Asukas 2/2012

asukas asiakaslehti VVO:n asukkaille

[10]

Halvat huvit, parhaat muistot

[18]

Puutyö tekijäänsä neuvoo

2012

2

Meidän

Oma

Piha [12]

ASUKASPOSTIA Helsingistä, Hämeenlinnasta ja Vantaalta [31]

asukas 2/2012 Lämpö ja valoisuus*

Mitä mietteitä kotitalosi piha ja ympäristö herättävät?

*Vastasi kysymykseen: mikä on parasta kesässä

Asumisen yhteydessä puhutaan aina myös ja ideoita, kuinka talojemme asumisviihtyvyyttä asumisviihtyvyydestä. Mitkä tekijät siihen vaikutta- voitaisiin parantaa. vat tai millä toimenpiteillä sitä voitaisiin parantaa?

Samalla peräänkuulutan isännöitsijöiltämme Usein keskustelut keskittyvät joko asuntojen sisäaktiivista otetta kehittää asukasyhteistyötämme puoliseen kuntoon ja sisustamiseen tai rakennukpaikallisella tasolla. Kaikkia toiveita emme kykene sen tekniseen kuntoon. heti kerrasta toteuttaKiinteistön ulko-alueilla maan, mutta monesti ”Talon sisäinen yhteishenki on kuitenkin merkittävä pienilläkin asioilla on suuri ja välittämisen ilmapiiri vaikutus siihen, minkävaikutus, kunhan ne toluovat lähtökohdan rakentaa lainen mielikuva meille teutetaan yhteisen tahdon viihtyisää, rauhallista ja syntyy talon ja asuinalueen pohjalta. viihtyisyydestä. Pelkästään Arvostamme erityisesti turvallista asuinympäristöä.” kalusteilla, varusteilla ja sellaista palautetta, jonka rakennelmilla ei ratkaista kaikkea, vaan talon avulla voimme kehittää kiinteistöjemme ylläpitoon sisäinen yhteishenki ja välittämisen ilmapiiri luovat liittyvää toimintaa. Esimerkiksi lumenläjityspaikat, lähtökohdan rakentaa viihtyisää, rauhallista ja aurausmerkit, polkupyörätelineet, jätteidenkeräys­ turvallista asuinympäristöä. piste ovat kaikki asioita, joista voidaan sopia yhMeiltä VVO:lta löytyy lukuisia esimerkkejä, dessä palveluntuottajiemme kanssa, mikäli niiden joissa asukkaamme ovat omalla aktiivisuudellaan paikkaan tai toimintaan halutaan muutosta. vaikuttaneet oman kotitalonsa ympäristön viihtyvyyteen. Asumisviihtyvyys on siis osaksi meistä Luodaan siis katseet kodin ympäristöön itsestämme kiinni. ja ulko-alueisiin ja mietitään yhdessä, miten asumisviihtyvyyteen voidaan niiltä osin vaikuttaa.

Isännöinnin näkökulmasta toivoisin Kesäterveisin, Marko Liikanen aktiivisempaa yhteistyötä asukkaiden ja talotoiyksikönjohtaja, isännöintiyksikkö mikuntien kanssa. Esittäkää rohkeasti mielipiteitä

kommentti

Lapsuuteni muistoissa pihalla pelattiin paljon erilaisia pelejä, hypättiin hyppynarua, kiipeiltiin puissa ja ajeltiin polkupyörällä. Aikuisemmalla iällä pihatoiveeni ja -puuhani ovat hieman muuttuneet, mutta tärkeää minulle on edelleen se, että pihalla tai parvekkeella viihtyy ja siellä haluaa viettää aikaa joko yksin tai mukavien ihmisten seurassa.

Myös te lukijat olitte arvostaneet palautteissanne pihan viihtyisyyttä ja yksityisyyttä. Piha on myös teille paikka, jossa nauttia kesästä, grillata makoisat eväät tai seurata lasten leikkiä.

Nautitaan siis omista pihoistamme ja parvekkeistamme.

Hyvää kesää! sari tikkanen, PÄÄTOIMITTAJA

2

Asukas 2/2012

mitä olet mieltä?

Miten huomioit ympäristön asumisessasi?

Pyritkö säästämään vettä tai energiaa? Tai kierrätätkö ja lajitteletko tarkoin? Vai ovatko arjen ekotekosi jotain muuta?

Lähetä meille postia 31.7. mennessä osoitteeseen asukas@vvo.fi

sisältö

[04] Minun kaupunkini Jyväskylä [06] Uutisikkuna [09] Kädenjälki Punatiilikerrostalo ja perunamaa [12] meidän talo Vuoden VVO-talossa Heinolassa nautitaan pihapuuhailuista [17] Vinkki Lusikat kauniiksi merkeiksi multaan [22] Kunnossapito ja palvelut Piharemontti parantaa asumisen tasoa [23] yksi meistä Myyntineuvottelija Nina Andberg

[10] FIKSU KULUTTAJA Ikimuistoiseen kesään ei tarvita välttämättä isoja rahasummia.

Elämyksiä voi löytää aivan läheltä kotinurkkia.

[27] Ristikko

[8]

[28] Uuteen kotiin Laadukasta asumista Katajanokalla

uutisikkuna Poimi kesän mehevimmät grillausvinkit.

Millaisia raaka-aineita kannattaa valita ja miten niihin saa parhaimman maun?

[30] alma asukas Miksi tumppien heitto tupakkaroskikseen on niin vaikeaa?

[18] Koti kuntoon

[30] kysymys & vastaus Pihan leikkivälineet kuntoon

[24] Vapaa-aika

Puuseppä Uolevi Nurmen vinkit huonekalujen nikka­ rointiin ja kunnostukseen.

[31] Asukasposti Vantaalta, Helsingistä ja Hämeenlinnasta.

Retkeillessä mieli virkistyy ja virikkeitä on tarjolla loputtomasti.

Edellisessä lehdessä kysyimme, mitä asukkaat kaipaavat taloyhtiönsä pihaan.

Tässä muutamia kommentteja:  Omaa yksityisyyttä, jotta pihamme ei olisi mikään naapuritalojen läpikulkuväylä. Siitä voisi aloittaa, että saisimme aidan tontin ympärille.

- Rita  Kadun puoleiselle nurmikkoalueelle voisi rakentaa koiraaitauksen. Aidan portti olisi lukossa ja sisään pääsisi vain

emännän avaimella. Koiraihmiset pitäisivät itse paikan siistinä.

- Terri  Liukumäki lapsille, vanha jouduttiin purkamaan, kun EU-direktiivit tulivat vastaan... toinen mitä kaivataan, on pihan valaistus pimeällä.

- Sari

 Koristepensaita voisi korvata hyötykasveilla, kuten viinimarjapensailla. Lipstikkakin voi kasvaa komeaksi pensaaksi.

- Jukka  Tänne ehdottomasti kukka­ penkkejä puuhastelijoille, sekä penkit + pöytäpenkkisarja uusiksi, sillä nuo vanhat ovat jo niin kulahtaneita!

- Jari

Julkaisija/kustantaja VVO-yhty­ mä Oyj, Mannerheimintie 168a, PL 40, 00301 Helsinki, puh. 020 508 3300, faksi 020 508 3290. Päätoimittaja Sari Tikkanen, puh.

020 508 3800. Toimitus Otavamedia Asiakas­ viestintä, Köydenpunojankatu 2 aD, 00180 Hel­sinki. Toimituspäällikkö Jari Kallio, puh. (09) 1566 8570. Tuottaja Anna Haikarainen, puh.

(09) 1566 8573 Paino Punamusta, Tampere Paperi UPM Fine 100 g/m2 Painosmäärä 46 700 kpl ISSN 1456-0569. Kannen kuva: Juho Kuva

33. vuosikerta. Asukas ilmestyy neljä kertaa vuodessa, seuraava 30.8. 2012. Lehden peruutukset ja osoitteen­muutokset: asukas@vvo.fi

www.vvo.fi

lehti vvo:n asukkaille

3

Minun kaupunkini

Jyväskylä

Tilaa hengittää Jyväskylä veti puoleensa Riikka ja Jyrki Roineen, vaikka muutto tarkoitti pitkää työmatkaa. Nyt kotikaupunki tarjoaa hyvät ulkoilumaastot, sopivasti menoja ja riittävästi tilaa hengittää.

A

Teksti maija kajanto // kuva petri blomqvist

Juttusarja esittelee VVO:n asukkaiden koti­paikka­kuntia eri puolilta Suomea

suimme aiemmin Sysmässä, jossa olimme molemmat töissä. Sitten minä vaihdoin Joutsaan töihin ja pikkuhiljaa huomasimme, että kaverit ja harrastukset olivat Jyväskylässä. Vietimme täällä kaikki viikonloput ja alkoi tuntua, että sama se, vaikka muuttaisi tänne kokonaan, Riikka Roine kertoo.

Jyväskylään muutto tarkoittaa yli sadan kilometrin työmatkaa aamuin illoin, mutta pariskuntaa ei kaduta.

– Jyväskylä on sopivan kokoinen kaupunki. Keskusta on tarpeeksi pieni ja kompakti, mutta sieltä löytyy kuitenkin kaikki tarvittavat palvelut, Jyrki toteaa.

– Kaupungin yleisilme on jotenkin hyvin freesi ja rauhallinen. Tuntuu, että maisema hengittää. Ehkä siihen isoin syy on Jyväsjärvi keskellä kaupunkia. Ja täällä on kaunista arkkitehtuuria, Alvar Aallosta lähtien, Riikka lisää.

Jyväsjärveä kiertävä kolmentoista kilometrin rantareitti on tullut Riikalle ja Jyrkille tutuksi, samoin kuntosalit. Liikuntamahdollisuudet saavat pariskunnalta kiitosta, hiihtoladutkin lähtevät suoraan kotipihasta.

Jyväskylä ei välttämättä ole Roineille loppuelämän asuinkaupunki, joten vuokralle muuttaminen tuntui hyvältä ratkaisulta. Nuoripari saa säännöllisin väliajoin kuulla ihmettelyjä vuokralla asumisesta. Riikkaa moinen kummastuttaa.

– Jos olet hyvätuloinen ja asut vuokralla, ihmiset ajattelevat, että mikä mättää, kun eivät ole ostaneet omaa. Ei ajatella, että vuokralla asuminen on mukavan ennakoitavaa – asumismenot tietää etukäteen ja se antaa taloudellista pelivaraa. Olemme olleet todella tyytyväisiä VVO:lla asumiseen.

Ensi kesä tuo uusia kuvioita, sillä pariskunta odottaa ensimmäistä lastaan syntyväksi elokuussa. Ainakin yksi Jyväskylän kesäaktiviteetti on siis poissa laskuista: – Viime kesänä kävimme melomassa Jyväsjärvellä, se oli hienoa! Mutta voi olla, että tänä kesänä ei vatsa mahdu kanoottiin, Riikka nauraa. ×

4

Asukas 2/2012

VVO:lla on Jyväskylässä yhteensä 1 641 asuntoa.

Figaro-ravintola on Riikka ja Jyrki Roineen lempipaikkoja Jyväskylässä.

Hyvän ruoan lisäksi ravintola saa kiitosta hyvännäköisistä tarjoilijoista!

lehti vvo:n asukkaille

5

uutisikkuna

päiväys

Pelastusväylät avoimiksi [apua tulossa] Muistathan, että pelastusväylät eli ajotiet, joita pitkin hälytysajoneuvot pääsevät hätätilanteessa lähelle rakennuksia, tulee pitää avoimina. Jos tarvitset joskus pysäyttää auton hetkeksi pelastusväylälle esimerkiksi isojen ja raskaiden ostosten kotiin tuontia varten, siirrä auto nopeasti takaisin omalle paikalleen, jotta kulkutie vapautuu.

Pelastustielle ei saa pysäköidä autoja tai muita kulkupelejä, eikä sitä saa tukkia millään muullakaan tavalla.

Pelastustie Räddningsväg 6

Asukas 2/2012

Veri kiertämään VVO:ssa -kampanja

[hyvällä asialla] Helsingin asukastoimikunnan kulttuuri-, liikunta-, urheilu- ja sivistysjaos KULTSI on käynnistänyt kampanjan, jossa kaikkia VVO:n asukkaita ja työntekijöitä kannustetaan ryhtymään hengenpelastajaksi eli verenluovuttajaksi. Kampanja-aika on 23.4.–31.12. 2012 ja kampanjan suojelijana toimii VVO:n toimitusjohtaja Jani Nieminen.

Veri kiertämään VVO:ssa -kampanja on valtakunnallinen. Kampanjan kunnianhimoinen tavoite on rikkoa tuhannen luovutuksen määrä. Jokaisessa Veripalvelun verenluovutuspisteessä on listat, joihin merkataan VVO:laiset luovuttajat.

Ojenna siis paikallisissa Veripalvelun pisteessä auttava kätesi ja muista mainita ilmoittautumisen yhteydessä, että olet VVO:n asukas tai työntekijä.

Lue kampanjasta lisää: www.vvo.fi/veri

piknik

Maanantaina 20. kesäkuuta vietetään maailman pakolaispäivää, joka tänä vuonna osuu YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n 60. juhlavuodelle. Pakolaispäivä on hieman ennen vuoden 1951 pakolaisyleissopimuksen 60-vuotisjuhlapäivää, jota vietetään 28. kesäkuuta.

UNHCR aloittaa 20. kesäkuuta maailman pakolaispäivän kunniaksi maailmanlaajuisen ”1”-kampanjan, joka kestää 6 kuukautta. Kampanjan on tarkoitus edistää yleistä tietoisuutta pakolaisten ja muiden asuinsijoiltaan karkotettujen tarinoilla.

Maailman pakolaispäivä

Jos olet muuttamassa, muistathan irtisanoa nykyisen asuntosi vuokra­ sopimuksen heti, kun muuttosi varmistuu. Näin voimme tarjota asuntoasi uusille asukkaille mahdollisimman pian.

T: VVO:n väki

x3

Perinteiselle piknikkaajalle Klassinen kori 58 euroa www.mokka.fi

Reippailijalle Piknik-reppu 55 euroa www.varuste.net

KOKO PERHEELLE Pikku Lokki piknik-laukku 129 euroa www.marimekko.fi

”Kun taimet ovat ruukuissaan parvekkeella, alkaa häpeämätön ihailu.

Tuliko vähän hienoa!

Perhe tietää, että on paras kehua, vaikkei erottaisi ruohotupsua rosmariinista.”

Mia Kuntsi, Kotiliesi 8/2012, Puutarhaelämää-numero

Turha tavara kiertoon [ympäristö] Kesä on hyvää aikaa siivota nurkkia ja laittaa turha tavara kiertoon. Myös omia tavaroita voi muokata uuteen uskoon.

Tässä muutamia vinkkejä ulos aurinkoon tai sisälle sadepäivän ratoksi.  Tarpeettomat villavaatteet voi purkaa uusiokäyttöön parvekkeella tai pihalla.

Langoista saa hyvät tarpeet villasukkien tekoon syksyn pimeneviin iltoihin.  Voit järjestää leikkimielisen Paras kierrätysvinkki -kisan tai vaikkapa kirpputorin yhteiselle pihalle. Samalla tutustuu naapureihin.  Hankitko uudet räsymatot kesäksi? Älä heitä vanhoja mattoja pois. Ne käyvät alustaksi­ lapsille esimerkiksi pihalle tai rannalle.

Leveämmän alustan saat ompelemalla kaksi mattoa toisiinsa kiinni.  Kesä on juhlien aikaa. Lahjapapereita ei kuitenkaan saa laittaa kotikeräyspaperin tai keräyskartongin joukkoon, vaan ne kelpaavat energiajätteeseen. Hyväkuntoiset kannattaa toki säästää ja käyttää uudelleen.  Vanhat nahkakäsineet sopivat mainiosti kaikenlaisiin puutarhatöihin.  Minikasvihuone pienille taimille syntyy läpinäkyvästä muovipullosta. Leikkaa pohja pois ja aseta pullo taimen ympärille. Minikasvihuoneesi on valmis ja pullo uusiokäytössä.  Tiesitkö, että joulukuusen jalka käy päivänvarjon jalaksi terassille tai parvekkeelle?

Vuokrien määräytyminen VVO:lla [vuokrat] VVO on valtakunnallinen toimija, joka omistaa nykyisin lähes 40 000 vuokra-asuntoa 45 paikkakunnalla. Asuntojen vuokrat määritellään niiden rahoitusmuodosta ja voimassa olevista rajoituksista riippuen kahdella eri tavalla.

Valtaosa asunnoista kuuluu vapaan vuokranmäärityksen piiriin. Näiden asuntojen vuokrat määritellään kustannustason kehityksen ja markkinatilanteen perusteella, ja niitä voidaan tarkastaa asukkaan vaihtuessa myös kesken vuokranmääräytymiskauden.

VVO:n asunnoista 16 660 kappaletta kuuluu omakustannusvuokranmäärityksen piiriin, jossa vuokrat käsitellään tasaus­ryhmäkohtaisesti.

VVO:n suurimpaan tasausryhmään (VVO Asunnot Oy) kuuluu noin 14 400 asuntoa. Tasausryhmään kuuluvien asuntojen vuosittaiset kulut ja niiden kattamiseksi kerättävät vuokrat vastaavat toisiaan. Omakustannusperiaate toteutuu siis tasausryhmän tasolla.

Tasausjärjestelmä perustuu viranomaisten suosituksiin, ja sen tavoitteena on varmistaa, että samaan ryhmään kuuluvien asuntojen vuokrat vastaisivat mahdollisimman hyvin niiden käyttöarvoa.

VVO:lla on käytössä valtakunnallinen järjestelmä, jossa tasaukseen kuuluvat niin pääoma- kuin hoitokulutkin.

Kohteen ja asunnon käyttöarvoon vaikuttavat muun muassa ikä, sijainti, kunto sekä varuste- ja laatutaso. Käyttöarvo voi muuttua, mikäli kohteeseen tehdään laatutasoa nostava remontti.

Hyvä esimerkki tasauksen vaikutuksesta on valmistuva uudiskohde, jonka

käyttöarvo (= perittävä vuokra) ylittää tyypillisesti pelkästään kyseisen kohteen kustannusten perusteella arvioidun ja viranomaisille hankkeen alkuvaiheessa ilmoitettavan laskennallisen vuokra­ tason. Arviossa ei siis ole vielä huomioitu lainkaan kohteen ja asuntojen käyttöarvoa tai tasauksen vaikutusta.

Yksittäisessä kohteessa neliövuokrat vaihtelevat riippuen muun muassa asunnon pinta-alasta, sijaintikerroksesta, näkymistä, hissistä ja pohjaratkaisusta.

Neliövuokra on tyypillisesti korkeampi ylemmän kerroksen asunnoissa sekä pienemmissä huoneistoissa. Pienempien asuntojen korkeampi neliövuokra perustuu korkeampiin rakentamisen yksikkökustannuksiin. Jos kohteen keskivuokra on 15 euroa neliöltä, voivat huoneistokohtaiset vuokrat vaihdella jyvityksestä johtuen esimerkiksi 12–19 euron välillä.

Valvontavastuu omakustannusvuokrien määräytymisestä on ARA:lla (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus).

Valvoville viranomaisille toimitetaan vuosittain vuosi-ilmoitus ja omakustannusvuokralaskelma.

Tasausjärjestelmä on tarpeellinen, sillä se mahdollistaa kohdetasolla tasaisemman vuokrankehityksen. Ilman tasausta suuret korjaukset, lainojen erilaiset lyhennysaikataulut ja uudistuotannon suhdannevaihteluista johtuvat erot rakennuskustannuksissa aiheuttaisivat merkittävästi nykyistä suurempia vuosittaisia heilahteluita vuokratasossa.

Juha Heino, asiakkuusjohtaja

lehti vvo:n asukkaille

7

uutisikkuna Teksti Henna Tanskanen

Hei me grillataan! [kesäherkut] Kesää kohti mentäessä gril­ linälkä kasvaa. Keittiömestari Georg Simojoki Kokousmyllystä antaa monia vinkkejä grillauk­ seen. Ennen kaikkea hän liputtaa hiiligrillin puolesta.

– Grillatessa hiiligrilli on välttämätön, jotta ruokaan saadaan aito maku.

Maun lisäksi kaiken a ja o ovat kunnon raaka-aineet.

– Hyvä tuore liha ei tarvitse mitään marinadia. Syynä on se, että marinadit ovat yleensä sokeripohjaisia ja kun lihassa on ras­ vaa mukana, niin ne yhdessä palavat hetkessä.

Mausta ei tule siten hyvä. Siksi maustamiseen riittävät jälkikäteen laitettu suola ja ripaus pippuria, Simojoki opastaa.

Simojoki suosittelee grilliin possun ribsejä ilman kylkiluita eli grilliribsejä. Niiden grillaamiseen kuluu aikaa alle puoli tuntia. Keittiömestarin oma suosikki on karitsan paahtopaisti, joka kypsyy vartissa.

– Lämpötila ja lihan kypsyys ovat kokemus­ asioita, koska jokainen grilli on erilainen.

Avogrillit ovat erittäin kuumia, pallogrillissä lämpötila pysyy helpommin oikeana. Toki lihan kypsyyttä kannattaa koemaistaa.

Ihania alkukesän kasviksia Kesän ensimmäinen vihannessato sopii mai­ niosti grillattavaksi.

– Grillissä kypsyvät kesän ensimmäiset porkkanat. Pestyt porkkanat sipaistaan öljyllä ja laitetaan grilliin kannen alle noin 15 minuu­ tiksi. Samalla tavalla kauden ensimmäiset kuk­ kakaalit kypsyvät kokonaisena lehtien kanssa parissakymmenessä minuutissa. Ja tietysti gril­ liin sopivat kesän alun punajuuret kuorineen.

Miten on kalan kanssa? Useiden kalojen nahat tarttuvat helposti ritilään kiinni, ja kalat hajoavat helposti. Kaloista nieriä sopii hyvin paksun nahkansa takia grillattavaksi kokonaisena. Jos kuitenkin lohta kaipaa, sen voi ensin pintagrillata minuutin verran, jotta pinnalle saa grillausjäljet, ja sen jälkeen laittaa kalan foliovuoassa ritilälle kypsymään.

Grilliruokien alkupalaksi Simojoen yllätys on usein ollut nopeasti grillattu halloumi-juusto ja vesimeloni. Vesimelonin päälle ripotellaan tuo­ retta timjamia, ja sen päälle laitetaan grillattu juusto. Sormin syötävä makuelämys on kylmän yrttistä, kuuman rasvaista ja suolaisen makeaa.

Välineurheilua grillatessa ei tarvitse har­ rastaa. Pihdeiksi Simojoki ehdottaa ohuita pitkiä grillipihtejä, jotka ovat kärjestä noin 5 millimetriä leveitä.

Grilliruokien yllätyskastike: Habaneroporkkanasalsa 

2 porkkanaa  4 valkosipulinkynttä  1–2 Habanero-chiliä tuoreena (lapsille vähemmän)  2 limeä  ripaus merisuolaa  1 prk Hellmansin majoneesia Kuori porkkanat ja raasta ihan pieneksi raastimella.

Raasta myös valkosipuli pieneksi mössöksi. Laita aineet tehosekoittimeen, päälle limemehu, merisuola ja sekoita hyvin. Lisää majoneesi seokseen, sekoita hiukan ja pistä jääkaappiin odottamaan ruokailua. Kastike maistuu hyvin myös maissilastujen kanssa.

8

Asukas 2/2012

Kysy naapuriapua [lomalle] Kesäloman aikana kotia ei pidä jättää asumattoman näköiseksi. Postiluukus­ ta törröttävä lehti on merkki kutsumattomille vieraille. Kysy rohkeasti apua naapuriltasi postin tyhjentämiseen eteisestä ja pistä päivälehden tilaus katkolle. Samalla voit tarjota omaa apuasi.

Kodin kukkaset tarvitsevat säännöllisesti kastelua ja kuihtuneiden kukkien nyppimis­ tä. Naapurin kanssa sovitut kukkien hoidot sujuvat yleensä mutkattomasti.

Pihan hiekkalaatikolla tai ulkopenkeillä voi helposti solmia uusia tuttavuuksia.

Vaikka et lomalla olisikaan, niin voit saada uudelta naapuriltasi vastavuoroista lasten­ hoitoapua tai vaihtoapua muihin kodin pieniin askareisiin.

Älä lorota! [ekologisuus] Puhdas vesi on suomalaisille itsestään­ selvyys. Emme tule useinkaan ajatelleeksi, että tiputtava hana, vuotava wc-istuin tai puolen tunnin suihku tuhlaa juomakelpoista vettä.

Helsingissä järjestetään VVO:n asukkaille Älä lorota -kampanja 7.–31.5. Kampan­ jan myötä VVO haluaa lisätä asukkaiden vastuullisuutta luonnonvarojen suojelussa.

Kampanjan ykkösvaihe starttaa touko­ kuussa ja kakkosvaihe kesäkuussa. Ykkös­ vaiheessa asukkaat voivat kilpailun myötä ideoida uusia vedensäästövinkkejä.

Vuoden 2012 loppuun saakka kestäväs­ sä kampanjan kakkosvaiheessa seurataan talokohtaista vedenkulutuksen kehitystä.

VVO:n parhaiten vettä säästänyt talo Helsingissä palkitaan vuoden lopussa.

– Vaikka kampanja lähteekin aluksi Helsingistä liikkeelle, toivomme, että kaikki VVO:n asukkaat miettisivät omaa vedenkulutustaan. Toivomme, että tä­ män myötä asukkaille syntyisi pysyvä, ekologinen tapa toimia ympäristöystä­ vällisesti, sanoo Helsingin VVO-kotikes­ kuksen aluepäällikkö Jukka Tervo.

teksti Taina Vuokko // kuva Maria Nordlund, dodo.org

Punatiilikerrostalo ja perunamaa Helsingissä osoitteessa Pasilan puisto­ tie 6 on pihamaalla pieni kasvimaa.

Penkeissä kasvaa muun muassa perunaa, kesäkurpitsaa, salaattia ja pinaattia. Kasvien siemenet on saatu lahjoituksina talon asukkailta.

K

aupunkiviljelyä kokeiltiin Pasilassa ensimmäistä kertaa viime kesänä.

Kasvimaata on ylläpidetty lähes nollabudjetilla. Kasvilaatikot kasattiin naapuritalon remonttityömaalta kerätyistä roskamateriaaleista, ja VVO:n kustantamana pihalle tilattiin multakuorma.

Stressiä kaupunkiviljelystä ei ole tarvinnut ottaa. Talosta on löytynyt muu­tamia toimeliaita viljelijöitä, joiden lisäksi muut ovat tarpeen mukaan katselleet viljelysten perään.

– Pidimme keväällä kokouksen, jossa suunniteltiin kasvimaata. Tapaamiseen saattoi tulla vaikuttamaan asioihin ja kertomaan näkemyksiään, talotoimikunnan puheenjohtaja Susanna Aho kertoo.

Kasvimaan antimet ovat saaneet kasvaa rauhassa tuholaisilta. Citykanit eivät ole käyneet verottamassa perunaa ja kesäkurpitsaa penkeistä, vaikka niiden pesiä on lähellä.

Parhaimmillaan kaupunkiviljely voi saada ihmiset ulos kodeistaan ja liikkeelle puuhailemaan asioita. Kesän mittaan myös kasvien kasvun katseleminen on palkitsevaa.

– Viljely on toistaiseksi sen verran pienimuotoista, että sadon jakaminen ei juuri ole tuottanut päänvaivaa. Halutessaan kukin on voinut napata penkistä suuhunsa retiisin tai toisen, Aho kertoo. × Millaista aktiivista ja idearikasta asukas­toimintaa sinun talossasi on? Lähetä meille sähköpostia: asukas@vvo.fi

Kiinnostuitko kaupunkiviljelystä?

Esimerkiksi Helsingissä hyötyviljelyä harrastetaan muun muassa Dodo ry:ssä, josta löytyy lisätietoja osoitteesta www.kaupunkiviljely.fi.

lehti vvo:n asukkaille

9

fiksu kuluttaja

virkistäydytään lomalla Suunta saaristoon Lautat ja lossit eivät paljoa maksa. Merimatkan määränpäänä voivat olla esimer­kiksi Turun tai Kemiön saaristo. Pyöräillen saaristoon voi tutustua esimerkiksi pitkin Turun saariston rengastietä, joka alkaa Turun Tuomiokirkolta.

Monia mielenkiintoisia kohteita löytyy myös Helsingin edustalta. Suomenlinnan merilinnoitus on kesälomakohteiden kestosuosikki, jossa raunioiden tutkimisen lisäksi voi paistatella päivää esimerkiksi uimarannalla. Lauttamatka Helsingin Kauppatorilta maksaa aikuisilta 2,70 euroa.

Muita kohteita Helsingin saaristossa ovat esimerkiksi Pihlajasaari, Kaunissaari ja Elisaari. Pihlajasaari on tunnettu etenkin uimarannastaan, kun Kaunissaari ja Elisaari ovat luonnonystävien kohteita. Saarille on merkitty esimerkiksi valmiita luontopolkuja.

teksti Taina Vuokko // kuvitus Jenny Lucander

Halvat huvit, parhaat muistot Ikimuistoiseen kesään ei tarvita montaa euroa. Omilta kotinurkilta löytyy suurella todennäköisyydellä kiva ilmainen puistojumppa tai lasten liikennepuisto – elämyksiin ei välttämättä tarvita mansikoita maksavaa huvipuistoa tai ulkomaanmatkaa.

10

Asukas 2/2012

Moottoritie on kuuma Lasten kanssa moottoriteitä pääsee päristelemään liikennepuistoissa, joiden polkuautokalusto ei kesäisin ennätä pölyttyä. Kaupunkien ylläpitämiä puistoja on muun muassa Oulun Hollihaassa, Kouvolan Jaakonpuistossa ja Tornion Juhannussaaressa.

Myös seikkailupuistot ovat kesän suosikkikohteita. Esimerkiksi Valkeakosken seikkailupuistossa voi kivuta linnantorniin, uida laguunissa ja kiipeillä suurilla kiipeilytelineillä. Ilmaisia seikkailupuistoja ovat myös esimerkiksi Porin Kirjurinluoto, Turun Kupittaanpuisto sekä Lahden Launeen Perhepuisto.

Seikkailupuistoissa järjestetään kesäisin runsaasti tapahtumia kuten konsertteja ja kesäteatteriesityksiä. Tarjolla voi olla myös kohtuuhintaista ohjattua toimintaa kuten leikkipajoja tai lyhyitä kursseja.

Possu sanoo röh-röh

Talkoot pystyyn Kesätapahtumat eivät synny ilman vapaaehtoista talkooapua. Vaikka tapahtumat voivat muuten maksaa pitkän pennin, talkoolaisena pääsee kokemaan tapahtuman ilmaiseksi. Apua tarvitaan usein muun muassa myyntikojuihin, info-pisteisiin ja alueen siivoukseen.

Tapahtumajärjestäjiin kannattaa ottaa yhteyttä­ hyvissä ajoin ja kysellä tarvetta talkooavulle. Suurten musiikkifestivaalien lisäksi talkoolaisia on tarvittu vaikkapa Jyväskylän Kesä -kaupunkifestivaalilla ja Sodankylän elokuvafestivaalilla.

Lasten kanssa päivä sujuu rattoisasti kotieläinpihassa. Kanojen kotkotuksen kuunteleminen, possujen karsinan haisteleminen tai lampaiden silittäminen tarjoavat elämyksiä kaikille aisteille. Samalla tulevat tutuiksi muutkin maatilan eläimet.

Kotieläinpihoja löytyy runsaasti ympäri Suomen. Suunnaksi voi ottaa esimerkiksi Fallkullan kotieläinpihan Helsingissä, Pässinpään kotieläinpihan Jyväskylässä tai Yli-Marolan 4H-kotieläinpihan Lahdessa. Kotieläinpihoihin on monesti pieni sisäänpääsymaksu, mutta osa on kokonaan ilmaisia.

Muutamilla euroilla pääsee ihmettelemään tavallisten kotieläinten lisäksi myös harvinaisia kasvilajeja. Eri yliopistot ylläpitävät kasvitieteellisiä puutarhoja, joista valtaosa on myös yleisölle avoimia.

Kohteita on muun muassa Joensuussa, Oulussa, Turussa ja Helsingissä.

Viiletä Vakoilumuseoon

Liikettä niveliin Puistojumppaan ei paikkoja tarvitse varailla. Mukaan mahtuu aina. Esimerkiksi Friskis & Svettis -yhdistyksen jumpassa Helsingin Kaivopuistossa on ollut parhaimmillaan jopa 500 jumppaajaa.

Perusjumppien lisäksi puistoissa on nähty myös erikoisempia lajeja: kaikkea zumbasta salsaan ja joogaan. Pääkaupunkiseudulla Kaupunkitanssit järjestää kesäisin maksutonta paritanssiopetusta. Tanssien opetuspaikkana voi olla niin puisto kuin kauppakeskuskin.

Ilmaisia tai muutaman euron kustantavia puistojumppia järjestetään lähes kaikilla suurilla paikkakunnilla. Kesän tunteja voi kysellä esimerkiksi paikallisista naisvoimisteluseuroista ja kaupunkien liikuntatoimista. Usein tunneille on säävaraus.

Suureen osaan museoista pääsee joko ilmaiseksi tai edullisesti. Myös normaalisti pääsymaksulliset museot tarjoavat joskus ilmaispäiviä, jotka kannattaa hyödyntää lomasuunnitelmia tehtäessä.

Helsingin kaupunginmuseoihin on aina vapaa pääsy. Näihin lukeutuvat muun muassa vanhoja raitiovaunuja esittelevä Ratikkamuseo ja arjen historiaan keskittyvä Työväenasuntomuseo.

Pääkaupunkiseudulla myös Vantaan taidemuseo on aina pääsymaksuton.

Tunnettujen suurmuseoiden lisäksi kannattaa muistaa erikoiset pikkumuseot: Posiolla on Kahvikuppimuseo, Kouvolassa Putkiradiomuseo, Tampereella Vakoilumuseo, Varkaudessa Mekaanisen musiikin museo, Vironlahdella Bunkkerimuseo... Koska Suomessa on yhteensä yli 1 000 museota, kohteet eivät ihan heti lopu kesken.

lehti vvo:n asukkaille

11

Jarmo Asp ja Eila Tulander vaihtavat pihalla päivän kuulumisia.

Pekka Niilola ei arkaile tarttua haravan varteen.

Emma-Sofia Hämäläinen nauttii pihaleikeistä.

Taloyhtiön leikkikentällä lapsilla on hyvät oltavat.

12

Asukas 2/2012

meidän talo

piha kokoaa yhteen

M

eillä on päätetty satsata pihaan. Myös se asukas, joka ei koskaan käy esimerkiksi taloyhtiön ta­ pahtumissa tai retkillä, pääsee nauttimaan päivittäin yhteisestä pihasta, kertoo talotoimi­ kunnan puheenjohtaja Jorma Peltonen Pehtoorin­ katu 3 ja Konsulinkatu 4 -taloyhtiöstä Heinolassa.

Vehreä piha-alue on ihastuttanut myös muita kuin talojen asukkaita. Vii­ me kesänä Pehtoorinkatu 3 ja Konsulinkatu 4 -taloyhtiö sai kunniamainin­ nan Heinolan pihakilpailussa. Tänä vuonna se valittiin vuoden VVO-taloksi.

Kolmikerroksisissa pienkerrostaloissa osalla asukkaista on yhteisen pihan lisäksi käytössä vielä omaa pihaa, kun toiset taas saavat nauttia tilavista par­ vekkeista. Kaikista asunnoista kuitenkin avautuu näköala yhteiselle pihalle.

Nuorin asukkaista on yksivuotias ja vanhin yhdeksänkymppinen. Vuoden VVO-talokilpailun voittoperusteissa painotettiin sitä, kuinka pihapiiri huo­ mioi niin lasten kuin aikuistenkin tarpeet. Ulkoasussa ja toimivuudessa on mietitty monenlaista tallaajaa.

Aurinkoisena päivänä pihassa käykin vilske, kun lapset juoksevat pitkin nurmikenttää tai leikkivät leikkipaikoilla. Vanhemmat taas nauttivat kesäpäi­ västä esimerkiksi pihakeinussa tai grillikatoksessa.

– Avoimessa grillikatoksessa on käytössä yhteinen pallogrilli, jota voi käyttää omilla hiilillä. Kesäisin se kuumenee harva se ilta, talotoimikunnan varapuheenjohtaja Jarmo Asp myhäilee.

Erikoisuudet kukkaan

Reilun kokoinen piha on saatu kukoistamaan yhteishengellä ja hyvällä suunnit­ telulla. Myös isännöitsijä ja huoltomies keräävät asukkailta runsaasti kiitosta.

Meidän Keijo Luoma on talon piha­ ekspertti, joka tuntee kasvilajit ja niiden vaatimat olosuhteet.

piha

Teksti Taina Vuokko // Kuvat Juho Kuva & Pekka Nieminen & asukkaiden omat kuvat

Vuoden VVO-talon piha on lannoitettu asukkaiden hyvällä yhteishengellä.

Vehreällä alueella Heinolassa kasvaa mitä eksoottisimpia kasvilajeja.

Asukasgallup

Irmeli Jaatinen on talkooapuna tarjoilemassa grillijuhlissa.

– Meillä on saavutettu saumaton yhteistyö isännöitsijän ja huoltomiehen kanssa. Heiltä on saatu apua ja neuvoja aina silloin, kun niitä on kaivattu, Jorma Peltonen toteaa.

Erityisen panoksensa kukkaloistoon on antanut talon pihaekspertti Keijo Luoma.

Ammattimies on aiemmin työskennellyt esimerkiksi Helsingin kasvitieteellisessä puutarhassa, eikä intohimolle ole tullut loppua vapaa-ajallakaan.

Luomalla on omalla pihallaan kokeilussa mitä erikoisempia lajikkeita, ja osa niistä on löytänyt paikkansa myös yhteiseltä pihalta.

Alueella kasvaa muun muassa magnolia, kiinanlainen vuoribambu, neidonhiuspuu, virginiankataja, tulppaanipuu ja itkupaju.

– Sopivien lajikkeiden valitseminen vaatii perehtymistä ja kokeilua. Esimerkiksi hedelmäpuut eivät viihdy täällä savipohjaisen maaperän takia, Luoma huomioi.

Työnjako selväksi

Näkemys yhteisestä pihasta oli pihaekspertille alusta asti selvä.

– Kun aloitin talon pihaeksperttinä, tein ensin suunnitelman pihan ilmeen yhtenäistämisestä ja toimivuudesta. Valmiina oli monenlaisia istutuksia, mutta yleisilme kaipasi selkiyttämistä, Luoma kertoo.

14

Asukas 2/2012

Jarmo Asp ja Jorma Peltonen ovat talotoimikunnan jäseninä tehneet paljon työtä pihan viihtyvyyden eteen.

Miten vietät aikaasi kotipihalla?  puutarhatöissä  h iekkalaatikolla  autopaikalla  pihakeinussa  j ossain muualla

@

Osallistu Asukasgallupiin netissä! www.vvo.fi/asukasgallup

Kivikkopuutarha pärjää vähällä hoidolla n

Kivikkopuutarha on yksi Pehtoorinkatu 3 ja Konsulinkatu 4 -taloyhtiön pihan upeimmista toteutuksista. Vuoden VVO-talokilpailun voittoperusteissa sitä pidettiin pihan näyttävimpänä toteutuksena yhdessä erikoisten istutusten kanssa.

Kivikkopuutarha on perustettu varjoisaan talonpäätyyn, jossa se tervehtii pihamaalle saapuvia. Helpointa kivikkopuutarha on yleensä perustaa jo valmiiksi kiviselle tai kallioiselle paikalle.

– Aluksi laitoimme pohjat kuntoon ja haalimme paikalle sopivia kiviä. Kaikki talolaiset toivat sopivia kiviä paikoista, joista saivat haalittua niitä käsiinsä, talotoimikunnan

varapuheenjohtaja Jarmo Asp kertoo.

Kivien lomaan istutettiin helppohoitoisia kasveja.

– Erilaiset maksaruohot sopivat erityisen hyvin tähän paikkaan. Selvitin sopivia lajikkeita nettisivuilta, ennen kuin teimme kasvivalinnat, pihaekspertti Keijo Luoma tuo esiin.

Kosteana kesänä kivikkopuutarha ei kaipaa juuri lainkaan hoitoa. Paahteisina aikoina sitä taas voidaan kastella maltillisesti.

– Kasveja on parempi kastella liian vähän kuin liian paljon. Kotonakin ne, jotka unohtavat välillä kastella kukkia, saavat pidettyä ne paremmin hengissä kuin ne, jotka kastelevat liikaa. Useimmat lajit tokenevat paremmin kuivuudesta kuin liikakosteudesta, Luoma neuvoo.

Viime kesänä perustettua kivikkopuutarhaa aiotaan jatkaa vielä tänä vuonna. Lähivuosien pihasuunnitelmat ovatkin keskittymässä yhä enemmän taloyhtiön kadunpuoleisille reunaalueille.

– Yhteinen sisäpiha on laitettu hyvään kuntoon, mutta vielä voisi miettiä sitä, miten talosta saisi kadun puolelta entistä edustavamman näköisen, Asp pohtii.

Gallup asukkaille:

Mikä on parasta omassa taloyhtiössä?

Vuoden VVO-talossa kesäkukat on istutettu ruukkuihin, joka helpottaa niiden hoitamista.

– Lisäksi meillä on pihatalkoot pari kertaa vuodessa ja muutamat talon riuskat miehet auttavat muissa raskaissa töissä. Heidät on houkuteltu muun muassa kaivamaan kuoppia aina tarpeen mukaan, selvittää Jorma Peltonen.

Myös isännöitsijä Tuula Granholm Lahden VVO-kotikeskuksesta iloitsee Pehtoorinkadun ja Konsulinkadun Vuoden VVOtalopalkinnosta.

– Kun asukkaat ovat aktiivisia, isännöitsijän rooliksi jää lähinnä konsultointi, kannustaminen ja ideoiden vastaanotto.

Puut päänvaivana

Janne Koskivuorella riittää aina hauskaa puuhaa kotipihalla.

Aivan aluksi päätettiin hommata reilun kokoiset ruukut kesäkukille. Kun kukat on istutettu ruukkuihin, niitä on helpompi kitkeä, eikä joudu kyykistelemään maassa. Pihanhoito tulee silloin helpommaksi iäkkäille ja polvivaivoista kärsiville.

Pihaekspertin apuna on tehokas pihatiimi, johon kuuluu muutama toimelias rouva. Yhdessä he pitävät huolta istutuksista ja muun muassa kitkevät kukkaruukut.

Vuoden huoltomieheksi valittu, Lahden VVOkotikeskusalueella työskentelevä Erkki Kiljunen ajaa puolestaan nurmialueet ja siistii reunuksia.

Selkeä suunnittelu auttaa sitouttamaan asukkaita yhteiseen pihaprojektiin. Suunnitelma istutuksista on tehty kerrallaan useiksi vuosiksi. Se on esitelty kaikille ja hyväksytty talotoimikunnan kokouksessa.

– Puut ovat usein asia, joka jakaa mielipiteitä. Joku pitää varjosta, ja joku taas tahtoisi enemmän valoa. Päätökset ovat monesti keskustelua ja sovittelua, mutta tärkeää on se, että kaikkien mielipiteitä kuunnellaan, muistuttaa Jorma Peltonen.

Vaikka pihabudjetti ei ole suuren suuri, sillä kyllä pärjää. Pihaa on hyvä tehdä pitkäjänteisesti, jotta hankintoja voidaan hajauttaa useammalle vuodelle. Rahaa kuluu esimerkiksi

Merja Nummela – Omassa taloyhtiössä parasta ovat siisteys ja rauhallisuus, jotka tekevät asumisesta minulle kotoisaa. Arvostan paljon myös alueen luonnonlähei­syyttä.

Irmeli Jaatinen – Taloyhtiössä on mukavat naapurit ja hyvä yhteishenki. Talo on muutenkin rauhal­ linen, eikä täällä ole ollut pitkään aikaan häiriöitä.

Väinö Paasonen – Kesällä asuinalue on parhaimmillaan, ja talo­ yhtiön piha pääsee silloin oikeuksiinsa. Heinola on muutenkin upea kesä­ kaupunki.

Kaija Paasonen – En keksi talosta mitään huonoa sanottavaa. Sijainti on keskeinen ja kaikki tarvittavat palvelut lähellä. Kävelemme usein esimerkiksi Hei­ nolan torille ostoksille.

15

Pihalle on istutettu muun muassa magnolia­kukkia ja samettisumakkia.

Viisi vinkkiä kauniiseen pihaan

1

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

Kirjastoista ja verkosta saa hyvin tietoa eri kasveista ja siitä, minkälaisille paikoille ne sopivat. Myös isännöitsijän kanssa voi neuvotella pihasuunnitelmista.

2 3

Valitse erilaisia kasveja. Sen lisäksi, että monipuolisuus näyttää virkeältä, monet eri lajit ehkäisevät tuholaisongelmia.

Ajattele pitkäjänteisesti. Kasvien kasvaminen vie aikaa, ja esimerkiksi taimien väliin tulee jättää runsaasti tilaa kasvua varten. Liian tiheät istutukset voivat huonosti.

4 5

Aloita pienestä. Kun osaaminen kasvaa ja kokemukset karttuvat, voi ryhtyä entistä kunnianhimoisempiin hankkeisiin.

Huomioi kiinteistönhuollon tarpeet.

Jätä esimerkiksi riittävästi tilaa istutusten välille ja pidä kulkureitit avoimina.

16

Asukas 2/2012

Mirja Peltonen tuli innolla mukaan asukkaiden grillijuhliin.

taimiin, maaleihin ja lasten leikkivälineisiin.

Jos on valmis näkemään vaivaa, esimerkiksi pistokkaita keräämällä voi säästää runsaasti kustannuksissa. Kokemusten mukaan kaikesta ei silti kannata pihistellä: – Viime vuonna ostimme halpoja kesäkukkia, jotka kukkivat vasta loppukesästä. Tänä vuonna ostamme kyllä parempia, maksoi mitä maksoi, Keijo Luoma naurahtaa.

VVO-talokilpailusta voitettu tuhannen euron palkintoraha on päätetty sijoittaa uuteen pihakeinuun. Myös varjoisaan talonpäätyyn rakennettua kivikkopuutarhaa aiotaan jatkaa.

– Kivikkopuutarha ei tullut maksamaan juuri mitään. Etsimme yhdessä sopivia kiviä, jotka asettelimme reunustalle. Niiden lomaan istutetut kasvit eivät tulleet kalliiksi, Jarmo Asp muistelee viimekesäistä hanketta.

Pihalla kohdataan joka päivä

Isännöitsijän mielestä taloyhtiössä on onnistuttu yhteishengen vaalimisessa, ja piha on entisestään yhdistänyt asukkaita.

– Vaikka suunnitelmat olisi hiottu loppuun saakka, harvoin kuitenkaan onnistutaan ilman hyvää henkeä ja yhteen hiileen puhaltamista, Tuula Granholm arvioi.

Pehtoorinkatu 3 ja Konsulikatu 4:n pihalla heitetään huomenet ja vaihdetaan kuulumiset.

Toisista pidetään huolta, ja naapuriapu pelaa.

Asukkaiden vaihtuvuus on ollut pientä. Monet ovat viihtyneet samassa taloyhtiössä jopa vuosi­ kymmeniä.

– Sitoutuminen yhteisiin projekteihin syntyy siitä, että kaikki tulevat kohdatuiksi ja kuulluiksi, Jorma Peltonen uskoo.

Viime vuonna kunnostettiin talkoovoimin esimerkiksi grillikatos. Tulevan kauden projekteihin taas kuuluu muun muassa grillin edustan laatoitus ja muutaman lahon puun kaataminen.

Yhteinen piha on asukkaille selvästi tärkeä ylpeyden aihe.

– Kun viereisten omistusasuntojen asukkaat myyvät asuntojaan, myynti-ilmoituksessa saattaa usein olla kuva meidän pihastamme. Se on näkymä heidän ikkunastaan, Jarmo Asp hymyilee. ×

vinkki Teksti neea laakso //kuva pekka holmström

A

ina ei voi muistaa, mikä varsi tai lehti yrttimaasta esiin puskee, tai mitä mihinkin purkkiin tuli kylvettyä. Merkkaaminen auttaa, jos ei halua arvailla. Hauskat merkit viljelmille voi tehdä vanhoista ruokalusikoista, jotka litistetään ja maalataan.

Lusikan litistäminen vaatii tukevan alustan, painavan vasaran ja vähän voimaa – tai apuvoimia. Ja paikan, jossa voi vasaroida häiritsemättä naapuria! Kannattaa valita mahdollisimman pehmeitä lusikoita, sillä laaduissa on eroja. Jos vartta voi helposti taivuttaa paljain

käsin, antaa lusikan kuppikin helposti periksi vasaran alla.

Kun lusikka on tasaisen litteä, kannattaa se pestä kunnolla, jotta maali tarttuu siihen.

Maaliksi sopii esimerkiksi askarteluliikkeistä saatava, liuotinpohjainen Pebeo Ceramic, joka on tarkoitettu erityisesti keramiikalle ja metallille. Yrttien nimet saat mahtumaan lusikkaan pienellä, jäykällä siveltimellä.

Maalin kuivuttua asettele lusikoiden varret multaan oikeille paikoilleen. Ei kun odottelemaan, mitä kaikkea maasta nouseekaan esiin! ×

lehti vvo:n asukkaille

17

koti kuntoon

puuseppää aina tarvitaan

Puutyö tekijäänsä neuvoo

Huonekalujen ja muiden kodin esineiden nikkarointi ja korjaaminen onnistuu kerrostaloasunnossakin.

Huolellinen suunnittelu säästää turhalta työltä, ja osaaminen karttuu pikku hiljaa tekemisen myötä.

18

Asukas 2/2012

Teksti Ilpo Salonen // Kuvat Jukka Pakarinen

M

onelle tuttu tilanne: perintölipaston pinnan lakka hapertuu vuosi vuodelta ja viilu irvistää. Jotain pitäisi ja haluaisi asialle tehdä, mutta mitä? Entä jos pilaan pinnan lopullisesti? Antaisinko työn sittenkin ammattilaiselle?

Puuseppä Uolevi Nurmi rohkaisee tarttumaan toimeen, mutta kehottaa samalla malttiin.

– Jos kyseessä on lakattu pinta, pitää pyrkiä selvittämään, millainen lakka on kyseessä. Vanhoissa huonekaluissa on yleensä käytetty sellakkaa, joka on spriihin liuotettua intialaisen lehtikirvan eritettä. Sellakkaa on edelleen saatavana sekä valmiina liuoksena että kuivattuna liuskeena.

Apteekista saatavaa denaturoitua spriitä voi tipauttaa huonekalun pintaan huomaamattomaan kohtaan. Jos pinta liukenee eikä muodosta harmaata pilkkua, kyseessä on todennäköisesti sellakka.

Myös tärpätillä voi kokeilla. Lakka voi olla myös vesiohenteista, jolloin se ei reagoi spriihin eikä tärpättiin.

– Näin päästään jäljille. Lakan hiomisen voi aloittaa teräsvillalla, ja kovimpiin kohtiin käytetään teroitettua metallilevyn palasta eli sikliä. Vähitellen kulunut lakkapinta irtoaa.

Nurmi varoittaa työstämästä pintaa liikaa, koska silloin huonekalun alkuperäinen ilme muuttuu. Sama koskee maalipintaa: jos maalikerroksia on useita, maalin poistaminen kannattaa lopettaa siihen, kun pohjimmainen maalipinta tulee näkyviin.

– Ei ole tarkoitus, että vanhasta tehdään kokonaan uusi. Ajan patina on vanhassa huonekalussa arvokkainta, se on syytä säilyttää.

Kesä on oivaa korjausaikaa Kesän korvalla puutarhakalusteet voivat vaatia huomiota. Niistäkin rapsutellaan kulunut lakka tai maali pois ja sivellään mieluiten samanlaista tilalle. Jos pinta ei alun perin ole maalattu eikä lakattu, puuöljy on oikea aine pinnan suojaamiseen.

– Kaikissa huonekalujen kunnostukseen liittyvissä asioissa kannattaa kysellä kaupan myyjiltä neuvoja. Usein he osaavat aika hyvin auttaa, Nurmi rohkaisee.

lehti vvo:n asukkaille

19

Perinnettä, laatua ja kotimaisuutta

Sijoitus laadukkaaseen työkaluun kannattaa pidemmän päälle. Hyviä ja kestäviä työkaluja voi löytää myös käytettyinä kirpputoreilta.

n Puuseppä Uolevi Nurmi kannattaa lämpimästi vanhojen huonekalujen korjaamista, vaikka omassa työssään onkin keskittynyt uusien rakentamiseen. Hänestä on parempi kunnostaa vanhaa kuin ostaa vaikkapa itse koottavia massatuotettuja huonekaluja.

– Tosin itselläni ei ole niistä kokemusta. Usein vain kuulee kerrottavan, miten vaikea niitä on koota. Kannatan ajatusta, että huonekalut ostetaan valmiina – uusina vai vanhoina.

Nurmi varttui kodissa, jossa tarvepuu kaadettiin omasta metsästä ja vietiin sahalle. Sahatun ja höylätyn puun tuoksu on olennainen pala hänen lapsuuttaan.

Puun tuoksusta tulee edelleen tosi hyvä tunne. Vaikka kotimaisen puun laatu on huonontunut, myös laadukasta, hitaasti kasvanutta puuta löytyy edelleen. Sitä pitäisi nikkaroinnissa ja rakentamisessa suosia nykyistä enemmän.

Myös työkalujen valinnassa Nurmi suosii perinteitä. Kirpputoreilta löytyy esimerkiksi vanhoja, tukevia liimauspuristimia, höyliä ja muita aikoinaan kestäviksi rakennettua työkaluja. Ne voittavat halvat puristimet kestävyydessä mennen tullen.

– Työkalujen hankinnassa kannattaa muistaa, että laadukas on hyvä käytössä ja pitkäikäinen.

Kesä on hyvää aikaa kunnostukseen myös sil­ loin, jos huonekalu on seissyt vintillä tai ulko­ varastossa ja kerännyt kosteutta. Kalusteen on hyvä antaa kuivua muutamia viikkoja suojas­ sa esimerkiksi parvekkeella ennen kuin sen tuo huonetiloihin. Liian nopeasti sisään tuotu puu­ materiaali voi halkeilla piloille.

Kun huonekalu on kuivunut, kannattaa laittaa paikalleen esimerkiksi liimauksistaan irronneet viilut, eli ohuet puuarkit. Usein riittää, kun viiluun tekee mattoveitsellä siistin viillon, sisään tilkka lii­ maa ja vuorokaudeksi puristukseen. Myös injek­ tioneulaa voi käyttää liiman lisäämisessä.

– Isommassa vauriossa rikkonainen viilu poistetaan, laitetaan uusi tilalle ja lakataan. Kor­ jauksen jälki jää tietysti näkyviin, mutta sehän on sitten osa huonekalun historiaa.

Naulaamisessa ja ruuvauksessa kannattaa tehdä aina ensin poralla pieni reikä. Siten puu ei halkea. Löystyneiden liitosten korjaamiseen veistetään puusta sopivia kiilapaloja, jotka var­ mistetaan liimalla ja tarvittaessa vielä puutapilla.

Nurmella riittää niksejä, ja alan kirjoista löy­ tyy runsaasti lisää. Hänen mielestään kirjat ovat puutyöasioissa parempi tietolähde kuin netti, vaikka sieltäkin voi löytyä neuvoja.

– Ja yrityksen ja erehdyksen kautta oppii. Esi­ merkiksi huolellinen mittaaminen on niin olen­ nainen osa työtä, ettei sitä voi liikaa korostaa.

20

Asukas 2/2012

Nikkarointi sujuu kotonakin Omien huonekalujen rakentelu on oma harras­ teensa, johon kerrostaloasuntokin antaa hyvät mahdollisuudet, kunhan se ei häiritse naapurei­ ta. Vielä parempi on taloyhtiön yhteistila, jos se tällaiseen soveltuu.

Nikkaroinnissa pätee sama kuin korjaamises­ sa: työ kannattaa suunnitella huolellisesti ja tu­ tustua etukäteen työtapoihin ja ohjeisiin. Tarvit­ tavat työvälineet otetaan valmiiksi esille, koska muuten juuri se tarpeellisin työkalu on toisessa huoneessa, kun sitä tarvitaan.

– Moni haluaa tehdä vaikkapa selkänojallisen tuolin, ja mikäpä siinä. Se on kyllä melko haas­ tavia aloittelijalle. Ensin kannattaisi harjoitella esimerkiksi jakkaran rakentaminen, sekin vaatii huolellisuutta ja keskittymistä.

Hyvää harjoitusta on myös naulakon, hyllyn, taulunkehyksen tai säilytyslaatikoiden rakenta­ minen. Niissä voi käyttää ruuvien ja naulojen asemesta puusepänliitoksia, jotka ovat jo ”oi­ keaa” nikkarointia.

Perustana hyvä suunnittelu Aloittelija voi turhautua, kun sahaus menee vi­ noon, puu halkeaa ja mittaukset menevät sentti­ kaupalla vikaan. Mikä neuvoksi?

– Virheitä tulee kokeneellekin tekijälle, niitä ei voi täysin välttää. Itse mittaan osat ja tarkistus­

Nikkaroijan perustyökalut

n Työpöydän pitää olla tukeva.

Kotinikkaroijan ja -kunnostajan tarvikevalikoimasta on hyvä löytyä ainakin:  suorakulma  vasara  saha  suuntapiirrin  ruuvimeisseleitä tai yksi varsi, johon vaihdettavia kärkiä  liimaa  liimauspuristimia  vatupassi eli vesivaaka  rullamitta  talttoja  mattoveitsi  maalinpoistoon suorakaiteen muotoinen terävä metallilevy eli sikli  viimeistelyhöylä

 akkukäyttöinen porakone terineen  hiomiseen teräsvillaa ja hiekkapaperia, mahdollisesti akkukäyttöinen hiomakone  ruuveja, nauloja  maalia, lakkaa, ohenteita, siveltimiä  suojakäsineitä, suojalasit, hengityssuojaimia, puuvillariepuja  suojaukseen sanomalehteä, vanhoja mattoja, muovikalvoa tai muuta vastaavaa materiaalia  oppimishalua ja kiireettömyyttä

mittaan ne vielä eri työvaiheissa ainakin kahteen kertaan uudelleen. Joskus viimeinen tarkistusmittaus unohtuu, ja sitten mennään vikaan ja pitää aloittaa alusta. Harmittaahan se, mutta ensi kerralla koetan olla tarkempi.

Nurmen mukaan pitää täysin paikkansa, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Oikeat materiaalit ovat tärkeitä, ja esimerkiksi lastulevyä hän ei suosittele mihinkään käyttöön, vaan mieluiten vanereita ja muita aitoja puulevyjä.

Entä se sahaus? Terä kun tuntuu elävän ihan omaa elämäänsä.

– Selkäsaha on hyvä väline. Terän selässä oleva tuki pitää sahan suorassa. Ja suuntapiirtimellä merkataan, missä terän pitää kulkea.

– Ellei nikkarointi ja kunnostaminen muuta opeta, niin ainakin kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä, Uolevi Nurmi naurahtaa. × lehti vvo:n asukkaille

21

kiinteistönhuolto ja palvelu

pihauudistus Lasitehtaantiellä

T

ontin siisteydellä ja toimivuudella on suuri merkitys asumismukavuudelle. Piha on asukkaiden yhteinen olohuone, jonka vehreys virkistää mieltä kesällä ja jonka hyvä valaistus tuo turvaa talvella.

Remontin tarpeeseen vaikuttavat yleensä teknisemmät asiat kuin pensaiden pieni määrä tai kukkia kaipaava seinusta. Suuri paino on esimerkiksi turvallisuudella ja taloteknisillä asioilla, jotka vaikuttavat kiinteistön kuntoon ja kulutukseen.

Remontin voivat sysätä liikkeelle esimerkiksi pihan väärät pintakaadot, jotka seisottavat vettä ja saattavat saada kellaritilat kostumaan. Piha voi vaatia uudistamista myös palo- ja pelastusturvallisuuden vuoksi.

Vanhoilla tonteilla vedenohjausta ei välttämättä ole ollenkaan tai se on tehty huonosti. Saneeraustarpeeseen voivat vaikuttaa myös päivittämistä vaativat pihasähköt ja puutteellinen valaistus tai leikkipaikkojen vanhentuminen, kertoo tekninen isännöitsijä Mika Virtanen VVO:sta.

Monta korjauskohtaa Yksi suurimmista VVO:n pihauudistuksista tehtiin viime kesänä Lasitehtaantie 51–55:ssä Riihimäellä. Tontti rajautuu kahteen katuun, joten kohteella on myös toinen osoite, Lehtolantie 49– 51. Taloissa on kaikkiaan 170 asuntoa. Viiden 1970-luvulla rakennetun kerrostalon reunustama pihapiiri kaipasi kipeästi kohennusta.

– Tontille kaivettiin 2000-luvun puolivälissä salaojat, mutta vedenohjausta ei ollut. Sokkeleihin ja kellaritiloihin alkoi tulla kosteutta. Pihalle tarvittiin vedenohjausjärjestelmä, Mika Virtanen kertoo.

Salaojien kaivaminen oli hävittänyt vähätkin istutukset, eivätkä muutamat suuret koivut riittäneet elävöittämään pihapiiriä. Ympäristö oli ilmeeltään vaatimaton ja väsynyt. Talvisin piha oli pimeä, sillä valaisimia oli vain muutama. Autot olivat levittäytyneet sekavasti hiekkakentälle, eivätkä lämmitystolpat riittäneet kasvaneelle autokannalle.

Piharemontti t Kai Widell Teksti Liisa Joensuu // Kuva

parantaa asumisen tasoa

Piha on kiinteistön käyntikortti. Se tervehtii ensimmäisenä niin asukasta kuin vierailijaa.

Piharemontin taustalla VVO:n kohteissa vaikuttavat sekä tarve että asukkaiden toiveet, kuten Riihimäellä Lasitehtaantiellä.

22

Asukas 2/2012

Lähes kaikki uusittiin Lasitehtaantien piha-alueella. Nurmi­alueille rakennettiin leikkialueita, istutuksia lisättiin ja käytävät peitettiin kivituhkalla.

YKS IM

Ä ST EI

Pinnat pantiin uusiksi Saneerattu ja maisemoitu alue on VVO:n suurimpia tontteja, kaikkiaan noin kahden hehtaarin kokoinen. Melkein jokainen pinta meni uusiksi. Vanhat nurmet tasoitettiin ja nurmialueille rakennettiin kaksi leikkialuetta, toinen pienille lapsille, toinen vähän isommille.

Tontille istutettiin hedelmäpuita ja marjapensaita.

– Kun marjapensaat alkavat kasvaa, asukkaat voivat käydä hakemassa piirakkamarjat omalta pihalta. Asukkaiden iloksihan pensaat istutettiin, isännöitsijä Mervi Karppinen huomauttaa.

Myös pihapiirin parkkialueet ja pelastustiet uusittiin, ja käytäväalueet saivat uuden kivituhkapeitteen. Tamppaus- ja kuivaustelineiden ympäristö laatoitettiin.

Runsaasti lisävaloa Urakan sai kilpailutuksen jälkeen hoidettavakseen ISS Viherpalvelut. Vihertöiden lisäksi se huolehti sähkötöistä: pihasähköt uusittiin kokonaan. Pihavalaisimien määrä kolminkertaistui, ja porrastunnisteetkin uusittiin. Pylväsvaloja asennettiin 16 kappaletta ja ne varustettiin pitkäikäisillä monimetallilampuilla.

Autopaikkojen sähkötolppia tehtiin lisää.

– Kesällä 2012 pihasaneeraus on vuorossa Keravalla Kannistonkaari 4:ssä, aluepäällikkö Nina Silvonen selvittää.

Lasitehtaantiellä työt tehtiin yhdessä kesässä, mutta urakkaan kuuluvat vielä esimerkiksi istutusten kasvuunlähtötarkastukset ja ensimmäiset leikkaukset. Tänä kesänä tutkitaan myös mahdolliset talvivauriot.

Asukkaat mukana jo suunnitteluvaiheessa Kohteen rakennukset palvelivat aikoinaan Riihimäen Lasin työntekijöiden työsuhdeasuntoina. Kiinteistöt siirtyivät VVO:n omistukseen vuonna 2002. VVO kunnosti vuosina 2006–2008 asuntojen keittiöt ja kylpyhuoneet putkistoineen sekä talojen porrashuoneet. Pihan vuoro tuli muutama vuosi sitten tehdyn kattoremontin jälkeen.

– Pihasuunnitelma oli asukkaiden kuultavana ja kommentoitavana asukaskokouksessa. Asukkaat toivoivat muun muassa istutuksia talojen ja kadun väliin, yleistä maisemointia ja leikkipaikkojen päivitystä. Ennen töiden aloittamista niiden aikataulut kerrottiin kaikille. Urakoitsija ilmoitti asukkaille tarkemmin töiden kulusta vielä pitkin kesää porrashuoneitten ilmoitustauluilla, isännöitsijä Mervi Karppinen kertoo.

Tämä kesä on Lasitehtaantiellä edellistä vehreämpi ja viihtyisämpi. Jatkossa maisema vain paranee, kun kasvu lähtee kunnolla käyntiin. ×

@

Lue nettisivuilta asukkaiden kokemuksia Lasitehtaantien pihasaneerauksesta

www.vvo.fi/asukaslehti/nettijatkot

Liikkuvan työn tekijä Myyntineuvottelija Nina Andberg nauttii työnsä vaihtelevuudesta ja saa maket naurut koiransa tempuista.

 N imi Nina Andberg  A mmatti Myyntineuvottelija  H istoria VVO:lla Tein ensin VVO:n asuntojen ennakkotarkastuksia ja esittelyitä ISS Palveluiden kautta, missä aloitin joulukuussa 2006. Tämän jälkeen siirryin 4.8.2008 alkaen VVO:lle.  M illainen on tyypillinen työpäiväsi? Liikun eri kohteissa tehden ennakkotarkastuksia asunnoista poismuuttaville asukkaille. Uusien asukkaiden kanssa käymme katsomassa heille tarjottua asuntoa, kierrämme talon yhteiset tilat ja kerron alueesta, jos seutu ei ole heille tuttu. Toki istun myös toimistolla välillä. Silloin teen asukasvalintoja asuntoihin ja sovin tapaamisia asiakkaiden ja asukkaiden kanssa.  M ikä on työssä parasta? Saan olla asiakkaiden kanssa tekemisissä. Työ on erittäin vaihtelevaa ja liikkuvaa, kun ajelen autolla ympäri Helsinkiä.  E ntä pahinta? Toisinaan päivät saattavat olla aika hektisiä varsinkin kuukauden alkupuoliskolla.  M itä näkyy työhuoneesi ikkunasta? Työhuoneeni ikkunasta näkyy talojen kattoja ja puiden latvoja. Toisen työhuoneeni eli auton ikkunoista näkyy mustaa asfalttia, liikennevaloja, ihmisiä ja tietysti autoja.  K eitä kuuluu perheeseesi? Perheeseeni kuuluu ihana mies ja valloittava 3-vuotias suursnautserityttö.  M illoin nauroit viimeksi? Nauran joka päivä, varsinkin kun tuo koira keksii kaikenlaisia kommelluksia.

Voitte uskoa, etteivät kaikki niistä ole mieluisia, mutta niillekin nauran sitten jossain vaiheessa.  M ottosi? Päivä kerrallaan.

lehti vvo:n asukkaille

23

vapaa-aika

jos metsään haluat mennä nyt...

VVO:n asukkaat Vivi Wendelin ja Erkki Karttunen ovat kumpikin retkeilleet pienestä pitäen. Luonnon kunnioittamista he ovat pyrkineet opettamaan myös lapsille.

Karkuun

kaupungista

24

Asukas 2/2012

Teksti Taina Vuokko // Kuvat Tommi Tuomi & istockphoto

E

hkä jo kesällä uskallamme mennä poikani kanssa useamman yön retkelle. Jos pyörän perään hankkii kärryn, se onnistuu sujuvasti, neljävuotiaan pojan äiti Vivi Wendelin innostuu.

Wendelin asuu kolmatta vuotta VVO:n asunnossa Helsingin Jollaksessa. Erityisesti hän kiittelee alueen hienoja luontoalueita, jonne pääsee helposti retkeilemään tai pyöräilemään.

Myös Erkki Karttunen arvostaa pääkaupunkiseudun luontokohteita.

– Asun vaimoni kanssa VVO:n asunnossa Vantaan Korsossa. Paikka on Sipoonkorven kansallispuiston lähellä. Olen aina valinnut asuinpaikkani siten, että sieltä pääsee nopeasti luontoon.

Sekä Wendelniltä että Karttuselta retket ovat viime vuosina jääneet elämäntilanteen takia. Lyhyet päiväretket ovat silti virkistäneet mieltä.

– Luonnossa liikkuminen on kuin meditaatiota. Luonnon ääniä kuunnellessa muut asiat eivät tule mieleen, Wendelin kuvailee.

– Kaupungissa on paljon pölyä, melua ja musiikkia. Luonnon seuraaminen todella antaa mielenrauhaa, Karttunen täydentää.

tai Onko sinulla , i kaunis koti naapurillas s tu s inen harra mielenkiinto s k va i? na kerrotta ri ta ä v y h i ta etsii uusia Asukas-lehti ri via lehden e haastatelta ti s a rohke juttuihin. Ota oitteeseen yhteyttä os o.fi! asukas@vv

Pienestä pitäen metsässä

Erkki Karttuselle luonnossa liikkuminen on tuttua pienestä pitäen. Lapsuuden RajaKarjalassa kerättiin esimerkiksi marjoja ja sieniä. Ensimmäiset muistot nykyisen Kolin kansallispuiston alueelta olivat tosin hieman pelottavia.

– Metsässä saattoi olla susia ja karhuja.

Silloin kannat olivat paljon suurempia kuin nykyään, Karttunen muistelee.

Wendelinin muistot liittyvät isoäitiin, jonka kanssa kuljeskeltiin mökkimaastoissa Tammisaaressa. Mummilta oppi, miten luonnossa tulee olla.

Verkosta vinkkejä retkeilyyn Retkihaulla liikkeelle Metsähallituksen tuottamalta sivustolta löytyy runsaasti tietoa luonnossa liikkumisesta ja kansallispuistoista. Näppärällä hakukoneella voi etsiä itselleen sopivia retkikohteita. www.luontoon.fi

Jokamiehenoikeudet haltuun Suomessa jokaisella on oikeus käyttää luontoa siitä riippumatta, kuka alueen omistaa. Tietoa jokamiehen oikeuksista löytyy ympäristöministeriön sivuilta. www.ymparisto.fi/jokamiehenoikeudet

Kursseilla kuntoon Suomen Latu -järjestö tarjoaa talvisen hiihto-opastuksen lisäksi roppakaupalla tietoa kesälajeista kuten sauvakävelystä, pyöräilystä ja melonnasta. Kursseja ja tapahtumia järjestetään ympäri maata. www.suomenlatu.fi

lehti vvo:n asukkaille

25

Näillä vinkeillä säästät luontoa retkillä:

1

Suosi paikallisia retkikohteita. Lähi­ alueilta löytyy varmasti kiinnostavia luontoalueita, jonne pääset saasteet­ tomasti ilman autoa. Jos lähdet kauemmas, suosi julkisia liikennevälineitä.

2

Vivi Wendelin haluaa opettaa myös lapselleen retkitaitoja ja luonnon kunnioittamista. Hän on itse oppinut hyviä retkeilytaitoja partiossa.

Retkeily ei ole välineurheilua. Hanki vain pitkäikäisiä, korjauskelpoisia ja monikäyttöisiä varusteita. Harkitse varusteiden lainaamista siksi aikaa, kun niille on käyttöä.

3

Vähennä retkellä syntyviä jätteitä jo etukäteen: pakkaa muonat rasioihin, jotka voit tuoda takaisin kotiin pes­ täväksi ja uudelleen käytettäviksi. Valitse jo kaupassa mahdollisimman vähän pakattuja tuotteita.

4 5

Tarkkaile eläimiä ja niiden poikasia riittävän kaukaa esimerkiksi kiikarei­ den avulla. Myös petolintujen pesä­ puut ja lintuluodot on syytä jättää rauhaan.

Pysy merkityillä poluilla. Vältä kävelemistä esimerkiksi avosoilla ja kallioilla, joilla on herkästi kuluvaa kasvillisuutta. Älä myöskään leiriydy tällai­ sille alueille.

6

Hyvä retkikenkä on kevyt, tukeva ja kestävä. Kengän tulisi olla vedenpitävä, hengittävä ja helposti kuivattava.

Rakkoja ehkäisee se, että kengät ovat oikeankokoiset. Mieti, miten paksuja sukkia käytät ja miten jalka turpoaa kävellessä. Tukevat retkisauvat helpottavat kulkua vaikeimmissa paikoissa.

26

Asukas 2/2012

Noudata periaatetta, ettei leiriyty­ misestäsi jää jälkeäkään. Esimerkiksi peseydy siten, etteivät pesuaineet pääse imeytymään vesistöihin, ja ota mu­ kaan aina kaikki roskasi.

7

Rauhoitetun kasvin tai sen osan poimiminen, kerääminen, irti leik­ kaaminen, juurineen ottaminen tai hävittäminen sekä siemenien kerääminen on lain mukaan kielletty.

– Esimerkiksi kyykäärmeiden kanssa ei kannata mennä uimaan samalle rantakalliolle, Wendelin naurahtaa.

Wendelinin harrastus jatkui partiossa. Karttunen on puolestaan opettanut vapaaehtoisena retkeilytaitoja sadoille lapsille ja nuorille muun muassa­ Vantaan hiihtoseurassa.

Kummankin mielestä on tärkeää, että lapset oppivat kunnioittamaan luontoa.

– Retkeily ja luonnossa liikkuminen ovat lapsille rauhoittavia kokemuksia. Keskittymiskyky paranee, kun tekee muutakin kuin pelaa pelikonsoleilla, Karttunen uskoo.

Luonnossa on liikuttu yksin ja perheen kanssa.

Myös retkillä tapaa uusia ihmisiä.

– Varsinkin pohjoisessa ihmiset tervehtivät reippaasti ja tulevat juttelemaan. Etelässä ollaan ehkä pidättäytyväisempiä, Karttunen kuvaa.

Paras elämys aina edessä Hurjimpia retkeilykokemuksia ovat eksymiset.

Suunnistustaidot kannattaakin käydä opettelemassa esimerkiksi paikallisessa suunnistusseurassa ennen retkelle lähtemistä.

– Pääkaupunkiseudulla löytää yleensä takaisin valojen tai liikenteen äänien perusteella. Pisin eksymiseni on sattunut Lapissa, kun yllättävä myrsky teki auringon mukaan suunnistamisen vaikeaksi.

Olin silloin yhdeksän tuntia eksyksissä, Erkki Karttunen kertoo.

”Keskittymiskyky paranee, kun tekee muutakin kuin pelaa pelikonsoleilla.”

Huippukokemuksena puolestaan muistuvat mieleen esimerkiksi Herajärven majavat, jotka olivat rakentaneet luontoon mahtavan padon. Niiden puuhia Karttunen olisi voinut seurata monta päivää.

Harrastukseen ei koskaan kyllästy. Luonnon seuraaminen antaa Wendelinin ja Karttusen mukaan loputtomasti virikkeitä.

– Viime aikoina esimerkiksi citykanit ovat pääkaupunkiseudulla pitäneet ketut pulskina, ja nokkoset nousevat entistä aikaisemmin keväällä, Wendelin kertoo huomioistaan.

Parhaat reissut ovat tietenkin aina edessäpäin.

– Tahtoisin lähteä Nuuksioon katsomaan kalliomaalauksia. Kuulin, että siellä on kallioita, joihin on maalattu tuhansia vuosia vanhoja merkkejä, pohtii Wendelin. ×

www.sanaris.fi | laadinta Erkki Vuokila // ulkoasu Heli Kärkkäinen

RistikkO 2/2012 Osallistu kilpailuun ja voita neljä Pentikin pöytätablettia (hinta yht 26 €).

Lähetä ristikon ratkaisusanat sekä nimesi ja osoitteesi 31.7. 2012 mennessä joko sähköpostitse asukas@vvo.fi tai postitse VVO-yhtymä Oyj/Asukas-lehti, PL 40, 00301 Helsinki. Voit tulostaa ristikon myös verkosta www.vvo.fi/asukaslehti.

Viime lehden ristikon voittaja oli Liisa Penttinen Siilinjärveltä.

Onneksi olkoon!

Nimi Osoite

Viime lehden 1/2012 ristikon ratkaisu:

Ratkaisusanat

lehti vvo:n asukkaille

27

uuteen kotiin

merellinen Helsinki

Teksti Maarit Seeling // Kuvat Virtual design & Tommi Tuomi

Laadukasta asumista

Katajanokalla Helsingin Katajanokalla Linnankatu 11:ssä olevan VVO:n asuinkerrostalon perusparannus on loppu­ suoralla. Työt saataneen päätökseen hieman etu­ ajassa kesän aikana.

MI

Juttua varten haastateltiin projektipäällikkö Anna Ritonummea ja myyntineuvottelija Virpi Torikkaa VVO:lta.

?

TÄ



Merellisessä Katajanokan kaupunginosassa sijaitseva Linnankatu 11 edustaa kaupunkiasumista puhtaimmillaan. Lähes uudisrakennukseen verrattavissa olevaa perusparannuskohdetta ympäröivät useat rakennushistoriallisesti merkittävät rakennukset. Kauppatori on kävelymatkan päässä, ja Rautatieasemalle pääsee kätevästi raitiovaunulla.

Saneerattavia asuntoja oli kolmessa rapussa yhteensä 40. Lisäksi ullakkokerrokseen rakennettiin viisi kokonaan uutta asuntoa. Ullakkohuoneistoissa on omat saunat.

Täysin uusittujen asuntojen koot vaihtelevat yksiöistä kolmen huoneen perheasuntoihin. Parhaiten Linnankatu soveltuu keskeistä sijaintia pääkaupungin ytimessä arvostaville.

Linnankatu 11 Linnankatu 11 rajaa yhdessä Katajanokanranta 1:sen kanssa korttelisisäpihan, jonka pohjoisrajaa reunustaa talousrakennus. Asuintaloon (5 krs. + ullakko) kuuluu kolme hissillistä porrashuonetta. Kiinteistössä on runsaasti yhteisiä tiloja, kuten saunaosasto, kerhohuoneisto ja pesula kuivaushuoneineen. 

1h + k/kk 35–35,5 m2 16 kpl 

2h + k/kk 60,5–63,5 m2 16 kpl  3h + k 75,5–78 m2 8 kpl 

U llakkohuoneistot 5 kpl 2–3h+k+sauna 60,5–72,5 m2

28

Asukas 2/2012

MI

Linnankatu 11 tarjoaa kaupunkiasumista parhaimmillaan.

Keittiö on hyvin varusteltu ja pintamateriaalit laadukkaita.

N? TE

KO A? SK  Perusparannuskohde valmistuu viimeistään elokuun 2012 loppuun mennessä. ­Työt ovat muutaman kuukauden etuajassa. 

Linnankatu 11 säilyy vuokratalona. Lopullisia neliövuokria ei ole vielä vahvistettu. 

Kiinteistössä ennen perusparannusta asuneet ovat asukasvalinnoissa etusijalla.

Helsingin VVO-kotikeskus: Mannerheimintie 168a, puh. 020 508 3400, helsinki@vvo.fi

MI



Keväällä 2011 Linnankatu 11:ssä käynnistetyssä perusparannuksessa rakennusta purettiin betonirunkoon asti. Ratkaisuun päädyttiin, kun vuonna 1982 valmistuneessa kiinteistössä todettiin lukuisia virheellisiä teknisiä ratkaisuja. Niiden korjaaminen edes nykyiseen minimivaatimustasoon olisi ollut mahdotonta.

Perusparannuksessa uusittiin julkisivut, lvi-tekniikka ja hissit. Piha, talousrakennus ja julkisivu kunnostettiin vastaamaan alkuperäistä, arkkitehti Kristian Gullichsenin suunnittelemaa ratkaisua. Parvekkeet ja ullakkoasuntojen terassit lasitettiin.

Asunnot ovat varustelutasoltaan laadukkaita. Esimerkiksi keittiöissä on teräksiset jääkaappi-pakastinyhdistelmät, astianpesukone, keraaminen liesi, kiertoilmauuni ja liesikupu. Asunnoissa on lämmön talteenotolla varustettu koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä.

Ä ST ?

lehti vvo:n asukkaille

29

a u t t o r r e k , ä y t t y s y k , kuultua Tumppaa taiten n Tupakointi on jokaisen oma asia, kunhan sillä ei häiritse muita. Olipa sitten kyse savuttelusta tai tumppien hävittämisestä.

Vaikea on silti ymmärtää, miksi joku heittää tumpin maahan, jos vieressä on käyttökelpoinen tuhkaroskis. Onko se laiskuutta vai silkkaa välinpitämättömyyttä? Jos jollain asukkaalla on jatkuvasti tällainen tapa, siitä saa häneltä kohteliaasti kysyä. Ellei muutosta synny, asiasta kannattaa keskustella talotoimikuntalaisten kanssa.

Palovaara on tumppien kanssa aina olemassa. Isoin riski on, jos tumppeja heittää parvekkeelta ja tuuli vie ne. Entä jos jossain alakerroksessa nukkuukin vauva?

Tupakantumppi myös maatuu todella hitaasti. Kun sen heittää maahan, se on ja pysyy siellä, kunnes joku poimii sen pois.

Tupakkatuhkakuppeja eli tumppiroskiksia voi pyytää isännöitsijältä, jos sellaisia ei talon alma asukas

kulmilla ole. Pääasia on joka tapauksessa, että pistää tumpit johonkin muualle kuin maahan.

Lapset laittavat kaikkea suuhun, ja tumpeissa on hillitön määrä myrkkyjä. Eivät ne kyllä kovin terveellisiä ole eläimillekään.

Ellei paikalla ole roskista, pihalle voi ottaa mukaan oman purkin. Taskuun mahtuva lasipurkki on hyvä, tai vanha filmipurkki. Tumppiroskisten tyhjentäminen kuuluu huoltoyhtiölle, mutta omien purnukoiden tyhjentäminen ei.

Huomaavaista on, että nautinnollisten sauhujen jälkeen ne viimeiset henkoset puhalletaan ulkoilmaan eikä tuoda mukana rappukäytävään. Ei tarvitse olla herkkäkään nenä, kun huomaa tupakan hajun rapussa. Se voi hiipiä asuntoihinkin.

Tupakkaporukalla voi olla mukavaa yhdessä. Silti pitää muistaa aina muutkin asukkaat, eikä tukkia oviaukkoa. Näin kun toimitaan, niin tupakoitsijat ja muut voivat elää sulassa sovussa samassa yhteisessä pihapiirissä! × Alma Asukas on fiktiivinen mutta hyvin topakka leidi, joka tällä palstalla esittää mielipiteitään taloyhtiön toiminnasta ja maailman menosta.

kysymys & vastaus

vastaajana isännöitsijä harri nissi

? !

Miten usein hiekkalaatikoiden hiekat vaihdetaan?

Kiinteistöhuollon toimesta hiekat vaihdetaan joka toinen vuosi ja tarvittaessa hiekkaa lisätään.

? ! ? !

Mitä pitää tehdä, jos huomaa hiekan olevan likaista?

Ilmoita asiasta kiinteistöhuollolle tai isännöitsijälle.

Mistä tietää, että pihan leikkivälineet ovat kunnossa?

Lappset tarkastaa leikkipaikat ja -välineet vuosittain VVO:n kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Pienet viat korjataan tarkastuksen yhteydessä.

Havaituista puutteista Lappset raportoi VVO:lle, ja jatkotoimenpiteet päätetään tapauskohtaisesti.

Lisäksi kiinteistöhuoltoyhtiöt suorittavat kiinteis­ töhuoltosopimuksen mukaisesti leikkipaikkojen ja -välineiden kunnon valvontaa ja hoitoa.

asukasposti

Vantaa

Koteja lintuperheille n Linnunpönttötalkoita vietettiin lauantaina 28.4. jo seitsemättä kertaa. Paikalla oli valmiita pönttöaihioita ja asiantuntevana apuna Timo Patosuo. Isät, äidit ja lapset touhusivat innokkaasti ja uuden kodin sai noin 240 lintuperhettä.

Helsinki

Discopallon välkettä n Hämeentie 17 B:ssä vietettiin Nuorisodisco-iltaa 24.9.2011. Väkeä oli runsaasti, ja naapuritaloistakin oli osallistujia. Kun tanssit alkoivat kyllästyttää nuorisoa, aloitettiin limboaminen. Ja kaikilla oli hauskaa : ) teksti ja kuva Merja Lehtinen

teksti tuomas kimpari // kuva jorma aalto

Vantaa

Niittyläiset kokoontuivat

Hämeenlinna

Jätteenpoltto tutuksi

n Sovimme 4.2. tapaamispaikaksi ”Eltsun” eli Siwan.

Sinne tuli Malminiityn alkuajoilta olevia asukkaita.

Päivä oli tosi kylmä, mutta Siwa tarjosi meille pullakahvit.

Kahvin jälkeen lähdimme kotiseutu- ja muistelukierrokselle.

Mukana oli noin 70 henkilöä.

n Kävimme Hämeenlinnan asukasaktiivien kanssa Ekokemillä Riihimäellä. Huhtikuisella retkellä tutustuimme siihen, kuinka jätteemme poltetaan ja niistä muodostuu kaukolämpöä. Kuva on Ekokemin alueelta, jossa suojavarustus tuli olla kaikkien päällä.

teksti pirjo kokotti // kuva martti karri

teksti ja kuva jukka virta

Kerro myös muille lukijoille talosi tapahtumista, ideoista ja ihmisistä! Parhaat palat julkaistaan lehdessä tai nettisivuilla.

Lähetä aineisto sähkö­postilla osoitteella asukas@vvo.fi tai postissa VVO-yhtymä Oyj/Asukas-lehti, PL 40, 00301 Helsinki. Kuvia ei palauteta. lehti vvo:n asukkaille

31

lukijakilpailu 2/2012 voita neljä Lempi-lasia

Mikä on tämän lehden paras juttu? n

Viime numerosta ei löytynyt selkeää ykkössuosikkia, vaan sekä lemmikkieläimistä että viherkasveista kertovat jutut ilahduttivat lukijoita.

Lukija­kilpailussa arpa suosi Mervi Siposta Heinolasta, paljon onnea!

Mikä aihe kiinnosti tässä numerossa sinua eniten, entä vähiten?

Mistä haluaisit lukea lisää? Onko kotitalossasi tapahtumia, harrastuspiirejä tai muuta asukastoimintaa, josta voisimme tehdä juttua?

Kaikki lukijapalaute on tervetullutta, joten ota ­meihin rohkeasti yhteyttä. Vastanneiden kesken arvotaan neljä Iittalan Lempi-lasia (arvo yhteensä 61,70 euroa).

Lähetä vastaus 31.7. 2012 mennessä joko sähköpostitse: asukas@vvo.fi tai postitse: VVO-yhtymä Oyj/Asukas-lehti, PL 40, 00301 Helsinki.

@

Osallistua voit myös netissä: www.vvo.fi/asukaslehti

> VVO on suomalainen yritys, joka vuokraa, rakennuttaa ja myy asuntoja. Yhtiö omistaa noin 39 000 vuokra-asuntoa ja tarjoaa kodin lähes 80 000 asukkaalle. VVO:lla on ympäri Suomen VVO-kotikeskuksia, jotka palvelevat asunnon vuokraukseen ja asumiseen liittyvissä asioissa.

VVO-kotikeskukset Mannerheimintie 168a 00300 Helsinki helsinki@vvo.fi espoo@vvo.fi 020 508 3400 Huom! Poikkeava aukioloaika: ma–pe 9.00–16.00

vvo-Kotikeskukset ovat avoinna ma–pe 8.30–15.30

Myllytie 1 A, 4. krs.

04410 Järvenpää jarvenpaa@vvo.fi 020 508 4100 Maljalahdenkatu 25 70100 Kuopio kuopio@vvo.fi 020 508 4700

Sibeliuksenkatu 2 13100 Hämeenlinna hameenlinna@vvo.fi 020 508 4200

Aleksanterinkatu 7 A, 3. krs.

15110 Lahti lahti@vvo.fi 020 508 4300

Väinönkatu 15 40100 Jyväskylä jyvaskyla@vvo.fi 020 508 4160

Ainonkatu 7 53100 Lappeenranta lappeenranta@vvo.fi 020 508 4260

VVO:N OMISTUSASUNTOJEN MYYNTI Avoinna ma–pe 9.00–16.00 asuntomyynti@vvo.fi Mannerheimintie 168a, 00300 Helsinki 020 508 3663

Saaristonkatu 2, 90100 Oulu oulu@vvo.fi 020 508 4900 Koskikatu 9, 96200 Rovaniemi rovaniemi@vvo.fi 020 508 4800 Kyllikinkatu 15 b, 33500 Tampere tampere@vvo.fi 020 508 4400 Tuureporinkatu 6, 20100 Turku turku@vvo.fi 020 508 4500 Vernissakatu 1, 5. krs.

01300 Vantaa vantaa@vvo.fi 020 508 3860

AVAINASUKASPALVELU

VUOKRAVALVONTA

Avoinna ma–pe 8.30–15.30 avainasukas@vvo.fi, www.avainasukas.fi 020 508 3900

Avoinna ma–pe 8.30–15.30 vuokravalvonta@vvo.fi 020 508 5000