Pääkirjoitus

Hyvä lukija,

tämä julkaisu valottaa muutamien hanke-esimerkkien kautta sitä hienoa kehittämistyötä ja tuloksia, joita vuosina 2018–2019 rahoitetuissa perusopetuksen ja lukion oppimisympäristöhankkeissa on tehty. Opetushallituksen oppimisympäristöhankkeille myöntämän avustuksen käyttöaika on noin kaksi vuotta, joten osa esitellyistä hankkeista on jo päättynyt tämän julkaisun ilmestyessä ja osa jatkaa vielä toimintaansa.

Vuosina 2017–2018 perusopetuksen avustusten painopisteet olivat tekemisen ja kokeilemisen kautta oppiminen sekä tutkimuksellinen työskentely. Tavoitteena oli kasvattaa kiinnostusta luonnontieteiden opiskeluun ja oppiaineiden väliseen yhteistyöhön (ns. maker-toiminta ja STEAM-opiskelu). Rahoitusta myönnettiin vuonna 2018 15 hankkeelle, joista ruotsinkielisiä oli kolme. Joukossa oli mukana myös valtakunnallisen tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön edistämiseen liittyviä hankkeita, kuten Digikilta-verkosto, Future Classroom Lab -verkosto ja GAME it now! peliohjelmoinnin edistämisen hanke.

Vuoden 2019 tavoitteet poikkesivat perinteisestä linjasta siten, että tarkasteluun otettiin opetuksen digitalisaation iso kuva ja teknologian opetuskäyttöä tarkasteltiin oppimisen ekosysteeminä eli sovellusten ja palveluiden muodostamana kokonaisuutena. Tässä korostuivat esimerkiksi palveluiden yhteentoimivuus, käyttäjälähtöisyys ja kouluyhteisön osaamisen kehittäminen. Painopisteet peilasivat myös Opetushallituksen tavoitteita esi- ja perusopetuksen digitalisaation kokonaisvaltaisesta ja suunnitelmallisesta edistämisestä. Hankkeita rahoitettiin 12, joista kaksi oli ruotsinkielisiä. Hankkeet ovat olleet aktiivisessa vuorovaikutuksessa sekä keskenään että Opetushallituksen kanssa. Näissä avustuserissä on ilahduttavasti ollut mukana myös sellaisia opetuksen järjestäjiä, jotka eivät ole aiemmin olleet hanketoiminnassa mukana.

Vuosina 2018 ja 2019 lukiokoulutuksen avustusten painopisteitä olivat opetus- ja arviointimenetelmien monipuolistaminen, toimintakulttuurin uudistaminen ja oppimisympäristöjen laajentaminen. Hankkeiden tavoitteena on monipuolistaa yhteisöllisiä ja vuorovaikutteisia työtapoja opetuksessa ja oppimisen arvioinnissa sekä edistää laaja-alaista osaamista ja oppiainerajat ylittävää oppimista. Hankkeissa pyritään myös kehittämään tilaratkaisuja, jotka yhdistävät fyysisen ja digitaalisen oppimisympäristön pedagogisesti mielekkäällä tavalla ja mahdollistavat työskentelyn yksin ja ryhmissä. Lisäksi hankkeissa voidaan keskittyä lukion oppimisympäristöjen laajentamiseen ulos koulurakennuksesta kehittämällä yhteisiä tilaratkaisuja ja yhteistyömalleja muiden lukioiden sekä korkeakoulujen, työelämän ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Vuonna 2018 avustusta sai 18 lukiohanketta ja vuotta myöhemmin 15 hanketta.

Toivomme, että julkaisussa esitellyt hankkeet innostavat opettajia, rehtoreita ja muita opetuksen kehittäjiä tutustumaan hankkeissa kehitettyihin innovatiivisiin oppimisympäristöihin sekä tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäviin pedagogisiin toimintamalleihin ja työtapoihin. Toivomme myös, että yhä useammat opetuksen ja koulutuksen järjestäjät innostuvat oppimisympäristöjen ja digioppimisen kehittämisestä ja hakevat siihen valtionavustusta Opetushallituksen vuosittaisesta hausta.

Lohjalla, Espoossa ja Tammelassa 19.1.2021

Juho Helminen, Kimmo Koskinen ja Matti Ranta, Opetushallitus

Oppimisympäristöjen kehittämisen yleisenä tavoitteena on

• kehittää ja ottaa käyttöön opetukseen ja oppimiseen liittyviä pedagogisia toimintamalleja ja työtapoja sekä teknologisia ratkaisuja, jotka yhdessä tukevat kouluissa ja oppilaitoksissa sekä niiden ulkopuolella tapahtuvaa oppimista.

• lisätä tieto- ja viestintäteknologian ja muun teknologian monipuolista, innovatiivista opetuskäyttöä ja sen myötä parantaa oppimistuloksia sekä opettajien ja opiskelijoiden tietoyhteiskuntavalmiuksia.

• vahvistaa koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten keskinäistä, koulun ja kodin sekä koulutuksen, työ- ja elinkeinoelämän ja muiden yhteiskunnan toimijoiden yhteistyötä.

• mallintaa, vakiinnuttaa ja levittää hyväksi todettuja pedagogis-teknologisia käytäntöjä valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.

• tukea yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmien toteuttamista ja uudistamista.

• edistää valtakunnallisen ja koulutuksen järjestäjien oman tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategista kehittämistä ja toimeenpanoa.