Espressi 1/2022

NRO 1 • MAALISKUU 2022 TE YHDE HDÄ ÄN S SÄ V IEL Ä PARE KIN M PI E SP O O !

Kesätyöntekijät ovat pian täällä. Kohtaa tulokas lämmöllä ja perehdytä hyvin.

kaupunkina 06 Espoo 50 vuotta — miten oma

työyksikkösi juhlistaa merkkivuotta? Lue vinkkimme!

05

e! m m u t s i Näin onn

Espoo-tarina yhdistää niin kaupunginjohtajan kuin jokaisen

16 ­kaupungin työntekijän arkea,

toteavat Nora Eskola ja Jukka Mäkelä.

Matin­ kylän uima­ hallin ovet aukeavat huhtikuun alussa. Käy ­testaamassa kaikki altaat ja muut palvelut!

22 Matinkylän uimahalli lasijulkisivuineen on vaikuttava näky myös ulkoa.

4

Poimittua

5

Kysymys & vastaus

6

Espoo 50 vuotta

Eettinen kanava on uusi väylä tukea oikeudenmukaista toimintaa Espoossa.

Kesätyöntekijät aloittavat pian työnsä. Miten nämä tulisi perehdyttää?

Vielä ehtii hyvin juhlistamaan teemavuotta. Lähde mukaan ideoimaan!

ESPRESSI 1.2022

12

Taiteiden Espoo

14

Tiesitkö tämän?

16

Onnistumisia

Näin syntyi Espoon Kaupunginmuseo KAMUn näyttely Johtolankoja juurillemme.

Kolmannes kaupungin työntekijöistä siirtyy hyvinvointialueen palvelukseen. Ketkä meistä?

Espoo-tarinan tie valtuuston tulostavoitteiksi ja tavoitteista käytännön työksi.

2

20

Kuntalaisella töissä

22

Hetkinen Espoota

24

Gallup

Auttamisen halu vetää Vuoden Palomies Juha Höökiä pelastustyöhön.

Polskis ja uimaan! Matinkylän uusi uimahalli kutsuu kuntoilemaan vedessä.

EsPro-valmennus projektien vetäjille keräsi kiitosta galluphaastateltaviltamme.

JUTTA TAKALA HENKILÖSTÖJOHTAJAN SIJAINEN

H-HETKI LÄHESTYY! ENÄÄ REILU yhdeksän kuukautta siihen, kun LänsiUudenmaan hyvinvointialue aloittaa toimintansa ensi tammikuun ensimmäisenä päivänä. Silloin joukko meitäkin — tämän hetken tiedon mukaan

4 951 Espoon työntekijää — aloittaa uuden työnantajan palveluksessa. Se on noin joka kolmas kaupungin työntekijä. Keitä he ovat ja monta muuta faktaa asiasta löydät tämän Espressin aukeamalta 14—15.

TÄHÄN ASTI valmistautuminen vuoden 2023 alun h-hetkeen on

sujunut kuten pitääkin, ja niin espoolaiset kuin kaupungin työn­ tekijätkin voivat olla levollisin mielin. Kaikesta ja kaikista huolehditaan. Espoo on mukana rakentamassa muiden kuntien kanssa hyvinvointialuetta, joka tuo meille kaikille terveyttä ja hyvinvointia ja josta voimme kaikki olla ylpeitä.

PÄÄSET SEURAAMAAN LänsiUudenmaan hyvin­vointialueen rakentumista muun muassa Essin Organisaatio-välilehdellä olevan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue -linkin kautta.

TEHDÄÄN YHDESSÄ VIELÄKIN PAREMPI ESPOO! ESPRESSI on Espoon kaupungin henkilöstölehti JULKAISIJA Espoon kaupunki, Viestintä PÄÄTOIMITTAJA Johanna Pajakoski TOIMITUSNEUVOSTO Johanna Halava, Arja Karasvirta, Anne Kettunen, Jetta Laajarinne, Susanna Nikko ja Taina Vehviläinen TUOTTAJA Paula Ristimäki, Otavamedia OMA ULKOASU Otavamedia OMA PAINO PunaMusta REPRO Aste Helsinki ISSN 2341-9474 (painettu), 2341-9482 (verkkojulkaisu) YHTEYSTIEDOT espressi@espoo.fi

3

Espoon arvot ohjaavat toimintaamme JÄLLEEN kerran inhimillisyys ja suvaitsevaisuus ovat nousseet arvoon arvaamattomaan.

Tätä kirjoittaessani maaliskuun alussa maailmantilanne on muuttunut ja epävarmuus toimintaympäristössämme on kasvanut. Muuttunut tilanne koskettaa ja huolettaa myös monia työntekijöitämme. Nyt kirjoitushetkellä ei vielä tiedetä, millainen keväästä on tulossa.

Epävarmuuden hetkellä huomaa, miten tärkeitä arvot ovat toimintaamme ohjaavina tekijöinä. Espoo-tarina ja Espoon arvot antavat meille erinomaiset suuntaviivat, miten toimia ja ajatella jokaisella hetkellä työtä tehdessämme. Yksi Espoon arvoista on oikeudenmukaisuus. Sen mukaan toimimme avoimesti, oikeudenmukaisesti, tasa-arvoisesti, yhdenvertaisesti, inhimillisesti ja suvaitsevaisesti.

Kuulostaa itsestään selvältä, mutta aina se ei sitä ole. Kirjoittamishetkellä Ukrainan tilanne on vakava, ja osaa työntekijöistämme se koskettaa hyvinkin läheltä. Nyt on erityisen tärkeää, että toimimme yhteisöllisesti ja empaattisesti.

Ollaan ylpeitä arvoistamme: ne ovat hyvä ohjenuora työyhteisöissä toimiessamme.

Suvaitsevainen ja inhimillinen toiminta on myös hyve maailmanrauhan ja ihmisyyden nimissä. Maailma on parempi paikka vain, jos kohtelemme toisiamme arvostavasti ja pidämme toisistamme huolta niin työyhteisöissä kuin yhteiskunnassakin.

POIMITTUA

KOONNUT Otavamedia KUVAT iStock

EETTINEN KANAVA

VIETÄ LUOVA AAMUHETKI! PIENIKIN TAUKO PÄIVÄSSÄ riittää lisäämään luovuutta ja vähentämään stressiä. Kaupungin työntekijöille järjestetään kevään aikana kolme erilaista luovaa taukoa. Viidentoista minuutin alustuksen jälkeen osallistujalla on toinen viisitoista minuuttia aikaa tehdä tehtävää. Aiempaa taiteilijakokemusta ei tarvita.

Ensimmäinen luova aamuhetki oli maaliskuun puolivälissä, ­seuraavat ovat 13.4. ja 18.5.

on nyt ­ äytössäsi! k

Pidetään Espoo aidosti eettisenä ja tasapuolisena

LISÄTIETOJA JA ILMOITTAUTUMISET Essin koulutuskalenterissa.

Luovia aamuhetkiä ei tallenneta, mutta Essistä löydät muita aiempien asiantuntijaluentojen ja tapahtumien tallenteita. Käy katsomassa mikä sinua kiinnostaisi! Löydät ne esimerkiksi syöttämällä Essin hakukenttään sanat ”asiantuntijaluentojen tallenteet”.

VASTAA TYÖFIILISKYSELYYN!

ESPOON KAUPUNGIN eettiset peri-

aatteet ja toimintatavat on koottu Espoo-tarinasta, kaupunkikonsernin ohjeista, laeista ja asetuksista.

Kaupungin työntekijöiden ja myös yhteistyökumppaneidemme on noudatettava näitä periaatteita. Ole mukana tukemassa tätä työtä, jos havaitset tai epäilet epäkohtia omassa kaupunkiorganisaatiossamme tai yhteistyössämme muiden kanssa! Eettinen kanava on perustettu juuri tätä ­varten.

Kanavassa voit ilmaista huolesi mistä tahansa työyhteisön tai yhteistyökumppanin toiminnasta, joka ei noudata kaupungin arvoja ja eettisiä peri­aatteita. Kerro asia yksi-

Mitä mieltä?

ESPRESSI 1.2022

tyiskohtaisesti, jotta sen ratkaiseminen olisi tehokasta.

Ilmoituksen voi tehdä joko omalla nimellä että anonyymisti, tosin nimellä tehty ­ilmoitus edesauttaa usein asian ­selvittämistä. Silloin ilmoittajan henkilöllisyys kerrotaan vain niille selvitysprosessissa mukana oleville, joille se on asian selvittämisen kannalta välttämätöntä.

Varsinaisia todisteita ei tarvitse olla, riittää kun uskot vilpittömästi, että ­väärinkäytös on todella ­tapahtunut. Ilmoitukset käsitellään luottamuksellisesti, eikä kanavan käytöstä kerätä sähköisiä jälkiä.

Eettisen kanavan ja lisätietoja löydät Essin Työkalut-välilehdeltä.

Kerro meille mielipiteesi tästä Espressi-lehdestä sähköpostilla: espressi@espoo.fi. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan 25 euron lahjakortti Ikeaan.

Vastausaika päättyy 29.4.2022.

4

Työfiiliskysely lähetetään kaikille työn­ tekijöille 4 kertaa vuodessa. Sen tuloksista esihenkilöt ja työyhteisöt saavat nopealla syklillä tietoa siitä, missä ollaan onnistuttu ja missä kannattaa parantaa. Kyselyn vastaus­ ten perusteella selviää myös, kuinka moni vastaaja on valmis suosittelemaan Espoota työpaikkana.

Työfiiliskyselyä Espoolle tekee Zef.fi, joten älä häkelly, vaikka kysely ei tulekaan perin­ teisestä espoo.fi-sähköpostiosoitteesta.

Kyseessä ei ole virus- tai kalasteluviesti.

NIMI MUUTTUI — TOIMI NÄIN Jos nimesi muuttui, tee siitä itse ilmoitus Essissä Sarastian lomakkeella. Näin saat esi­ merkiksi uuden sähköpostiosoitteen uudella nimelläsi. Tarvittaessa myös esihenkilö voi muuttaa työntekijän nimen Sarastiassa.

Sarastian löydät Essin työkaluista.

HYÖDYNNÄ HENKILÖSTÖ­ETUSI EPASSISSA Ota liikunta-, kulttuuri-, lounas-, hyvinvointi- ja työmatkaedut käyttöön Epassissa. Edut vuonna 2022: • Flex-etu (liikunta-, kulttuuri- ja hyvin­ vointietu) 100 €/vuosi.

• Työmatkaetu 120 €/vuosi.

• Työnantajan tuki lounasta kohden 25 % lounaan arvosta. Jos lounaan hinta alle 7,15 €, ei lounasetua voi käyttää. Jos hinta yli 11,30 €, maksaa työntekijä loput.

• Henkilöstöedut siirtyivät helmikuussa Eazybreakistä Epassiin.

LUE LISÄÄ ESSISTÄ: Henkilöstö – Henkilöstöedut.

VASTAAJANA johtava rekrytointiasiantuntija Paula Åkerlund

KYSYMYS & VASTAUS

Miten perehdytän kesätyöntekijän?

ESPOO palkkaa tänäkin vuonna noin 800

kesätyöntekijää. Näistä jokaisen saapumi­ seen tulee varautua hyvissä ajoin, ja siksi myös perehdytyssuunnitelman pitää olla valmiina ennen ensimmäistä työpäivää.

Työntekijän kanssa käydään läpi sekä työ­ tehtävän sisältö että työelämän perus­ säännöt, työaika ja työturvallisuuteen liit­ tyvät asiat. Hänelle kerrotaan, kuka toimii työpaikkaohjaajana silloin, kun esihenkilö ei ole läsnä. Esihenkilö vastaa silti kesä­ työntekijän työn laadusta ja tuloksista.

Kesätyöntekijä toivotetaan tervetul­ leeksi työyhteisöön kuin kuka tahansa uusi työntekijä. Tärkeintä on, että hänelle jää turvallinen olo ja tieto siitä, keneltä kysyä apua tarvittaessa. Kesätyöntekijälle on myös hyvä antaa mahdollisuus kertoa ­ideoistaan ja ajatuksistaan.

Kesätyöntekijälle kannattaa esitellä työ­ yksikön työntekijöiden erilaiset tehtävä­ roolit. Näin hän oppii, miten merkityk­ sellistä työtä hän itsekin on mahdollista­ massa. Myös palautteen saaminen on työ­ elämän perusoikeus. Palautetta kannattaa antaa koko työsuhteen ajan.

Espoo on tänäkin vuonna mukana Vas­ tuullinen kesäduuni -kampanjassa. Jokai­ selle kesätyöntekijälle lähetetään palaute­ kysely kesätyön päätyttyä.

Muista, että kesätyöntekijä saattaa olla myös tuleva kollegasi!

TEKSTI Pi Mäkilä KUVA Juho Kuva

5

ESPRESSI 1.2022

6

Koko vuosi yhtä juhlaa Espoolle tulee tänä vuonna täyteen 50 vuotta kaupunkina, ja sitä juhlitaan koko kalenterivuosi. Koko henkilöstö halutaan mukaan ideoimaan eri tapoja viettää merkkipäivää. Mitä se juuri sinun työpaikallasi voisi olla?

TEKSTI Susanna Haanpää KUVITUS Katja Nirkkonen ja Gettyimages

7

P

JUHLAHUMUA LUVASSA Espoo 50 vuotta kaupunkina -juhlinta aloitettiin 1.1., ja se päättyy 31.12.2022.

Sivustolla Espoo.fi/50 on lisää tietoja ja lomake, jolla voi ilmoittaa oman tapahtumansa mukaan juhlaohjelmaan.

Espoo Juhlii -viikkoa vietetään 23.–27.8. Henkilöstöä kannustetaan ideoimaan itselle sopivia tapoja viettää juhlaviikkoa työyhteisössä.

Teemavuoden aikana henkilöstölle pyritään tarjoamaan lippuja erilaisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin joko maksutta tai alennuksella.

Vaihtuvateemaiset Espoo 50 -infotilaisuudet järjestetään kerran kuukaudessa verkossa Teamssovelluksella. Lisää tietoa ja linkit tapahtumiin: www.espoo.fi/fi/osallistu-vuoden-tekemiseen

yöreitä ­kymmeniä on tapana ­juhlia hiukan mittavammin kuin muita syntymäpäiviä.

Siksi myös eri tahoilla ryhdyttiin miettimään, miten viettää kaupunkina olon viisikymppisiä.

– Teemavuoden alla aloimme pohtia, mikä on Espoon ydintä ja miten Espoo-tarinaankin kirjattua yhdessä tekemisen näkökulmaa saataisiin toteutetuksi. Ideaksi kiteytyi, että jokainen palveluala miettisi, mitä teemavuosi voisi tarkoittaa omalla toimialalla, projektipäällikkö Lea Rintala kertoo.

– Yhdessä tekemisen näkökulma istuu sekä tarinaan että teen erinomaisesti. Ajatuksena on, että yhdessä tekevät paitsi työyhteisöt mutta myös asukkaita otetaan suunnitteluun mukaan.

Ehdotuksia ja ideoita vastaanotetaan

Teemavuotta varten koottiin kaupungin ­sisäinen koordinaatiotyöryhmä eri toimialoilta. ­Yhteisen tekemisen keskiössä ovat kasvun ja oppimisen toimi­ala, kaupunkiympäristön toimiala ja elinvoiman tulosalueelta kulttuuri ja liikunta.

– Tärkeänä toimijana mukana on henkilöstön edustus, joka osaltaan huolehtii henkilöstön näkökulmasta ja huomioimisesta teemavuoden sisällöissä, Lea huomauttaa.

Hän kertoo, että esimerkiksi kasvun ja oppimisen toimialalla on ideoitu erittäin aktiivisesti sisältöjä 50-teemalla, ja ne tulevat näkyviin vuoden mittaan eri puolilla Espoota.

– Koko kaupunki toteuttaa yhdessä asukkaiden kanssa myös Espoo juhlii -viikkoa elokuun lopulla.

Yksittäisiä työntekijöitä rohkaistaan ehdottamaan erilaisia projekteja, joita voisi toteuttaa teemavuoden mittaan.

– Olemme aidosti avoimia erilaisille ideoille!

Näitä teemavuoden erilaisia konsepteja voisi kehittää vaikka omissa työyhteisöissä, Lea vinkkaa.

Ajatuksena on, että myös työyhteisöt viettäisivät 50-vuotisteemavuotta eri tavoin, vaikka työ­ hyvinvointipäivien merkeissä.

– Hyviä kohtia voisivat olla esimerkiksi Espoopäivä tai Espoo juhlii -viikko, jolloin ­työyhteisöt ESPRESSI 1.2022

voisivat kiinnittää yhdessä tekemiseen myös teema­vuoden vieton.

Kaikki mukaan!

– Vuosikelloon on jo merkitty teemavuoden tapahtumia, ja niitä on kertynyt parisen sataa. Lisääkin saa tulla, Lea hymyilee.

8

VAPPULASIT PÄÄHÄN JA AUKIOLLE TAPIOLAN KIRJASTON kirjastopedagogi Timopekka Sillantaus kertoo mieleensä juolahtaneen viime keväänä, että Tapiolaan voisi tuoda samantyyppistä vappuperinnettä kuin mitä Helsingin Esplanadilla on Mantan lakitus.

— Päähäni pälkähti kevätauringon paistaessa, että Tapio Junnon Häikäistynyt-patsaalle voisi pukea aurinkolasit.

Niinpä Timopekka haki eräästä liikkeestä isot oranssipokaiset lasit, lainasi työporukan kanssa kirjaston tikkaat käyttöön ja lähti kohti Heikki von Hertzenin aukiota.

— Pisin työntekijämme valittiin kiipeämään ja sujauttamaan lasit patsaan päähän.

Tarkoituksena lakituksen sijaan on vakiinnuttaa espoolaiseksi vapputraditioksi Häikäistynyt-patsaan lasitus.

— Tämä oli myös ajatukseni taustalla syksyllä 2021, kun aloin kysellä, miten kaupunki voisi lähteä mukaan rakentamaan muutakin teemavuoden vappuohjelmaa.

Timopekka otti yhteyttä Espoo 50 vuotta kaupunkina -tapahtumakoordinaattoreihin, ja suunnittelu lähti käyntiin.

— Ajatuksenamme on kutsua tapahtumaan erilaisia toimijoita mukaan — kaupunki tarjoaisi ikään kuin rakenteen tapahtuman perustaksi ja kaupalliset toimijat sekä kolmas sektori tuottaisivat muuta tarjontaa tai ohjelmaa vappuaattona asukkaiden iloksi, Timopekka selittää.

Joku taho voisi koristella aukiota vappukuosiin, jotta tapahtuma näkyy. Mukaan mahtuisi mukavasti myös eri-

9

laista seurattavaa ohjelmaa, kuten vaikka musiikkiesityksiä. Samalla aukiolla voisi olla oheistoimintaa esimerkiksi ruokafestivaalin tyyliin.

— Tapahtuma tarjoaisi siis sekä hengen että ruumiin ravintoa muutamaksi tunniksi vappuaattona alkuiltapäivästä. Paikalliset toimijat voisivat pystyttää kojunsa tai omat myyntipisteensä aukiolle ilman veloitusta, Timopekka visioi.

— Tämä ilmentäisi Espoo-tarinan mukaista toimintaa ja teemavuoden Tapahtumien yhteisöllinen Espoo -kohtaa.

Yhdessä tehden asioita ei ole tarkoitus määritellä ­tarkasti etukäteen vaan kokeillaan, mikä kaikki voisi toimia.

— Espoo toimisi tässäkin yhteisönä: kaikki halukkaat pääsevät mukaan, ja joukkoon kutsutaan muun muassa järjestöjä ja asukastoimikuntia. Yhdessä tehden lopputulos on summaansa suurempi!

Timopekka suosittelee ideoimaan rohkeasti paitsi arkista tekemistä myös teemavuoden tapahtumia tai projekteja. Hän kehuu Espoota loistavaksi kaupungiksi, jossa saa ehdottaa rohkeasti uusia asioita: — Vakiovastauksena Espoossa ei ensimmäisenä tule: ”Ei ole rahaa”. Luonnollisesti kerrotaan, millaisilla reuna­ ehdoilla asioita voidaan toteuttaa, mutta ideoiden esittämistä ei kenenkään kannata hävetä etukäteen.

MAKEAA SANKARIN KUNNIAKSI ESPOO CATERINGIN edustuspalveluissa teemavuotta varten laadittiin Espoo-menu, jota tarjotaan esimerkiksi kaupunginjohtajan edustustilaisuuksissa tänä vuonna.

— Klassisella mutta raikkaalla menulla halutaan jättää asiakkaille makujen käyntikortti Espoosta. Menua tehdään kolmen ruokalajin kokonaisuutena ja buffetina, ja kummassakin jälkiruokana on Espoo 50 -juhlaleivos, kertoo ravintolapäällikkö Minna Nurmi Espoo Cateringista.

— Halusimme konkretisoida teemavuotta ja mielestämme paras tapa oli tarjota se jälkiruokana leivoksen muodossa, tarkentaa keittiömestari Mikko Kemppainen Espoo Cateringista.

Suunnittelutyö alkoi viime kesänä. Lähtökohtana oli, että koko menussa ja jälkiruuassa erikseen pitää maistua espoolaisuus sekä ilmastoajattelu.

— Siihen muun muassa kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä on sitoutunut pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien ilmastotreenitavoitteissa, Minna tarkentaa.

Leivoksen värimaailmakin haettiin kaupungin olemuksesta.

— Sininen yhdistetään teemavärinä kaupunkiin, joten siksi leivokseen valikoitui mustikka.

Mustikan lisäksi jälkiruuassa maistuu kuusenkerkkä.

— Ne molemmat löytyvät muun muassa Nuuksion metsistä, mikä istuu hienosti Espoon imagoon, Mikko huomauttaa.

Leivoksen suunnitteli näiden toiveiden pohjalta espoolainen keittiömestari, yrittäjä Juha Rissanen, ja hänen yrityksensä SuklaaTäplä valmistaa sen.

Espoo-leivoksella pääsevät herkuttelemaan kaikki Espoon kaupungin työntekijät, joilla on käytössään Login-tilausjärjestelmä.

— Sitä kautta juhlaleivosta voi tilata meiltä edustuspalveluista työyhteisöjen tilaisuuksiin koko vuoden ajan, Mikko muistuttaa.

Minna ja Mikko suosittelevat muitakin työporukoita pistämään villeimpiäkin ideoita kehiin merkkivuoden kunniaksi.

— Nyt jo on näkyvillä erilaisia tempauksia. Tähän mennessä yksi parhaista on ollut Kalevauvan tekemä Espoo-biisi, joka löytyy muun muassa YouTubesta!

Kalenteriin listatut tapahtumat ovat avoimia kaikille, mutta luonnollisesti työyhteisöjen sisälläkin teemavuotta voi viettää.

– Tapahtuma voi olla jotakin sellaista, mitä työyhteisössä ylipäätään on kiva tehdä. Tai voi kertoa, mikä työyhteisössä on parasta tai kehua työkaveria.

Näin tuodaan omaa työtä myös näkyväksi. Aloitteita ja ajatuksia voi välittää koordinaatiotyöryhmälle, jotta hyvät ideat nousevat esiin.

Työyhteisön arjessa juhlia voi pienestikin, jollei muiden työkiireiden keskellä ehdi muuta.

– Voi vaikka ottaa hetken ja nauttia oman tiimin kanssa Espoo 50 vuotta -leivoksen.

Lea huomauttaa, että moni työhön kuuluva asia voidaan paketoida hiukan toisin istumaan teemavuoteen ilman, että se teettää kovin paljon ylimääräistä työtä.

– Esimerkiksi Business Espoo kerää teemavuoden kunniaksi 50 parasta puolta olla yrittäjä Espoossa. Kirjastoltamme tuli idea siitä, miten kirjastoauto voisi toimia omalla reitillään vaikka kohtaamispisteenä alueellisille tapahtumille. Tämä on hyvä ajatus, jota nyt yhdessä työstetään eteenpäin.

Koulut ja päiväkodit viettävät joka tapauksessa kevätjuhlia, joissa teemavuotta voi tuoda näkyviin jollain tavalla.

– Lasten kanssa ohjelmaa suunnitellessa kannattaa nostaa myös teemavuotta esiin. Materiaaleja on runsaasti, joten niitä voi hyödyntää näissä tilanteissa, Lea ehdottaa.

Myös asukkailta on pyydetty ideoita. Osoitteessa espoo.fi/50 on lomake, jolla tapahtumien aiheita voi ehdottaa. Tälle sivustolle myös työntekijät voivat laittaa ehdotuksiaan.

ESPRESSI 1.2022

10

Sivustolla Espoo.fi/50 on lisätietoja ja lomake, jolla voi ilmoittaa oman tapahtumansa mukaan juhlaohjelmaan.

LATAA KONEELLESI ESPOO 50 VUOTTA KAUPUNKINA -TEAMS-TAUSTAKUVA TEEMAVUODEN TAUSTAKUVA on nyt koko henkilöstön käytettävissä. Se päivit­ tyy automaattisesti kaupungin tausta­ kuvapaketin ladanneille, kunhan muistaa kirjautua kokonaan ulos omalta Teamstililtään ja käynnistää sitten Teamsin uudelleen. Tässä ei siis riitä, että sulkee sovelluksen oikeasta yläkulmasta, vaan pitää kirjautua kokonaan ulos tililtä.

Koko taustakuvapaketin saa ladat­ tua käyttöönsä Software Centeristä.

Huom! Jos olet etänä, vaatinee Software Centerin käyttö VPN-yhteyden ja pienen hetken odottelun, että sovellukset päivit­ tyvät näkyville.

Mahdollisissa ongelmatilanteissa ota yhteyttä Espoon HelpDeskiin.

11

Kuvaajalta TAITEIDEN ESPOO

TEKSTI Tarja Västilä KUVAT Roope Permanto

Katso menneisyyteen – ja ymmärrä!

Olipa hienoa nähd ä ihan konkreettis esti, mikä määrä työt ä, suunnittelua ja ihmisiä on tämä n näyttelyn taka na.

Arkeologinen ”h iekkalaatikko” tulee olemaan mu kava aktiviteetti pienimmille näyt telyvieraille. Seinä n isoissa kuvissa rii ttää pinta-alaa, niitä jaksaa tutkia pid empäänkin. Sama pätee varmasti my ös näyttelyyn tulevaan esineist öön: mielenkiinto ista perehdyttävää kä vijöille riittää.

– Roope Perman to

Espoon Kaupunginmuseo KAMUssa avautuva näyttely tarjoaa oivalluksia.

Johtolankoja juurillemme sopii vaikkapa tykypäivän viettoon.

Mutta miten muinaisesta Espoosta kertova näyttely syntyi?

ESIHISTORIALLISESSA espoolaisessa ­maisemassa nuori tyttö jousineen katsoo kohti ­valtavankokoisesta kuvasta.

– Kaiken kaikkiaan näitä suuria, 6 x 3-metrisiä kuvia tulee näyttelyyn neljä: kolme sijoittuu kivikauteen ja yksi rautakauteen. Espoolainen kuvataiteilija Tom Björklund on tehnyt kuvat yhteistyössä geneetikkojen kanssa, jotta ihmishahmot olisivat mahdollisimman uskottavan näköisiä, kertoo projektipäällikkö Tomi Heikkilä.

Johtolankoja juurillemme -näyttelyn suunnittelu on aloitettu jo pari vuotta sitten. Erityistä siinä on muun muassa se, että KAMU on ensimmäinen museo, jonka esihistoriaa esittelevä näyttely pohjautuu geenitietoon.

Tekemistä mielelle ja käsille

Rakentajat ovat pystyttäneet kuukauden verran uusia seiniä näyttelyä varten. Suuret visuaaliset elementit levitetään isoista rullista tapeteiksi seinäpinnalle. Kuvittaja on työskennellyt piirroksien kanssa vuoden verran ja kokopäiväisesti kesästä asti.

– Kuvataiteilijalla on puusepänkin koulutus, joten hän on tehnyt lisäksi esihistoriaan liittyviä pienoismalleja, kuten huilun. Näistä hän sai kuvituksiin oikeat muodot, toteaa markkinointi- ja viestintäsuunnittelija Jonna Pennanen.

Vitriineissä on iso määrä esineistöä, joka on peräisin Museovirastosta ja jota on pyydetty näyttelyyn noin puolisen vuotta aikaisemmin. Suurin osa on alun perin löydetty Espoosta. Esillä on muun muassa nuolenkärkiä ja keramiikkaa.

ESPRESSI 1.2022

Jenni Siltainsuu ja Tomi Heikkilä varmistelevat, että näyttely rakentuu suunnitelman mukaisesti ja kaikki löytää oman paikkansa.

12

Johtolankoja juurillemme -näyttelyä rakennettiin helmikuun lopussa Espoon KAMUssa. Jenni Siltainsuu ja Tomi Heikkilä työn touhussa.

Kuvataitelija Tom Björklundin suuria teoksia pysytettiin tilaan yhteensä neljä.

Rakentajat ovat pystyttäneet näyttelyyn seinät, joiden pinnalle kuvat levitetään isoista rullista kuin tapetit.

Museolehtori Jenni Siltainsuun mukaan näyt­ telytilan valtaisassa hiekkalaatikossa on tuhat kiloa pestyä hiekkaa. Museovieraista tulee arkeologeja, jotka voivat tehdä löytöjä, kuten kvartsia ja savi­ astian palasia.

Näyttelyn avautuessa paikalla on virtuaaliset lasit, joilla näkee kivikautisen talon sisätiloihin, ja kone, jolla pääsee tekemään käsillä varjokuvia.

Muinaiskieliinkin pääsee perehtymään.

Mukana ovat olleet myös ääni- ja valosuunnit­ telijat. Äänimaisemat liittyvät kuvituksiin, esimer­ kiksi huilistipoika ja muinaissoitanto luovat audio­ visuaalisen elämyksen. Eikä linnunlauluakaan ole unohdettu.

Kaiken kaikkiaan näyttely on vaatinut kymme­ nien ihmisten panosta.

Kokonaispaketti tykypäivään

Siltainsuu kertoo, että näyttelyn ohessa on katta­ vaa yleisöohjelmaa kaikenikäisille. Tekemistä ja katsomista riittää, minkä lisäksi tykypäivän viet­ täjät voivat tilata ryhmäopastuksen. Talosta löytyy kokoustiloja vuokrattaviksi ja ravintolasta voi tilata tarjottavat.

– Näyttelystä saa oivalluksia, voi katsoa peri­ määnsä ja löytää oman tarinansa.

Konsta Nikkanen asentaa vitriinikaappeja.

JOHTOLANKOJA JUURILLEMME -näyttely on avoinna 17.3.2022–29.1.2023.

13

TIESITKÖ TAITEIDENTÄMÄN? ESPOO

TEKSTI Tarja Västilä KUVITUS Katja Nirkkonen ja iStock

TYÖNANTAJA VAIHTUU, TYÖTEHTÄVÄT SÄILYVÄT Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue aloittaa toimintansa 1.1.2023. Ennen sitä tapahtuu paljon: noin kolmasosa Espoon kaupungin henkilökunnasta siirtyy hyvinvointialueen palvelukseen.

KIIRETTÄ PITÄÄ. Uudelle hyvin­ vointialueelle täytyy siirtää ennen ensi vuoden alkua paitsi ­henkilökuntaa myös sopimukset, omaisuus ja tilat.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut, pelastus­toimen palvelut sekä opiskelu­ huollon psykologi- ja ­kuraattoripalvelut 1.1.2023 alkaen Espoon, Hangon, Inkoon, Karkkilan, Kauniaisten, Kirkko­nummen, Lohjan, Raaseporin, Siuntion ja Vihdin asukkaille.

Vaan ketkä ja kuinka moni meistä Espoon työntekijöistä siirtyy hyvin­

Hyvinvointialueen palvelukseen siirtyy kaiken kaikkiaan noin

vointialueen leipiin? Tässä vaiheessa meillä on tiedossa arvioitu ­siirtyvien määrä, joka tarkentuu kesäkuun loppuun mennessä. Työnantajan vaihtuessa pyritään kuitenkin mah­ dollisimman vähäisiin henkilöstö­ vaikutuksiin.

Juttua varten on haastateltu Espoon kaupungin henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoskea, joka siirtyi­ maaliskuun alusta Länsi-Uudenmaan hyvinvointi­alueen HR-valmistelujohtajaksi.

8 500 työn­tekijää Länsi-Uudenmaan 10 kunnasta, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksesta, perusturvakuntayhtymä Karviaisesta, Eteva kunta­ yhtymästä ja Kårkulla ­samkommunista.

62 henkilöä tekee hyvinvointialueen valmistelua joko koko- tai osa-aikaisesti, mutta kaiken kaikkiaan valmisteluun osallistuu vielä enemmän ihmisiä.

ESPRESSI 1.2022

14

Kaupungilta siirtyy noin 5 000 työntekijää Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelukseen

Valtakunnallisesti hyvinvointialueiden aloittaessa

170 000 työntekijää vaihtaa työnantajaa.

670

pelastuslaitokselta

4 000

•reilu 100 opiskeluhuollon kuraattoria ja psykologia kasvun ja oppimisen toimialalta

HYTET-toimialalta

•vajaa 50 kaupunki­­ympäristön toimialalta •vajaa 100 hallinto- ja tukipalveluista, kun työtehtävistä vähintään 50 % koskee sotea

10 000 henkilöä jatkaa töitään Espoon palve­luksessa.

Heistä noin 8 000 eli 80 % työskentelee kasvun ja oppimisen toimialalla.

• 2/2022 loppuun mennessä valmistui arvio siirtyvästä henkilöstö­ määrästä, palkkasummasta ja lomapalkkavelasta sekä sopimuksista, tiloista ja omaisuudesta.

• 1.1.2023 liikkeen­ luo­vutuksen piirissä oleva henkilöstö siirtyy hyvinvointi­ alueen palvelukseen.

Aikataulu Palvelussuhteen ehdot, kuten työtehtävät ja palkka, säilyvät. Myös lomat ja vapaat siirtyvät sellaisenaan. Muut henkilöstöedut eivät siirry, mutta hyvinvointialue tarjonnee yhtä houkuttelevat henkilöstöedut kuin kaupunki.

• 10/2022 tarkentuvat siirtyvien työntekijöiden nimet.

15

TAITEIDEN ONNISTUMISIA ESPOO

TEKSTI Susanna Haanpää KUVAT Sami Heiskanen

Yhteisiä tavoitteita kohti

”Liikunta on yksi ­parhaista tavoista integroida asukkaita si kotikaupunkiinsa ja yk vastaus haasteeseen ’Espoo on Suomen paras ­kotouttaja’.” n — Liikunnan ja urheilu tti Merra Mar taja joh n sikö tulosyk

Henkilöstön työtä ohjaavat tavoitteet on määritelty tulosyksiköissä oman väen voimin. Niiden lähtökohtana ovat koko kaupungin strategia eli Espoo-tarina ja valtuustossa määritellyt kaupunki­ tasoiset tulostavoitteet. Liikunnan ja urheilun tulos­yksikössä tavoitteiden vieminen käytäntöön on jo hyvässä vauhdissa.

KUN PUOLARMAARIN maisemissa ulkoilu­

alueen hoitaja Nora Eskola käynnistää latu­ koneen, ei ensimmäisenä kenties tule mie­ leen kaupunginvaltuuston päättämä strategia ja siitä johdetut tulostavoitteet kuluvalle valtuustokaudelle.

Niitä kuitenkin Norakin toteuttaa päivit­ täisessä työssään.

– Käytännön työssäni varmistan, että lii­ kuntapaikat ovat kunnossa espoolaisten käyt­ töön. Kun ladut on ajettu, tieto siitä laitetaan esimerkiksi ulkoliikunta.fi-nettisivuille, hän kertoo.

Noran kuvauksessa omasta talviaikaisesta työstään käy ilmi liikunnan ja urheilun tulos­ yksikön tämän valtuustokauden tavoitteista kaksi: asukkaiden kannustaminen liikkumaan omaehtoisesti aiempaa enemmän ja digitaali­ suuden kehittäminen, eli se, miten asiakas­ palvelua pystytään kehittämään digitaalisissa kanavissa.

– Jälkimmäinen on tärkeää siksi, että kau­ pungille tulevista palautteista toiseksi ­eniten sitä annetaan meidän tulosyksikköömme.

Asukkaat tiedustelevat muun muassa latu­ tilannetta tai vaikka uimahallien aukiolo­ aikoja. Digitaalisia palveluita ja viestintää ESPRESSI 1.2022

meidän onkin tarkoitus jatkossa tehostaa, kertoo liikunnan ja urheilun tulosyksikön johtaja Martti Merra.

Liikettä niveliin

Muitakin tavoitteita liikunnan ja urheilun tulosyksikössä on toki kirjattu lähivuosiksi.

– Hyvällä seurayhteistyöllä kykenemme myös kantamaan oman vastuumme kaupun­ gin asettamasta Espoo on Suomen paras ko­ touttaja -tavoitteesta, Martti huomauttaa.

Liikunta tiedetään yhdeksi parhaista ­tavoista integroida asukkaita kotikaupun­ kiinsa, olipa äidinkieli mikä hyvänsä.

– Muun muassa softball tai vaikka kri­ ketti ovat globaaleja lajeja, jotka voisivat kiin­ nostaa maahanmuuttajataustaisia asukkaita.

Heitä jääkiekko tai hiihto eivät välttämättä saa yhtä innokkaasti mukaan liikuntaharras­ tuksiin.

Myös palveluverkon kehittämisessä tulos­ yksikkö aikoo olla entistä paremmin mukana.

– Olisi syytä pohtia esimerkiksi kouluver­ kostoa: onko joka koulussa pakko olla liikun­ tasali, vai voisiko liikuntatunteja järjestää lii­ kuntahalleissa? Tämä toisi säästöjä koulu­ rakentamisen kustannuksiin, Martti pohtii.

16

Ulkoilualueen hoitaja Nora Eskola ja kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä tapasivat Puolarmaarin maastossa, jossa Nora käytteli latukonetta. Eri työt, yhteinen Espoo-tarina.

17

Nora Eskola on ehtinyt tutustua Espootarinaan esihenkilönsä kanssa aloitettuaan työnsä viime lokakuussa. Tarinan tavoitteet näkyvät Noran arjessa.

Näiden lisäksi pitkään tavoitteena on ollut myös harrastamisen polun ­pidentäminen.

– Kaikilla lapsilla ja nuorilla pitäisi olla jokin mieluisa harrastus. Nyt erilaisissa liikuntaharrastuksissa on viikoittain 2 300 harrastajaa, mutta tähän on liitettävä myös laadullinen puoli: jatkossa haluamme olla tiiviisti mukana myös niin sanotuissa nivelvaiheissa, ettei nuoren harrastusinto loppuisi esimerkiksi alakoulusta yläkouluun siirtyessä.

Näiden tavoitteiden päälle tulee vielä Koronasta kasvuun -tavoite. Martti muistuttaa, että liikunnan ja urheilun tulosyksikössä tämä osuu etenkin seniorityöhön: – Senioreissa on koronan jäljiltä paljon pudokkaita, eli meidän on tehostet­ tava liikunnan ohjauksen palveluita.

Ajatuksena on perustaa tukitiimi, jonka tarkoituksena on saada ikäihmiset takai­ ESPRESSI 1.2022

sin liikuntapalveluiden pariin. Etenkin markkinointi ja viestintä ovat tässä tärkeitä.

Ponnahduslautana Espoo-tarina

Kuten muutkin kaupungin tulosyksiköt, myös liikunta ja urheilu käytti tavoitteidensa määrittelyn pohjana Espoo-tarinaa.

– Se on ylätaso, joka sisältää kaiken, mitä taustalla tehdään. Teimme sen pohjalta Espoo liikkuu -tavoitekirjan, jonka laatimiseen osallistui henkilöstö eri palveluyksiköistä, Martti selittää.

Ensin yksiköiden esihenkilöiden kanssa pidettiin kehityspäivät, joissa ­tavoitteet pilkottiin askelluksiksi.

Helmi­kuussa laadittiin yhdessä ­mittarit sille, mitä ja miten asioita neljännes­ vuosittain mitataan.

Kaupungilla on tavoitteiden toteutumisen seurantaan käytössä tuloskortit.

18

Sellaisesta liikunnan ja urheilun tulosyksikkö kuitenkin luopui.

– Tuloskortti tuntui tarpeisiimme hiukan byrokraattiselta, joten korvasimme sen 10-kohtaisella ­maalitaululla.

Siihen olemme yhdessä valinneet ­muutaman tärkeimmän kohdan, joihin kiinnitämme erityistä huomiota. ­Kerran vuodessa pidämme isot palautekeskustelut, joissa määritellään tarvittaessa korjausliikkeet, Martti tarkentaa.

Nykyistä Espoo-tarinaa hän pitää selkeänä.

– Aiemman valtuustokauden tavoitteiden kirjo oli hankala hahmottaa. Nykyisistä seitsemästä kaupunkitasoisesta tavoitteesta valitsimme muutaman.

Saimme siis itse päättää, miten toteutamme niitä, eli pystymme ammentamaan kokemuksestamme, mikä meillä toimii ja mikä puolestaan ei.

Taustalla oleva Espoo-tarinakin on itse tehty, eikä se ole minkään ulkopuo-

Jukka Mäkelälle Espoo-tarina on hänen tärkein työkalunsa.

– Toivon, että koko henkilöstö lukee sen saadakseen kokonaiskuvan siitä, mitä Espoo kaupunkina tekee ja tavoittelee, Jukka painottaa.

NÄIN TULOS­ TAVOITTEET ­MUUTTUVAT KÄYTÄNNÖKSI 1. KAUPUNGINVALTUUSTO ­PÄÄTTÄÄ kaupunkitasoisista tulostavoitteista • Espoo-tarinan pohjalta talous­ arvion yhteydessä päätetään ­vuosittain sitovat kaupunkitasoiset tulostavoitteet. Vuodelle 2022 ­niitä on 25.

• Espoo-tarinan ja tulostavoitteiden pohjalta tulosyksiköt ­suunnittelevat omaa toimintaansa ja asettavat itselleen tavoitteet. Näistä Espootarinan toteutumisen kannalta tärkeimmät nostetaan kaupungin tulosjohtoryhmän seurantaan.

2. TULOSYKSIKÖT ESITTÄVÄT itse, miten ne toteuttavat asetetut tavoitteet • Tavoitteiden asettamisessa ­käydään yhdessä strategiakeskusteluita tulosyksikön, toimialajohdon ja kaupunginjohdon välillä • Tulosjohtoryhmä seuraa yksiköiden tavoitteita ja niiden toteutumista.

3. KUKIN TOIMIALA MÄÄRITTE-

lisen konsultti- tai mainostoimiston laatima, muistuttaa kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä.

– Tavoitteet pitää asettaa yhdessä ja kaikkien panosta tarvitaan. Siinä ­tarinamuotoon laaditut tavoitteet palvelevat parhaiten. Uskon vakaasti, että Espoon paras voimavara ovat espoolaiset itse ja siksi halusin, että johtaminen perustuu yhteiseen tarinaan.

Jukka pitää Espoo-tarinaa tärkeimpänä johtamisen työkalunaan.

”Espoo-tarina on tehty itse. Se ei ole minkään ulkopuolisen konsultti- tai mainos­ toimiston laatima.”

– Jokainen sana siinä on minulle merkityksellinen. Toivon, että koko henkilöstö lukee sen saadakseen kokonaiskuvan siitä, mitä Espoo kaupunkina tekee ja tavoittelee.

Ulkoilualueen hoitaja Nora Eskolakin on käynyt lävitse Espoo-tarinaa ja tavoitteita esihenkilönsä kanssa.

– Aloitin tässä työssä viime lokakuussa, ja siinä yhteydessä sain myös Espoo-tarinan tutustuttavakseni. Olen myös kova kyselemään itse, jos jokin asia jää epäselväksi esimerkiksi tarinasta nousevista tavoitteista.

Yhtenä kohtana siinä mainitaan tavoite taloudellisesti kestävästä Espoosta.

Noran arjessa siitä huolehtiminen näkyy muun muassa siinä, että ulkoilualueen hoitajan työssä käytettävä kalusto pidetään kunnossa ja että se toimii kuten pitääkin.

– Pitkällä aikavälillä sekin näkyy kustannusten vähenemisenä, Nora pohtii.

19

LEE tekemisensä suunnan ja seuraa siihen annettuja resursseja • Tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan neljä kertaa ­vuodessa ja arvioidaan, ollaanko menossa oikeaan suuntaan vai tarvitaanko korjaavia toimenpiteitä.

• Toimiala päättää, miten ­tavoitteita toteutetaan käytännön arjessa ja miten niitä mitataan.

• Tuloskortit ovat apuna tavoitteiden seurannassa: mitkä ovat tavoitteet ja mitä mittareita seurataan.

• Seurataan muun muassa, miten kukin yksikkö pysyy budjetissa.

4. TULOSYKSIKÖT HYÖDYNTÄVÄT omalle alueelleen sopivia johtamisen keinoja tavoitteiden toteuttamiseksi • Kehityskeskustelut ovat yksi tapa käydä näitä tavoitteita lävitse ­henkilöstön kanssa Tiedot aikajanaan antoi ­kehittämispäällikkö Niko Ferm.

1.

2.

1. & 2. Juha Höök on toiminut pelastusalalla vuodesta 1994 ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella vuodesta 2011.

3.

4.

3. Juha tunnetaan etenkin uhka- ja väki­valta­tilanteiden työturvallisuus­ asiantuntijana ja kouluttajana. Hänet palkittiin työstään Vuoden Palomies 2021 -tittelillä.

4. & 5. Espoon pelastustoimi on ollut osana Länsi-Uudenmaan pelastuslaitosta jo vuosien ajan. Juhan mukaan yhteistyö on parantanut paloasemien resursseja.

– Pystymme paikkaamaan, jos jossain tarvitaan enemmän väkeä. Lisäksi kalusto on aiempaa tasalaatuisempaa ja toiminta kaiken kaikkiaan tehokkaampaa.

ESPRESSI 1.2022

20

TEKSTI Pi Mäkilä KUVAT Roope Permanto

KUNTALAISELLA TÖISSÄ

Vuoden Palomies!

Auttamisen halu vetää pelastustehtäviin Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen paloesimies Juha Höök tietää, että kouluttautuminen ja työyhteisön tuki vievät eteenpäin, kun töissä tulee eteen uhkaavia tilanteita.

5.

PALOESIMIES Juha Höökin työuralla on ehtinyt tapahtua yhtä jos toista. Työtehtävät Mikkelän paloasemalla voivat vaihdella ensihoitotehtävistä liikenneonnettomuuksiin ja tulipaloista tai eläinten pelastamisesta myrskytuhojen raivaamiseen.

– Tyypillistä työpäivää ei ole, mutta tilastojen mukaan meillä on keskimäärin viidestä kuuteen tehtävää vuorokaudessa.

Joskus työtehtäviä on vähemmän, toisinaan toistakymmentä, Juha kertoo.

Jos tehtäviä ei ole, palomiehet ovat virka-aikana kuntalaisten käytettävissä.

– Käymme muun muassa valistamassa ja neuvomassa päiväkodeissa ja kouluissa, teemme palotarkastuksia ja harjoittelemme sekä pidämme omaa toimintakykyämme yllä. Tekemistä löytyy kyllä aina.

Ajoittain työtehtävät ovat ­vaarallisia, ja joskus niihin liittyy myös väkivallan uhkaa. Paineen alla työskentelystä selviää Juhan mukaan parhaiten, kun tietää ennalta, miten erilaisissa tilanteissa kannattaa toimia.

– Työturvallisuus, kouluttautuminen ja oikeanlaiset suojavälineet ovat kaiken A ja O. Niiden avulla pystymme ymmärtämään, milloin tilanteeseen on turvallista mennä ja milloin paikalle tarvitaan esimerkiksi virkavaltaa turvaamaan meidän työskentelyämme, Juha kertoo.

Kouluttautuminen vähentää ­riskejä

Palomiehen työn luonteeseen kuuluu, että vaaratilanteita syntyy vääjäämättä. Palavassa talossa on vaarana, että rakenteita sortuu päälle, ja liikenneonnettomuus­ 21

tilanteessa moottoritiellä ohi ajava rekka voi kulkea ohi vaarallisen kovaa vauhtia.

– Väkivallan uhkatilanteista pahimpia ovat ehkä ampuma- ja puukotus­ tilanteet, joissa tekijä on paikalla. Tällöin joudumme miettimään, voimmeko mennä turvallisesti paikalle. Vaarallisia tilanteita ei pysty täysin välttämään, mutta koulutuksella ja ohjeistuksella pystymme minimoimaan riskit, Juha pohtii.

Työturvallisuus on Juhalle sydämen asia.

– Teloin aikanaan selkäni ensihoito­ tehtävissä, ja pitkän kuntoutuksen ja sairausloman jälkeen sain itseni työkuntoiseksi. Uudelleenkouluttauduin esimiestehtäviin ja jäin pelastusopistolle lopulta viideksi vuodeksi opettajaksi. Vastasin opettajana muun muassa työturvallisuusasioista. Sen jälkeen, kun palasin paloasematyöhön, olen koonnut työturvallisuuteen liittyviä koulutuspaketteja ja vienyt sanomaa eteenpäin.

Vaarallisista ja uhkaavista tilanteista huolimatta paloesimiehen työ on Juhan mukaan antoisaa.

– Tässä näkee hyvin konkreettisesti sen, miten pystyy auttamaan muita.

Ikävistäkin tilanteista selviää, kun taustalla on hyvä työyhteisö ja tiimi. Ne auttavat jaksamaan. Meillä jokainen työvuoro kestää kerrallaan 24 tuntia.

Siinä ajassa tulee kyllä puhuttua sekä koti- että työasiat läpi turvallisin mielin, Juha pohtii.

HETKINEN ESPOOTA

KUVA Roope Permanto

Huhtikuussa sinne pääsee!

Matinkylän uusi, upea uimahalli avataan aprillipäivänä 1.4.

Hallista löytyy viisi allasta eri tarkoituksiin. Käynti hallissa on tehty mahdollisimman helpoksi myös erityisryhmille ja esteettömyys on otettu tarkoin huomioon.

Ympäristönäkökulmakin on mukana: Matinkylän hallin allasvedet lämpiävät pääosin maalämmöllä ja sen katolle on asennettu aurinkosähköpaneelit. Katolle on valittu myös viherkatto, joka osaltaan sekin pienentää hallin energiakustannuksia.

ESPOON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄ!

Muistathan, että k ­ aupunki tarjoaa sinulle 100 maksu­tonta uintikertaa kalenteri­vuoden aikana Espoon uimahalleihin.

ESPRESSI 1.2022

22

23

GALLUP

HEI PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ — HIO TAITOSI MINTTIIN! EsPro-valmennus antoi runsaasti eväitä arjen sujuvoittamiseksi näille kolmelle siihen osallistuneelle, joita jututimme Espressin gallupiin. Muutenkin valmennusta on kiitelty.

”ESPRO-KOULUTUS oli tiivis ja tehokas katsaus projekti­ työskentelyyn Espoon kaupungilla. Koulutus sisälsi myös hyvää pohdintaa siitä, mitä kan­ nattaa tehdä projektina ja millaiset työsken­ telytavat eri projekteihin parhaiten sopivat – käytän oppimaani jokapäiväisessä työssä­ ni. Jokaisen projektipäällikön kannattaa osallistua tähän valmennukseen!”

”VALMENNUS perehdytti tehokkaasti projektin johtamiseen Espoon mallin mukaisesti. Se tarjosi myös toimivia työkaluja ja vinkkejä projektityöskente­ lyyn. Näistä olen hyödyntänyt mm. erilai­ sia muisti­listoja ja ­apukysymyspatteristoja.

Valmennus on erinomainen mahdolli­ suus verkostoitumiseen! Suosittelen sekä ­aloitteleville projektipäälliköille että kokeneemmille konkareille.”

KATI SIHVONEN, projektipäällikkö, vammaispalvelut

RIITTA KELA, palveluyksikön päällikkö, KAMU Espoon kaupunginmuseo

Kahden päivän EsPro-valmennuksessa perehdytään Espoon EsPro-projektimalliin projektipäällikön näkökulmasta. Valmennuksessa käydään läpi projektipäällikön vastuut, tehtävät ja työkalut projektin koko elinkaaren aikana. Lisäksi perehdytään projektijohtamisen hyviin käytäntöihin.

Osallistujat työstävät valmennuspäivien ryhmätöissä ja harjoituksissa omia ajankohtaisia kehittämisprojektejaan soveltaen niihin EsProprojektimallin käytäntöjä. Valmennus tarjoaa myös erinomaisen mahdollisuuden jakaa kokemuksia ja verkostoitua muiden projektipäälliköiden kanssa.

Tule mukaan, jos parhaillaan toimit tai tulet lähitulevaisuudessa toimimaan projektipäällikkönä kehittämisprojekteissa! Valmentajina toimivat Espoon projektitoimiston jäsenet.

SEURAAVAT VALMENNUKSET ovat 10.–11.5., 14.–15.9. ja 30.11.–1.12. Lisätietoja saat Essin koulutuskalenterista ja Anneli Enbomilta, anneli.enbom@espoo.fi, p. 050 320 9706.

”VALMENNUKSESSA käytiin kompaktisti läpi Espoon kaupungin projektijohtamisen mallia.

Parasta olivat vetäjät: he saivat projekti­ ajattelun tuntumaan hauskalta ja ­helpolta!

Ennakkotehtävät, ryhmätyöt ja luentoosuudet oli suunniteltu hyvin. Suosittelen valmennusta erityisesti organisaation joh­ dolle, jotta projektioppien ­tehokkuusajattelu tulisi näkyväksi säästöinä, turhan työn karsimisena ja ripeänä asioiden etenemisinä.”

TUIJA NISSI, kulttuurin tulosyksikkö