurempi merkitys klassisen baletin opetuksessa, mitä voisi ajatella. Julin toteaakin opinnäytetyön johtopäätöksenä, että kinesiologiaa tulisi korostaa nykyistä enemmän baletinopetuksessa. Pitkälle tähtäävältä tanssijalta vaaditaan myös älykkyyttä ja ymmärrystä kehostaan ja lihaksiensa toiminnasta. Ilman tätä taitoa puhdas tanssitekniikka on haastava oppia. Lisätiedot: Henna, J. 2019. Lihastyö balettiliikkeiden takana. Opinnäytetyö. Tanssinopettajan tutkinto-ohjelma. Oulu: Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö on tallennettu Theseus-tietokantaan osoitteessa http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904266107

Tutkimus osoitti tanssi-ilmaisun ja runonlausunnan tukevan toisiaan. Projektiin osallistuneiden tanssijoiden runonlausunta sujui helpommin, kun he saivat yhdistää sen tuttuun ja tärkeään tanssiin. Prosessin myötä tanssijoiden ilmaisu vahvistui ja he uskoivat ilmaisun kehityksen hyödyttävän tulevissakin produktioissa. Moni koki myös monipuolisuutensa tanssijana kasvaneen. Honkanen toimi itse teoksen koreografina ja runojen kirjoittajana, kolme kuukautta kestäneen prosessin opettajana sekä tutkimuksen observoijana ja tutkijana. Tutkimus toteutettiin koreografin ja tutkijan näkökulmasta. Aineistona toimivat kolme kirjallista kyselyä tanssijoille prosessin eri vaiheissa. Lisäksi tukena olivat observointi, lähdekirjallisuus sekä Honkasen työpäiväkirja harjoituksista ja esityksistä. Tutkimuksen mukaan äänenkäyttöharjoitusten tekeminen lisää tietoista hengittämistä tanssissa. Äänenkäyttö lisää tanssijoiden pohdiskelevaa, argumentoivaa ja toteavaa puhetta balettitunneilla ja muissa sosiaalisissa tilanteissa. Honkanen kannustaakin baletinopettajia lisäämään balettituntiin myös äänenkäyttöharjoituksia. Lisätiedot: Honkanen, E. 2019. Elämän jälkiä: Runonlausunnan vaikutuksia koreografian rytmiin ja tanssijan ilmaisuun. Opinnäytetyö. Tanssinopettajan tutkinto-ohjelma. Oulu: Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö on tallennettu Theseus-tietokantaan osoitteessa http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904255963

O P I N NÄY T E T YÖ T

PETRI KEKKONEN

SHUFFLE-TANSSITUNNILLE LÖYTYY KYSYNTÄÄ SUOMESSA Tanssinopettajaopiskelija Iina Piskonen tutki opinnäytetyössään Shuffle – uusi tanssilaji Suomessa, millaisena shufflen kysyntä tanssituntikonseptina näyttäytyy Suomessa. Tutkimuksen mukaan shuffle kiinnostaa etenkin nuoria aikuisia. Kiinnostuneiden taitotasosta riippumatta shuffle-tanssitunneille olisi tulijoita aloittelijoista edistyneisiin. Piskosen haastatteli työssään neljää nuorta aikuista aiheen tiimoilta. Haastateltavat valittiin elektronisen tanssimusiikin festivaaleilta. Vain yhdellä haastateltavalla oli tanssitaustaa. Haastattelun avulla hän selvitti shufflelle ominaisia oppimistapoja sekä lajin mahdollista kysyntää tanssituntikonseptina. Lisäksi hän tarkasteli työssään shufflen historiaa, ominaisuuksia ja näkyvyyttä Suomessa. Tutkimus paljasti shufflen vähäisen tarjonnan Suomessa. Tunteja on tarjolla vain yhdessä suomalaisessa tanssikoulussa. Piskosen mukaan shuffle-tanssitunnit voisivat toimia rakenteellisesti samankaltaisesti kuin suositut katutanssitunnit. Opinnäytetyö tuo esiin uusia ideoita tanssin kentälle. Ideat käsittelevät shufflen mahdollisuuksia toimia omana tanssituntinaan. Näiden tietojen avulla shuffle voitaisiin tuoda ihmisten luokse ja saada lajille näkyvyyttä. Tanssinopettajat työllistäisivät itseään entisestään ja tanssikoulujen tarjonta voisi laajentua. Lisäksi opetustuokioiden tuominen erilaisiin tapahtumiin voisi monipuolistaa niiden tarjontaa. Tanssitunti, jossa yhdistyvät tanssi sekä levysoittajat, olisi uudenlainen konsepti Suomessa. Lisätiedot: Piskonen, I. 2019. ”Shuffle – uusi tanssilaji Suomessa”. Opinnäytetyö. Tanssinopettajan tutkinto-ohjelma. Oulu: Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö on tallennettu Theseus-tietokantaan osoitteessa http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904235784

O P I N NÄY T E T YÖ T

SHOW ORIENTAL YHDISTÄÄ SHOWTANSSIN ELEMENTTEJÄ ITÄMAISEEN TANSSIIN

KUNTOTANSSITUNTI DANCETYM TÄHTÄÄ TANSSIN RIEMUUN SHOWTANSSIN POHJALTA

Tanssinopettajaopiskelija Aurora Ylinen tutki opinnäytetyössään miten itämaista tanssia voi rikastaa showtanssin elementeillä niin, että itämaisen tanssin estetiikka säilyy tunnistettavana. Tutkimusjakson aikana Ylinen opetti show oriental -nimistä viikkotuntia Oulun Itämaisen Tanssin yhdistys Yasmine ry:ssä. Lisäksi hän opetti osan liikekombinaatioista Oulun ammattikorkeakoulun Oamk Dance EK -tanssin erikoiskoulutusluokalle vertailumielessä.

Tanssinopettajaopiskelija Jenni Säkkinen halusi luoda opinnäytetyössään konseptin, jolla hän selvensi oman kuntotanssituntinsa Dancetymin rakennetta. Konseptin tavoitteena on tuoda tanssia matalalla kynnyksellä ryhmäliikunnan maailmaan. Tanssin tekniikkaan, tuntirakenteeseen ja showtanssin elementteihin pohjaava konsepti on hauska ja yhteisöllinen tapa kohottaa kuntoa.

Tutkimuksen tarkoituksena oli itämaisen tanssin rikastaminen. Tavoitteena oli kehittää lajia lisäämällä siihen showtanssin elementtejä ja näin luoda lajeihin uusia näkökulmia. Lisäksi tavoitteena oli saada lisää työkaluja show oriental -tuntien suunnitteluun ja liikekombinaatioiden luomiseen. Tutkimusaineistona olivat Ylisen omat havainnot ja kokemukset opetusjakson aikana. Lajien yhdistämisessä oli alkuun omat haasteensa, mutta projektin myötä materiaalin sulauttaminen liikekombinaatioissa selkiytyi. Musiikkivalinnat vaikuttivat oleellisesti tanssisarjojen onnistumiseen. Tanssisarjojen musiikit sisälsivät itämaisen musiikin elementtejä, kuten koristeellisia melodiakuvioita, itämaisia soittimia sekä tunnelmaa. Itämaisen tanssin tulevaisuuden kannalta olisi tärkeää saada lapset ja nuoret kiinnostumaan lajista. Show oriental saattaisi innostaa juuri lapsia ja nuoria sekä edistyneempiä tanssijoita lajin pariin, kehittää lajia eteenpäin ja mahdollisesti kasvattaa itämaisen tanssin harrastajamääriä. Lisätiedot: Ylinen, A. 2019. Itämaisen tanssin rikastaminen showtanssin elementeillä. Opinnäytetyö. Tanssinopettajan tutkinto-ohjelma. Oulu: Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö on tallennettu Theseus-tietokantaan osoitteessa http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905077944

Säkkinen tutki, mitä hyötyä tanssista on liikuntaan ja millaisia vaikutuksia sillä on ihmiseen. Lisäksi konsepti-käsitteen analyysi avasi tietoa siitä, mihin konseptia ylipäätään tarvitaan. Ryhmäliikuntakonsepteja luova Les Mills -yritys toimi hyvänä lähteenä ja vertailupohjana. Lisäksi haastattelu konseptitunnin kouluttajalle avasi käytännönläheistä tietoa tanssitunneista ryhmäliikunnassa. Lopullisen muodon Säkkinen sai idealleen, kun tutkituista teorioista, havainnoista ja haastatteluista saadut tiedot muodostivat kokonaisuudelle raaka-aineet, sisällön ja tarkoituksen. Showtanssin teema näkyy tunnilla erilaisina tanssityyleinä. Mukana kulkevat esimerkiksi baletti ja street-lajit tuomassa monipuolista lajikirjoa. Erilaiset jazztanssin tekniikat ovat osa tuntia, ja liikemateriaalit yhdistyvät tunnin aikana rakennettavissa esityksenomaisissa tanssiyhdistelmissä. Lopputuloksena Dancetym sai konseptista kaipaamansa sisällön ja rajauksen. Kuntotanssitunti Dancetym tavoittelee tanssin taitoa riemun kautta ja kannustaa kuntoilemaan showtanssin elementeillä. Lisätiedot: Säkkinen, J. 2019. Kuntotanssikonseptin luominen. Kuntotanssitunti Dancetym. Opinnäytetyö. Tanssinopettajan tutkinto-ohjelma. Oulu: Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö on tallennettu Theseus-tietokantaan osoitteessa http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904255940

O P I N NÄY T E T YÖ T

MIKKO-PEKKA KARLIN

ESIINTYMISJÄNNITYSTÄ TANSSIJOIDEN SILMIN Tanssinopettajaopiskelija Lotta Kyllönen-Jämsä halusi ymmärtää opinnäytetyössään Tanssijan esiintymisjännitys oppilaidensa suhdetta esiintymisjännitykseen. Opinnäytetyöhön liittyvään tutkimukseen osallistui kolmetoista 13–18-vuotiasta tanssijaa, jotka vastasivat aihetta käsitteleviin kyselyihin ennen esiintymistä ja sen jälkeen. Tutkimustuloksista nousi esille epäonnistumisen pelkoa ja itselle asetettuja korkeita vaatimuksia onnistumisen suhteen. Jokainen tutkittava koki kehon reagoivan jännittävässä tilanteessa, ja osan kohdalla oireet seurasivat esiintymiseen saakka. Viimeiset ajatukset ennen esiintymistä koettiin epävarmoina ja vain vähäinen osa pystyi tsemppaamaan itseään parempaan suoritukseen. Loppujen lopuksi esiintyminen koettiin kuitenkin positiivisena. Kyllönen-Jämsän tutkimuksen perusteella oppilailla ei välttämättä ole tarpeeksi tietoa esiintymisjännityksestä ja sen hallintakeinoista. Tutkittavat olivat tienneet hallintakeinoista, mutta eivät olleet kyenneet hyödyntämään niitä ennen esiintymistilannetta. Vertaistuen merkitys korostuu tutkimuksessa, sillä kaverit koettiin tärkeänä tukena ja jännityksen helpottajana. Eräs tutkittavista kertoi jännittävänsä myös vanhempien mielipidettä ja hyväksyntää. Tutkimus osoitti keskustelemisen merkityksen esiintymisjännityksen ratkaisukeinojen löytymiseksi. Kyllönen-Jämsä sanookin, että olisi tärkeää tunnistaa oma jännittäjäpersoona ja löytää tämän kautta itselle sopivat toimintatavat asian edistämiseksi. Opettajien olisi puolestaan tärkeää löytää keinoja esiintymisjännityksen työstämiseen tuntitilanteessa valmistaakseen oppilaita esiintymistilanteisiin. Lisätiedot: Kyllönen-Jämsä, L. 2019. ”Tanssijan esiintymisjännitys: nuorten kokemuksia esiintymisjännityksestä ja sen hallinnasta”. Opinnäytetyö. Tanssinopettajan tutkinto-ohjelma. Oulu. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö on tallennettu Theseus-tietokantaan osoitteessa http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905078040

O P I N NÄY T E T YÖ T

TUNNETUSTA TULI TIEDETTY

TANSSIN HARJOITTELU SILMÄT SIDOTTUNA HERKISTÄÄ TANSSIJAN KEHON AISTIMISELLE

Oulun ammattikorkeakoulun tanssinopettajaopiskelija Miia Ahonen tutki opinnäytetyössään Riittämätön tanssi työskentelyään koreografin positiossa. Tutkimustyössään Ahonen tarkasteli koreografisia valintojaan sekä prosessia niiden takana. Opinnäytetyön pyrkimyksenä oli kehittää Ahosen omaa asiantuntijuutta koreografisesta prosessista taidetanssin kontekstissa.

Tanssinopettajaopiskelija Roosa Ouvinen tutki opinnäytetyössään “Tanssia vailla näkökykyä”, miten metodi, jossa oppilaiden silmät sidotaan tanssitunnin ajaksi, vaikuttaa sekä tanssijaan että pedagogiin ja mitä mahdollisia hyötyjä siitä voi olla tanssijalle. Tutkimuksessa ilmeni tanssijoiden oppivan metodin avulla luottamaan paremmin kehoonsa ja muihin oppilaisiin. Sokkona tanssiminen auttoi myös tanssin kolmiulotteista hahmotusta ja helpotti liikkeiden ketjuttamista.

Teos Riittämätön sai ensi-iltansa syksyllä 2018. Tutkimuksessa Ahonen pyrki hyödyntämään tanssijoiden vahvuuksia ja persoonallisia piirteitä rakentaessaan liikekombinaatioita ja koreografisia osuuksia. Hänen lopullisiin koreografisiin valintoihinsa vaikuttivat voimakkaasti teoksen arvopohja ja demokraattinen työtapa, jossa kaikki työryhmän jäsenet voivat vaikuttaa teoksen kaikkiin osa-alueisiin. Opinnäytetyössään Ahonen analysoi kattavasti Riittämätön-teoksen rakennetta ja pureutuu tanssiosuuksien taustalla olevaan prosessiin. Hän kertoo, mitä tanssilla haluttiin ilmentää, ja perustelee laajasti, miten hän lähestyi tavoiteltuja teemoja sekä lopullisiin valintoihin vaikuttaneita seikkoja. Tutkimusaineistona olivat teoksen videotallenne ja Ahosen omat muistiinpanot. Koska työryhmä oli vahvasti mukana myös koreografisessa prosessissa, Ahonen hyödynsi tutkimuksessaan myös työryhmän kanssa käytyä dialogia. Opinnäytetyöstä ilmenee Ahosen ajattelun syventyminen monella tasolla tutkimusprosessin aikana. Hän teki jo tunnetusta ilmiöstä itselleen tiedetyn ja onnistui löytämään perustelut koreografisille valinnoilleen näyttämöteoksessa Riittämätön.

Tutkimusta tehdessään Ouvinen piti tutkimusryhmälle kuusi harjoitusta, joiden aikana tanssioppilaat olivat silmät sidottuna. Ryhmä koostui kahdeksasta 19–25-vuotiaasta kokeneesta ja eritaustaisesta tanssijasta. Tutkimusaineisto kerättiin tutkittavien täyttämien kyselyiden vastauksista ja päiväkirjoista. Tanssituntien harjoitteet olivat improvisaatiota, kontaktiharjoituksia ja nykytanssia. Tutkielmassaan Ouvinen avasi myös lähtökohtiaan metodin luomiseksi. Hän käsitteli perinteisen en face -suuntaan, opettajajohtoisesti ja peilin kanssa tanssittavan tanssitunnin haasteita. Näitä ovat muun muassa ulkonäköpaineet, tanssin kolmiulotteisuuden hahmottaminen, keskittymisongelmat sekä vaikeus viedä peilisalissa harjoitellut tanssiteokset lavalle. Haasteiden lisäksi Ouvinen pohti omia valmiuksiaan pedagogina. Tärkeiksi aiheiksi osoittautuivat oppilaslähtöinen opettaminen, kinesteettinen empatia, erilaisten oppijoiden huomioiminen sekä oma rajallisuus pedagogina. Ouvinen toivoi tutkimuksen antavan hänelle selkeämpää suuntaa tulevaisuuden opetustyönsä sisällöstä ja tavoitteista.

Lisätiedot: Ahonen, M. 2019. Riittämätön tanssi: tanssin prosessi näyttämöteoksessa Riittämätön. Opinnäytetyö. Tanssinopettajan tutkinto-ohjelma. Oulu: Oulun ammattikorkeakoulu.

Lisätiedot: Ouvinen, R. 2019. Tanssia vailla näkökykyä - Kokemuksia silmät sidottuna tanssimisesta pedagogin ja tanssijoiden näkökulmasta. Opinnäytetyö. Tanssinopettajan tutkinto-ohjelma. Oulu: Oulun ammattikorkeakoulu.

Opinnäytetyö on tallennettu Theseus-tietokantaan osoitteessa http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905129318

Opinnäytetyö on tallennettu Theseus-tietokantaan osoitteessa http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904245921

O P I N NÄY T E T YÖ T

SAARA SAVUSALO

MUSIKAALIA EI OLE ILMAN LAADUKASTA TANSSIA Tanssinopettajaopiskelija Sini Parkkinen selvitti opinnäytetyössään Tanssi ja musikaalit Suomessa tanssin asemaa laitosteattereiden musikaalituotannossa 2010-luvulla. Tutkimus osoitti asenteiden musikaalitanssia ja ylipäätään musikaaleja kohtaan olevan edelleen usein huonot, vaikka musikaalit ovat kaupunginteattereiden onnistumisen mittareita. Lajityypin asemaa kuitenkin parantavat näkemyksellisten tekijöiden esiin tuleminen ja yleisön vaatimustason nousu. Suomen musikaalikentällä toimiville ohjaajalle, tanssijalle ja koreografille toteutetuissa teemahaastatteluissa ilmeni kuluneen seitsemän vuoden muuttaneen musikaalialaa paljon. Haastateltavat toivoivat jatkossa kotimaisen musikaalin kehittämistä erityisesti pienissä ja keskisuurissa maakuntateattereissa, joiden ohjelmistoissa pyörivät samat klassikkomusikaalit vuodesta toiseen. Kotimaiset kantaesitykset mahdollistavat omaehtoisen määrittelyn produktioon kiinnitettävien tanssin ammattilaisten osuudesta. Maakuntateattereiden ei tällöin tarvitsi palkata harrastajaensemblea yrittäessään täyttää ulkomaisten musikaalien oikeuksien valvojien asettamia ehtoja kokoonpanoista. Työssä hyödynnetyissä kirjallisissa lähteissä toistui tiettyjä piirteitä: Musikaalit ovat aina olleet suosittuja, mutta viihteellisyytensä takia aliarvostettuja teattereiden ohjelmistoissa. Toisaalta positiivista on tanssimusikaalien hyvä menestys Suomessa. Parkkisen opinnäytetyö auttaa ymmärtämään tanssin mahdollisuuksista musikaalissa ja osoittaa tanssin ammattilaisen tärkeyden produktiossa. Koska Suomen koulutusmuodot todettiin riittämättömiksi musikaalien tanssitarpeisiin, osoitti opinnäytetyö mahdollisuuden jatkotutkimukseen tästä aiheesta. Lisätiedot: Parkkinen, S. 2019. Tanssi ja musikaalit Suomessa – Mikä on tanssin asema 2010-luvulla? Opinnäytetyö. Tanssinopettajan tutkinto-ohjelma. Oulu: Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö tallennettu Theseus-tietokantaan osoitteessa http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904266132

O P I N NÄY T E T YÖ T

KOSKETUSPINTAA TANSSIN JA ARKKITEHTUURIN VÄLILLE

TUNNETAITOJEN OPETTAMINEN LUO MERKITTÄVÄSTI PAREMPIA TANSSIKOKEMUKSIA

Tanssinopettajaopiskelija Soile Puumalainen löysi tanssin ja arkkitehtuurin välille kosketuspintaa opinnäytetyössään Chasing Space. Opinnäytetyön mukaan tanssilla ja arkkitehtuurilla on paljon yhteistä taidemuotoina ja luovina aloina. Työ osoittaa arkkitehtuurin vaikuttavan koreografiseen työskentelyyn tanssin alalla ja antaa uutta näkökulmaa näyttämöön tilana. Työn taiteellinen osuus toteutettiin Oslossa Norjassa Kunsthøgskole i Oslo -oppilaitoksessa kuuden henkilön työryhmällä.

Tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat niin tärkeä osa paritanssia, ettei niitä voi sivuuttaa tanssinopetuksessa. Hyvät vuorovaikutustaidot ovat seuratanssin ydin. Tähän tulokseen päätyi tanssinopettajaopiskelija Ulpu Jarva, joka tutki opinnäytetyössään totutuista poikkeavia tanssinopetustapoja. Tutkimukseen osallistuneet kurssilaiset ottivat kokeelliset menetelmät avoimesti vastaan.

Tutkimuksessa vahvimmiksi tanssia ja arkkitehtuuria yhdistäviksi elementeiksi muodostuivat linjat ja muotokieli sekä suuntaukset ja tasot. Lisäksi rytmi ja symmetrisyys nousivat aineistossa vahvoina tekijöinä esiin. Työ osoitti, että elementtejä yhdistelemällä saadaan luotua monipuolinen ja vahvasti arkkitehtoninen vaikutelma tanssiteokseen.

Jarva toteutti opinnäytetyönsä Parista tanssista paritanssiksi – kohti läsnäolevampaa paritanssia toimintatutkimuksena. Hän järjesti tutkimuksen osana tanssikurssin, jolle osallistui 38 14–65-vuotiasta, tanssitaustaltaan erilaista opiskelijaa. Tutkimuksen aineistoina toimivat palautekysely serkä Jarvan itsensä kurssin aikana tekemät havainnot ja muistiinpanot. Näiden lisäksi hän hyödynsi oppilaiden pitämiä oppimispäiväkirjamerkintöjä.

Opinnäytetyö käsitteli myös vahvasti tilaa ja tilan kokemusta. Työssä ilmeni aistien merkitys tilan kokemisessa. Vahvimpina aisteina korostuivat näkö, tunto ja kuulo. Niiden rinnalle nousi myös liikkeessä korostuvat asentoja liikeaistit. Työn mukaan elämys taiteista syntyy kaikkien aistien vuorovaikutuksesta. Puumalaisen mukaan molemmat taiteet luovat visuaalista muotoa yhdistäen kehon aisteja.

Tutkimuksen perusteella voi sanoa, että uusien opetusmallien tuominen seuratanssinopetukseen on perusteltua ja toivottua. Kurssilaisten mielestään erityisesti tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettamisesta oli heille laaja-alaista hyötyä. He löysivät näiden harjoitteiden avulla tanssiinsa enemmän syvyyttä, luovuutta ja iloa. Kurssilaiset sanoivat tulleensa rohkeammiksi ja kokivat itsetuntonsa vahvistuneen.

Työ viitoitti mahdollisuuksia yhdistellä tanssia ja arkkitehtuuria erilaisin elementein. Tanssijat, tanssinopettajat ja koreografit voivat opinnäytetyön tietojen avulla laajentaa käsitystä tilasta ja muodosta. Opinnäytetyö loi tärkeää kosketuspintaa taidemuotojen välille, mikä mahdollistaa taiteiden välisen vuorovaikutuksen lisääntymisen tulevaisuudessa.

Tutkimustulokset osoittavat, että paritanssi on ennen kaikkea sosiaalinen tapahtuma, jonka aiheuttamat tunteet ovat tanssijoille hyvin merkityksellisiä. Ilman tunnekokemusta teknisestikin taitava tanssi jää pintatasolle. Se ei kosketa ihmistä syvemmin. Tunteiden merkitystä opetuksessa ei tule sivuuttaa, vaan pikemmin tuoda nämä asiat sen keskiöön.

Lisätiedot: Puumalainen, S. 2019. Chasing Space. Opinnäytetyö. Tanssinopettajan tutkinto-ohjelma. Oulu: Oulun ammattikorkeakoulu.

Lisätiedot: Jarva, U. 2019. Parista tanssista paritanssiksi – kohti läsnäolevampaa paritanssia. Opinnäytetyö. Tanssinopettajan tutkinto-ohjelma. Oulu: Oulun ammattikorkeakoulu.

Opinnäytetyö on tallennettu Theseus-tietokantaan osoitteessa

Opinnäytetyö on tallennettu Theseus-tietokantaan osoitteessa http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904225689

OamkTanssissa nyt

SODAN JÄLJET TAMPEREELLE

OAMK DANCE EK HAKEE UUSIA TANSSIJOITA

Oamkin tanssinopettajaopiskelijoiden muodostelmaryhmä osallistuu Performing Arts SM-kilpailuihin Tampereella 18.-19.5.2019. Pirkkahallilla järjestettävän kilpailun toteuttaja on tanssikoulu Hip Hop House yhteistyössä FDO:n (Finnish Dance Organisation) kanssa.

Oamkin tanssinopettajakoulutuksen erikoiskoulutusluokkatoiminta (Oamk Dance EK) on toiminut viime syksystä lähtien laaja-alaisena tanssin erikoiskoulutustoimintana. Viisi kertaa viikossa harjoittelevan ryhmän lukujärjestykseen kuuluu baletin lisäsi tanssijoiden kehitystä tukevia vaihtuvia tanssinlajeja sekä produktioharjoituksia.

Oamk Dance ryhmässä tanssii 13 opiskelijaa, joista useimmat painottavat opiskelussaan showtanssia. Ryhmänjohtaja Johanna Mikkonen luonnehtii kisateoksen harjoittamisen prosessin olevan opintojen kannalta monella tapaa merkittävä. ”Saamme kokemuksen showtanssiin olennaisesti kuuluvista kilpailuista ja muodostelmakokoisen eli 8-24 tanssijan ryhmän koreografian tekemisestä ja tanssijantyöstä.” Kilpailuesitys Sodan jäljet – Traces of War tarttuu rankkaan aiheeseen. Opettaja Outi Räsäsen johdolla muotoutunut kipeänkoskettava kokonaisuus tanssitaan Haloo Helsinki -yhtyeen kappaleeseen Tuntematon. Prosessin myötä ryhmä on perehtynyt kilpailukoreografian laatimisen osa-alueisiin: teeman ja tarinan muotoiluun, puvustuksen ja visuaalisuuden suunnitteluun ja toteutukseen sekä harjoittamistyöhön. ”Muodostelma on aina kasvunpaikka jokaiselle ryhmässä, sillä prosessiin mahtuu monta erilaista reagoijaa ja tilannetta. Vastuunkantoa ja tilanteiden sivuuttamista opitaan tekemään sopivassa suhteessa”, Mikkonen kertoo ja iloitsee yhteisen kisareissun yhdistävän opiskelijaryhmää entisestään. 46

SAARA SAVUSALO

Ryhmään haetaan uusia tanssijoita tiistaina 28.5.2019 klo 17.00-19.00 tanssisalissa 1 (Kotkantie 1). Erikoiskoulutusluokka on tarkoitettu motivoituneille tanssin harrastajille, jotka haluavat keskittyä säännölliseen, intensiiviseen ja monipuoliseen tanssitreenaukseen. EK-luokan opettajina toimivat pääasiassa neljännen vuoden tanssinopettajaopiskelijat. Tanssin erikoiskoulutusluokan toimintaa ohjaa tanssin lehtori Heli Kuula.

OPISKELEMAAN AVOIMEEN Tanssin tarjonta Oamkin avoimessa ammattikorkeakoulussa on runsasta. Opintoja voi valita oman kiinnostuksen mukaan mm. tanssiteknisistä opinnoista, pedagogiikkaan, tanssitietoon tai koreografiaopintoihin. Tutustu avoimen Oamkin kurssitarjottimeen, kelpoisuuskriteereihin ja ilmoittautumismenettelyyn sekä hintoihin osoitteessa: www.oamk.fi/avoin. Voit myös tiedustella alkavia kursseja osoitteessa tanssi@oamk.fi

O a m k Ta n s s i s s a n y t

PETRI KEKKONEN

YLEISÖMYLLYTYS RUOTI KANSANTANSSIN ESITYSTOIMINTAA

FOLKJAM KOULUTUKSET ELOKUUSSA JA DVD:T MYYNNISSÄ

Kahden vuoden välein järjestettävä Tanssimylly -katselmus on esittävän kansantanssin ilmiöitä esiin nostava näyteikkuna. Kaikkiaan 39 tanssiryhmää Helsingistä Sodankylään ja Turusta Joensuuhun kokoontui huhtikuun puolivälissä Sorin sirkuksen estradille Tampereelle. Oamk Dance tuotti tapahtumaan Yleisömyllytys -tilaisuuden, jossa tanssinopettajaopiskelijat johdattelivat osallistujia vuorovaikutukselliseen keskusteluun. Katselmusviikonloppuna nähdyn otannan perusteella suomalaisen kansantanssi jatkaa huimaa kehitystään näyttämötaiteensa ja uusia innokkaita ja aktiivisia ryhmiä syntyy tanssijoiden tarpeesta.

Oamkin tanssinopettajakoulutuksessa kehitetty FolkJam tanssiliikuntamuoto on avannut KouluFolkJam ja EloFolkJam tuotepaketit myyntiin FolkJam puotiin. Koulutusten yhteyteen oppimateriaaleiksi valmistetut laadukkaasti toteutetut DVD:t soveltuvat kaiken tyyppisen tanssinopetuksen ja koreografian tekemisen materiaalipankiksi. Tuotteissa on mukana vihkonen, josta löytyy mm. kirjalliset ohjeet liikemateriaaliin, hyödyllisiä vinkkejä opetukseen sekä musiikkitietoja.

Oamkin tanssinopettajakoulutuksen näkökulmasta tapahtuma tuotti runsaasti ajatuksia kansantanssin pääaineopintojen sisällön kehittämiseksi. Yleisön palautteiden perusteella kansantanssiesityksissä toivottiin mm. hyödynnettävän enemmän kansanomaisen paritanssin mahdollisuuksia.

FolkJam järjestää ensi elokuussa kaksi koulutusta. KouluFolkJam -koulutus toteutetaan 8.-9.8.2019 Oamkin Kotkantien kampuksella ja heti perään 9.11.8. koulutetaan jälleen myös uusia FolkJam -perusohjaajia. Molemmat koulutukset ovat osa avoimen Oamkin opintoja. Ilmoittautuminen onnistuu näppärästi FolkJamin verkkosivujen kautta osoitteessa www.folkjam.fi

Kalenteri

KUVA: SAARA HOLAPPA

TOUKOKUU

KUVA: PETRI KIVINEN

18.-19.5. Performing Arts SM-kilpailut, Pirkkahalli Tampere

ELOKUU 8.-9.8.

KouluFolkJam -koulutus, Kotkantien kampus Oulu

18.-19.5.

Paritanssilabra, Tanssikoulu Spiraali Tesoma Tampere

9.-11.8.

FolkJam perusohjaajakoulutus, Kotkantien kampus Oulu

21.-23.5.

Oamkin tanssinopettajakoulutuksen valintakoe, Kotkantien kampus Oulu

19.-23.8.

Uusien tanssinopettajaopiskelijoiden orientaatioviikko

28.5.

Oamk Dance Ek pĂ¤Ă¤sykoe, Kotkantien kampus Oulu

26.8.

Oamkin tanssinopettajan koulutus ohjelman syyslukukausi alkaa

SYYSKUU 26.-29.9.

Tanssimania-festivaali, Tampere

Jammailua lasten ehdoilla! Sinustako KiddieJam-ohjaaja? Lue lisää tulevista koulutuksista: kiddiejam.fi

LIIKUTTAA KAIKKIA Tutustu FolkJam-tuoteperheeseen ja ohjaajakoulutuksiin: folkjam.fi

Yhteishaku tanssinopettajan tutkinto-ohjelmaan.

Seuraa meitä somessa: OAMKdance OAMKdance Tee mitä rakastat. 49