Luja perusta opetukselle DIGIKILTA

Luja perusta opetukselle

- Opettajan ei tarvitse olla yksinäinen rambo

Digikilta yhdistää verkostojen napakunnat jakamaan kokemuksia esi- ja perusopetuksen sähköisten oppimisympäristöjen kehittämisestä.

Digikilta on laaja verkostohanke, jonka kantava voima on tiedolla johtaminen. Käytännössä verkosto toimii opetuksen järjestäjien välisenä tiedonvaihdon kanavana.

Kehittämisen kohtia tutkitaan verkostossa nimenomaan strategisella ja teknisellä tasolla. Tapaamisissa voidaan puntaroida muun muassa sitä, miten koulutuksen järjestäjät voivat tukea käytännön työtä kouluissa.

"Opettajan ei tarvitse olla yksinäinen rambo"

Yksi alkavan hankekauden painopisteistä on STEAM-opetuksen järjestäminen. Verkostossa haetaan tähän kokemuksia ja hyviä toimintamalleja, joiden avulla opetukselle saadaan luotua paras mahdollinen tekninen pohja.

Kun perusta on vankka, avautuu mahdollisuuksia itse opetuksen kehittämiselle ja sitä kautta myös muulle hanketoiminnalle.

– Yritämme luoda verkostossa isoa kuvaa, jotta käytännön tasolla opettajien ei tarvitse mennä day by day, vaan siellä taustalla on suunnitelmallisuutta. Tavoitteena on, että opetuksen järjestäjät pystyvät tukemaan opettajia, ettei heidän tarvitse olla yksinäisiä ramboja, Hämeenlinnan kaupungin digikehittämispäällikkö, Digikillan koordinaattori Jari Harvio tiivistää tavoitteita.

KESKUSTELU AVAA SOLMUJA

Digikillan kaltaisen verkoston tuki on havaittu arvokkaaksi erityisesti siinä vaiheessa, kun asioita vasta valmistellaan ja mietitään tulevaisuutta.

Solmukohdat voivat lähteä avautumaan keskustelun pienestä sivujuonteesta. Usein itse solmukohtakin on mitättömältä tuntuva yksityiskohta, joka kuitenkin on muodostunut pullonkaulaksi isossa kokonaisuudessa.

Harvio näkee, että suuret linjat tietosuojasta, etäopetuksesta tai vaikka koulurakentamisesta on varmasti organisaatioilla hallussa hyvin nopeasti. Sen sijaan keskusteluissa nousee esiin yllättävän paljon hyvin pieniä asioita, joita isoilla foorumeilla ei käsitellä.

– Nämä yksityiskohdat ovat tärkeitä, mutta näitä kysymyksiä ei ole missään valmiina. Siksi ihmisillä on tarve keskustella ja vaihtaa ajatuksia ammatillisista asioista. Digikilta tarjoaa koulutuksen järjestäjille mahdollisuuden tähän.

VAIKUTUS PUOLI SUOMEA

Digikilta-hanke käynnistyi vuonna 2016 Hämeenlinnan, Tampereen ja Nurmijärven johdolla. Nyt toiminta pyörii jo kolmatta kautta ja mukana hankkeen vastuutahoina ohjausryhmässä on 19 kuntaa ja kaupunkia.

Asukasluvulla mitattuna hankkeen toiminta-alue kattaa melkein puoli Suomea, sillä asukkaita ohjausryhmän kuntien vaikutusalueella on lähes 2,5 miljoonaa.

– Hankkeessa mukana olevilla kunnilla ja kaupungeilla on omat paikalliset kehittämisverkostonsa, joten tietoa saadaan ja pystytään levittämään tehokkaasti ympäri Suomen. Digikillan tapahtumissa vieraina on ollut jo yhteensä yli sadan kunnan edustajia, tiivistää Harvio.

Jos Digikillan vaikuttavuutta mitattaisiin asukasluvulla, kattaisi se melkein puoli Suomea.

Uudet kunnat ovat yhä tervetulleita mukaan.

– Meillä on positiivinen ongelma: toivomme porukkaa mukaan mahdollisimman monesta kunnasta, mutta ohjausryhmämme alkaa olla jo aika iso. Jotta työskentely pysyisi sujuvana, olemme jakautuneet myös pienempiin teemaryhmiin.

Tutkimusnäkökulmaa hankkeeseen kokoaa Tampereen yliopiston TRIM-tutkimuskeskus. Digikillan tapahtumissa on ollut mukana lisäksi useiden Suomen yliopistojen ja korkeakoulujen edustajia. Tapahtumien ja webinaarien fasilitaattorina toimii Suomen eOppimiskeskus.

Hämeenlinna toimii hankkeessa koordinaattorikuntana, mutta vastuu käytännön toiminnasta jakautuu ohjausryhmän kesken. Esimerkiksi tapahtumajärjestelyt hoitaa kukin kunta vuorollaan.

Digikilta on koulutuksen järjestäjien ajatustenvaihdon ja keskustelun kanava.

Tapahtumiin voivat osallistua esi- ja perusopetuksen järjestäjät kautta maan. Harvion mukaan osallistujia on tähän mennessä ollut yhteensä noin tuhat, mukana kuntien sivistystoimen ja tietohallinnon sekä alan organisaatioiden edustajia.

PYSYVÄKSI TOIMINTAMALLIKSI

Digikilta-hanke jatkuu ainakin kesään 2022 asti. Harvio peräänkuuluttaa pysyvän ratkaisun löytämistä tämän tyyppiselle yhteistyölle, sillä lyhyet hankekaudet syövät tehoa pitkäjänteiseltä toiminnalta.

Ensiarvoisen tärkeänä Harvio pitää Opetushallituksen tukea. Ilman rahoitusta hankkeen vaikuttavuus olisi todennäköisesti paljon pienempi kuin tällä hetkellä.

– Toki osa kunnista voisi olla valmiita ylläpitämään verkostoyhteistyötä omarahoitteisesti. Jos taloudellista tukea ei olisi, osa kunnista jäisi varmastikin pois, koska kuntatalous on muutenkin tiukoilla. Tapahtumiin voi osallistua kuka tahansa omakustanteisesti, mutta matkakustannuksetkin saattavat näinä päivinä olla kynnyskysymys. Tuen saamisella näihin kuluihin on myös tasa-arvoa edistävä vaikutus.

Rahoituksen lailla iso merkitys on sillä, että hankkeen toimijoilla on suora keskusteluyhteys Opetushallituksen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön suuntaan.

– Eteen tulee aina kysymyksiä, joihin on hyvä saada Opetushallituksen ja opetusministeriön kanta nopeasti. Kysymyksiä on esimerkiksi ministeriöstä tullut kentän suuntaan, ja niihin olemme Digikillan kautta nopeasti ja laajasti saaneet kerättyä vastauksia. Voimme viedä siihen suuntaan viestiä ruohonjuuritasolta ja kommentoida ajankohtaisia asioita koulujen näkökulmasta, Harvio toteaa. ■

Tieto kuuluu kaikille

Digikilta tarjoaa väylän koulutuksen järjestäjille tiedon jakamiseen ja ajatusten vaihtamiseen. Hanke järjestää tapahtumia ja webinaareja, joihin voivat osallistua esi- ja perusopetuksen järjestäjät sekä opetuksesta kiinnostuneet organisaatiot. Hankkeessa kerätyt kokemukset ja uutiset julkaistaan lisäksi avoimessa tietopankissa hankkeen nettisivuilla digikilta.fi, joten tieto on käytännössä kaikkien halukkaiden saatavilla.